1
Lakiehdotusten perustelut
1 §. Talous- ja velkaneuvonnan sisältö. Pykälä vastaa voimassa olevan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 1 §:ää.
2 §. Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen ja tuottaminen. Pykälässä säädetään palvelun järjestämisestä ja tuottamisesta oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä. Järjestämistä ja tuottamista koskeva menettely vastaisi soveltuvin osin oikeusapu- ja edunvalvontapalveluissa noudatettavaa menettelyä.
Pykälän 1 momentissa säädetään talous- ja velkaneuvonnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Tehtävä siirtyisi Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle
Pykälän 2 momentissa säädetään palveluiden järjestämisestä. Palvelun järjestäminen kuuluisi oikeusapu- ja edunvalvontapiireille. Niiden tehtävänä olisi huolehtia siitä, että palveluja on saatavissa tasapuolisesti piirin alueella.
Pykälän 3 momentissa säädetään, miten piirit voivat järjestää palvelut. Piiri voi järjestää palvelut siten, että piirien oikeusaputoimistot tuottavat palvelut. Ahvenanmaalla palveluja tuottaisi oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto. Vaihtoehtoisesti piiri voi hankkia palvelut ostamalla niitä muulta palvelun tuottajilta. Palvelujen hankkimisesta muulta palvelun tuottajalta säädetään lain 5 §:ssä.
Pykälän 4 momentissa säädetään talous- ja velkaneuvonnan henkilökunnasta. Piirien oikeusaputoimistossa olisi talous- ja velkaneuvonnan antamista varten talous- ja velkaneuvojia ja muuta henkilökuntaa.
Koska talous- ja velkaneuvonta järjestettäisiin osana oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintaa, talous- ja velkaneuvonnan organisointiin tulisi sovellettavaksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annettu laki niiltä osin kuin ehdotettavassa laissa ei säädetä toisin. Sen perusteella talous- ja velkaneuvonnan henkilökunnan nimittää virkaan piirin johtaja ja oikeusaputoimiston esimiehenä toimii johtava julkinen oikeusavustaja. Talous- ja velkaneuvonnan toimipaikat määräytyisivät niin ikään oikeusaputoimistoja koskevien säännösten mukaan. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimipaikoista säädetään valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 1 §:n 4 nojalla oikeusministeriön asetuksella oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä, oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen toimipaikoista sekä kunnista, joiden edunvalvontapalveluista oikeusapu- ja edunvalvontapiiri vastaa 608/2016).
3 §. Neuvottelukunta. Pykälä vastaa pääosin sisällöltään voimassa olevan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 2a §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan neuvottelukunta kuitenkin toimisi oikeusministeriön yhteydessä, koska talous- ja velkaneuvonnan järjestämistä koskeva yleinen ohjaus ja valvonta olisivat oikeusministeriön vastuulla. Voimassaolevan lain 2a § 1 momentin mukaan neuvottelukunta voi toimia työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä.
Pykälän 2 momentti on sisällöltään sama kuin voimassa oleva talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 2a § 2 momentti. Valtioneuvosto on antanut sen nojalla valtioneuvoston asetuksen taloudenhallinnan neuvottelukunnasta (278/2006). Koska voimassa oleva laki on tarkoitus kumota, kumoutuu myös annettu valtioneuvoston asetus.
Valtioneuvosto on 12.6.2014 asettanut työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen taloudenhallinnan neuvottelukunnan, jonka nykyinen toimikausi päättyy 11.6.2018.
4 §. Talous- ja velkaneuvojan kelpoisuusvaatimukset. Pykälässä säädetään talous- ja velkaneuvojalta edellytettävästä kelpoisuudesta.
Pykälän 1 momentti vastaa sisällöltään voimassa olevan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 6 § 1 momenttia. Kelpoisuusvaatimukset koskevat sekä oikeusaputoimistoissa että muiden palveluntuottajien palveluksessa olevia talous- ja velkaneuvojia. Kelpoisuusvaatimukset säilyvät entisellään. Kelpoisuusvaatimuksista ehdotetaan säädettäväksi edelleen lain tasolla ja yhdenmukaisesti oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä toimivien yleisten edunvalvojien kanssa.
Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) tarkoitettuja tutkintoja. Näitä ovat muun muassa yliopistossa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Alalle soveltuvia tutkintoja ovat esimerkiksi oikeus-, yhteiskunta- ja kauppatieteellisellä alalla suoritetut korkeakoulututkinnot.
Pykälän 2 momentissa säädetään, että talous- ja velkaneuvojan tehtäviä voi hoitaa myös oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja sen estämättä, mitä oikeusapulaissa (257/2002) oikeusavun antamisen edellytyksistä säädetään. Joissakin tapauksissa talous- ja velkaneuvonnan asiakas on saattanut olla oikeusaputoimiston asiakkaana velkaneuvonta-asiassa, jolloin hän on saanut apua, jos oikeusapulain mukaiset edellytykset ovat täyttyneet. Esityksessä ehdotetaan, että julkisen oikeusavustajan antaessa talous- ja velkaneuvontaa asiakkaan oikeutta saada taloudellisia tai muita oikeusapulaissa säädettyjä edellytyksiä ei olisi tarpeen tutkia ja palvelu olisi asiakkaalle myös maksutonta.
Säännöksellä on tarkoitus selkeyttää mahdollisia rajanvetotilanteita, jotta asiakkaiden saama palvelu ei riippuisi siitä, mikä toimiston virkamies palvelua antaa.
5 §. Sopimus talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta. Pykälässä säädetään oikeusapu- ja edunvalvontapiirien oikeudesta hankkia talous- ja velkaneuvonnan palveluja ostamalla niitä kunnilta tai muilta palveluntuottajilta. Ostopalveluja koskevat säännökset ovat pääosin samat kuin piirien hankkiessa oikeusapu- ja edunvalvontapalveluja.
Voimassa olevien säännösten mukaan kaikki talous- ja velkaneuvonnan palvelut on hankittu toimeksiantosopimusten nojalla. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut määräyksen, jonka perusteella korvaukset on maksettu palveluntuottajille. Menettely muuttuisi näiltä osin. Tarkoituksena on, että pääosa palveluista annettaisiin oikeusaputoimistoista käsin, mutta palveluja olisi mahdollista myös ostaa, jos se on palveluiden alueellisen saatavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeen Korvausperusteista ei myöskään tällöin ole tarpeen määrätä, vaan oikeusapu- ja edunvalvontapiiri voi sopia palveluntuottajan kanssa korvausperusteista noudattaen julkisia hankintoja koskevia säännöksiä ja ohjeita. Ostopalvelua koskevat säännökset olisivat siten samanlaiset kuin oikeusapu- ja edunvalvontapiirien hankkiessa edunvalvonta- ja oikeusapupalveluita.
Voimassa olevan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain säännöksistä poiketen, esityksessä ei ehdoteta otettavaksi sopimuksen ehtoja koskevia säännöksiä lakiin, vaan ne jäävät osapuolten sovittaviksi. Käytännössä on joka tapauksessa välttämätöntä sopia muun muassa sopimuksen voimassaoloajasta, irtisanomisajasta, palveluntuottajan toimialueesta ja maksettavan korvauksen perusteista. Lisäksi tulee sopia laatukriteereistä, joita voivat olla esimerkiksi henkilökunnan määrä ja toimipaikat, sekä siitä miten sopimuksen ehtojen noudattamista valvotaan. Ostettavan palvelun tulee täyttää ne laatuvaatimukset, joita edellytetään oikeusaputoimistoilta niiden tuottaessa talous- ja velkaneuvonnan palveluita. Ostopalveluiden kilpailuttamiseen ja valvontaan liittyviä toimintatapoja kehitetään valtakunnallisesti. Sopimusvalvonta on oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtävänä.
Pykälä vastaa sisällöltään valtion oikeusapu- ja edunvalvontapalveluista annetun lain 4 pykälän 1 - 3 momentteja.
6 §. Palvelun tuottajan velvollisuudet. Pykälässä säädetään eräistä palvelun tuottajan velvollisuuksista. Pykälän 1 momentti koskee palveluntuottajan velvollisuutta toimittaa oikeusapu- ja edunvalvontapiirille tietoja toiminnastaan. Momentti vastaa sisällöltään valtion oikeusapu- ja edunvalvontapalveluista annetun lain 20 §:ää.
Pykälän 2 momentti koskee palveluntuottajan velvollisuutta noudattaa hallinnon yleislakeja. Esityksessä on arvioitu, että talous- ja velkaneuvonta on julkinen hallintotehtävä, jolloin hallinnon yleislait tulevat perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan sovellettavaksi ilman eri säännöstä. Esityksessä ehdotetaan informatiivisuuden vuoksi, että asiasta annetaan erillinen säännös, jonka mukaan palveluntuottajan on noudatettava lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003), saamen kielilaissa (1086/2003) ja henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.
Edellä mainitun johdosta esimerkiksi salassapidosta ei ole tarpeen säätää erikseen, koska salassapitoa koskevat säännökset ovat viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, joka koskee sekä ostopalveluntuottajien että oikeusaputoimistojen palveluksessa olevaa talous- ja velkaneuvonnan henkilökuntaa. Voimassa olevassa laissa salassapitoa koskeva säännös on sen 9 §:ssä, jonka mukaan talous- ja velkaneuvontaa antavan henkilön salassapitoon sovelletaan viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstöä koskeva salassapitovelvollisuus ei siten muutu esityksen johdosta.
Pykälän 3 momentissa säädetään palveluntuottajan rikosoikeudellisesta vastuusta. Säännös on tarpeen ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö (peVL16/2016 vp). Momentti on sisällöltään sama kuin valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 4 pykälän 6 momentti.
7 §. Oikeudenkäyntiasiamiehenä toimiminen. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa olevan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 6a §:ää. Oikeusaputoimiston tai muun palveluntuottajan talous- ja velkaneuvoja voi edelleen toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana velkajärjestelyyn liittyvässä asiassa, jos hän täyttää oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 4 momentin mukaiset kelpoisuusvaatimukset.
Pykälän 2 momentin mukaan asianajajayhdistyksen valvontavastuu ei ulottuisi oikeusaputoimistoissa hoidettaviin talous- ja velkaneuvontatehtäviin, jos talous- ja velkaneuvojana on muu kuin julkinen oikeusavustaja. Säännös on tarpeen, jotta asianajajayhdistyksen valvontavastuu ei olennaisesti laajenisi sen vuoksi, että talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistojen tehtäväksi.
Ilman ehdotettua lisäystä julkinen oikeusavustaja, käytännössä tavallisesti johtava julkinen oikeusavustaja, olisi asianajajayhdistyksen valvonnan alainen myös hoitaessaan talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tuottamiseen liittyviä tehtäviä. Koska julkinen oikeusavustaja on asianajajien tavoin valvonnan alainen koko henkilökuntansa puolesta, asianajajayhdistyksen valvontavastuu laajenisi käytännössä kattamaan talous- ja velkaneuvonnan tuottamisen kokonaisuudessaan, mitä ei voida pitää asianmukaisena.
Ehdotettu valvontavastuun rajaus koskee vain tapauksia, joissa talous- ja velkaneuvonnan tehtäviä hoitaa muu kuin julkinen oikeusavustaja. Jos tehtävää hoitaa julkinen oikeusavustaja, hän on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen myös talous- ja velkaneuvontatehtävissään.
8 §. Tiedonsaantioikeus. Pykälässä säädetään talous- ja velkaneuvonnan henkilökunnan oikeudesta saada tietoja talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisista olosuhteista. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa säännöstä.
Talous- ja velkaneuvojan tehtävistä säädetään ehdotetun lain 1 §:n 1 momentin 1-5 kohdissa. Tehtäväluettelon 2-4 kohdissa säädetyt tehtävät edellyttävät asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittämistä. Tehtävän hoitaminen edellyttää varsin laajojen ja yksityiskohtaisten tietojen saamista asiakkaasta. Tarvittavia tietoja ovat muun muassa tiedot asiakkaan perhesuhteista, asumisolosuhteista, tuloista, menoista, varallisuudesta ja veloista. Tiedot hankkii käytännössä joko asiakas itse tai talous- ja velkaneuvoja. Tiedonkeräysvaihe on usein työläs sekä asiakkaalle että talous- ja velkaneuvojalle.
Tietoja käsitellään nykyisin käytännössä aina sähköisesti esimerkiksi velkajärjestelyhakemusta tehtäessä. Talous- ja velkaneuvojan tarvitsemat tiedot ovat suurelta osin viranomaisella ja muilla toimijoilla jo valmiina sähköisessä muodossa. Tästä syystä pyrkimyksenä on, että tiedot viranomaisilta ja muilta yhteisöltä voitaisiin siirtää talous- ja velkaneuvojien tietojärjestelmään suoraan teknisten käyttöyhteyksien avulla eikä asiakkaan tai talous- ja velkaneuvojan tarvitsisi pyytää tietoja yksittäistapauksittain eri viranomaisilta ja muilta tahoilta.
Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaalla on aktiivinen rooli omassa asiassaan. Siksi tavoitteena on, että asiakkaille luodaan sähköiset talous- ja velkaneuvonnan palvelut, joiden avulla hän voi itse selvittää tilannettaan. Sähköisten palvelujen kehittyessä tarkoituksena on, että asiakas voi itse tilata omia tietojaan esimerkiksi verottajalta tai Kansaneläkelaitokselta, jolloin ne olisivat käytössä myös talous- ja velkaneuvojalla tilanteen analysointia varten. Kaikkien talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden kohdalla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista joko siitä syystä, että hänellä ei ole teknisiä välineitä tai kykyä käyttää niitä. Tästä syystä esitetään, että myös talous- ja velkaneuvojalla on oikeus saada tiedot teknisten käyttöyhteyden välityksellä.
Talous- ja velkaneuvonnalla on voimassaolevan lainsäädännön nojalla oikeus saada sen toiminnan kannalta eräitä merkittäviä tietoja teknisten tietoyhteyksien avulla esimerkiksi väestötietojärjestelmästä ja ulosottoviranomaiselta ulosottokaaren 1 luvun 33 §:n nojalla. Näiltä viranomaisilta saadut tiedot eivät kuitenkaan riitä vastaamaan talous- ja velkaneuvonnan välttämättömiin tiedon tarpeisiin.
Pykälän 1 momentissa säädetään talous- ja velkaneuvojien ja heitä avustavan henkilökunnan oikeudesta saada tietoja Verohallinnolta ja Kansaneläkelaitokselta, joiden henkilörekistereissä olevia tietoja yleisimmin tarvitaan talous- ja velkaneuvonta-asian hoitamisessa. Talous- ja velkaneuvojilla ja heitä avustavalla henkilökunnalla olisi oikeus saada tehtävässään välttämättömiä tietoja salassapitosäännösten estämättä. Tietoja olisi oikeus saada myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Tarkoitus on, että tiedot myös hankitaan käytännössä teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tämä vähentää myös Verohallinnolle ja Kansaneläkelaitokselle tehtäviä manuaalisia tietopyyntöjä. Tiedot olisi oikeus saada maksutta. Jos tekninen käyttöyhteys avataan, tietoja luovuttava ja tietoja saava osapuoli vastaavat omista teknisen yhteyden rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tietojensaantioikeudesta tulee ehdotuksen mukaan etukäteen kertoa asiakkaalle
Pykälän 2 momentin mukaan talous- ja velkaneuvojalla ja häntä avustavalla henkilöllä olisi lisäksi oikeus saada tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla myös muilta viranomaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Näitä tahoja ei yksilöitäisi laissa, vaan ne tarkentuisivat riippuen asianomaisten tahojen kiinnostuksesta sekä niiden ja talous- ja velkaneuvonnan sähköisten palvelujen kehittymisestä. Mahdollisia tällaisia tahoja voisivat olla esimerkiksi eläkelaitokset, Eläketurvakeskus, perintätoimistot ja vuokranantajat. Tiedonsaantioikeuden edellytyksenä olisi tietojen välttämättömyys lain 1 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
Toisin kuin 1 momentissa tarkoitetussa tiedonsaantioikeudesta säädetään, merkittävänä lisäedellytyksenä olisi, että asiakas on antanut tietojen saamiseen suostumuksensa. Koska on kysymys neuvontapalvelusta, asiakkaalla tulee olla aktiivinen rooli asiassaan, mistä syystä suostumuksen pyytämistä voidaan pitää asiakkaan näkökulmasta kohtuullisena. Tarkoituksena on lisäksi, että ensisijaisesti tiedot hankkii asiakas itse sähköisten järjestelmien avulla, kun se on teknisesti mahdollista.
Tiedot olisi oikeus saada maksutta. Teknisten käyttöyhteyksien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaisivat tietojen saaja ja luovuttaja omalta osaltaan. Teknisen käyttöyhteyden luominen edellyttäisi asiasta sopimista näiden tahojen kanssa.
Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tulee huolehtia henkilötietojen suojauksesta ja antaa sitä koskeva selvitys henkilötietolain 32 §:n 2 momentin mukaisesti. Tietojensaantioikeus koskisi sekä oikeusaputoimistojen että ostopalveluntuottajien velkaneuvonnan henkilökuntaa.
9 §. Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan esteellisyys. Pykälässä säädetään oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan esteellisyydestä. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että samassa toimistossa toimivien talous- ja velkaneuvojien ja julkisten oikeusavustajien esteellisyyssäännökset poikkeavat toisistaan.
Talous- ja velkaneuvojien esteellisyyden arviointiin sovelletaan hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Esityksessä ei ehdoteta talous- ja velkaneuvonnan osalta erityissäännöksiä muuten kuin nyt puheena olevan momentin osalta.
Oikeusaputoimiston julkisen oikeusavustajan esteellisyyteen sovelletaan valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaisesti asianajajan esteellisyyttä koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Niistä seuraa, että oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja ei saa avustaa saman toimiston julkisen oikeusavustajan päämiehen vastapuolta.
Vastaavaa nimenomaista säännöstä ei hallintolain esteellisyyttä koskevissa säännöksissä ole. Jotta julkisen oikeusavun luottamuksellisuus asianajajien esteellisyyssäännösten valossa ei vaarantuisi, esityksessä ehdotetaan, että talous- ja velkaneuvoja on esteellinen neuvomaan ja edustamaan asiakasta, jos julkisen oikeusavun asiakkaana on talous- ja velkaneuvonnan asiakkaan velkoja tai muu henkilö, jonka katsotaan olevan talous- ja velkaneuvonnan asiakkaan vastapuolen asemassa. Käytännössä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden velkojina ovat yritykset, jotka eivät ole oikeusaputoimiston asiakkaita. Näin olleen esteellisyydestä johtuvien tilanteiden arvioidaan olevan suhteellisen vähäisiä.
Jos talous- ja velkaneuvoja on esteellinen ottamaan asiakkaan vastaan, asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä toiseen oikeusaputoimistoon. Hänelle voidaan tarjota myös mahdollisuutta saada toisen oikeusaputoimiston palveluja etäpalveluna.
Esteellisyyssäännökset edellyttävät esteellisyystarkastuksen käytännön toteuttamista oikeusaputoimistojen tietojärjestelmissä. Julkisen oikeusavun esteellisyystilanteiden arvioidaan lisääntyvän jossain määrin talous- ja velkaneuvonnan tehtävien tullessa oikeusaputoimistoihin.
10 §. Tarkemmat määräykset. Talous- ja velkaneuvonnan työskentelyn järjestämisestä oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä määrätään tarkemmin oikeusapu- ja edunvalvontapiirien työjärjestyksessä.
11 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momentti sisältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen. Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumotaan talous- ja velkaneuvonnasta annettu laki (713/2000), josta siirtymäsäännöksissä käytetään nimitystä kumottava laki.
12 §. Siirtymäsäännökset. Pykälässä on säännöksiä, jotka koskevat tehtävän siirtämistä nykyiseltä palveluntuottajalta oikeusapu- ja edunvalvontapiireille, siirron oikeusvaikutuksia sekä henkilöstön asemaa siirron yhteydessä.
Pykälän 1 momentissa on säännökset siirtämismenettelystä ja palvelun tuottajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Siirto on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille haittaa. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri osoittaa, mille oikeusaputoimistolle tai ostopalvelun tuottajalle vireillä olevat tehtävät kumottavassa laissa tarkoitetulta palveluntuottajalta siirtyvät. Jos tehtävä siirtyy muulle palvelun tuottajalle kuin oikeusaputoimistolle, siirtoon liittyvistä toimenpiteistä sovitaan ostopalvelusopimuksessa.
Kumottavassa laissa tarkoitetun palvelun tuottajan oikeudet ja velvollisuudet talous- ja velkaneuvonnan osalta lakkaavat siirron tapahtuessa. Tehtävän siirtävä palveluntuottaja vastaa kuitenkin myös siirron jälkeen kaikista velvoitteista, jotka aiheutuvat sen toiminnasta talous- ja velkaneuvonnan tuottajana. Tällainen voi olla esimerkiksi mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus.
Pykälän 2 momentissa säädetään palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi, että talous- ja velkaneuvonnan palveluita tuottavan palveluntuottaja on vastaanottavan palvelun tuottajan pyynnöstä korvauksetta luovutettava talous- ja velkaneuvontatehtävässä kertyneet, asiakasta tai hänen asioitaan koskevat talous- ja velkaneuvonnassa tarpeelliset asiakirjat oikeusapu- ja edunvalvontapiirille.
Pykälän 3 momentissa säädetään talous- ja velkaneuvojien kelpoisuuden säilymisestä niissäkin tilanteissa, joissa henkilö on toiminut talous- ja velkaneuvojana ennen nykyisten kelpoisuusehtojen säätämistä. Kelpoisuusehdoista säädettiin talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (9/2006), joka tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006. Lailla säädettiin talous- ja velkaneuvojan nykyisistä kelpoisuusehdoista. Lain siirtymäsäännöksen mukaan henkilö, joka oli toiminut talous- ja velkaneuvojana muutoksen voimaantullessa tai oli toiminut talous- ja velkaneuvojana ennen lain voimaantuloa, oli edelleen kelpoinen toimimaan talous- ja velkaneuvojana.
Pykälän 4 momentissa säädetään, että tehtävien ja tehtäviä hoitavien henkilöiden siirtymiseen oikeusapu- ja edunvalvontapiireihin sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 25 §:n liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä. Säännös on tarpeen, koska talous- ja velkaneuvonnan tehtävien uudelleen organisoinnissa ei ole arvioitu olevan kysymys liikkeenluovutuksesta. Säännöksiä liikkeenluovutuksesta ei ole tarkoitus soveltaa sellaisenaan, vaan liikkeen luovutuksen periaatteita sovellettaisiin yleisperusteluissa esitetyistä syistä tietyin rajoituksin.
Talous- ja velkaneuvonnan palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilö siirtyisi oikeusapu- ja edunvalvontapiirin palvelukseen, jos henkilö toimii lain voimaantullessa päätoimisesti talous- ja velkaneuvonnan tehtävissä ja on otettu tehtävään ennen 1 lokakuuta 2017. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka täydestä työajasta talous- ja velkaneuvonnan tehtävät muodostavat 1 lokakuuta 2017 vähintään 70 %. Henkilö siirtyisi siihen oikeusapu- ja edunvalvontapiiriin, jonka alueella kumottavassa laissa tarkoitettu palveluntuottaja toimii. Suostumuksellaan hän voisi siirtyä myös toisen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin alueelle perustettavaan virkaan.
Liikkeenluovutusta koskevien säännösten soveltamisesta seuraa, että työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät valtiolle. Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä kuten työehtosopimuslain (436/1946) 5 §:ssä säädetään.
Säännös koskisi kuntien ja kuntayhtymien sekä virka- että työsopimussuhteessa hoidettua tehtävää ja henkilöstöä sekä kumottavan lain 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun muun palveluntuottajan palveluksessa olevaa työntekijää. Määräajaksi talous- ja velkaneuvonnan tehtävään otetut henkilöt siirtyisivät oikeusapu- ja edunvalvontapiirin palvelukseen vastaavaksi määräajaksi. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työaika katsottaisiin hänen osa-aikaisuuttaan vastaavasta kokonaistyöajasta. Siirtyvän henkilöstön nimittäisi virkaansa oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja.
4
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ehdotetaan, että talous- ja velkaneuvonnan tehtävä voidaan antaa myös muulle kuin viranomaiselle. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säännöstä talous- ja velkaneuvojien tiedonsaantioikeudesta. Nämä säännökset edellyttävät niiden arviointia suhteessa perustuslakiin.
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle säätämällä siitä lailla tai lain nojalla. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä (PeVL 16/2016 vp) katsonut oikeusavun ja edunvalvonnan osalta, että kysymys on sen järjestämistapa huomioiden julkisen hallintotehtävän piirteitä omaavasta tehtäväkokonaisuudesta. Se on todennut lausunnossaan, että edunvalvonnassa ja oikeusavussa on kyse viranomaisen järjestämisvastuulla olevasta lakisääteisestä palvelutehtävästä, jonka toteuttamista voidaan valiokunnan mielestä luonnehtia myös tosiasialliseksi hallintotoiminnaksi.
Talous- ja velkaneuvonnan järjestämistapa on esityksen mukaan samanlainen kuin oikeusavussa ja edunvalvonnassa. Esityksen 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaan talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä huolehtivat valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palveluja tuottavat oikeusaputoimistot. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan piiri voi oikeusministeriön kanssa neuvoteltuaan ostaa talous- ja velkaneuvontapalveluita, jos se on palveluiden alueellisen saatavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeen. Palveluita voidaan ostaa vain siltä, jolla on tehtävään riittävä taito ja voimavarat ja jonka muut tehtävät tai toiminnan luonne ja tarkoitus eivät vaaranna talous- ja velkaneuvonnan puolueettomuutta ja asianmukaista hoitamista.
Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on muun muassa avustaa velallista velkajärjestelyyn liittyvän asian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Perustuslakivaliokunnan kannan perusteella on arvioitavissa, että talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen on perustuslaissa tarkoitettu julkinen hallintotehtävä, jolloin sen antamisen muulle kuin viranomaiselle tulee tapahtua vain lain nojalla. Talous- ja velkaneuvonnassa ei käytetä merkittävää julkista valtaa, jolloin tehtävä on mahdollista antaa lain nojalla muun kuin viranomaisen tehtäväksi.
Perustuslakivaliokunta on painottanut muun muassa edellä mainitussa lausunnossaan perustuslain 124 §:n tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen luonnetta oikeudellisena edellytyksenä, jonka täyttymistä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tällöin on kiinnitettävä huomiota hallinnon sisäisten tarpeiden kuten tehokkuuden lisäksi myös yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen tarpeeseen. Ehdotetun 5 §:n 1 momentin mukaan palveluja voidaan hankkia ostopalveluna, jos se on palveluiden alueellisen saatavuuden tai muun syyn vuoksi tarpeen. Tällaisena syynä voisi olla esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen.
Lisäksi perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota edellä mainitussa lausunnossa siihen, että hallinnon yleislait voivat tulla sovellettaviksi myös yksityisen toteuttamassa tosiasiallisessa hallintotoiminnassa. Informatiivisuuden vuoksi esityksen 6 §:n 2 momentissa ehdotetaan, että ostopalveluntuottajan tulee noudattaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa, hallintolaissa, kielilaissa ja saamen kielilaissa säädetään.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan perustuslakivaliokunnan edellä mainitussa lausunnossa annetun ohjauksen mukaisesti, että yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja talous- ja velkaneuvonnan tehtäviä.
Henkilötietojen suoja
Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Esityksen 8 pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että talous- ja velkaneuvonnan henkilöstöllä on oikeus maksutta saada salassapitosäännösten estämättä tehtävässään välttämättömiä tietoja Kansaneläkelaitokselta ja Verohallinnolta. Pykälässä säädetään lisäksi, että tietoja on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla.
Esityksen 9 pykälän toisessa momentissa ehdotetaan lisäksi, että oikeus tietojen saamiseen salassapitosäännösten estämättä on myös muilta viranomaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä teknisen käyttöyhteyden avulla. Edellytyksenä on, että tieto on välttämätön lain 1 §:n 1 momentin 2-5 tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Lisäedellytyksenä on, että asiakas antaa siihen luvan.
Muilta osin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia.
Ehdotuksen ei ole katsottu olevan ristiriidassa perustuslain tai Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Näillä perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.