Hallituksen esitys
HE
102
2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että Kevan hallintorakennetta ja hallintoelinten kokoonpanoa muutettaisiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella Kevan jäsenyhteisöiksi voisi liittyä myös kuntien määräysvallassa olevat osuuskunnat. 
Nykyinen valtuuskunta ehdotetaan korvattavaksi Kevan valtuutetuilla. Valtuutettujen rooli olisi valvonnallinen. Hallituksen roolia ehdotetaan vahvistettavaksi suhteessa valtuutettuihin. Myös hallituksen ja toimitusjohtajan välistä toimivallanjakoa täsmennettäisiin siten, että hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut olisivat nykyistä selkeämmin säännöksissä määriteltyjä. 
Hallituksen jäsenten määrää lisättäisiin yhdeksästä yhteentoista. Valtuutettujen ja hallituksen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kevan hallintoon lisättäisiin kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustus. Samalla kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamien henkilöiden lukumäärä kasvaisi siten, että jokaisella pääsopijajärjestöllä olisi mahdollisuus saada ehdottamansa edustaja hallintoelimiin. 
Hyvän hallinnon periaatteita ehdotetaan vahvistettavaksi säätämällä yleisistä hallintovaatimuksista. 
Lakiin otettaisiin myös säännökset sähköisistä kokouksista ja sähköisestä päätöksentekomenettelystä hallituksen kokouksissa. 
Lisäksi tilintarkastusta koskevat säännökset muutettaisiin tilintarkastajan toimikauden enimmäiskeston osalta sekä vastaamaan tilintarkastuslainsäädäntöön 2016 tehtyjä muutoksia. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020. 
YLEISPERUSTELUT
1
Johdanto
Kevan hallintorakennetta esitettiin uudistettavaksi hallituksen esityksessä (HE 14/2018 vp) eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa- ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Maakunnat esitettiin lisättäväksi Kevan jäsenyhteisöiksi hallituksen esityksessä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp) ja maakuntien edustus esitettiin lisättäväksi Kevan hallintoelimiin ensiksi mainitussa hallituksen esityksessä. 
Samassa hallituksen esityksessä esitettiin myös muita muutoksia ja täsmennyksiä Kevan hallintorakenteeseen. 
Hallituksen esityksen rauettua pääministeri Sipilän hallituksen eron myötä, raukesi myös Kevan hallintorakennetta ja hallintoelinten toimivaltasuhteita koskevat muutosesitykset kokonaisuudessaan. Nämä uudistukset ja muutokset, lukuun ottamatta maakuntien edustusta Kevan hallinnossa, ovat kuitenkin edelleen tarpeen ja tarkoituksenmukaisia ja ne on tarkoitus toteuttaa tällä hallituksen esityksellä. Lisäksi lakiin on tarpeen lisätä säännökset, joiden perusteella myös kuntien määräysvallassa olevat osuuskunnat voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi. 
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Hallinto
Keva on julkisoikeudellinen, jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos Kevasta annetun lain (66/2016) 1 §:n mukaan. Kevan hallinto on järjestetty soveltuvin osin kunnallishallinnon periaatteita noudattaen. Kevan laissa säädettyjä toimielimiä ovat valtuuskunta, hallitus ja sijoitusneuvottelukunta. Laissa on säännökset Kevan toimielinten kokoonpanosta ja tehtävistä. Tarkemmat säännökset toimielinten kokouskäytännöistä, tehtävistä ja muusta toiminnan järjestämisestä ovat valtuuskunnan hyväksymässä johtosäännössä ja työjärjestyksessä. 
Kevan hallintomalli on peräisin yhtenäisen kunnallisen eläkejärjestelmän kehittämisajankohdasta eli 1960-luvun alkuvuosilta. Eläkejärjestelmää luotaessa pidettiin tärkeänä sen julkioikeudellista luonnetta. Kunnilla säilytettiin itsemääräämisoikeus sekä eläketurvan aineelliseen sisältöön, että eläkejärjestelmän hallintoon nähden. Kunnallista eläketurvaa hoitamaan perustettiin kunnallinen eläkelaitos, jonka toiminta rakennettiin julkisoikeudelliselle perustalle. Merkittävin muutos oli vuonna 2003 voimaan tulleen kunnallisen eläkelain (549/2003) säätäminen. Tämä merkitsi eläkelaitoksen valtuuskunnan päätösvallan kaventumista, koska eläketurvan sisällöstä säädettiin laissa, eikä enää eläkesäännössä. Eläkelainsäädännön muutoksista on käyty neuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa eläkeneuvottelukunnassa vuodesta 2007 alkaen. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina kunta-alan pääsopijajärjestöt, kunnallinen työmarkkinalaitos, ja Keva puheenjohtajuuden ollessa sosiaali- ja terveysministeriöllä. Aikaisemmin eläketurvan muutosten valmisteluvastuu on ollut pääosin eläkelaitoksella itsellään, mutta myös ministeriön asettamia työryhmiä on vuosien saatossa ollut useita eläkelaitoksen perustamisesta lähtien aina kuntien eläkeneuvottelukunnan perustamiseen saakka. Kuntatyönantajien varsinaista edustusta hallinnossa tai eläkesäännön muutoksia valmisteltaessa ei ole ollut muutoin kuin satunnaisesti. Koska jo kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) säätämisen yhteydessä kunnallisissa keskusjärjestöissä linjattiin, että kunnallisen eläkejärjestelmän hallinto ei perustu työmarkkinamalliin yksityisen työeläkejärjestelmän tapaan, muotoutui jo varhain pitkäaikainen käytäntö, jonka mukaan eläkelaitos neuvotteli edustavimpien kunta-alan järjestöjen kanssa eläkesäännön muutoksista. Varsinainen päätösvalta oli kuitenkin eläkelaitoksen valtuuskunnalla. 
Valtuuskunnan asema on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla toteutettujen lakiuudistusten myötä. Vaikka Keva on kiinteä osa kuntien yhteistoimintaa, se ei sinänsä toteuta kunnallista itsehallintoa (PeVL 55/2002 vp). 
Kevan ylimpänä päätöksentekoelimenä on valtuuskunta, jossa on 30 jäsentä ja varajäsentä. Valtiovarainministeriö määrää jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vähintään neljä jäsentä määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. Muut jäsenet määrätään Suomen Kuntaliiton ehdottamista jäsenistä siten, että kunnat, kuntayhtymät ja maan eri osat saavat tasapuolisen edustuksen. Lisäksi jäseniä määrättäessä otetaan huomioon eri ryhmien kunnallisvaaleissa saama äänimäärä vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaan. Valtuuskunnan tehtävänä on muun muassa valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja, ottaa palvelukseen toimitusjohtaja ja vapauttaa hänet tehtävistään ja päättää jäsenyhteisöjen maksuosuuksista. Valtuuskunta myös käsittelee tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä hyväksyy talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman. Valtuuskunnan keskeisimpänä tehtävänä voidaan pitää jäsenyhteisöjen eläkemaksuista päättämistä. Kevan menot jäsenyhteisöjen palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvan hoitamisesta jaetaan jokaiselta varainhoitovuodelta jäsenyhteisöjen vastattavaksi. Kevan valtuuskunnan päättämä osuus kustannuksista jaetaan Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden julkisten alojen eläkelaissa (81/2016) tarkoitettujen työansioiden yhteismäärän suhteessa. Valtuuskunta voi myös päättää jakaa osan kustannuksista jäsenyhteisöjen palveluksesta karttuneiden eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärän suhteessa. 
Kevan hallintoa hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus. Hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä kaksi valitaan kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. Valtuuskunta valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi jatkuu kuitenkin, kunnes uusi hallitus on valittu. Hallituksen tehtävänä on valmistella valtuuskunnassa käsiteltävät asiat ja huolehtia valtuuskunnan päätösten toimeenpanosta, ohjata ja valvoa Kevan toimintaa, laatia eläkevarojen sijoittamista koskeva suunnitelma sekä käsitellä muutkin sijoitustoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat sekä huolehtia Kevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan hallitus vastaa Kevan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että Kevan toiminnan ja talouden sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Hallitus valvoo Kevan etua ja edistää sen tavoitteiden toteutumista sekä päättää asioista, jotka toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ovat periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia. Johtosäännössä määrätään myös, että hallituksen tehtävänä on hyväksyä sijoitusstrategia, sijoitussuunnitelma ja toimintasääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset toimivallan jaosta ja raportoinnista hallituksen ja toimitusjohtajan välillä sekä muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta. 
Hallitukselle ja sen jäsenille on säädetty kahdentyyppisiä kelpoisuusvaatimuksia. Osa vaatimuksista on henkilökohtaisia, jotka jokaisen hallituksen jäsenen on täytettävä ja osa kollegiaalisia, jotka hallituksen yhdessä on täytettävä. Jokaiselta hallituksen jäseneltä vaadittava ominaisuus on hyvämaineisuus. Hyvämaineisuuden on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan rajoituksia esimerkiksi rikoslaissa tarkoitettujen rikoksia tehneiden tai konkurssissa tai liitetoimintakiellossa olevien henkilöiden nimittämiselle hallitukseen. Hyvämaineisuuden lisäksi hallituksen jäseniltä edellytetään hyvää työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta. Henkilökohtaisten vaatimusten lisäksi hallituksella tulee objektiivisesti arvioiden olla hyvä kollegiaalinen sijoitustoiminnan asiantuntemus. 
Kevan toimintaa johtaa hallituksen alaisena toimitusjohtaja. Johtosäännön mukaan toimitusjohtaja vastaa hallituksen alaisena Kevan toiminnasta ja taloudesta ja tekee päätökset niissä asioissa, jotka eivät johtosäännön tai toimintasäännön mukaan tai niiden nojalla tehtyjen päätösten perusteella kuulu muiden päätettäväksi. 
Kevassa on myös sijoitusneuvottelukunta sijoitustoiminnan tueksi ja tiedonkulun edistämiseksi. Kevan hallitus nimittää sijoitusneuvottelukunnan toimikaudekseen. Sijoitusneuvottelukunnassa on kymmenen jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä kolme edustaa valtiovarainministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä sekä kaksi kunnallisia pääsopijajärjestöjä. 
Valtion, kirkon ja Kelan eläkeasioiden hoitamista käydään läpi muun muassa vuosittaisissa valtiovarainministeriön valvontakokouksissa ja siellä myös käydään läpi valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan tarkastuskertomus. 
Nykyisin valtuuskunta voi valita tilintarkastajan enintään valtuuskunnan toimikautta varten. Valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunnan toimikausi poikkeaa nykyisin tilikaudesta, koska uusi valtuuskunta aloittaa toimikautensa syyskuun alusta. Näin ollen tilintarkastajan nykyinen toimikausi on liian lyhyt, jotta tilintarkastajan valinta olisi mahdollista tehdä tilikaudet huomioon ottaen valtuuskunnan vaihtuessa. Tämän hetkinen tilintarkastaja on valittu valtuuskunnan päätöksellä joulukuussa 2017 toimikaudeksi 2018—2021. 
Kevan nykyinen hallintorakenne ei kaikilta osin vastaa enää muuttunutta toimintaympäristöä eikä vuosien kulussa kehittynyttä lainsäädäntöä. Lisäksi Kevan hallintoelinten kokoonpanoa tarkasteltaessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 6/2015 vp), jonka mukaan olisi tarpeen selvittää millä tavalla työmarkkinaosapuolten edustus Kevan hallinnossa työeläkeyhtiöitä vastaavin tavoin pariteettiperiaatetta noudattaen voitaisiin toteuttaa. Valiokunnan mietinnön antamisen jälkeen työeläkevakuutusyhtiöstä annettua lakia (354/1997) on muutettu 1 tammikuuta 2017 voimaan tulleella lailla siten, että työeläkevakuutusyhtiön hallituksessa (ja hallintoneuvostossa) on oltava sellaisia vakuutuksenottajan ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Niitä edustajia, jotka on valittu keskeisten palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kolmasosa hallituksen jäsenmäärästä, ja niitä edustajia, josta on valittu keskeisten työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä, on oltava vähintään kuudesosa hallituksen jäsenmäärästä. Lain voimaantulosäännöksen mukaan muutoksia sovelletaan vuoden 2020 alusta lähtien. Muutokset perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen keväällä 2016 neuvottelemaan niin sanottuun kilpailukykysopimukseen. 
2.2
Kuntasektorin lisäeläketurva
Lakisääteisen työeläkkeen karttumisen säännökset ovat nykyisin saman sisältöisiä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kuntasektorin ja muun julkisen sektorin palveluksessa pitkään työskennelleille on aiemmin karttunut yksityistä sektoria parempaa eläketurvaa. Parempia karttumia voi olla henkilöillä, joiden työ on alkanut ennen vuotta 1993. Heidän eläkekarttumansa ajalta ennen vuotta 1995 on 2,2 prosenttia vuodessa: peruseläkettä 2 prosenttia ja lisäeläkettä 0,2 prosenttia vuotta kohti. Kuntasektorin lisäeläkkeen saa, jos jatkaa Kevan jäsenyhteisön palveluksessa henkilökohtaiseen tai ammatilliseen eläkeikäänsä saakka. Vuonna 1960 tai sen jälkeen syntyneet työntekijät saavat lisäeläkkeen, jos palvelus jatkuu yhdenjaksoisena julkisten alojen eläkelain mukaiseen alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Oikeus lisäturvaan on myös, jos työntekijä tulee palvelussuhteensa jatkuessa työkyvyttömäksi työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen saamiseen edellyttävällä tavalla ja muut yhdenjaksoisuusedellytykset täyttyvät. 
Kuntasektorilla on myös alempia ammatillisia eläkeikiä henkilöillä, jotka ovat valinneet ammatillisen eläkeikäjärjestelmän. Ammatilliset eläkeiät kumottiin 1.7.1989 voimaantulleella muutoksella, mutta niiden piirissä olleet saivat halutessaan säilyttää ammatillisen eläkeikänsä. Myös ammatillisen eläkeiän säilymisen edellytyksenä on palvelussuhteen jatkuminen yhdenjaksoisena. 
Ammatillisesta eläkeiästä säädetään julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 6 §:ssä, lisäeläketurvasta 8 §:ssä ja palvelussuhteen yhdenjaksoisuusedellytyksistä 9 §:ssä. 
2.3
Kevan jäsenyhteisöt
Kevan jäsenyhteisöjä ovat suoraan lain 3 §:n nojalla kunnat, kuntayhtymät, Keva ja Kuntien takauskeskus (lakisääteiset jäsenyhteisöt). Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä myös kuntaomisteiset yhteisöt: 
1. yhdistys, jossa jäseninä on vain lakisääteisiä jäsenyhteisöjä ja niiden muodostamia yhdistyksiä 
2. osakeyhtiö, joka on kokonaan lakisääteisten jäsenyhteisöjen tai niiden kokonaan omistaminen osakeyhtiöiden omistuksessa 
3. osakeyhtiö ja säätiö, jossa lakisääteisellä jäsenyhteisöllä on määräysvalta ja jonka avulla tuotetaan kuntien lakisääteisten tehtävien edellyttämiä palveluja 
4. osakeyhtiö tai säätiö, jossa lakisääteisillä jäsenyhteisöillä on määräysvalta ja johon siirtyy työntekijöiden enemmistö Kevan jäsenyhteisöjen palveluksesta. 
Voimassa olevasta laista puuttuu säännös, jonka mukaan Kevan jäsenyhteisöksi voisi liittyä osuuskunta. Kunnissa ja kuntayhtymissä on sosiaali- ja terveystoimialalla aloitettu viimeisten vuosien aikana sairaanhoitopiirien toimesta selvitystyötä osuuskuntien perustamiseksi. Tällä hetkellä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on jo perustettu osuuskunta. Osuuskuntien perustamista yhtenä vaihtoehtona selvitetään Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Henkilöstön määrä edellä mainituissa sairaanhoitopiireissä on noin 35 000 henkilöä. 
Henkilöstön näkökulmasta siirtyminen kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta osuuskunnan palvelukseen tarkoittaisi sitä, että henkilö menettäisi lakisääteisen lisäeläketurvan, mikäli osuuskunnat eivät voisi liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Lisäeläketurva voitaisiin turvata vain ottamalla erillinen lisäeläketurvan kattava vakuutus, joka maksettaisiin kerralla vakuutuksen ottamisen yhteydessä henkivakuutusyhtiölle. 
3
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksen tavoitteena on muuttaa Kevan hallintorakennetta siten, että se vastaa muuttunutta toimintaympäristöä, huomio työnantajaedustuksen hallintoelimissä ja vahvistaa hyvän hallinnon periaatteita. 
Nykyinen valtuuskunta ehdotetaan korvattavaksi uudistetulla toimielimellä, Kevan valtuutetuilla. Valtuutettujen rooli olisi valvonnallinen, mutta lisäksi sillä olisi tehtävänään muun muassa päättää jäsenyhteisöjen maksuosuuksista, vahvistaa tilinpäätös, myöntää vastuuvapaus tilivelvollisille ja hyväksyä Kevan talousarvio. Uudeksi toimielimeksi ehdotetaan vaalivaliokuntaa, jonka jäsenet olisivat valtuutettuja ja jonka tehtävänä olisi valmistella valtuutetuille ehdotus hallituksen jäsenten palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi. 
Hallituksen roolia ehdotetaan vahvistettavaksi suhteessa valtuutettuihin ja hallituksella olisi yleistoimivalta hoitaa Kevan asioita. Uudeksi toimielimeksi ehdotetaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaa, joka asetettaisiin hallituksen keskuudesta. Valiokunnan tehtävänä olisi valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Lisäksi valiokunta valmistelisi valtuutetuille esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, valvoisi tilinpäätöksen laatimista ja lakisääteistä tilintarkastusta. Vuoden 2020 alusta voimaan tulevan 25 a §:n mukaan Kevalla on jatkossa velvollisuus tehdä erillinen riskiarvio osana riskienhallintaansa. Riskiarvio on laadittava säännöllisesti ja sitä on päivitettävä riskien oleellisesti muuttuessa. Riskiarvio olisi osa toiminnan strategista suunnittelua ja ohjausta. Hallituksen ohjaava rooli riskiarvioin laatimisessa on tärkeä. Hallituksen keskuudesta asetettava erillinen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta tukee uuden sääntelyn tehokasta toteutumista. 
Valtuutettujen ja hallituksen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kevan hallintoon lisätään työnantajan edustus. Samalla kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen yhteisesti ehdottamien henkilöiden lukumäärä kasvaisi siten, että jokaisella pääsopijajärjestöllä olisi mahdollisuus saada ehdottamansa edustaja hallintoelimiin. Kokonaisuutena muutokset vahvistaisivat työmarkkinaosapuolen asemaa Kevan hallinnossa. Hallituksen ja valtuutettujen koonpanossa otettaisiin myös jatkossakin huomioon kuntavaalien tulos. 
Kevan johtamis- ja hallintojärjestelmässä Kevan toimitusjohtajan asemaa suhteessa hallitukseen tarkennettaisiin siten, että hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut olisivat nykyistä selkeämmin säännöksissä määriteltyjä. Ehdotettu sääntely vastaisi pitkälti käytännössä muodostunutta Kevan toimitusjohtajan asemaa. 
Hyvän hallinnon periaatteita ehdotetaan vahvistettavaksi säätämällä yleisistä hallintovaatimuksista. Kevan kohdalla hyvän hallintotavan vaatimuksiin kuuluu olennaisesti vastuu laissa säädetyn perustehtävän toteuttamisesta, toimintatapojen laadusta ja lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, läpinäkyvyydestä ja tilivelvollisuuden toteutumisesta. Hyvä hallintotapa edellyttää asiakaslähtöistä toimintaa, organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä ja roolien mukaista toimintaa. 
Lakiin otettaisiin myös säännökset sähköisistä kokouksista ja sähköisestä päätöksentekomenettelystä sekä päätöksentekomenettelystä hallituksen sekä valtuutettujen kokouksissa. Lisäksi tilintarkastusta koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi tilintarkastajan toimikauden enimmäiskeston osalta. Toimikausi ei enää olisi sidottu toimielinten toimikauteen. Lisäksi lakiin otettaisiin säännökset, joilla saatettaisiin sääntely vastaamaan soveltuvin osin tilintarkastuslainsäädäntöön 2016 tehtyjä muutoksia. 
Esityksen tavoitteena on myös mahdollistaa henkilöstön säilyminen kunnallisen eläkejärjestelmän piirisissä niissä tapauksissa, joissa kunta tai kuntayhtymä on päättänyt perustaa osuuskunnan tuottamaan palveluja. Joissain tapauksissa ostetun lisäturvan kustannukset olisivat niin suuret, että tämä muodostaisi esteen osuuskunnan perustamiselle, ellei osuuskunnan henkilöstön eläketurvaa voitaisi säilyttää kunnallisessa eläkejärjestelmässä. 
Esityksen tavoitteena on joustavoittaa henkilöstön siirtymistä työnantajaorganisaatiosta toiseen riippumatta siitä, miten ja millä tavalla kunta tai kuntayhtymä on organisoinut tuotantotapansa. Esityksen tavoitteena on myös turvata kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen riittävyys. 
Kysymys ei ole varsinaisista uusista Kevan jäsenyhteisöistä vaan entisten kuntaorganisaatioiden tuotantotavan organisaatiomuutoksesta. 
4
Esityksen vaikutukset
Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esityksellä on vaikutuksia Kevan hallintoon. Kevan hallituksen jäsenten määrän lisääminen kahdella ja tarkastus- ja riskienhallintovaliokunnan sekä vaalivaliokunnan lisääminen Kevan hallintoon nostaa hieman hallintokustannuksia. 
Muutos selkeyttäisi Kevan hallintoelinten toimivaltasuhteita ja mahdollistaisi nykyistä paremmin sähköisen päätöksenteon hallinnossa. 
Osuuskuntien mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi vaikuttaa sekä kunnallisen henkilöstön eläketurvaan että kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen. Esitys mahdollistaisi lakisääteisen lisäeläketurvan säilymisen henkilöille, jotka siirtyvät kuntasektorille perustettavien osuuskuntien palvelukseen. Esitys myös vahvistaisi omalta osaltaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä mahdollistamalla osuuskuntien pysymisen Kevan jäsenyhteisöinä. 
Vakuutetuista hieman yli 80 prosenttia on naisia, joten esityksellä olisi enemmän vaikutuksia naisten kuin miesten eläketurvan järjestämiseen ja rahoitukseen. 
Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia kuntien eikä valtion talouteen. 
5
Asian valmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot Kevalta, Suomen Kuntaliitolta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, kunnallisilta pääsopijajärjestöiltä: JAU, Juko ja Koho, työmarkkinakeskusjärjestöiltä: Akava, SAK, STTK , Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Eläketurvakeskukselta, Finanssivalvonnalta, Finanssialalta, Telalta, Sosiaali- ja terveysministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä sekä 40 kunnalta, jotka edustivat eri kokoisia kuntia ja maan eri osia. Myös muut tahot kuin jakelussa mainitut saivat antaa lausunnon. Valtiovarainministeriö sai 24 lausuntoa. 
Lausunnoissa kannatettiin pääosin esitettyjä muutoksia. 
Työmarkkinajärjestöjen ja Kevan lausunnoissa esitettiin, että osuuskuntien tulisi voida liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi heti vuoden 2020 alusta lukien. Esitystä on täydennetty tältä osin siten, että lakia voitaisiin soveltaa osuuskuntiin vuoden 2020 alusta lukien. 
Muutamissa lausunnoissa esitettiin Kevan toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimusten täsmentämistä muun muassa hyvämaineisuuden, työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja sijoitustoiminnan osaamisen vaatimuksen suhteen. Vaatimukset ovat sinänsä perusteltuja, mutta huomioon on otettava muun muassa Kevan toimitusjohtajan asema virkasuhteisena ja valinnan perusteena olevat suoraan perustuslain 125 §:ssä säädetyt nimitysperusteet. 
Palkansaajajärjestöjen lausunnoissa esitettiin palkansaajien edustuksen lisäämistä Kevan hallintoon. Lisäksi esitettiin, ettei vaatimusta pääsopijajärjestöjen yhteisesti esittämistä ehdokkaista hallituksen jäseniksi poistettaisi. Koska Kevan valtuutetuille esitettään vaalivaliokokuntaa, jonka tehtävänä on valita hallituksen jäsenet siten, että hallitus kollektiivina täyttää sille asetetun vaatimuksen hyvästä sijoitustoiminnan osaamisesta, ei vaatimus ole yhteensopiva vaalivaliokunnan tehtävän suhteen. Lisäksi olisi luotava menettely sen varalta, ettei yhteisiä ehdokkaita saataisi sovituksi. 
Joissakin lausunnoissa vaadittiin Kevan valvonnan siirtämistä kokonaan Finanssivalvonnalle. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin totesi edellisen vastaavan vaatimuksen osalta mietinnössään (StvM 43/2018 vp), että eläkejärjestelmien uudistamistarpeiden arvioinnissa on syytä tarkastella Kevaa koskevan lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, mikäli eläkejärjestelmien erillisyys päätetään säilyttää. Parhaillaan on meneillään pääministeri Antti Rinteen sekä pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvä yksityisen alojen ja kunnallisen eläkejärjestelmien yhdistämisen tähtäävä valmistelu. 
Yhdessä lausunnossa esitettiin, että Kevan hallinto olisi järjestettävä samoin kuin työeläkevakuutusyhtiöissä, eikä poliittinen edustus sovi Kevan hallintoon. Myös kuntaomisteisten osuuskuntien mahdollisuutta liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi vastustettiin. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotuksen perustelut
1 luku Soveltamisala ja Kevan jäsenyhteisöt
3 §.Kevan jäsenyhteisöt. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi, jotta myös Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden osuuskuntien omistamat yhtiöt voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Uusitun 3 kohdan mukaan jäsenyhteisöksi voisi liittyä sellainen osuuskunta, jossa olisi jäseninä vain Kevan lakisääteisiä jäsenyhteisöjä tai osakeyhtiöitä, jotka olisivat kokonaisuudessaan lakisääteisten jäsenyhteisöjen tai jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten, säätiöiden, osuuskuntien taikka 2 momentin 2 kohdan mukaisten osakeyhtiöiden omistuksessa. 
Pykälän 2 momentin nykyinen 3 kohta siirrettäisiin muutettuna 4 kohdaksi. Nykyisen 3 kohdan mukaan jäsenyhteisöksi voi liittyä lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräämisvallassa oleva osakeyhtiö tai säätiö, jonka avulla tuotetaan palveluja, joita kunnat hoitavat lakiin perustuen tai jotka ovat lakisääteisiä palveluja välittömästi palvelevia toimintoja. Säännökseen lisättäisiin osuuskunnille mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Kevan jäsenyhteisöksi voisi liittyä osuuskunta, joka olisi lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräysvallassa ja jonka avulla tuotettaisiin kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja. 
Pykälän 2 momentin nykyinen 4 kohta siirrettäisiin muutettuna uudeksi 5 kohdaksi. Nykyisen säännöksen mukaan jäsenyhteisöksi voi liittyä lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräämisvallassa oleva osakeyhtiö tai säätiö, jonka henkilökunnan enemmistö siirtyy yhtiöön tai säätiöön Kevan jäsenyhteisön palveluksesta. Säännökseen lisättäisiin mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi sellaiselle osuuskunnalle, joka olisi lakisääteisten jäsenyhteisöjen määräysvallassa ja jonka henkilökunnan enemmistö siirtyisi osuuskuntaan Kevan jäsenyhteisöjen palveluksesta. 
Koska 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset, jonka perusteella myös osuuskunnat voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi, ehdotetaan myös 3 momenttiin lisättäväksi vastaavasti osuuskunnat. 
4 §.Jäsenyhteisöksi liittyminen ja jäsenyyden päättäminen. Pykälässä on säännökset menettelyistä yhdistyksen, osakeyhtiön tai säätiön liittyessä Kevan jäsenyhteisöksi ja jäsenyyden päättyessä. 
Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti Kevan hallitukselta, joka päättää hakemuksen hyväksymisestä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa jäsenyhteisöksi hyväksymisestä päätettäisiin Kevan toimistossa. Hyväksymispäätöksen tekisi toimitusjohtaja tai hänen valtuuttamansa. Ehdotettavalla muutoksella tavoitellaan jäsenyhteisöksi liittymisen nopeuttamista ja yksinkertaistamista. Tämä on tarpeen osakeyhtiömuotoisten jäsenyyttä hakevien yhteisöjen määrän jatkuvasti lisääntyessä. 
Vastaavasti 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 1 momenttiin ehdotettua muutosta vastaava muutos eli jäsenyyden päättyminen käsiteltäisiin Kevan toimiston toimesta. Lisäksi säännöstä täsmennettäisiin siltä osin, että Keva kuulisi jäsenyhteisöä eroasioissa niissä tapauksissa, kun Keva toteaisi, ettei jäsenyhteisö enää täytä säädettyjä jäsenyyden edellytyksiä. Jäsenyhteisö voi myös ilmoittaa haluavansa erota jäsenyydestä, jolloin kuuleminen olisi tarpeetonta. 
Koska 3 pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka perusteella myös osuuskunnat voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi, ehdotetaan tämän pykälän 1 ja 2 momenttiin lisättäväksi vastaavasti osuuskunnat. 
2 luku Valvonta
6 §.Yleinen valvonta. Pykälässä säädetään Kevan yleisestä valvonnasta. Keva hoitaa jäsenyhteisöjensä eläketurvan lisäksi myös valtion, evankelisluterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvaa ja pykälän 3 momentissa säädetään muiden kuin Kevan jäsenyhteisöjen eläketurvan hoitamiseen liittyvästä tilintarkastuksesta. Nykyisen säännöksen mukaan valtiovarainministeriö asettaa tilintarkastajan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtiovarainministeriö asettaisi tilintarkastajan enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan. Toimikauden enimmäiskestoa koskeva sääntely vastaisi tältä osin ehdotettua 35 §:ää. Vastaavasti kuuden tilikauden enimmäiskesto on omaksuttu uuden kuntalain (410/2015) 122 §:n 4 momentissa. Pykälässä tarkoitetun valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan toimikauden enimmäiskestoa koskevaa sääntelyä olisi tarkoituksenmukaista muuttaa edellä kuvatulla tavalla myös siksi, että pykälässä tarkoitetun tilintarkastajan toimikausi voisi olla kaikissa tilanteissa sama kuin tämän lain 35 §:n mukaisen Kevan tilintarkastajan. Tämän mahdollistaisi saman tilintarkastusyhteisön käyttämisen sekä tämän pykälän että 35 §:n mukaiseen tilintarkastukseen. Tilintarkastuspalvelut olisi mahdollista kilpailuttaa yhdessä. Enimmäisajan jälkeen Kevan tilintarkastaja voisi osallistua uudelleen Kevan tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi olisi valittu tilintarkastusyhteisö, edellä mainittua rajoitusta ei sovellettaisi kuitenkaan tilintarkastusyhteisöön vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan. 
3 luku Hallinto
8 §.Yleiset hallintovaatimukset. Voimassa olevassa 8 §:ssä on säännökset Kevan valtuuskunnasta ja sen tehtävistä. Valtuuskuntaa vastaavaa toimielintä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi muutettuna uuteen 8 a §:ään ja 8 §:ään ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset Kevan hallintoa koskevista yleisistä vaatimuksista. Ehdotettavan 8 §:n sisältö vastaisi soveltuvin osin työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 a §:ää ja 12 b §:ää. 
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vaatimuksista hallituksen ja toimitusjohtajan johtamistavalle. Säännöksen mukaan hallituksen ja toimitusjohtajan olisi johdettava Kevaa ammattitaitoisesti eläkelaitoksen toiminnan tarkoitus huomioon ottaen sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Kevan tehtävistä ja toiminnan tarkoituksesta säädetään lain 2 §:ssä. Sen mukaan Kevan tehtävänä on hoitaa julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvää toimintaa, jäsenyhteisöjensä eläketurvan rahoitusta sekä valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksujen perimisen tehtävää. Hyvään hallintotapaan voitaisiin muun muassa katsoa kuuluvan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia vastaavia suosituksia. Kevan hallintomalli, rahoitusrakenne, eläkejärjestelmän toimeenpanon liittyminen sosiaaliturvaan ja toiminnan lakisääteisyys sekä pakollisuus johtavat siihen, että hyvän hallintotavan viitekehys on erilainen, eikä listayhtiöitä koskevia suosituksia sellaisenaan voida soveltaa Kevaan. Kevan kohdalla hyvän hallintotavan vaatimuksiin kuuluu olennaisesti vastuu laissa säädetyn perustehtävän toteuttamisesta, toimintatapojen laadusta ja lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, läpinäkyvyydestä ja tilivelvollisuuden toteutumisesta. Hyvä hallintotapa edellyttää asiakaslähtöistä toimintaa, organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä ja roolien mukaista toimintaa. 
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain 12 b §:n säännöstä vastaavaa säännöstä toiminnan jatkuvuuden suunnitelmasta ja hallituksen hyväksymistä toimintaperiaatteista. Säännöksen mukaan Kevan olisi asianmukaisin toimin varmistettava toimintansa jatkuvuus ja säännöllisyys kaikissa tilanteissa ja tätä varten Kevalla olisi oltava hallituksen hyväksymä jatkuvuussuunnitelma. Suunnitelmalla Keva pyrkisi varautumaan sen kannalta keskeisimpiin uhkiin siten, että se pystyisi jatkamaan toimintaansa myös häiriötilanteissa, esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien häiriöiden kohdalla. Suunnitelma liittyisi Kevan riskienhallintaan. Lisäksi Kevalla olisi oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet ainakin eläkelaitoksen sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on jo pitkään Kevassa varauduttu suunnitelmallisesti. Kevassa on hallituksen hyväksymä valmiussuunnitelma, jossa kuvataan valmiussuunnittelun yleiset periaatteet ja tavoitteet, päätöksenteko varautumisen ja ennen muuta poikkeusolojen toiminnan linjausten osalta sekä määritellään mistä toiminnoista on oltava toimintokohtaiset varautumissuunnitelmat. Suunnitelman ajankohtaisuus arvioidaan ainakin kerran hallituskauden aikana. Lisäksi on toimintokohtaisia varautumissuunnitelmia, jotka kattavat jatkuvuussuunnittelun muun muassa normaaliolojen häiriö- ja ongelmatilanteiden sekä poikkeusolojen osalta, ja lisäksi suunnitelmissa kuvataan, millä tavalla palautuminen normaalioloihin on tarkoitus tehdä. Hallitus on hyväksynyt myös riskienhallinnan periaatteet ja sisäiselle tarkastukselle toimintaohjeen. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteita ei tällä hetkellä ole erillisenä asiakirjana hyväksytty hallituksessa. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vaatimuksesta arvioida hallintojärjestelmää, toimintaperiaatteita ja jatkuvuussuunnitelmaa säännöllisesti. Hallitus vastaisi viimekädessä arvioinneista. Hallintojärjestelmää, toimintaperiaatteita ja jatkuvuussuunnitelmaa tulisi arvioida riittävän usein, jotta ne pystyttäisiin pitämään ajan tasalla ja jotta niissä otettaisiin toiminnan ja toimintaympäristön muutokset huomioon. 
8 a §.Valtuutetut. Pykälä olisi uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uudistetusta toimielimestä, Kevan valtuutetuista, joka korvaisi nykyisen Kevan ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan. Valtuutettujen rooli olisi valvonnallinen, mutta lisäksi sillä olisi tehtävänään muun muassa vahvistaa tilinpäätös, myöntää vastuuvapaus tilivelvollisille ja hyväksyä Kevan talousarvio. 
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi valtuutettujen lukumäärästä, määräämisestä ja kelpoisuudesta. Valtuutettuja olisi 30 ja heistä kullakin olisi henkilökohtainen varajäsen. Valtuutettujen lukumäärä olisi sama kuin nykyisen valtuuskunnan jäsenten määrä. Eri tahoja edustavien jäsenten määrään ehdotetaan muutoksia. Valtionvarainministeriö määräisi valtuutetut neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan nykyistä säännöstä vastaavasti. Säännöksessä asetettaisiin valtuutetuille kelpoisuusvaatimukseksi, että valtuutetun ja varavaltuutetun tulisi olla hyvämaineinen. Hyvämaineisuuden on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan rajoituksia esimerkiksi rikoslaissa tarkoitettuja rikoksia tehneiden tai konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden nimittämiselle hallitukseen. Nykyisessä 8 §:ssä ei ole asetettu valtuuskunnan jäsenille kelpoisuusvaatimuksia. 
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi valtuutettujen kiintiöistä. Kuusi valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrättäisiin kunnallisessa ja pääsopimuksissa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Neljä valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrättäisiin kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. 
Kaksikymmentä valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrättäisiin kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä siten, että kunnat, kuntayhtymät ja maan eri osat saavat valtuutetuissa tasapuolisen edustuksen. Kuntien ja kuntayhtymien valtuutettuja ja varavaltuutettuja määrättäessä otettaisiin lisäksi huomioon eri ryhmien kuntavaaleissa saama ääniosuus suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Säännös vastaa tältä osin nykyisin valtuuskunnan kokoonpanossa huomioon otettavia asioita. 
Nykyisessä valtuuskunnassa ei ole työnantajan edustajia, joten siltä osin ehdotettava säännös poikkeaa nykyisen valtuuskunnan kokoonpanosta. Muutoksella toteutetaan työmarkkinaosapuolten edustus Kevan hallinnossa työeläkeyhtiöitä vastaavin tavoin pariteettiperiaatetta noudattaen. Nykyisessä valtuuskunnassa kunta-alan pääsopijajärjestöjä edustavia henkilöitä on neljä ja ehdotuksen mukaan järjestöjen edustajien lukumäärä kasvaisi kuuteen. Työmarkkinaosapuolten edustus Kevan hallinnossa lähenisi muutoksen jälkeen palkansaajia ja työnantajia edustavien keskusjärjestöjen edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä sellaisena kuin se on työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 b ja 9 e §:n muuttamisesta annetun lain (947/2016) säännöksissä, jotka tulivat voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja tulevat voimaan vuonna 2020 hallituksen osalta. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtuutettujen tehtävistä. Valtuutettujen tehtävien valvonnallista roolia korostettaisiin lisäämällä säännökseen valtuutettujen tehtäväksi Kevan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutettujen tehtävänä olisi valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja. Valtuutetut myös päättäisivät Kevan luottamushenkilöiden palkkioiden perusteista. Valtuutettujen tehtäviin kuuluisi niin ikään Kevan tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely, eläkelaitoksen budjetin sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Valtuutetut myös päättäisivät jäsenyhteisöjen maksuosuuksista. Mainitut tehtävät vastaisivat nykyisiä valtuuskunnan tehtäviä. 
Valtuuskunnan nykyisistä tehtävistä siirrettäisiin hallitukselle toimitusjohtajan valinta ja irtisanominen sekä lisäeläkesäännön hyväksyminen. Valtuuskunta myös hyväksyy nykyisin Kevan tilisäännön ja johtosäännön. Johtosäännöstä esitetään uudistuksessa luovuttavaksi, eikä myöskään nykyisen kaltaista tilisääntöä enää olisi käytössä vaan hallitus antaisi jatkossa tarvittavat määräykset ja valtuutukset hyväksymällä noudatettavaksi Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmän. 
8 b §.Päätöksenteko valtuutettujen kokouksessa. Ehdotettava pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin valtuutettujen kokousmenettelyistä. Nykyisin kokousmenettelyistä on määräykset valtuutettujen hyväksymässä Kevan valtuuskunnan työjärjestyksessä ja johtosäännössä. Esitettävät säännökset vastaavat nykyisiä määräyksiä. Kokousmenettelyä koskevia säännöksiä on ollut tarpeen muuttaa hyvin harvoin, siksi olisi tarkoituksenmukaista säätää keskeisistä menettelymääräyksistä laissa. 
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kokouksen päätösvaltaisuudesta. Sen mukaan kokous olisi päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä kokouksessa. 
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin äänestyksestä. Jos valtuutetut ovat asiasta yksimielisiä tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaisi päätöksen. Muussa kuin yksimielisessä päätöksessä, päätökseksi tulisi ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja olisi äänestänyt. Vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka olisivat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisisi arpa. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asioiden esittelijästä ja sen mukaan valtuutettujen kokouksessa asiat päätettäisiin hallituksen esittelystä. 
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin läsnäolo- ja puheoikeudesta valtuutettujen kokouksessa. Säännöksen mukaan valtuutettujen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus olisi hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Valtuutetut voisivat päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta erikseen. 
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin kokouksessa pidettävästä pöytäkirjasta. Pöytäkirjaan olisi merkittävä läsnä olleet valtuutetut, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. 
Kokouksen sihteerin olisi varmennettava pöytäkirja sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa tehtävää varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
8 c §.Vaalivaliokunta. Pykälä olisi uusi ja siinä ehdotetaan säädettäväksi Kevan uudesta toimielimestä, vaalivaliokunnasta, jonka valtuutetut keskuudestaan valitsisivat ja jonka tehtävänä olisi valmistella valtuutetuille ehdotus hallituksen nimittämiseksi ja luottamushenkilöiden palkkioiksi. Vaalivaliokunnan jäsenet olisivat valtuutettuja. Vaalivaliokunnalla olisi oltava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valtuutetut valitsisivat. Vaalivaliokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja toiminnasta määrättäisiin tarkemmin valtuutettujen hyväksymässä vaalivaliokunnan työjärjestyksessä. Valiokunnan jäsenten lukumäärä olisi valtuutettujen päätettävissä. 
Uusi säännös muistuttaa työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain 9 c §:ää, jossa säädetään työeläkevakuutusyhtiön vaalivaliokunnasta. Työeläkevakuutusyhtiössä vaalivaliokunnan tehtäviin kuuluu ehdotuksen tekeminen hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi, jonka lisäksi valiokunnan on myös valmisteltava ehdotus hallintoneuvoston jäsenten palkkioiksi ja hallintoneuvoston nimittämiseksi yhtiökokoukselle. Työeläkevakuutusyhtiön vaalivaliokunnan valitsee yhtiön hallintoneuvosto, ja valiokunnan jäsenten on oltava työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä. Koska Kevassa ei ole hallintoneuvostoa tai vastaavaa toimielintä, Kevan vaalivaliokunta valmistelisi valtuutetuille ehdotuksen vain luottamushenkilöiden palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi. 
Ehdotuksella tavoitellaan valmistelujärjestelmää, joka velvoittaisi eri valtuutetuissa edustettujen etutahojen hakemaan yhteisiä kannanottoja hallituksen kokoonpanoksi. Vaalivaliokunnan valmistelutyön tuloksena syntyvät ehdotukset eivät ole päätöksentekijöitä sitovia. Valtuutetut voisivat valita hallituksen jäsenet vaalivaliokunnan ehdotuksesta poiketen. Valintaehdotukset on kuitenkin tarkoitettu tehtäviksi yhteistyössä valtuutetuissa edustettujen etutahojen kesken ja siksi valiokunnan esitys on katsottavissa myös tavallista velvoittavammaksi menettelytapaohjeeksi. 
9 §.Hallitus. Pykälässä säädettäisiin hallituksen toimikaudesta, jäsenistä sekä sen tehtävistä. 
Kevan hallituksen osalta esitettävät muutokset vahvistaisivat hallituksen roolia suhteessa nykyisen valtuuskunnan rooliin. Hallituksella olisi, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, yleistoimivalta hoitaa Kevan asioita. 
Pykälän 1 momentissa säädetään nykyisin hallituksen toimikaudesta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin hallituksen yleistoimivallasta, toimikaudesta sekä koolle kutsumisesta. Säännöksen mukaan hallitus johtaisi ja kehittäisi Kevan toimintaa sekä valvoisi Kevan etua. Hallituksen toimikausi olisi nykyistä vastaavasti kaksi vuotta ja toimikausi jatkuisi aina, kunnes seuraava hallitus olisi valittu. Momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että hallitus kokoontuisi puheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta. Nykyisin hallituksen koolle kutsumisesta on määräys johtosäännössä. 
Pykälän 2 momentissa säädetään hallituksen kokoonpanosta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hallituksen jäsenmäärää nostettaisiin nykyisestä yhdeksästä yhteentoista, koska hallitukseen ehdotetaan lisättäväksi työnantajan edustus. Lisäksi palkansaajajärjestöjen edustajien lukumäärä nousisi kahdesta kolmeen. Kuntien keskusjärjestö ehdottaisi kuusi jäsentä ja heidän varajäsenensä. Hallituksen jäsenistä kolme ja heidän varajäsenensä valittaisiin kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen jäsenistä kaksi ja heidän varajäsenensä valittaisiin kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Valtuutetut määräisi hallituksen varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Vastaavasti kuin valtuutettujen kohdalla työmarkkinaosapuolten edustus Kevan hallinnossa lähenisi muutoksen jälkeen työeläkevakuutusyhtiöitä koskevia uusia säännöksiä. Kevan hallituksen valinnassa noudatettaisiin edelleen periaatetta, jonka mukaan sen jäsenten valinnassa otetaan kuntavaalien tulos huomioon. 
Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi maininta kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen yhteisesti ehdottamien jäsenten valinnasta hallitukseen. Uudeksi toimielimeksi ehdotetaan vaalivaliokuntaa, joka tehtävänä on valmistella valtuutetuille ehdotukset hallituksen jäseniksi. Muutoksen jälkeen pääsopijajärjestöjen yhteistä ehdotusta ei voida pitää enää tarkoituksenmukaisena. 
Pykälän 4 momentissa on säännös hallituksen tehtävistä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hallituksen lakisääteisiä tehtäviä laajennettaisiin ja hallituksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin kuin nykyisin. Ehdotettava tehtäväluettelo ei olisi tyhjentävä, koska hallituksella on yleistoimivalta Kevan asioiden hoitamisessa. 
Pykälän 4 momentin 1 kohdan mukaan hallitus hyväksyisi Kevan toimintaa ohjaavan strategian. Tehtävä kuuluu myös nykyisin hallituksen tehtäviin. Momentin 2 kohdan mukaan hallitus päättäisi Kevan lisäeläkesäännöstä. Tämä tehtävä siirrettäisiin hallitukselle nykyisistä valtuuskunnan tehtävistä. 
Pykälän 4 momentin 3 kohdan mukaan hallitus laatisi vuosittain Kevan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. 
Pykälän 4 momentin 4 kohdan mukaan hallitus hyväksyisi Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmän, jossa muun muassa määrättäisiin toimivallan jaosta ja raportoinnista hallituksen ja toimitusjohtajan välillä sekä muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta. Ehdotettava säännös olisi uusi ja hallinto- ja johtamisjärjestelmä korvaisi nykyisen johtosäännön, toimintasäännön ja tilisäännön. 
Hallinto- ja ohjausjärjestelmän avulla hallitus voisi edistää hyvän hallintotavan toteuttamista Kevan johtamisessa. 
Pykälän 4 momentin 5 kohdan mukaan hallitus nykyistä säännöstä vastaavasti laatisi sijoittamista koskevan suunnitelman, jossa määrättäisiin sijoitustoiminnan toimivaltuuksista ja raportoinnista. Hallitus käsittelisi muutkin Kevan sijoitustoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat sekä huolehtisi ehdotettavan 6 kohdan mukaan Kevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. 
Pykälän 4 momentin 7 kohdan mukaan hallitus hyväksyisi Kevan sopimuksien ja sitoumusten allekirjoittamista koskevat valtuudet. Nykyisin allekirjoitusvaltuuksista on määräykset Kevan johtosäännössä ja sen määräykset korvattaisiin jatkossa hallituksen hyväksymillä valtuuksilla hallinto- ja johtamisjärjestelmässä. 
Pykälän 4 momentin 8 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä olisi ottaa palvelukseen toimitusjohtaja ja irtisanoa tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän olisi menettänyt hallituksen luottamuksen. Nykyisin toimitusjohtajan valinta ja irtisanominen kuuluvat valtuuskunnan tehtäviin. 
Pykälän 4 momentin 9 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä olisi päättää muiden Kevan virkasuhteiden kuin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien viran kelpoisuusehdoista, joista on säännökset ehdotettavassa 14 §:ssä. Nykyisin muiden virkasuhteiden kuin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien kelpoisuusehdosta on määräykset Kevan johtosäännössä. Kevassa muita virkasuhteita ovat johtajat, joiden vastuualueeseen kuuluu eläke- tai kuntoutusratkaisujen tekeminen tai näihin vaikuttava vakuutuslääketieteellinen arviointi. Momentin 10 kohdan mukaan hallitus edellä mainittujen tehtävien lisäksi päättäisi muista periaatteellista laatua olevista ja tärkeistä asioista. 
Pykälän 5 momentiksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan hallitus voisi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle, ja muille Kevan viranhaltijoille tai työntekijöille. 
Pykälän 6 momentiksi ehdotetaan säännöstä hallituksen erottamisesta kesken toimikauden. Ehdotettava säännös vastaa nykyisen 5 momentin sisältöä muutettuna siten, että valtuuskunnan sijasta toimivalta erottamisessa olisi valtuutetuilla. Valtuutetut voisivat erottaa hallituksen kesken toimikauden, jos yksi tai useampi hallituksen jäsen eivät enää nauttisi valtuutettujen luottamusta. Valtuutetuille annettaisiin tällaisessa epäluottamustilanteessa mahdollisuus vaihtaa hallitus. Erottaminen koskisi aina kaikkia hallituksen jäseniä, vaikka epäluottamus ei kohdistuisikaan kaikkiin. Valtuutettujen tulisi erottaa koko hallitus ja nimetä jäljellä olevaksi hallituksen toimikaudeksi uusi hallitus. 
Pykälän 7 momentiksi ehdotetaan uutta säännöstä siitä, miten hallituksen erottamista koskeva asia tulisi vireille. Hallituksen erottamista koskevan asian vireille saamiseksi vähintään kolmasosan valtuutetuista tulisi tehdä asiaa koskeva kirjallinen esitys valtuutettujen puheenjohtajalle. Puheenjohtajan olisi heti tämän jälkeen kutsuttava ylimääräinen valtuutettujen kokous koolle. Valtuutetut voisivat kokouksessaan päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan hallituksen erottamista. 
9 a §.Päätöksenteko hallituksessa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin hallituksen päätöksentekotavoista, päätösvaltaisuudesta, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan esteellisyyden vaikutuksista kokousmenettelyyn, esittelystä, läsnäolo-oikeuksista kokouksessa ja pöytäkirjan pitämisestä. Perinteisen kokouspaikalla pidettävän hallituksen kokouksen rinnalle uusina päätöksentekomuotoina ehdotettavista sähköisestä kokouksesta ja sähköisestä päätöksentekomenettelystä ennen kokousta, säädettäisiin tarkemmin 9 b §:ssä. Ehdotettavan 9 a §:n 1 momentti vastaava säännös on kuntalain 98 §:n 1 momentissa. Nykyisin kokousmenettelystä on määräykset Kevan valtuuskunnan työjärjestyksessä ja Kevan johtosäännössä. Esitettävät säännökset vastaavat nykyisiä määräyksiä. Pysyväisluonteiset määräykset ehdotetaan siirrettäväksi johtosäännöstä ja työjärjestyksestä lakiin. 
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, millä tavoin hallitukselle kuuluvista asioista voitaisiin päättää. Hallitus voisi käsitellä asian kokouksessaan, joka on ns. perinteinen kokouspaikalla pidettävä kokous tai vaihtoehtoisesti pitää kokouksen sähköisessä toimintaympäristössä (sähköinen kokous). Sähköisellä kokouksella tarkoitettaisiin sähköisessä toimintaympäristössä toteutettua kokousta, johon osallistuttaisiin sähköisen yhteyden avulla osallistujan valitsemasta paikasta käsin. Tämän lisäksi momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta tehdä päätöksiä sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Sähköisellä päätöksentekomenettelyllä tarkoitettaisiin ajasta ja paikasta riippumatonta päätöksentekoa ennen toimielimen kokousta. 
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kokouksen päätösvaltaisuudesta. Sen mukaan kokous olisi päätösvaltainen, kun vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä kokouksessa. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja olisivat poissa tai esteellisiä, hallituksen tulisi valita asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin päätöksenteosta muussa kuin yksimielisessä päätöksessä. Päätökseksi tulisi ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja olisi äänestänyt. Vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka olisivat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisisi arpa. 
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin asioiden esittelijästä ja sen mukaan hallituksen kokouksessa asiat päätettäisiin toimitusjohtajan esittelystä. 
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin läsnäolo- ja puheoikeudesta hallituksen kokouksissa. Säännöksen mukaan hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus olisi valtuutettujen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä toimitusjohtajalla. Hallitus voisi myös päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta erikseen. 
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin kokouksessa pidettävästä pöytäkirjasta. Pöytäkirjaan olisi merkittävä läsnä olleet hallituksen jäsenet, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Kokouksen sihteerin olisi varmennettava pöytäkirja sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa tehtävää varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
9 b §.Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely. Pykälässä säädettäisiin sähköisen kokouksen ja sähköisen päätöksentekomenettelyn edellytyksistä. Säännös olisi uusi ja liittyisi edellä 9 a §:n 1 momentissa ehdotettuihin hallituksen kokouksen vaihtoehtoisiin päätöksentekomenettelyihin. Säännökset vastaisivat soveltuvin osin kuntalain 99 ja 100 §:ää. 
Sähköisessä kokouksessa luovuttaisiin siitä periaatteesta, että puheenjohtajan ja sihteerin tulee olla läsnä kokouspaikalla. Kokoukseen osallistuvat henkilöt voisivat osallistua kokoukseen keskenään eri paikoista. Sähköinen kokous voitaisiin pitää esimerkiksi siihen soveltuvan tietojärjestelmän avulla tai videoneuvotteluyhteydellä. Sähköisessä kokouksessa toimittaisiin muutoin varsinaisen (fyysisen) kokouksen mukaisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti. 
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että sähköisessä kokouksessa läsnä oleviksi todettujen tulisi olla keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Yhdenvertaista näkö- ja ääniyhteyttä voidaan pitää hallituksen päätöksenteon kannalta tarpeellisena ja se turvaisi osaltaan toimielimen päätöksenteon toimintaedellytyksiä, sillä kokoukseen osallistuvat henkilöt voisivat näin keskustella päätettävänä olevista asioista ”kasvokkain”. 
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hallituksen päätöksenteosta sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä osa hallituksen kokoukseen tulevista asioista voitaisiin käsitellä sähköisesti ennen varsinaista kokousta. Se, minkä kaltaiset asiat voitaisiin käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, jäisi hallituksen harkintaan. Sähköinen päätöksenteko olisi pääsääntöisesti tarkoitettu niin kutsuttujen rutiiniluonteisten asioiden käsittelyyn. Pykälän tarkoittama sähköinen päätöksenteko edellyttäisi esimerkiksi siihen soveltuvan tietojärjestelmän tai muun tietoteknisen ratkaisun käyttämistä. Tällaisia ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi suljettu tietojärjestelmä, johon kukin toimielimen jäsen voisi luotettavasti kirjautua esimerkiksi yleisen tietoverkon välityksellä. Hallitus voisi käyttää sähköistä päätöksentekomenettelyä ennen kokousta tapahtuvaan päätöksentekoon. Pykälässä ei otettaisi kantaa siihen, kuinka paljon ennen kokousta päätöksenteon tulee tapahtua, vaan se olisi hallituksen harkinnassa. 
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulisi yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kokouskutsussa tulisi siis ilmaista tietty aika, mihin mennessä toimielimen jäsenten on mahdollista käydä ilmaisemassa kantansa käsiteltävään asiaan. Asian käsittely ja kannan ilmaiseminen tapahtuisi esimerkiksi suljetussa sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä, jossa kunkin käsiteltävän asian osalta vaihtoehtoina tulisi olla mahdollisimman yksinkertaiset vaihtoehdot (esimerkiksi ”hyväksyn”, ”hylkään” sekä ”tyhjä” taikka ”jaa”, ”ei” sekä ”tyhjä”). Kannanilmaisujen tulisi olla avoimia siten, että kaikki hallituksen jäsenet voivat nähdä muiden ilmaisemat kannat. Asia olisi käsitelty, kun kaikki hallituksen jäsenet olisivat ilmaisseet kantansa asiaan ja päätöksentekoon varattu aika olisi kulunut. Momentissa säädettäisiin lisäksi, että asia siirtyisi varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatisi. Tällä varmistettaisiin, että myös sähköisen päätöksenteon piiriin kuuluvista asioista on mahdollista keskustella kokouksessa ennen päätöksentekoa. Sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä tulisi näin ollen olla myös edellä kuvattujen vaihtoehtojen lisäksi mahdollisuus siirtää asia hallituksen kokouksen käsiteltäväksi. Tilanteessa, jossa yksikin hallituksen jäsen on tätä mahdollisuutta käyttänyt, asia poistuisi käsittelystä ja tieto asian siirrosta kokoukseen tulisi näkyä järjestelmässä kaikille hallituksen jäsenille. Samoin meneteltäisiin tilanteissa, joissa jollakin hallituksen jäsenellä olisi muutosehdotus käsiteltävään asiaan. Asia sen sijaan siirtyisi automaattisesti kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin hallituksen jäsen jättäisi kantansa ilmaisematta asiaan kokouskutsun asettamassa määräajassa. Tällä varmistettaisiin se, että kaikilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus ilmaista kantansa käsiteltävään asiaan. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehdyt päätökset voitaisiin tarkastaa ennen kokousta. Pääsääntöisesti sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehdyt päätökset tarkastettaisiin normaaliin tapaan seuraavassa kokouksessa, mutta momentissa mahdollistettaisiin se, että päätökset olisi mahdollista tarkastaa jo ennen kokousta. Sähköisessä päätöksenteossa syntyneet päätökset voitaisiin tarkastaa esimerkiksi samassa suljetussa tietojärjestelmässä, jossa ne on tehty tai muutoin sähköisesti tavanomaista pöytäkirjan tarkastamista vastaavasti. 
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin sähköisen kokouksen ja sähköisen päätöksentekomenettelyn tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksista. Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä olisi huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Tietoturvallisuuden huomioimisessa Kevan olisi kiinnitettävä huomiota salassa pidettävien tietojen käsittelyyn. Kevan tulisi huomioida sähköisten kokousten käytössä esimerkiksi se, milloin ja miten käsitellään asioita, jotka edellyttävät luottamuksellisuutta tai ovat salassa pidettäviä. Tällaisissa tapauksissa Kevan tulisi linjata esimerkiksi se, millaisista paikoista hallituksen jäsenet voivat osallistua kokoukseen ja huolehtia siitä, etteivät salassa pidettävät tai luottamukselliset tiedot ole ulkopuolisten saatavissa. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä hallituksen jäsenet tulisi voida luotettavasti tunnistaa siten kuin laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetään. Käytettävän tietojärjestelmän tulisi olla suljettu ja käytettävien tietoliikenneyhteyksien tulisi olla asianmukaisesti suojattu. Lisäksi Kevan olisi huomioitava esimerkiksi käytettävien palvelinten tietoturvallisuuteen liittyvät näkökohdat. 
9 c §.Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin uudesta toimielimestä hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnasta. Kevassa ei ole tällä hetkellä erillistä hallituksen tai valtuuskunnan tarkastus- tai riskienhallintavaliokuntaa. 
Ehdotetun säännöksen 1 momentin mukaan hallitus asettaisi keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan, jonka tehtävänä olisi valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Valiokunta käsittelisi sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Lisäksi valiokunta valmistelisi valtuutetuille esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, valvoisi tilinpäätöksen laatimista ja lakisääteistä tilintarkastusta. 
Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan kuuluisi vähintään kolme hallituksen jäsentä. Tarkemmat määräykset valiokunnan toiminnasta annettaisiin hallituksen hyväksymässä tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan työjärjestyksessä. 
Etenkin suurissa pörssiyhtiöissä on kehittynyt tapa käyttää hallituksen apuna yhtiön toiminnan kannalta keskeisiä asioita valmistelevia valiokuntia. Tällaisina valiokuntina corporate governance–suosituksissa mainitaan yhtiön palkkio-, nimitys-, ja tarkastusasioiden valiokunnat. Monissa yhtiöissä ja yhteisöissä käytetään myös työvaliokunnan nimellä toimivaa valmisteluvaliokuntaa, jonka kokoonpanona usein on hallituksen puheenjohtajisto tai puheenjohtajisto sopivasti täydennettynä. 
Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 10 §:n 3 momentin mukaan työeläkevakuutusyhtiön hallitus valitsee valmisteluvaliokunnat ainakin käsittelemiään nimitys-, palkkio- ja tarkastusasioita varten. Ehdotettu 9 c §:n säännös vastaa soveltuvin osin mainittua työeläkevakuutusyhtiölain säännöstä, kuitenkin siten, että Kevassa ehdotetaan pakolliseksi valiokunnaksi vaalivaliokunnan lisäksi vain tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaa. Ottaen huomioon Kevan tehtävät ja aseman julkisoikeudellisena eläkelaitoksena, ei ole tarkoituksenmukaista säätää hallitukselle velvoitetta valita keskuudestaan muita valiokuntia. Hallitus voisi kuitenkin halutessaan asettaa valiokuntia valmistelemaan tiettyjä päätösasioita. 
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan tarkoituksena on antaa paremmat edellytykset valmistella hallitukselle talouteen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä asioita ennen varsinaista päätöksentekoa. Valiokuntatyöskentely tehostaa hallituksen jäsenten ajankäyttöä ja mahdollistaa erikoistumisen valiokunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa. 
13 §.Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Pykälässä on säännökset liiketoimista johdon ja sen lähipiirin kanssa. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kevan hallituksen on päätettävä Kevaa koskevasta merkittävästä liiketoimesta silloin, kun liiketoimen toisena osapuolena on valtuuskunnan jäsenen sijasta valtuutettu. 
14 §.Toimitusjohtaja. Pykälässä säädettäisiin toimitusjohtajan asemasta. Voimassa olevan lain 14 §:n mukaan Kevan toimintaa johtaa hallituksen alaisena toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan kanssa voidaan tehdä johtajasopimus. Keva voi päättää maksaa toimitusjohtajalle erokorvauksen. Toimitusjohtajan asemaa koskeva sääntely on voimassa olevassa laissa niukkaa ja vastaa lähinnä kunnanjohtajan asemaa koskevaa kuntalain sääntelyä. Nyt ehdotettu pykälä täsmentäisi toimitusjohtajan asemaa suhteessa hallitukseen Kevan johtamis- ja hallintojärjestelmässä. Ehdotettu sääntely vastaisi pitkälti käytännössä muodostunutta Kevan toimitusjohtajan asemaa. Sääntelyn muuttaminen olisi tarpeen myös siksi, että hallituksen asema vahvistuisi aikaisemmasta. Käytännössä Kevan toimivan johtamisen kannalta on tärkeää, että hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä. 
Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajan nimittäisi hallitus. Voimassa olevan lain mukaan toimitusjohtajan valinta kuuluu valtuuskunnan tehtäviin samalla tavalla kuin kunnanjohtajan valinta on kunnanvaltuuston tehtävänä. Toimitusjohtajalla olisi oltava sijainen, johon sovellettaisiin, mitä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena olisi ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, sekä käytännössä osoitettu johtamistaito- ja johtamiskokemus. 
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien kelpoisuusvaatimukset vastaisivat voimassa olevan lain 14 §:n 2 momentin säännöksiä. 
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevasta laista poiketen toimitusjohtajan tehtävistä ja toimivallasta. Toimitusjohtaja huolehtisi Kevan lain 2 §:ssä mainittujen tehtävien toteutumisesta ja hoitaisi muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (toimitusjohtajan yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaisi erityisesti siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan olisi annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävän hoitamiseksi. Momentti vastaisi soveltuvin osin osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 17 §:n 1 momenttia. Toimitusjohtajan olisi myös huolehdittava hallituksen päätösten toimeenpanosta ja noudatettava hallituksen määräyksiä sekä annettava hallitukselle tieto toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin toimitusjohtajan kelpoisuuden rajoittamisesta päivittäiseen johtamiseen liittyviin toimiin. Toimitusjohtaja saisi ryhtyä Kevan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle olisi mahdollisimman pian annettava tieto toimista. Momentti vastaisi soveltuvin osin osakeyhtiölain 6 luvun 17 §:n 2 momenttia. 
Pykälän 4 momentti vastaisi voimassa olevan lain 14 §:n 1 momentin viimeistä lausetta. Toimitusjohtajan kanssa voitaisiin tehdä johtajasopimus. Keva voisi päättää maksaa toimitusjohtajalle erokorvauksen. Päätöksen tekisi hallitus. 
17 §.Johtosääntö. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska johtosäännön määräyksiä vastaavat määräykset olisivat jatkossa hallituksen hyväksymässä hallinto- ja johtamisjärjestelmässä. 
4 luku Rahoitus
19 §.Jäsenyhteisöjen maksuosuudet. Pykälässä säädetään jäsenyhteisöjen maksuosuuksien jakamisesta jäsenyhteisöjen kesken. Maksuosuuksista päättäminen kuuluu nykyisin valtuuskunnalle. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan ehdotettavaa muutosta siten, että valtuuskunta korvattaisiin valtuutetuilla. 
21 §.Eläkevastuurahasto. Pykälässä säädetään Kevan eläkevastuurahastosta. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan teknisesti tarkistettavaksi. Pykälässä määriteltäisiin nykyistä selkeämmin, että Kevassa voi olla eläkevastuurahasto ja sillä tasoitetaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemenoa. Rahastoon on sen perustamisesta saakka siirretty varoja ja myöhemmin rahastosta on tarkoitus purkaa varoja eläkemenojen hoitamista varten. Nykyisen 1 momentin mukaan Kevan valtuuskunta päättää erikseen siirroista eläkevastuurahastoon. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan nykyistä käytäntöä, jonka mukaan siirrot eläkevastuurahastoon tehdään Kevan vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Valtuuskunta päättää voimassa olevan lain mukaan tilinpäätöksen hyväksymisestä. Ehdotetun 8 a §:n mukaan tilinpäätöksen hyväksymisestä päättäisivät valtuutetut. Selvyyden vuoksi 1 momentissa säädettäisiin, että siirrot eläkevastuurahastoon luetaan 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin kuuluviksi. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen tarkistus lisäämällä siihen viittaus 9 §:ään, jossa säädetään hallituksen tehtävistä. 
22 §.Sijoitusneuvottelukunta. Sijoitusneuvottelukunnan tehtävänä on edistää tiedonkulkua sen jäsenten välillä. Neuvottelukunnassa on valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustus. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä neuvoa antavasti Kevan sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. Säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Sijoitusneuvottelukunta ei ole kokoontunut viime vuosina ja sen tehtäväksi säädettyä tiedonkulun tehtävää sekä muita tehtäviä voidaan toteuttaa osapuolten välillä myös vapaamuotoisesti. 
23 §.Valvontamaksu ja eräät muut maksut. Pykälän 3 momentissa säädetään julkisten alojen eläkelain 8 §:n mukaisen lisäeläkkeen kustantamisesta. Tällaisen lisäeläketurvan kustannukset kohdennettaisiin järjestelmän käyttäjille siten kuin Kevan valtuutetut päättävät. 
5 luku Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus
28 §.Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus. Pykälän 2 momentissa määritellään Kevan sisäpiiriläiset. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäpiiriläisistä valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja korvataan valtuutettujen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla. 
6 luku Muutoksenhaku
32 §.Muutoksen hakeminen. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) korvaa hallintolainkäyttölain (586/1996). Pykälän viittaus hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. 
33 §.Päätöksen tiedoksianto. Pykälän 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisen valtuuskunnan kokousten, päätösten ja pöytäkirjan sijasta niissä säädettäisiin valtuutettujen kokouksesta, päätöksestä ja pöytäkirjasta. 
7 luku Erinäiset säännökset
35 §.Tilintarkastus ja tilinpäätös. Pykälässä säädettäisiin Kevan tilintarkastuksesta. Voimassa olevaan lakia on tarpeen täsmentää tilintarkastuslain (1141/2015) muuttamisen vuoksi. Tilintarkastuslain muuttamisesta annettu laki (622/2016) tuli voimaan 19 päivänä elokuuta 2016. 
Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisesti, että Kevan tilintarkastuksesta säädetään, mitä Kevasta annetussa laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi selvennys, jonka mukaan Kevan tilintarkastukseen ei sovelleta tilintarkastuslain 5 lukua. Eläkelaitosta ei ole määritelty yleisen edun kannalta merkittäväksi yhteisöksi. Siksi selvyyden vuoksi säädetään, ettei tällaisia yhteisöjä koskevia tilintarkastuslain säännöksiä sovelleta eläkelaitokseen. 
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilintarkastajan toimikauden enimmäiskestosta. Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voisi olla enintään kuusi vuotta. Voimassa olevassa laissa tilintarkastajan toimikausi on valtuuskunnan toimikautta vastaava. Kuntalain 122 §:n 4 momentin mukaan kunnan tilintarkastusyhteisö voidaan valita kerrallaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Vastaavasti myös Kevasta annetussa laissa olisi tarpeen väljentää toimikauden enimmäiskestoa siten, että toimikausi ei enää riippuisi valtuutettujen toimikaudesta. Enimmäisajan jälkeen Kevan tilintarkastaja voisi osallistua uudelleen Kevan tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi olisi valittu tilintarkastusyhteisö, rajoitusta ei sovellettaisi kuitenkaan tilintarkastusyhteisöön vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilintarkastajan siirtyminen Kevan palvelukseen. Tilintarkastuslain 4 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään yhden vuoden mittaisesta tarkastettavan yhteisön palvelukseen siirtymistä rajoittavasta määräajasta, joka koskee kaikkia tilintarkastuslain 3 luvun mukaista tilintarkastusta suorittavia tilintarkastajia tai päävastuullisia tilintarkastajia. Nämä henkilöt eivät voi siirtyä tarkastuskohteensa palvelukseen tai sen toimielinten jäseneksi ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä ja hänen toimikautensa on samalla päättynyt. Tätä ajanjaksoa kutsutaan yleisesti cooling off eli jäähdyttelyjaksoksi. Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä tarkoitetaan toimitusjohtajan apuna toimivan johtoryhmän jäseniä tai toimitusjohtajan tai hallituksen avainhenkilöiksi määrittelemiä henkilöitä. Talousjohtajan tai vastaavan henkilön katsotaan olevan yhteisön avainhenkilö ilman erillistä määrittelyä. Kevan tilintarkastaja tai Kevan tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja ei saisi ottaa vastaan Kevan tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön hallituksen jäsenen, valtuutetun tai toimitusjohtajan tehtävää, ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä. Vaikka Keva ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, pykälässä ehdotettavan eläkelaitoksen tilintarkastajan muita tehtäviä koskevan jäähdyttelyjakson pituus olisi kaksi vuotta. Voimassa olevasta laista poiketen lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tilintarkastajan laaduntarkastuksesta. Tilintarkastajan laaduntarkastus suoritettaisiin enintään kolmen vuoden välein. Vastaava säännös on esimerkiksi soveltuvin osin maatalousyrittäjien eläkelain (1280/2006) 128 §:ssä. 
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin tilintarkastajien lukumäärästä. Kevassa olisi oltava vähintään yksi tilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan olisi oltava KHT- tai JHT-tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT- tai JHT-tilintarkastaja. Voimassa olevassa lain mukaan Kevan tilien ja hallinnon tarkastuksen suorittajan tulee olla valtuuskunnan valitsema Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Sääntelyä on pidettävä puutteellisena siltä osin, kun siinä ei täsmennetä vaatimusta KHT- tai JHT-tilintarkastajan tai -tilintarkastusyhteisön valitsemisesta Kevan tilintarkastajaksi, vaikka tämä on Kevan toiminnan suuruusluokka ja luonne merkittävänä eläkelaitoksena huomioon ottaen perusteltua. 
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin Kevan tilintarkastajan toimikauden päättymisestä ja uuden tilintarkastajan toimikauden alkamisesta. Kevan tilintarkastajan toimikausi päättyisi ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaisi uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän valtuutettujen kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetäisi toisin. Valtuutettujen kokouksessa ei voitaisi päättää, että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 
Pykälän 6 momentissa olisi voimassa olevan lain 35 §:n 2 momenttia vastaava säännös Kevan tilikaudesta ja tilinpäätöksen laatimisesta. Keva laatisi tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettaisiin soveltuvin osin kirjanpitolakia. 
2
Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2020. 
Lain 3 ja 4 §:ää ehdotetaan kuitenkin sovellettavaksi 1 päivästä tammikuuta 2020, jotta vuoden 2020 alusta perustetavaksi suunnitellut osuuskunnat voisivat liittyä suoraan Kevan jäsenyhteisöksi. 
Ensimmäiset tämän lain mukaiset Kevan valtuutetut valittaisiin 1 päivänä elokuuta 2020 alkavalle toimikaudelle. Tämän jälkeen valtuutetut valitsisivat uuden hallituksen. Vuonna 2020 valittu hallitus jatkaisi, kunnes uusi hallitus olisi valittu. 
Syksyllä 2017 valtuuskunnan toimikaudelleen, vuoden 2021 loppuun, valitsema tilintarkastaja jatkaisi toimikautensa loppuun, ellei valtuutetut päätä uuden tilintarkastajan valinnasta ennen sopimuskauden päättymistä. Tämä tarkoittaisi sitä, että seuraava tilintarkastuspalveluiden kilpailutus tapahtuisi vuoden 2021 syksyllä siten, että valtuutettujen syyskokous valitsisi uuden tilintarkastajan seuraavalle enintään kuuden vuoden toimikaudelle. 
Vastaavaa siirtymäsäännös olisi tarkoituksenmukaista säätää myös valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan toimikauden osalta. Tämä mahdollistaisi valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastuksen ja Kevan 35 §:ssä säädetyn tilintarkastuksen samanaikaisuuden ja niiden tilintarkastuspalveluiden kilpailutuksen yhtä aikaa. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
Kevasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan Kevasta annetun lain (66/2016) 17 ja 22 §, 
muutetaan 3 §:n 2 ja 3 momentti, 4 §, 6 §:n 3 momentti, 8 ja 9 §, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14, 19 ja 21 §, 23 §:n 3 momentti, 28 §:n 2 momentin 1 kohta, 32 §, 33 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §, sekä 
lisätään lakiin uusi 8 a—8 c ja 9 a—9 c § seuraavasti: 
3 § 
Kevan jäsenyhteisöt 
Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä sellainen: 
1) yhdistys, jossa on jäseninä vain 1 momentissa mainittuja jäsenyhteisöjä tai niiden muodostamia yhdistyksiä; 
2) osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet ovat 1 momentissa mainittujen jäsenyhteisöjen taikka Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten, säätiöiden, osuuskuntien tai tässä kohdassa mainittujen jäsenyhteisöksi liittyneiden osakeyhtiöiden omistuksessa; 
3) osuuskunta, jossa on jäseninä vain 1 momentissa tai 2 kohdassa mainittuja jäsenyhteisöjä; 
4) osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla 1 momentissa mainitulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta ja jonka avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidossa edellytettäviä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja;  
5) osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla 1 momentissa mainitulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta ja jonka työntekijöiden enemmistö on välittömästi ennen osakeyhtiön, säätiön tai osuuskunnan perustamista Kevan jäsenyhteisön palveluksessa. 
Jäsenyhteisöksi liittyneen yhdistyksen, osakeyhtiön, säätiön ja osuuskunnan on ilmoitettava Kevalle sellaisista olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, joiden vuoksi se ei enää täytä 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. 
4 § 
Jäsenyhteisöksi liittyminen ja jäsenyyden päättäminen 
Yhdistys, osakeyhtiö, säätiö ja osuuskunta hyväksytään hakemuksesta Kevan jäsenyhteisöksi, jos se täyttää 3 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. 
Jos tulee selvitetyksi, ettei jäsenyhteisöksi liittynyt yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta enää täytä 3 §:n 2 momentissa säädettyjä jäsenyyden edellytyksiä, Keva toteaa jäsenyyden päättyneen kyseistä jäsenyhteisöä kuultuaan. Jäsenyhteisö voi myös ilmoittaa eroavansa jäsenyydestä. Jäsenyhteisön on ilmoitettava erosta viimeistään kolme kuukautta ennen jäsenyyden päättymistä. 
6 § 
Yleinen valvonta 
Valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Keva on perinyt valtion ja kirkon työnantajan eläkemaksut valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaisina ja työntekijän eläkemaksut julkisten alojen eläkelain 168 §:n 2 momentin mukaisina ja että eläkemaksut sekä siirtymämaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu on maksettu oikean suuruisina valtion eläkerahastolle ja että eläkemaksut ja työttömyysvakuutusrahaston maksu on maksettu oikean suuruisina evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015). 
8 § 
Yleiset hallintovaatimukset 
Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava Kevaa ammattitaitoisesti eläkelaitoksen toiminnan tarkoitus huomioon ottaen sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. 
Kevan on asianmukaisin toimin varmistettava toimintansa jatkuvuus ja säännöllisyys kaikissa tilanteissa ja tätä varten sillä on oltava hallituksen hyväksymä jatkuvuussuunnitelma. Lisäksi Kevalla on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet eläkelaitoksen sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. 
Hallituksen on säännöllisesti arvioitava hallinto- ja johtamisjärjestelmää, kirjallisia toimintaperiaatteita ja jatkuvuussuunnitelmaa. 
8 a § 
Valtuutetut 
Kevassa on 30 valtuutettua, joilla kullakin on yksi henkilökohtainen varavaltuutettu. Valtuutetun ja varavaltuutetun on oltava hyvämaineisia. Valtionvarainministeriö määrää valtuutetut neljäksi vuodeksi kerrallaan. 
Kuusi valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrätään kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Neljä valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua määrätään kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Muista valtuutetuista ja varavaravaltuutetuista kaksikymmentä määrätään kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä siten, että kunnat, kuntayhtymät ja maan eri osat saavat valtuutetuissa tasapuolisen edustuksen. Kuntien ja kuntayhtymien valtuutettuja ja varavaltuutettuja määrättäessä otetaan huomioon eri ryhmien kuntavaaleissa saamat ääniosuudet vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. 
Valtuutettujen tehtävänä on: 
1) valvoa Kevan hallintoa ja toimintaa; 
2) valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja; 
3) päättää luottamushenkilöiden palkkioiden ja muiden korvauksien perusteista; 
4) käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä muista toimenpiteistä, joihin on aihetta; 
5) päättää jäsenyhteisöjen maksuosuuksista noudattaen 19 §:ää; 
6) hyväksyä talouden yleisohjeena noudatettavaksi talousarvio seuraavaksi vuodeksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi. 
8 b § 
Päätöksenteko valtuutettujen kokouksessa 
Valtuutettujen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä kokouksessa. 
Jos valtuutetut ovat asiasta yksimielisiä tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muutoin päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa tulee valituiksi se henkilö, joka on saanut eniten ääniä tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 
Valtuutettujen kokouksessa asiat päätetään hallituksen esittelystä. 
Valtuutettujen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Valtuutetut voivat päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 
Valtuutettujen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä läsnä olleet valtuutetut, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on kokouksen sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
8 c § 
Vaalivaliokunta 
Vaalivaliokunta valmistelee valtuutetuille ehdotuksen luottamushenkilöiden palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi. 
Vaalivaliokunnan jäsenten tulee olla Kevan valtuutettuja. Vaalivaliokunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vaalivaliokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja toiminnasta määrätään tarkemmin valtuutettujen hyväksymässä vaalivaliokunnan työjärjestyksessä. 
9 § 
Hallitus 
Hallitus johtaa ja kehittää Kevan toimintaa sekä valvoo Kevan etua. Kevan valtuutetut valitsevat hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi kuitenkin jatkuu, kunnes seuraava hallitus on valittu. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta. 
Hallituksessa on yksitoista jäsentä sekä jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä kolme ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen jäsenistä kaksi ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen jäsenistä kuusi ja heidän varajäsenensä valitaan kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä. Valtuutetut määräävät varsinaisista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 
Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemus. Hallituksessa on oltava myös hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus. 
Hallituksen tehtäviin kuuluu: 
1) hyväksyä Kevan toimintaa ohjaava strategia; 
2) päättää Kevan lisäeläkesäännöstä; 
3) laatia vuosittain Kevan toimintakertomus ja tilinpäätös; 
4) hyväksyä Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmä sekä huolehtia muusta Kevan toiminnan järjestämisestä ja ohjauksesta; 
5) hyväksyä vuodeksi kerrallaan eläkevarojen sijoittamista koskeva suunnitelma; 
6) huolehtia Kevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä; 
7) hyväksyä Kevan sopimuksien ja sitoumusten allekirjoittamista koskevat valtuudet; 
8) ottaa palvelukseen toimitusjohtaja ja irtisanoa tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt hallituksen luottamuksen; 
9) päättää muiden kuin 14 §:ssä mainittujen Kevan viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista; 
10) päättää muut kuin 1—9 kohdassa tarkoitetut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat. 
Hallitus voi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle ja muille Kevan viranhaltijoille tai työntekijöille. 
Kevan valtuutetut voivat erottaa hallituksen kesken toimikauden, jos yksi tai useampi sen jäsenistä ei nauti valtuutettujen luottamusta. Valtuutetut valitsevat tällöin uuden hallituksen sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 
Hallituksen erottamista koskeva asia tulee vireille, jos vähintään yksi kolmasosa valtuutetuista tekee asiaa koskevan kirjallisen esityksen valtuutettujen puheenjohtajalle. Puheenjohtajan on heti kutsuttava ylimääräinen valtuutettujen kokous, jossa valtuutetut voivat päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan hallituksen erottamista. 
9 a § 
Päätöksenteko hallituksessa 
Hallitukselle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa taikka sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa: 
1) kokouksessa (sähköinen kokous); tai  
2) menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). 
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä, hallitus valitsee kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäisen puheenjohtajan. 
Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa tulee valituiksi se henkilö, joka on saanut eniten ääniä tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 
Hallituksen kokouksessa asiat päätetään toimitusjohtajan esittelystä. Jos asia koskee toimitusjohtajaa, esittelijänä on hallituksen puheenjohtaja. 
Hallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuutettujen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä toimitusjohtajalla. Hallitus voi päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 
Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä läsnä olleet hallituksen jäsenet, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on kokouksen sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, läsnä olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. 
9 b § 
Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely 
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. 
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Asia on käsitelty, kun kaikki hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta. 
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta. 
Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä on huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. 
9 c § 
Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta 
Hallitus asettaa keskuudestaan tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan, jonka tehtävänä on valvoa taloudellista raportointia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Valiokunta käsittelee riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen ja säännösten noudattamista valvovan toiminnon suunnitelmat ja raportit. Lisäksi valiokunta valmistelee Kevan valtuutetuille esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista sekä valvoo tilinpäätöksen laatimista ja lakisääteistä tilintarkastusta. 
Tarkastus- ja riskienhallintavaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Tarkemmat määräykset valiokunnan toiminnasta annetaan hallituksen hyväksymässä tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan työjärjestyksessä. 
13 § 
Liiketoimet johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa 
Kevan hallituksen on päätettävä Kevaa koskevasta merkittävästä liiketoimesta silloin, kun liiketoimen toisena osapuolena on: 
1) Kevan valtuutettu, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai tilintarkastaja taikka sellainen tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu tilintarkastuksesta; 
14 § 
Toimitusjohtaja 
Kevassa on toimitusjohtaja, jonka hallitus nimittää. Toimitusjohtajalla on sijainen, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito- ja johtamiskokemus. 
Toimitusjohtaja huolehtii Kevan 2 §:n mukaisten tehtävien toteutumisesta ja hoitaa muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävän hoitamiseksi. 
Toimitusjohtaja saa ryhtyä Kevan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. 
Toimitusjohtajan kanssa voidaan tehdä johtajasopimus. Keva voi päättää maksaa toimitusjohtajalle erokorvauksen. 
19 § 
Jäsenyhteisöjen maksuosuudet 
Kevan menot jäsenyhteisöjen palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvan hoitamisesta jaetaan jokaiselta varainhoitovuodelta jäsenyhteisöjen vastattaviksi. Valtuutettujen päättämä osuus kustannuksista jaetaan Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden julkisten alojen eläkelain 85 ja 86 §:ssä tarkoitettujen työansioiden yhteismäärien suhteessa. Valtuutetut voivat myös päättää jakaa osan kustannuksista jäsenyhteisöjen palveluksen perusteella maksettujen jäsenyhteisöjen palveluksesta karttuneiden eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärien suhteessa. 
Jäsenyhteisö on lisäksi velvollinen maksamaan Kevalle valtuutettujen vahvistamien perusteiden mukaan määrätyt eri eläkelajien omavastuuosuudet. 
Jäsenyhteisöltä voidaan varainhoitovuonna periä ennakkoja niiden maksuosuuksista. 
Valtuutetut antavat tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen maksujen suorittamisen perusteista. 
21 § 
Eläkevastuurahasto 
Kevassa voi olla eläkevastuurahasto, jolla tasoitetaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemenoa. Siirrot eläkevastuurahastoon tehdään Kevan vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti ja ne luetaan 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin. 
Eläkevastuurahaston varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Varojen sijoittamisesta päättää Kevan hallitus. Hallituksen oikeudesta siirtää päätösvaltaansa Kevan viranhaltijoille ja työntekijöille säädetään 9 §:n 5 momentissa. 
23 § 
Valvontamaksu ja eräät muut maksut 
Jäsenyhteisö on velvollinen maksamaan niiden työntekijöiden palkkasummista, joille on järjestetty julkisten alojen eläkelain 8 §:ssä tarkoitettu lisäeläketurva, valtuutettujen vahvistamien perusteiden mukaiset maksuosuudet. 
28 § 
Velvollisuus tehdä sisäpiiri-ilmoitus 
Kevan sisäpiiriläisellä tarkoitetaan: 
1) Kevan valtuutettujen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, hallituksen jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa ja toimitusjohtajan sijaista sekä tilintarkastajaa ja sellaista tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu Kevan tilintarkastuksesta; 
32 § 
Muutoksen hakeminen 
Asianosainen ja jäsenyhteisö saa hakea muutosta Kevan päätökseen muussa kuin eläkeoikeutta koskevassa asiassa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
33 § 
Päätöksen tiedoksianto 
Kevan valtuutettujen ja hallituksen kokouksen pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Jos asia on kokonaan salassa pidettävä, pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan maininta salassa pidettävän asian käsittelystä. Pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta valitusajan päättyessä. 
Jäsenyhteisön katsotaan saaneen Kevan valtuutettujen taikka hallituksen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 2 momentissa säädetyllä tavalla. 
35 § 
Tilintarkastus ja tilinpäätös 
Kevan tilintarkastuksesta säädetään tässä laissa ja tilintarkastuslaissa. Kevan tilintarkastukseen ei sovelleta tilintarkastuslain 5 lukua. 
Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäistentoimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen Kevan tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kevan tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan. 
Kevan tilintarkastaja ja Kevan tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja eivät saa ottaa vastaan Kevan tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön hallituksen jäsenen, valtuutetun tai toimitusjohtajan tehtävää, ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä. Tilintarkastusvalvonta määrää Kevan tilintarkastajan laaduntarkastukseen vähintään joka kolmas vuosi. 
Kevassa on oltava vähintään yksi tilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT- tai JHT-tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT- tai JHT-tilintarkastaja. 
Kevan tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän valtuutettujen kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Valtuutettujen kokouksessa ei voida päättää, että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 
Keva laatii tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kirjanpitolakia. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  
Lain 3 ja 4 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2020. 
Tämän lain 8 a §:n mukaisten valtuutettujen ensimmäinen toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta 2020. Tämän lain voimaan tullessa toimivaltaisen hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes vuonna 2020 valittavat valtuutetut ovat valinneet lain 9 §:n mukaisen seuraavan hallituksen. 
Syksyllä 2017 valtuuskunnan toimikaudelleen valitseman tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes vuonna 2020 kautensa aloittavien valtuutettujen valitseman tilintarkastajan toimikausi alkaa. 
Valtiovarainministeriön asettaman tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 6 §:n mukaisen tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes valtiovarainministeriö on asettanut uuden tilintarkastajan. 
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2019 
Pääministeri
Sanna
Marin
Kuntaministeri
Sirpa
Paatero
Viimeksi julkaistu 19.12.2019 15:13