1.1
Tausta
EU-sääntely
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1007/2009 on kielletty hyljetuotteiden markkinoille saattaminen Euroopan unionissa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Asetus säädettiin, koska EU:n alueella kansalaiset olivat olleet huolestuneita erityisesti Kanadassa harjoitetusta hylkeenpyynnistä, jossa eläimille katsottiin aiheutuvan kipua, tuskaa ja muuta kärsimystä metsästyksen ja eläinten nylkemisen yhteydessä. Tavoitteena oli poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, jotka aiheutuivat jäsenvaltioiden kansallisen sääntelyn eroista. Asetuksen (EY) N:o 1007/2009 täytäntöön panemiseksi annettiin komission asetus (EU) N:o 737/2010.
Asetus (EY) N:o 1007/2009 koskee kaupallisesta ja laajamittaisesta pyynnistä peräisin olevia hyljetuotteita. Inuiitti- ja muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta hylkeenpyynnistä peräisin olevien tuotteiden kauppa on sen sijaan sallittua. Asetuksella sallittiin alun perin myös sellainen pyynti, jota harjoitettiin ainoastaan meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi.
Komission asetuksen (EU) N:o 737/2010 6 artiklan mukaan jäsenvaltion oli nimettävä toimielin, joka pystyi varmistamaan merellisen luonnonvaran hallinnoinnin tarkoituksessa pyydetyn hyljetuotteen alkuperän ja myöntämään tästä todistuksen. Jäsenvaltion oli lisäksi nimettävä komission asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, joka tulliviranomaisen pyynnöstä todensi kolmansista maista tuotuja hyljetuotteita koskevat todistukset ja valvoi tunnustetun toimielimen toimintaa.
Asetusta (EY) N:o 1007/2009 muutettiin lokakuussa 2015 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1775. Muutoksen syynä oli Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisuelimen suositus. Asetuksesta poistettiin meren luonnonvarojen kestävään hallinnointiin liittyvä poikkeus, koska tällaista hylkeenpyyntiä pidettiin käytännössä vaikeana erottaa laajasta, pääasiassa kaupallisista syistä harjoitettavasta pyynnistä. Asetuksen muutoksen jälkeen hyljetuotteiden saattaminen markkinoille on ollut sallittua ainoastaan silloin, kun tuotteet ovat peräisin inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä, ja edellyttäen, että kaikki asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Hyljetuotetta markkinoille saatettaessa sen mukana on oltava jäsenvaltion tunnustetun toimielimen myöntämä todistus edellytysten täyttymisestä.
Asetuksen (EY) N:o 1007/2009 2 artiklan 4 a alakohdan mukaan muilla alkuperäisyhteisöillä tarkoitetaan ”itsenäisissä maissa asuvia yhteisöjä, joita pidetään alkuperäiskansana, koska ne polveutuvat väestöstä, joka on asuttanut maata tai maantieteellistä aluetta, johon maa kuuluu, valloitusretkien tai siirtomaavallan aikana taikka nykyisten valtionrajojen määrittämisen hetkellä, ja jotka edelleen ylläpitävät joitakin tai kaikkia omia sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia rakenteitaan niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta.” Asetuksen 3 artiklan mukaan tällaisen alkuperäisyhteisön harjoittamasta pyynnistä peräisin olevat hyljetuotteet voidaan saattaa markkinoille edellyttäen muun muassa, että kyseessä on yhteisön perinteisesti harjoittama pyynti, että pyyntiä harjoitetaan yhteisön toimeentuloa varten ja että pyynnissä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon eläinten hyvinvointi, kiinnittäen samalla huomiota yhteisön elämäntapaan ja pyynnin tarkoituksena olevaan toimeentulon hankkimiseen.
Edellä sanotulla asetuksen muutoksella kumottiin komission asetus (EU) N:o 737/2010. Sen varmistamiseksi, että inuiittiyhteisöjen ja muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä peräisin olevia hyljetuotteita koskevaa poikkeusta ei sovellettaisi pääasiassa kaupallisista syistä harjoitettavasta pyynnistä peräisin oleviin hyljetuotteisiin, komissiolle säädettiin valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä. Komissio on tämän nojalla antanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1850.
Kansallinen sääntely
Hyljetuotteiden kaupasta annetussa laissa (904/2014) säädetään edellä selostetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009 ja sen nojalla annetun komission aiemman asetuksen (EU) N:o 737/2010 täytäntöön panemiseksi tarpeellisista asioista.
Lain 2 §:n mukaan komission aiemman asetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna tunnustettuna toimielimenä toimii Suomen riistakeskus. Koska Suomessa ei ole asetuksessa (EU) N:o 737/2010 tarkoitettuja hylkeenpyyntiä harjoittavia alkuperäisyhteisöjä, tunnustetun toimielimen tehtävänä ennen asetuksen muutosta oli myöntää todistuksia sen osoittamiseksi, että hyljetuote on peräisin meren luonnonvarojen kestävään hallinnointiin liittyvästä hylkeenpyynnistä.
Lain 2 §:n mukaan Suomen riistakeskus toimii myös komission asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena, joka todentaa kolmansista maista tuotuja hyljetuotteita koskevat todistukset sekä säilyttää jäljennökset Suomessa harjoitetusta hylkeenpyynnistä peräisin olevia tuotteita koskevista todistuksista. Maa- ja metsätalousministeriö toimii komission asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena, joka valvoo tunnustetun toimielimen eli Suomen riistakeskuksen toimintaa todistusten myöntämisessä.
Komission aiemman asetuksen 6 artiklan mukaan tunnustetun toimielimen oli osoitettava täyttävänsä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja pyydettävä komissiolta sisällyttämistä tunnustettujen toimielinten luetteloon. Hyljetuotteiden kaupasta annetun lain voimaantuloajankohta määräytyi tämän vuoksi sen perusteella, milloin komissio hyväksyisi Suomen riistakeskuksen tunnustetuksi toimielimeksi. Lain 5 §:n mukaan lain voimaantulosta oli siksi tarpeen säätää valtioneuvoston asetuksella.
Tasavallan presidentti vahvisti hyljetuotteiden kaupasta annetun lain sekä siihen liittyvän metsästyslain muutoksen 7.11.2014. Metsästyslain muutoksella lain 43 §:ään lisättiin itämerennorpan, kirjohylkeen ja hallin sekä niistä valmistettujen tuotteiden kaupan osalta viittaus asiaa koskeviin EU-asetuksiin sekä hyljetuotteiden kaupasta annettuun lakiin. Edellä todetusta syystä myös metsästyslain muutoksen voimaantulosta oli tarpeen säätää valtioneuvoston asetuksella.
Ennen lakien voimaantulosta säätämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1007/2009 on muutettu edellä kerrotulla tavalla, ja asetuksen toimeenpanemiseksi on annettu uusi komission asetus. Jo vahvistettuja lakeja on tämän vuoksi tarpeen muuttaa ennen niiden voimaantulosta säätämistä.
1.2
Valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty 25.10.–28.11.2019 lausunnot seuraavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä: ulkoministeriö, oikeusministeriö, ympäristöministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, Kalatalouden Keskusliitto ry, Suomen Hylkeenpyytäjät ry, Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry.
Lausunnoista ja niiden huomioon ottamisesta on laadittu yhteenveto, joka on nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa mmm.fi/hankkeet tunnuksella HYPERLINK "https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM015:00/2019" MMM015:00/2019.