Hallituksen esitys
HE
111
2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 30 §:n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä olisi kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvan arvonlisäverokustannuksen osalta kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa tasavertaisessa asemassa.  
Arvonlisäverolakia muutettaisiin siten, että kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta voisi hakeutua verovelvolliseksi, jos kiinteistön käyttäjänä olisi yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä.  
Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia tarkistettaisiin yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimitilavuokriin sisältyvän arvonlisäveron korvaamisen osalta. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
PERUSTELUT
1
Nykytila
1.1
Arvonlisäverolaki
Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. 
Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän harjoittamasta toiminnasta ei pääsääntöisesti ole suoritettava veroa. Toiminta on pääosin arvonlisäverolain 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua verotonta koulutustoimintaa tai muuta kuin liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa. Mainittujen lainkohtien mukaan verottomalla koulutuspalvelulla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti koulutuksen järjestäjällä ei ole oikeutta vähentää edellä mainittuja toimintoja varten tehtyihin hankintoihin sisältyvää veroa.  
Yksityisellä ammatillisen koulutuksen järjestäjällä voi olla myös verollista toimintaa. Muu kuin verosta vapautettu liiketoiminnan muodossa tapahtuva toiminta on arvonlisäverolain yleisten periaatteiden mukaisesti verollista ja toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero vähennyskelpoinen. 
Arvonlisäverolain 27 §:n mukaan kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta ei pääsääntöisesti suoriteta veroa.  
Lain 30 §:n mukaan kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta suoritetaan 27 §:stä poiketen veroa, jos luovuttaja hakeutuu tästä toiminnasta verovelvolliseksi. Verovelvollisuus koskee vain hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa.  
Lain 30 §:n 1 momentin mukaan verovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti 10 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että kiinteistön käyttäjänä on valtio, yliopistolain 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto tai ammattikorkeakoululain 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö. Arvonlisäverolain 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan valtion liikelaitokseen ei sovelleta, mitä arvonlisäverolaissa säädetään valtiosta. Hakeutumisoikeus ei näin ollen koske kiinteistöä, jonka käyttäjänä on valtion liikelaitos. 
Lain 30 §:n 3 momentin mukaan oikeus hakeutua verovelvolliseksi koskee tietyin edellytyksin myös kiinteistöosakeyhtiötä ja muita osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, joiden toiminnan tarkoituksena on hallita kiinteistöä, sekä niiden osakkaita ja jäseniä. Hakeutumisoikeus koskee kiinteistöosakeyhtiötä, jonka osakas käyttää omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemaansa osaa kiinteistöstä tai antaa sen vuokralle, vain jos osakkaalla on oikeus vähentää vastikkeeseen sisältyvä vero täysimääräisesti tai jos osakkaana on valtio, yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto tai ammattikorkeakoululain (932/2014) 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö. Muita mainittuja yhteisöjä hakeutumisoikeus koskee samoilla edellytyksillä kuin kiinteistöosakeyhtiötä. 
Nykyjärjestelmässä kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaja ei voi hakeutua verovelvolliseksi sellaisten tilojen osalta, jotka ovat yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän käytössä, ellei tähän toimintaan liity hankintaan sisältyvän veron vähennysoikeutta.  
1.2
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 3 §:n 3 kohdan mukaan yksityisellä koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan rekisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liikelaitosta. 
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan arvonlisävero korvataan yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Ennen jäljempänä mainittua vuoden 2018 alusta voimaan tulevaa rahoitusjärjestelmän uudistusta korvaaminen tapahtuu korottamalla ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja. Korotukset perustuvat kaikkien yksityisten koulutuksen järjestäjien menojen perusteella laskettuun keskimääräiseen osuuteen. Menettelystä säädetään edellä mainitun lain 32 §:ssä. 
Kuntien ja kuntayhtymien järjestämän koulutuksen osalta rahoitusjärjestelmässä ei ole tarpeen korottaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja, koska niillä on arvonlisäverolain 130 §:n mukaisesti oikeus saada palautuksena verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Palautuksen johdosta kunnallisen koulutuksen järjestäjän toimintaa ei rasita arvonlisäverokustannus. Valtion ja kuntien välisessä rahoitussuhteessa arvonlisävero on siirretty kuntasektorille kustannukseksi, mutta kuntakohtaisesti kustannus ei vastaa palautusten määrää. 
2
Nykytilan arviointi ja ehdotetut muutokset
Pääministeri Juha Sipilän strategisen hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Hankkeen osana toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus, eikä nykyinen keskimääräisiin yksikköhintojen korotuksiin perustuva menettely arvonlisäverokustannuksen korvaamiseksi olisi enää mahdollinen. Uudella rahoitusjärjestelmällä parannettaisiin koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytyksiä muuttamalla rahoitusperusteita niin, että ne kohtelevat yksityisoikeudellisia järjestäjiä yhdenvertaisesti kunnallisten järjestäjien kanssa.  
Yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien verottomasta ja muusta kuin liiketoiminnan muodossa harjoittamasta koulutustoiminnasta aiheutuvien arvonlisäveromenojen osalta ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksessa ehdotetaan siirryttäväksi niin sanotun euro eurosta –periaatteen mukaiseen kompensaatiomenettelyyn. Menettelyssä koulutuksen järjestäjälle aiheutuneet viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaiset toteutuneet arvonlisäveromenot otettaisiin pääsääntöisesti huomioon kaksi vuotta myöhemmän talousarviovuoden arvonlisäveron korvauksen määrittelyssä. Menettely vastaisi periaatteiltaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin nykyisin sovellettavaa lainsäädäntöä.  
Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä muutettavan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain uuden 32 i §:n 1 momentin mukaan yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle korvattaisiin näin ollen 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista kustannuksista. Muutosta koskeva laki on vahvistettu tänä vuonna. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia tarkistettaisiin siten, että yksityistä ammatillisen koulutuksen järjestäjää koskeva sääntely vastaisi myös toimitilavuokrien osalta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sovellettavaa sääntelyä.  
Yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminnan arvonlisäverokustannuksen rahoittaminen poikkeaa nykyisin kunnallisen koulutuksen järjestäjän toiminnan rahoittamisesta. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä yksityiselle ammatillisen koulutuksenjärjestäjälle korvataan arvonlisävero keskimääräisiin kustannuksiin perustuen, joten menettely ei kohdista korvausta suoraan sille koulutuksenjärjestäjälle, jolle kustannus on aiheutunut. Näin ollen kunkin koulutuksen järjestäjän saama korvaus voi ylittää tai alittaa todellisuudessa aiheutuneet kustannukset. Kun yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle uudessa rahoitusjärjestelmässä korvattaisiin toteutuneet arvonlisäverokustannukset täysimääräisesti, vero ei nykyiseen tapaan voisi jäädä koulutuksen järjestäjälle lopulliseksi kustannukseksi. Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä tulisi siten toimintaan kohdistuvan arvonlisäverokustannuksen osalta rahoitusjärjestelmässä samaan asemaan kuin kunnallinen koulutuksenjärjestäjä. Muutos edistäisi myös yksityisten koulutuksen järjestäjien keskinäistä tasa-arvoa. 
Edellä mainitun uudistuksen johdosta arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus hakeutua kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta verovelvolliseksi koskisi myös kiinteistöjä, joiden käyttäjänä on yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän verotuksellinen asema vastaisi siten kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän asemaa.  
Verovelvolliseksi hakeutuminen tarkoittaisi, että kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajalle syntyisi vähennysoikeus tätä toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvästä verosta. Nykyisestä poiketen hankinnat, jotka liittyvät tilojen vuokraukseen yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän käyttöön, olisivat tällöin vähennyskelpoisia. Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta yksityiseltä ammatillisen koulutuksen järjestäjältä perittävään vastikkeeseen ei näin ollen enää sisältyisi käyttöoikeuden luovuttajan vähennysoikeuden puuttumisesta aiheutuvaa piilevää verorasitusta, vaan vastiketta vastaava verorasitus. Uudessa rahoitusjärjestelmässä yksityiseltä ammatillisen koulutuksen järjestäjältä käyttöoikeuden luovutuksesta perittävään vastikkeeseen sisältyvä vero huomioitaisiin arvonlisäveron korvauksen määrässä kahden vuoden kuluttua menon syntymisvuodesta, eli esimerkiksi vuoden 2018 vero vuonna 2020. 
Yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä tulisi siten kokonaisuudessaan kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvan arvonlisäverokustannuksen osalta tasa-arvoiseen asemaan kunnallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa. Ehdotettu sääntely vastaa myös yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin nykyisin sovellettavaa sääntelyä.  
3
Esityksen vaikutukset
3.1
Kokonaistaloudelliset vaikutukset
Ehdotettujen muutosten arvioidaan osaltaan tehostavan ammatillisen koulutuksen sektorin voimavarojen käyttöä. Muutosten seurauksena julkiset ja yksityiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät olisivat keskenään tasa-arvoisemmassa asemassa kuin aikaisemmin.  
3.2
Vaikutukset valtion talousarvioon
Mahdollisuuden hakeutua verovelvolliseksi yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän käytössä olevien kiinteistöjen käyttöoikeuden luovutuksesta arvioidaan lisäävän vähäisessä määrin valtion arvonlisäverotuloja. Opetustoimen kustannustietojen mukaan yksityisten ammatillisen koulutuksenjärjestäjien arvonlisäverottomat tilavuokrat olivat vuoden 2015 raportin mukaan yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Vähennysoikeuden puuttumisesta aiheutuvan piilevän verorasituksen määrää vuokrissa on vaikea arvioida, mutta voidaan olettaa, että sen osuus on keskimäärin noin 8,4 prosenttia. Laskelmassa oletetaan, että piilevän verorasituksen poistuessa veroton vuokra alenee vastaavasti. Vuokrista kannettavien arvonlisäverojen arvioidaan vuositasolla kasvavan 6,3 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasolla. Ottaen huomioon käyttöoikeuden luovuttajien hankintojen muuttuminen vähennyskelpoisiksi valtion arvonlisäverotulot kasvaisivat vuositasolla keskimäärin noin 3,9 miljoonaa euroa. Jos yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien osuus kaikista koulutuksen järjestäjistä kasvaa nykyistä osuutta suuremmaksi, kasvaa myös vaikutus arvonlisäverotuloihin vastaavasti. 
Muutokset aiheuttaisivat myös verotulojen kasvua vastaavat menojen lisäykset ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtion rahoituksessa. Muutoksen yhteisvaikutuksen on tarkoitus olla kokonaisuutena valtion rahoitusaseman kannalta neutraali. 
4
Asian valmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 
Esityksestä lausuntonsa ovat antaneet seuraavat tahot: Opetushallitus, Verohallinto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry, Keskuskauppakamari, Sivistystyönantajat ry, Suomen konservatorioliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Veronmaksajain Keskusliitto ry ja Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto ry. 
Kaikki lausunnon antaneet kannattivat ehdotettua muutosta. 
5
Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
6
Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.  
Arvonlisäverolakia sovellettaisiin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovellettaisiin ennen lain voimaan tullessa voimassa ollutta lainsäädäntöä.  
Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 myönnettävä toimitilavuokrien, kuten myös muiden 32 i §:ssä tarkoitettujen hankintojen, arvonlisäverokorvaus perustuu keskimääräiseen arvonlisäveron määrään, joka on suhteutettu koulutuksen järjestäjän kyseisen varainhoitovuoden perusrahoituksena myönnettävään määrään. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
arvonlisäverolain 30 §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan arvonlisäverolain (1501/1993) 30 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1091/2014, seuraavasti: 
30 § 
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta suoritetaan 27 §:ssä säädetystä poiketen veroa, jos luovuttaja hakeutuu tästä toiminnasta verovelvolliseksi. Verovelvollisuus koskee vain hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa. Verovelvollisuus edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti 10 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että kiinteistön käyttäjänä on valtio, yliopistolain 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto, ammattikorkeakoululain 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö tai opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 i §:ssä tarkoitettu yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä.  
Kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakas käyttää omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemaansa osaa kiinteistöstä tai antaa sen vuokralle, voi hakeutua verovelvolliseksi vain, jos osakkaalla on oikeus vähentää vastikkeeseen sisältyvä vero täysimääräisesti tai jos osakkaana on valtio, yliopistolain 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto, ammattikorkeakoululain 5 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakouluosakeyhtiö tai opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:ssä tarkoitettu yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 
2. 
Laki 
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 i §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 532/2017, seuraavasti: 
32 i § 
Arvonlisäveron korvaaminen yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle 
Yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista kustannuksista. Korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2017  
Pääministeri
Juha
Sipilä
Valtiovarainministeri
Petteri
Orpo
Viimeksi julkaistu 19.9.2017 14:51