7.1
Terveydenhuoltolaki
15 §.Neuvolapalvelut.
Pykälässä säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta järjestää alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Pykälän 2 momenttia, jossa säädetään siitä, mitä neuvolapalveluihin sisältyy, muutettaisiin. Momentin voimassa olevan 2 kohdan mukaan neuvolapalveluihin sisältyy lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Momentin voimassa olevan 3 kohdan mukaan neuvolapalveluihin sisältyy lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi. Näitä momentin 2 ja 3 kohtia muutettaisiin siten, että lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seurannan sekä lapsen suun terveydentilan seurannan tarkat määräajat korvattaisiin sääntelyllä niin, että seuranta tapahtuisi määräajoin. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi lisäämällä maininta yksilöllisestä tarpeesta, jotta säädös on johdonmukainen lain muiden pykälien sisällön kanssa. Terveydenhuoltolain 23 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä ehkäisevien terveyspalvelujen toteuttamisesta. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä terveystarkastusten ajankohdasta ja sisällöstä.
Terveydenhuoltolaissa olevien neuvolapalveluja ja kouluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskevien yksityiskohtaisten toteuttamistapojen ja -ajankohtien poistaminen terveydenhuoltolaista mahdollistaisi joustavamman tavan säätää palveluihin liittyvistä määräajoista ja toteuttamistavoista, kun säännökset niistä olisivat asetustasoisia. Ehdotettu muutos, jossa tarkat määräajat poistettaisiin terveydenhuoltolaista, tukee tämän hallituksen esityksen taustalla olevaa tavoitetta välttää laintasoisen sääntelyn liiallista yksityiskohtaisuutta. Perustuslain 80 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla lailla edelleen säädettäisiin yksilön oikeuksien perusteista.
Asetus 338/2011 sisältää jo nyt suurimman osan neuvolan ja kouluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon terveystarkastusten yksityiskohtaisesta sääntelystä. Määräajoista ja sisällöistä säädettäisiin jatkossakin asetuksessa. Kun määräajoin toteutettavista terveystarkastuksista säädettäisiin asetuksella, olisi huomioitava tarkastusten säännöllinen toteuttaminen ja niiden riittävä määrä sekä ajankohta. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvat terveystarkastukset edesauttavat lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että asetuksessa 338/2011 säädetystä arviosta voidaan jatkossakin huoltajan kirjallisella suostumuksella sisällyttää laajaan terveystarkastukseen varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen henkilökunnan arvio lapsen oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Vastaava muutos tehtäisiin opiskeluterveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momenttiin, jonka säännöskohtaisissa perusteluissa on käsitelty tarkemmin henkilötietojen käsittelyä. Terveydenhuoltolain 15 a §:n 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, joka koskee terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuutta pyytää salassapito säännösten estämättä koulusta arvio, jos huoltaja ei olisi toimittanut arviota. Tällöin lapsen on täytynyt käydä terveystarkastuksessa ja terveydenhuollon ammattilaisella tulee nousta esiin välttämätön tarve pyytää arvio koulusta laajan terveystarkastuksen tueksi. Koska neuvolakäynnit perustuvat perheiden käynteihin, ei tästä syystä nähty vastaavaa tarvetta sisällyttää erillistä momenttia neuvolapalveluihin, sillä huoltaja tulee lapsensa kanssa neuvolakäynnille.
Voimassa olevan sääntelyn pohjalta THL on laatinut yhteistyössä Opetushallituksen kanssa lomakkeen Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa
Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa
, jota käytetään suostumuksen ilmaisuun ja arvion pyytämiseen oppilaan oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista koulussa. Käytännössä lomake on rakennettu niin, että huoltaja tai lapsi antaa lomakkeen opettajalle täytettäväksi, minkä jälkeen opettaja palauttaa lomakkeen. Tällöin kyse on aidosti vapaaehtoisesta arvion pyytämisestä opettajalta. Suostumuksella ei tarkoitettaisi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden perustetta (tietosuoja-asetuksen 6 artiklan a-kohta), eikä yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaista nimenomaista suostumusta (tietosuoja-asetuksen 9 artikla 2 kohta a-alakohta), vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että suostumuksella tarkoitetaan vapaaehtoisuutta, ja pyydetty suostumus toimii suojatoimena vapaaehtoisuudelle. Suostumus olisi kuitenkin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999,
julkisuuslaki
) 26 §:n 1 momentin tarkoittama peruste salassa pidettävän tiedon luovuttamiselle
15 a §.Opiskeluhuoltopalvelut.
Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi. Voimassa olevassa 1 momentin sääntelyssä säädetään siitä, että opiskeluhuoltopalveluilla (muun ohella) tarkoitetaan 17 §:ssä tarkoitettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja. Tätä sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden sijaan pykälässä säädettäisiin, että opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan lain 17 §:ssä tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja muille kuin korkeakouluopiskelijoille. Nykyistä sanamuotoa on tarpeen muuttaa kappaleessa 2.4.3 mainittujen syiden perusteella. Se, kenelle hyvinvointialueen tulee järjestää opiskeluhuollon palvelut ja siten 17 §:ssä tarkoitetut opiskeluterveydenhuollon palvelut, määrittyy voimassa olevan lain 15 a §:n 2 momentin nojalla, ja 1 momenttiin ehdotetun muutoksen tarkoitus on poistaa ristiriita 1 momentin sanamuodon ja 2 momentin mukaan määrittyvän hyvinvointialueen järjestämisvastuun välillä.
Pykälän nykyinen sääntely 2 momentiksi pysyisi ennallaan. Momentissa säädetään siitä, että hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Opiskeluhuoltopalvelujen on muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltopalveluja järjestettäessä on tämän lain säännösten lisäksi huomioitava, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä sosiaalihuoltolaissa säädetään opiskeluhuollosta.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että asetuksessa 338/2011 säädetystä arviosta voidaan jatkossakin huoltajan kirjallisella suostumuksella sisällyttää laajaan terveystarkastukseen koulun opettajan tai luokanvalvojan arvio oppilaan oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Henkilötietojen käsittelystä tulisi säätää laintasoisesti. Asetuksella ei voi säätää henkilötietojen käsittelystä. Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Laintasoisella sääntelyllä turvataan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tietojen liikkuminen koulun ja terveydenhuollon välillä on lapsen edun mukaista ja sääntelyssä on perusteltua selkeästi muodostaa reunaehdot arvion laatimiselle sekä tietojen liikkumisen perusteelle. Pykälän 3 momentissa tarkoitettu huoltajan kirjallisen suostumuksen sisältävä arvio on ensisijainen tapa, jolla terveydenhuollon ja koulun välinen tietojen liikkuminen turvataan. Tämä korostaa huoltajan ja muun laillisen edustajan osallistumismahdollisuutta. Lisäksi terveystarkastusta toteuttava terveydenhuollon ammattihenkilö tarvitsee oman työnsä tueksi mahdollisimman kattavat tiedot. Lapsen tilanteesta kokonaiskuvan saaminen edellyttää kodin ja koulun yhteistyössä laatimaa arviota.
Voimassa olevan sääntelyn pohjalta THL on laatinut yhteistyössä Opetushallituksen kanssa lomakkeen Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa
Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa
, jota käytetään suostumuksen ilmaisuun ja arvion pyytämiseen oppilaan oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista koulussa. Käytännössä lomake on rakennettu niin, että huoltaja tai lapsi antaa lomakkeen opettajalle täytettäväksi, minkä jälkeen opettaja palauttaa lomakkeen. Tällöin kyse on aidosti vapaaehtoisesta arvion pyytämisestä opettajalta. Tässä yhteydessä huoltajan suostumuksella ei tarkoitettaisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden perustetta (tietosuoja-asetuksen 6 artiklan a-kohta), eikä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaista nimenomaista suostumusta (tietosuoja-asetuksen 9 artikla 2 kohta a-alakohta), vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että suostumuksella tarkoitetaan vapaaehtoisuutta, ja pyydetty suostumus toimii suojatoimena vapaaehtoisuudelle sekä tietojen luovuttamiselle. Suostumus olisi kuitenkin julkisuuslain 26 §:n 1 momentin tarkoittama peruste salassa pidettävän tiedon luovuttamiselle.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka mukaan laajaan terveystarkastukseen voidaan salassapitosäännösten estämättä terveydenhuollon ammattihenkilön pyynnöstä sisällyttää koulun opettajan tai luokanvalvojan henkilökunnan arvio oppilaan oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista koulussa silloin, kun se on välttämätöntä terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Säännöksen perusteella ei ole mahdollista siirtää tietoja silloin, kun lapsi ei lainkaan osallistu terveystarkastukseen. Terveystarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista, eikä perustetta opettajan arvion saamiselle ole silloin, kun lapsi ei lainkaan osallistu terveystarkastukseen. Nyt ehdotettava sääntely korostaa kodin kanssa yhteistyössä täytettävän lomakkeen ensisijaisuutta, mikä on perusteltua myös terveystarkastuksen tavoitteiden ja toteuttamisen kannalta, sillä terveydenhuollon ammattihenkilön olisi kiistatta hyödyllistä saada sekä koulun että kodin näkemykset lapsen tilanteesta. Siten nyt ehdotettava sääntely ei muuta nykykäytännön lähtökohtaa, jossa kodin ja koulun yhteistyössä laatima arvio – joka edellyttää huoltajan suostumusta – on ensisijainen. Nyt ehdotettava uusi momentti kuitenkin mahdollistaa tiedon liikkumisen sellaisissakin tapauksissa, joissa lapsi osallistuu terveystarkastukseen, mutta huoltajan kanssa yhdessä laadittua lomaketta ei joko ole käytössä tai sitä ei ole lainkaan laadittu. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön tulee arvioida, että opettajan arvion saaminen on lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämätöntä.
Nyt ehdotettavan uuden momentin tarkoitus on turvata tietojen liikkuminen koulun ja terveydenhuollon välillä silloin, kun se arvioidaan välttämättömäksi eikä huoltaja syystä tai toisesta osallistu säännöksen 3 momentissa tarkoitetun arvion laatimiseen. Tällä tuetaan kodin ja terveydenhuollon yhteistyötä ja mahdollistetaan muun muassa se, että lapsi voi mennä terveystarkastukseen ja tiedot liikkuvat välttämättömissä tilanteissa myös silloin, kun huoltaja ei osallistu. Näin turvataan lapsen mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, haluaako hän osallistua terveystarkastukseen. Voimassa oleva sääntely ei turvaa tietojen liikkumista silloin, kun huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumusta ei saada.
Säännöksen perusteella ei ole mahdollista siirtää tietoja silloin, kun lapsi ei lainkaan osallistu terveystarkastukseen. Terveystarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista, eikä perustetta opettajan arvion saamiselle ole silloin, kun lapsi ei lainkaan osallistu terveystarkastukseen. Nyt ehdotettava sääntely korostaa kodin kanssa yhteistyössä täytettävän lomakkeen ensisijaisuutta, mikä on perusteltua myös terveystarkastuksen tavoitteiden ja toteuttamisen kannalta. Lähtökohtana on nykykäytännön mukaisesti se, että kodin ja varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen yhteistyössä laatima arvio huoltajan suostumuksella luovutetaan terveydenhuoltoon laajaa terveystarkastusta varten. Edellä mainittua on pidettävä jatkossakin ensisijaisena väylänä tietojen liikkumiselle. Nyt ehdotettava uusi momentti kuitenkin mahdollistaa tiedon liikkumisen sellaisissakin tapauksissa, joissa lapsi osallistuu terveystarkastukseen, mutta huoltajan kanssa yhdessä laadittua lomaketta ei joko ole käytössä tai sitä ei ole lainkaan laadittu. Terveydenhuolto pyytää arviota opettajalta vain, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi muuttumattomana uudeksi 5 momentiksi. Momentissa säädetään siitä, että hyvinvointialueen on osallistuttava perusopetuslain 15 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen tulee osallistua myös lukiolain 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueella tulee lisäksi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 a §:n mukaisesti. Hyvinvointialueen tulee myös muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n mukaisesti.
Pykälän nykyinen 5 momentti siirtyisi muuttumattomana uudeksi 6 momentiksi. Momentissa säädetään siitä, että opiskeluhuoltopalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä tässä pykälässä tarkoitetut palvelut ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei ole mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja koulusta tai oppilaitoksesta, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista kohtuullisen korvauksen hyvinvointialueelta.
Pykälän nykyinen 6 momentti siirtyisi uudeksi 7 momentiksi. Tähän 15 a §:n sääntelyyn tehtäisiin tekninen säännösviittausmuutos, jolloin viittaus muuttuisi 5 momentista viittaukseksi uuteen 6 momenttiin. Muilta osin pykälän sisältö ei muuttuisi. Momentissa säädetään siitä, että opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei koske terveydenhuoltolain 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua suun terveydenhuoltoa eikä 6 kohdassa tarkoitettuja erikoistutkimuksia.
Pykälän nykyinen 7 momentti siirtyisi muuttumattomana uudeksi 8 momentiksi. Momentissa säädetään siitä, että terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos se on tarkoituksenmukaista opiskelijoiden tarpeiden, palvelujen laadun, potilasturvallisuuden taikka muun näihin rinnastettavan syyn perusteella.
16 §.Kouluterveydenhuolto.
Pykälän 1 momenttia, jossa säädetään perusopetuksen oppilaiden kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvistä palveluista, muutettaisiin. Pykälän 1 momentin voimassa olevan 1 kohdan mukaan kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyy kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; momentin 2 kohdan mukaan vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen; ja 4 kohdan mukaan oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Momentin 1 kohdassa oleva velvoite edistää ja seurata kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia kolmen vuoden välein muutettaisiin muotoon määräajoin.
Vastaavasti momentin 2 kohdassa säädetty velvoite seurata ja edistää vuosiluokittain oppilaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia muutettaisiin velvoitteeksi tehdä se määräajoin. Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi lisäämällä maininta yksilöllisestä tarpeesta, jotta säädös on johdonmukainen lain muiden pykälien sisällön kanssa. Aiemmin yksilöllinen tarve on tullut terveydenhuoltolain 16 §:n 1 momentin 5 kohdan erityisestä tarpeesta, ja tästä syystä pykälää on tarkoituksenmukaista selkeyttää. Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusopetuksen oppilaiden kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen määräajoin sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Momentin 4 kohdassa velvoitetaan järjestämään suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tämä velvoite muutettaisiin muotoon määräajoin ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
17 §.Opiskeluterveydenhuolto
. Pykälän 1 momentissa säädetään lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitettujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvistä palveluista.
Pykälän 1 momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuihin opiskelijoihin viitataan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden osalta terveydenhuoltolain 15 a §:n 2 momentin sääntelyyn viitaten. Lain 15 a §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta.
Lain 15 a §:n 1 momentin mukaan eräs opiskeluhuoltoon kuuluva palvelu on 17 §:ssä tarkoitettu opiskeluterveydenhuolto. Voimassa olevan 17 §:n johdantokappaleen mukaan 17 §:ssä säädetään lukion ja ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvista palveluista. Terveydenhuoltolain 15 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon piirissä ovat kuitenkin oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa olevat opiskelijat, jolloin terveydenhuoltolain 17 §:n johdantokappaleen sanamuoto on liian kapea. Opiskeluterveydenhuollon piirissä ovat lukion ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetussa perustutkintokoulutuksessa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Sen lisäksi opiskeluterveydenhuollon piirissä on oppivelvollinen, joka opiskelee ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ammattitutkintokoulutuksessa. Lukion opiskeluterveydenhuollon piirissä ei kuitenkaan ole lukiolain 20 §:n 2 momentin 3 kohdassa (ks. oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosehdotuksen säännöskohtaiset perustelut) tarkoitettu opiskelija eikä sellainen opiskelija, joka suorittaa lukio-opintoja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Kuitenkin opiskeluterveydenhuollon piirissä on oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu oppivelvollinen, joka suorittaa lukio-opintoja aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskeluhuoltoon ja sitä kautta opiskeluterveydenhuoltoon on oikeutettu myös vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 a luvussa tarkoitetussa oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa ja oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa olevat opiskelijat, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä on säädetty. Terveydenhuoltolain 15 a §:n 2 momentin mukaan myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa säännelty tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa olevat opiskelijat kuuluvat opiskeluterveydenhuoltoon. Asetuksen 338/2011 3 §:n mukaan vapaan sivistystoimen osalta opiskeluterveydenhuollon piirissä ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 2 momentin ja 5 momentin mukaiset oppilaitokset ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut oppilaitokset sekä pelastusopistosta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain 55 §:n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetut oppilaitokset. Tältä osin siis opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettujen soveltamisala on asetuksessa laajempi kuin terveydenhuoltolain 15 a §:ssä.
Tätä lain 17 §:n sääntelyä on perusteltua täsmentää viittauksella siihen, että 17 §:n mukaisiin opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeutetut opiskelijat (muut kuin korkeakouluopiskelijat) määrittyvät siis lain 15 a §:n 2 momentissa säädetyn järjestämisvastuun perusteella. Myös 15 a §:n 1 momentin sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi samasta syystä. Lain 15 a §:n 2 momentissa säädetään siis siitä, kenelle hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluu myös terveydenhuoltolain 16 §:n mukaiset kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhuoltoon oikeutetuista käytetään käsitettä ”oppilaat”. Käytännössä siis 17 §:n ilmaisulla ”opiskelijat” viitataan oppilas- ja opiskeluhuoltolain 1 §:n 1 momentin 2–5 momentissa tarkoitettuihin opiskelijoihin siten kuin pykälän 2 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa täsmennetään palveluihin oikeutettuja.
Asetuksen 338/2011 3 § on tarve kumota lain kanssa päällekkäisen ja osin ristiriitaisen sääntelyn takia.
Lain 17 §:ssä säädettäisiin edelleen myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvista palveluista.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kohdassa oleva velvoite edistää ja seurata kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia kolmen vuoden välein muutettaisiin muotoon määräajoin. Määräajoista säädetään jatkossa asetuksessa.
Pykälän 1 momentin 2 kohdan voimassa olevan sääntelyn mukaan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikille opiskelijoille tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely sekä tarpeen mukaiset terveystarkastukset. Terveyskyselyn tarkoituksena on arvioida opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä seurata ja edistää opiskelukykyä. Tämän lisäksi terveyskyselyllä arvioidaan tarvetta erilliselle terveystarkastukselle ensimmäisenä opiskeluvuonna. Jos terveyskyselyn perusteella ei nouse esiin tuen tarvetta, terveystarkastus toteutetaan toisena opiskeluvuonna oppivelvollisuusikäisille.
Kaikille opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvällä terveyskyselyllä tarkoitetaan myös asetuksessa 338/2011 säädettyä Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevaa terveyskyselyä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle. Lain 15 a §:n 2 momentin nojalla hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvassa opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoille esitetään sisältyväksi uusi sähköinen terveyskysely, josta ehdotetaan säädettäväksi uudessa terveydenhuoltolain 70 a §:ssä.
Terveyskysely toimii terveystarkastuksen ajoituksen ja tarpeen määrittelyn tukena ja ammattihenkilön tekemän arvioinnin pohjatietona. Tarkoituksena on arvioida oppivelvollisuusikäisillä terveystarkastuksen ajoitusta ja sitä vanhemmilla opiskelijoilla tarvetta terveystarkastukselle. Kyselyn perusteella sekä vastaaja että terveydenhuollon ammattilainen saavat käsityksen vastaajan terveystarkastuksen tarpeesta. Terveyskyselyllä pyritään selvittämään toisen asteen opiskelijan alustavaa tarvetta terveystarkastukselle ja arvioida sen ajankohtaa. Jos terveydenhoitaja arvioi, että opiskelijalle on tarpeellista järjestää lääkärintarkastus, hän voi jatkossakin ohjata opiskelijan lääkärintarkastukseen yksilöllisen tarpeen perusteella terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan.
Jatkossa toisen asteen opiskelijat täyttävät sähköisen terveyskyselyn ensimmäisenä opiskeluvuonna. Sähköisen kyselyn avulla tunnistettaisiin toisen asteen opiskelijoista ne, joiden terveydentilaa tai muuta tuen tarvetta on selvitettävä heti ensimmäisenä vuonna terveydenhoitajan terveystarkastuksessa. Jos sähköisen terveyskyselyn perusteella ei nouse esiin tuen tarvetta, terveystarkastus toteutetaan oppivelvollisuusikäisille toisena opiskeluvuonna. Jos oppivelvollisuusikäinen opiskelija ei vastaisi sähköiseen terveyskyselyyn ensimmäisenä vuonna kohtuullisessa ajassa, hänelle voitaisiin tarjota toisen vuoden terveydenhoitajan tarkastusta järjestettäväksi ensimmäisenä vuonna.
Terveyskyselyllä on tarkoitus arvioida myös toisen asteen oppivelvollisuusikäisten palveluskelpoisuutta, jolloin oppivelvollisuusikäisten terveyskysely on sisällöllisesti laajempi kuin täysi-ikäisille opiskelijoille
tehtävä sähköinen terveyskysely. Aikuisopiskelijoille tehtävään terveyskyselyyn ei sisällytetä palveluskelpoisuuden arviointia, jolloin samalla tietoteknisellä ratkaisulla järjestettävä terveyskysely ei ole yhtä laaja. Asetustasoisella sääntelyllä on tarkoitus säätää tarkemmin aikuisopiskelijoiden ja SORA-opiskelijoiden terveystarkastusten toteuttamiseen liittyvistä seikoista.
Pykälän 1 momentin 3 ja 4 kohdat säilyisivät muuttumattomina.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin hyvinvointialueen velvoitteesta järjestää terveystarkastus osana opiskeluterveydenhuoltoa opiskelijalle sinä vuonna, kun hän täyttää 18 vuotta. Terveystarkastus sisältäisi arvion palveluskelpoisuudesta asevelvollisuuslaissa ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla.
Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslain 14 §:ssä säädettyä, kutsuntoja edeltävien ennakkoterveystarkastusten sovittamista yhteen opiskelijaterveydenhuoltoon. Terveystarkastuksen sisällöt ja käytännöt sovitetaan jatkossa niin, että opiskeluterveydenhuollossa järjestetty lääkärintarkastus, jossa on huomioitu muun muassa opiskelukyky, ottaa jatkossa myös palveluskelpoisuuden arviointiin vaikuttavan toimintakykylähtöisyyden huomioon.
Asevelvollisuuslain 14 §:n mukainen ennakkoterveystarkastus ja naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain ehdotetun uuden 3 a §:n mukainen ennakkoterveystarkastus ehdotetaan yhdistettäväksi terveydenhuoltolain 17 §:n mukaan opiskelijaterveydenhuoltoon järjestettäväksi. Hyvinvointialueille tulisi ehdotuksen mukaan järjestettäväksi opiskeluterveydenhuollon yhteydessä ennakkoterveystarkastus, joka sisältäisi koko ikäluokalle ehdotuksen palveluskelpoisuudesta. Hyvinvointialueelle ei kuitenkaan jatkossakaan tulisi velvoitetta etsiä kutsunnanalaisia. Hyvinvointialueen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että asevelvollisuuslain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti 18 vuotta täyttäneille järjestettäisiin lähtökohtaisesti opiskeluterveydenhuollossa ennakkoterveystarkastus ilman, että se perustuisi aluetoimiston erilliseen ilmoitukseen. Aluetoimiston ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä ehdotetaan säädettäväksi uudessa asevelvollisuuslain 14 §:n 4 momentissa. Tähän yhteistyöhön voi kuulua esimerkiksi aluetoimiston ilmoitus siitä, kenelle kutsunnanalaisista ei ole tarpeen sisällyttää palveluskelpoisuuden arviointia opiskeluterveydenhuollon määräaikaisessa terveystarkastuksessa (katso tarkemmin alta).
Kutsunnanalaisille ja vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuville naisille tulee tehdä lääkärinlausunto kutsunnanalaiselle kutsuntaa ja vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuvalle naiselle valintatilaisuutta varten. Arviota hyödynnettäisiin kutsunnoissa ja naisen hakeutuessa vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Ennakkoterveystarkastuksessa lääkäri laatii lausunnon, jossa hän arvioi Puolustusvoimien Terveystarkastusohjeen nojalla tutkittavan palveluskelpoisuusluokan. Tämän jälkeen kutsuntalautakunta tekee kutsunnoissa lopullisen päätöksen palveluskelpoisuusluokasta.
Ennakkoterveystarkastukset tehdään pääsäännön mukaan opiskelupaikkakunnan opiskeluterveydenhuollossa. Jos opiskelija on keskeyttänyt opintonsa tai esimerkiksi vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuva nainen ei olisi opiskelija, tehdään ennakkoterveystarkastus hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa asevelvollisuuslain 22 §:n ja naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain ehdotetun 3 b §:n mukaan. Jatkossa siis säilyisi terveydenhuoltolain 22 §:n mukainen menettely, jolloin hyvinvointialue on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin, taikka on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. Tällöin esimerkiksi vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvan naisen ennakkoterveystarkastus tehdään terveydenhuoltolain 22 §:n menettelyä noudattaen, jos hän ei ole opiskelija. Kutsunnanalaisille pääsääntö on, että ennakkoterveystarkastus on velvoittava ja se tulisi toteuttaa ennen kutsuntatilaisuutta (asevelvollisuuslaki 14 §:n 1 momentti). Terveystarkastuksen palveluskelpoisuutta koskevaa arviota ei ole tarkoitettu laajentamaan asevelvollisuuslain 14 §:n 2 momentissa säädettyä poikkeusta. Tarkastusta ei ole tarpeen tehdä, jos tarkastus on ilmeisen tarpeeton aluetoimiston 1 momentin mukaan kutsunnanalaiselta tai henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 34 ja 35 §:ien mukaan muulta taholta kutsunnanalaisen palveluskelpoisuudesta saaman selvityksen tai asevelvollisen ulkomailla asumisen takia taikka muusta erityisestä syystä. Kutsunnanalaisena pidetään asevelvollisuuslain 13 §:n mukaisesti miespuolista Suomen kansalaista, joka kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta. Asevelvollisuuslain ehdotetun uuden 22 §:n 4 momentin mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä yhteistyötä aluetoimiston kanssa. Jos asevelvollisuuslaista johtuu, ettei ennakkoterveystarkastusta olisi syytä järjestää opiskelijalle, on aluetoimiston annettava tämä tiedoksi hyvinvointialueelle. Tällaisissa tilanteissa opiskelijalle järjestetään opiskeluterveydenhuollossa lääkärintarkastus, mutta siihen ei tarvitse sisällyttää palveluskelpoisuuden arviointia.
Jatkossa myös naisten osalta kirjataan ehdotus palveluskelpoisuusarviosta potilaskertomukseen, koska koko ikäluokalle järjestetään ennakkoterveystarkastus. Opiskeluterveydenhuoltoon osallistuminen on vapaaehtoista sekä opiskelijan suostumukseen perustuvaa, jolloin naisen ei tarvitse jatkossakaan sisällyttää palveluskelpoisuusarvion ehdotusta omiin tietoihinsa, jos hän ei näe sitä tarpeenmukaisena. Palveluskelpoisuuden arvion tekeminen on velvoittavaa kutsunnanalaisille asevelvollisuuslain 14 §:n ja palvelukseen hakeutuville naisille ehdotetun uuden naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain 3 a §:n perusteella. Lääkärintodistus tehdään kutsunnanalaisille ja jatkossa vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuva toisen asteen opiskelija voi saada tarvittavan lääkärintodistuksen ja palveluskelpoisuusarvion perusterveydenhuollon opiskeluterveydenhuollosta.
Palveluskelpoisuudesta säädetään asevelvollisuuslain 9 §:ssä. Asevelvollisen palveluskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että asevelvollinen suoriutuu asevelvollisuuslaissa tarkoitetusta palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan naisten palveluskelpoisuus arvioidaan samalla tavalla kuin miestenkin.
Palveluskelpoisuuden selvittämiseksi palveluskelpoisuuteen liittyvät terveydelliset vaatimukset ovat tällä hetkellä erillisessä ohjeessa: Terveystarkastusohje 2012, TTO 2012. Tätä koskien ennakkoterveystarkastusta koskevat erityisesti luvut III ja IV, joissa on tarkemmin määritelty riittävät terveystiedot. Asevelvollisuuslain 11 §:n mukaan Pääesikunta antaa tarkemmat määräykset palveluskelpoisuuden määrittämisen lääketieteellisistä perusteista. Lisäksi Pääesikunta antaa määräykset ominaisuuksista, joita edellytetään yksittäisessä palvelustehtävässä. Nykyinen 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi samansisältöisenä uudeksi 3 momentiksi. Nykyinen 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi samansisältöisenä uudeksi 4 momentiksi.
Pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi muuttumattomana uudeksi 3 momentiksi. Momentissa säädetään siitä, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.
Pykälän nykyinen 3 momentti siirtyisi muuttumattomana uudeksi 4 momentiksi. Momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakouluopiskelijoille, josta säädetään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa.
23 §. Asetuksenantovaltuus.
Pykälän uudessa 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 23 §:n sääntelyä vastaavasti asetuksenantovaltuudesta. Pykälän uudessa 1 momentissa säädettäisiin, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ehkäisevien terveyspalvelujen toteuttamisesta neuvolapalveluissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lisäksi voidaan antaa tarkempia säännöksiä suun terveydenhuollosta ja opiskeluterveydenhuollosta ja niihin sisältyvästä hoidosta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista osana neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siltä osin, että asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä terveystarkastusten ajankohdasta ja sisällöstä.
Pykälän uudessa 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa 23 §:n sääntelyä tarkemmin seulontoja koskevasta asetuksenantovaltuudesta. Seulonnoista säädetään terveydenhuoltolain 14 §:ssä. Voimassa olevan 23 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seulonnoista. Asetuksenantovaltuuden on perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan oltava täsmällinen ja tarkkarajainen. Terveydenhuoltolain 23 §:n 2 momentin uudeksi täsmällisemmäksi ja tarkkarajaisemmaksi asetuksenantovaltuudeksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvista seulonnoista. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seikoista, joita hyvinvointialueen tulee arvioida sen järjestäessä muun seulonnan, seulontojen laatua varmistavista menettelyistä sekä muista seulontojen järjestämisen edellytyksistä. Sääntely mahdollisuudesta antaa tarkempia säännöksiä seulontojen laatua varmistavista menettelyistä sekä muista seulontojen järjestämisen edellytyksistä koskee niin valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvia seulontoja kuin muita hyvinvointialueen järjestämiä seulontoja. Voimassa olevassa seulonnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (339/2011) säädetään ehdotetussa asetuksenantovaltuudessa mainituista seikoista.
31 §.Virka-apu.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 2 momentin viimeinen virke hyvinvointialueen velvollisuudesta määrätä lääkäri toimimaan lääkärinä asevelvollisten tarkastuksissa kutsuntaviranomaisten pyydettyä sitä hyvinvointialueelta poistettaisiin. Säännös on tarpeeton, koska asevelvollisuuslain 22 §:ssä jo säädetään ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksessa annetun lain ehdotetussa uudessa 3 b §:ssä säädettäisiin jatkossa hyvinvointialueen järjestämisvastuusta koskien ennakkoterveystarkastuksen järjestämistä opiskeluterveydenhuollossa tai tarvittaessa muussa perusterveydenhuollon palvelussa sekä lääkäreiden järjestämisestä kutsunta- ja valintatilaisuudessa.
70 a §.Sähköinen terveyskysely.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin sähköisestä terveyskyselystä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueille velvollisuus käyttää sähköistä terveyskyselyä järjestäessään terveystarkastusta 15 a §:n 2 momentissa tarkoitetuille opiskelijoille sekä kutsunnanalaisille ja vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuville naisille.
Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin sähköinen terveyskysely. Sähköisellä terveyskyselyllä tarkoitettaisiin 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa terveyskyselyä, joka olisi toteutettava ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Lisäksi momentissa säädettäisiin velvollisuudesta tarjota opiskelijalle, kutsunnanalaiselle ja vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuvalle naiselle mahdollisuus paperisen terveyskyselyn käyttämiselle, jos sähköinen kysely ei opiskelijasta johtuvasta syystä ole mahdollinen. Siten terveyskyselyn käyttäminen ei olisi riippuvainen opiskelijan mahdollisuuksista asioida sähköisesti, esimerkiksi jos opiskelijalla ei olisi asioinnin edellyttämiä tunnisteita tai laitteita. Opiskelijalle terveystarkastus on vapaaehtoinen, joten myöskään terveyskyselyyn vastaamiseen ei ole velvoitetta. Kuitenkin ennakkoterveystarkastukseen osallistumisen velvoittavuus kutsunnanalaisille ja oman terveydentilansa selvittämiseksi tulee asevelvollisuuslain 14 §:stä.
Kyselyyn vastaaminen ja mahdollisuudet vastaamiseen tulee toteuttaa yhdenvertaisuus huomioiden. Tarpeen mukaan tulee huomioida oppijan yksilölliset tarpeet, jotka voivat johtua esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai muusta oppijan yksilöllisestä olosuhteesta. Joidenkin henkilöiden kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että kyselyä ei esimerkiksi voida toteuttaa sähköisesti. Kyselyn toteuttamisessa tulee huomioida esimerkiksi yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaiset kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sähköisesti toteutettavan kyselyn saavutettavuuden osalta on voimassa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain (306/2019) mukaiset vaatimukset.
Kyselyvastaus ei muodostaisi yksilölle suoraa oikeutta tarkastukseen pääsemiseen, vaan tarpeen tarkastukselle arvioi viime kädessä aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyselyvastaus ei myöskään estäisi tarkastukseen pääsemistä, eikä mahdollisuus päästä tarpeen mukaiseen säännöksen tarkoittamaan terveystarkastukseen ole näin ollen riippuvainen terveyskyselystä. Henkilö voisi sekä ennen kyselyä että siihen vastaamisen jälkeen ilmaista halunsa päästä määräaikaiseen terveystarkastukseen, jolloin tarve tarkastukselle arvioidaan aina yksilöllisesti. Lisäksi sähköisessä terveyskyselyssä olisi mahdollista oman vastauksensa yhteydessä ilmoittaa, että haluaa vastausten osoittamasta tarpeesta riippumatta päästä terveystarkastukseen. Tämä ilmoitus otettaisiin huomioon terveystarkastuksen tarvetta arvioitaessa. Säännöksessä tarkoitettu sähköinen terveyskysely ja siihen liittyvä automatisoitu prosessi tulee toteuttaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla ihmiskontrolloidusti. Tässä yhteydessä ihmiskontrolli turvataan siten, että kaikki yksilötason ratkaisut tekee terveydenhuollon ammattihenkilö ja yksilön tarve määritetään ensisijaisesti lääketieteellisin perustein lain edellyttämällä tavalla. Terveyskyselyn vastauksista muodostuu tätä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa arviota varten välttämätöntä pohjatietoa.
Pykälän 3 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelisi 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun terveyskyselyn tietosisällön sekä terveystarkastuksen tarvetta koskevat päättelysäännöt siltä osin, kuin terveyskyselyä käytetään hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvissa terveystarkastuksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi tehtävä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, koska terveyskysely on merkityksellinen myös Puolustusvoimien kutsuntojen ja niihin kuuluvan ennakkoterveystarkastuksen sekä palveluksen aikaisen terveydenhuollon kannalta.
Pykälän 4 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi huolehdittava siitä, että hyvinvointialueen käytettävissä on terveyskyselyn tekninen toteutus eli sähköinen terveyskysely. Sähköisen terveyskyselyn teknisen ratkaisun käytettävissä olosta huolehtiminen tarkoittaisi sitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hankkii sähköisen terveyskyselyn teknisen toteutuksen siten, että se on käytettävissä uudistuksen edellyttämässä aikataulussa. Sähköisen terveyskyselyn teknisen ratkaisun tosiasiallinen toteuttaja toimisi asiakastietolain tarkoittamana tietojärjestelmäpalvelun toteuttajana, joka vastaisi kyseiseen rooliin liittyvistä vastuista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuitenkin ohjaisi teknisen ratkaisun toteuttajaa, ja varmistaisi toteutuksen vastaavan määrittelyjä. Jatkossa sähköinen terveyskysely voidaan kuitenkin toteuttaa myös osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin rekisterinpitäjästä viittaamalla asiakastietolain 13 §:ään. Siten kukin hyvinvointialue olisi rekisterinpitäjä järjestämisvastuulleen kuuluvan toiminnan osalta, eli terveyskyselyyn kirjattavat tiedot kuuluvat järjestämisvastuullisen hyvinvointialueen rekisterinpitoon. Vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee terveyskyselyn päättelysäännöt ja yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa määrittelee terveyskyselyn tietosisällön, ne eivät ole terveyskyselyn rekisterinpitäjiä. Terveyskyselyn tietosisältö tai päättelysäännöt eivät itsessään ole eivätkä sisällä henkilötietoja, eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ole minkäänlaista pääsyä eikä mahdollisuutta päästä käsittelemään henkilötietoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Puolustusvoimien rooli on samankaltainen kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on silloin, kun se antaa määräyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjoissa käytettävistä tietorakenteista, tietosisällöistä ja koodistoista. Päättelysäännöissä olisi kyse siitä, että terveyskyselyn vastaukset on luokiteltu sen mukaan, onko kyse terveystarkastuksessa huomioitavista tai enemmän huolta herättävistä seikoista. Näistä sovellus koostaisi terveystarkastuksia toteuttavalla henkilölle yhteenvedon, jossa tuodaan esille huomioitavat ja huolta herättävät kohdat.
71 §.Palveluskelpoisuuden arviointi ja Puolustusvoimien terveydenhuolto.
Pykälän otsikkoa ”Puolustusvoimien terveydenhuolto” ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin pykälän sisältöä ottaen huomioon uuden ehdotetun 1 momentin sääntely.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 momentti, jossa säädettäisiin informatiivinen viittaus asevelvollisuuslain 22 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveystarkastus palveluskelpoisuuden arvioimiseksi sekä muista siihen liittyvistä tehtävistä, ja naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain ehdotettuun uuteen 3 b §:ään, jossa säädettäisiin jatkossa vastaavasta velvollisuudesta.
Pykälän nykyinen sääntely siirtyisi muuttumattomana uudeksi 2 momentiksi. Momentissa säädetään siitä, että hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat sopia Puolustusvoimien kanssa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen antamisesta henkilöille, jotka ovat terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 3 §:n 1 momentin perusteella Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla sekä palveluiden tuottamiseen liittyvistä eräistä seikoista.
72 §. Puolustusvoimien korvaus.
Pykälän 1 momentissa säädetään Puolustusvoimien velvoitteesta suorittaa korvaus hyvinvointialueelle kutsunnanalaisille perusterveydenhuollossa suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen. Korvaus on 50 prosenttia Puolustusvoimien ja hyvinvointialueen tekemän sopimuksen mukaisista kustannuksista. Jos kustannuksista ei ole sovittu, on korvaus 50 prosenttia palvelun tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Pykälän 1 momentti ehdotetaan kumottavaksi, jolloin Puolustusvoimat ei enää suorittaisi hyvinvointialueelle erillistä korvausta kutsunnanalaisille perusterveydenhuollossa suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen.
Koska esityksessä ehdotetaan kutsuntoja edeltävien ennakkoterveystarkastusten sovittamista yhteen ja yhdistämistä toisen asteen opiskelijoiden terveystarkastuksiin, ei erillistä korvausta ennakkoterveystarkastuksista nähdä jatkossa tarpeellisena, vaan esityksessä ehdotetaan, että rahoitus siirtyisi osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Vastaavasti ei ole perusteltua, että Puolustusvoimat maksaa erillisen korvauksen hyvinvointialueelle sen lääkärien osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen, vaan tältäkin osalta tehtävä rahoitettaisiin osana hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Tämä vähentää hallinnollista työtä, kun viranomaisten kesken ei tarvitse lähettää laskuja. Ehdotus on senkin takia perusteltu, että asevelvollisuuslain 22 §:ssä jo säädetään ja naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain ehdotetussa uudessa 3 b §:ssä säädettäisiin hyvinvointialueen järjestämistehtävistä. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueen lakisääteiset järjestämistehtävät rahoitetaan hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain mukaisella yleiskatteellisella rahoituksella.
Pykälän voimassa olevassa 2 momentissa säädetään Puolustusvoimien hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle maksamasta korvauksesta, kun hyvinvointialue tai HUS-yhtymä antaa terveyden- ja sairaanhoidon palveluja henkilöille, jotka ovat terveydenhuollon järjestämisestä Puolustusvoimissa annetun lain 3 §:n 1 momentin perusteella Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla. Hyvinvointialueen mahdollisuudesta tuottaa tällaisia palveluja Puolustusvoimille säädetään terveydenhuoltolain 71 §:ssä, jatkossa 71 §:n 2 momentissa.
Lain 72 §:n 1 momentin kumoamisen myötä 72 §:ssä olisi vain yksi momentti. Tähän 72 §:n sääntelyyn tehtäisiin tekninen säännösviittausmuutos, eli pykälässä viitattaisiin 71 §:n 2 momentin, ei 71 §:n mukaisiin palveluihin. Pykälän sisältö ei muuttuisi.
7.2
Asevelvollisuuslaki
14 §.Ennakkoterveystarkastus
. Pykälässä säädetään kutsunnanalaiselle lähetettävästä terveydentilaa koskevasta kyselystä ja siihen vastaamisesta sekä oikeudesta määrätä kutsunnanalainen osallistumaan kutsuntaa edeltävään terveystarkastukseen terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa.
Pykälän 1 momentissa säädetään kutsunnanalaiselle lähetettävästä terveydentilaa koskevasta kyselystä, johon kutsunnanalaisen tulee vastata. Kutsunnanalainen toimittaa sotilasviranomaiselle oman käsityksensä terveydentilastaan ja lähettää myös mahdolliset asiaa koskevat lääkärinlausunnot.
Koska esityksessä ehdotetaan kutsuntoja edeltävien ennakkoterveystarkastusten yhteensovittamista ja yhdistämistä toisen asteen opiskelijoiden terveystarkastuksiin, 1 momentin säännös erillisestä kutsunnanalaiselle lähetettävästä terveydentilaa koskevasta kyselystä olisi jatkossa tarpeeton ja ehdotetaan kumottavaksi. Terveyskysely sisältyisi jatkossa opiskeluterveydenhuollossa tehtävään terveystarkastukseen, jonka sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa.
Pykälässä säädettäisiin jatkossa osallistumisesta terveystarkastukseen ja kutsunnanalaisen velvollisuudesta esittää oma arvionsa terveydestään ja mahdollisten terveydentilaansa koskevien lääkärinlausuntojen toimittamisesta. Näin ollen pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin maininta terveydentilaa koskevasta kyselystä.
Pykälän 2 momentin mukaan kutsunnanalainen määrätään palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ennakkoterveystarkastukseen. Tarkastus järjestetään terveyskeskuksessa tai muussa soveltuvassa paikassa kutsuntavuonna. Jos aluetoimisto on kuitenkin saanut asevelvolliselta itseltään tai terveydenhuollon palvelujen antajalta tai muulta taholta riittävän selvityksen asevelvollisen terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta, asevelvollista ei ole tarkoituksenmukaista määrätä uuteen terveystarkastukseen. Käytännön syistä velvollisuutta ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa ulkomailla asuvaan asevelvolliseen.
Tarkastukseen voidaan jättää määräämättä myös muusta erityisestä syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että kutsunnanalainen on suorittamassa vankeusrangaistusta.
Koska Puolustusvoimien kutsunnanalaisten ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus ehdotetaan esityksessä yhdistettäviksi, pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että kutsunnanalaisella olisi kutsuntavuonna velvollisuus osallistua ennen kutsuntaa terveystarkastukseen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi. Terveydenhuoltolain 17 §:n 2 momentissa ehdotetaan, että hyvinvointialue järjestää ennakkoterveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa. Asevelvollisuuslain 22 §:stä ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain ehdotetun uuden 3 b §:n mukaan hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki järjestää ennakkoterveystarkastuksen opiskeluterveydenhuollossa tai tarvittaessa muussa perusterveydenhuollon palvelussa. Säännöksessä ei siis mainittaisi ensisijaisena ennakkoterveystarkastuksen järjestämispaikkana terveyskeskusta.
Jos kutsunnanalainen ei ole opiskelija, hänellä olisi oikeus ennakkoterveystarkastukseen muussa hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palvelussa. Terveydenhuoltolain 22 §:n mukaan hyvinvointialue on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin tai on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. Kutsunnanalainen saisi siis muita perusterveydenhuollon palveluja käyttäessään terveydenhuoltolain 22 §:n nojalla todistuksen tai lausunnon ennakkoterveystarkastuksesta.
Voimassa olevassa 2 momentissa oleva viittaus 1.4.2019 kumoutuneeseen asevelvollisuuslain 96 §:ään muutettaisiin viittaukseksi henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 34 ja 35 §:iin, joissa säädetään oikeudesta saada henkilötietoja asevelvollisuus- ja kriisinhallinta-asioiden hoitamista vartensa sekä terveyttä koskevia tietoja.
19 §. Kutsuntalautakunta
. Pykälässä säädetään kutsuntalautakunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätösvallasta. Kutsuntalautakunnalla on keskeinen tehtävä kutsuntojen toimittamisessa. Lautakunnan asettaa 1 momentin mukaan aluetoimisto toimialueelleen. Kutsuntalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Kutsuntalautakunta asetetaan vuosittain. Pykälän 3 momentin mukaan kutsuntalautakunta on päätösvaltainen, kun sekä puheenjohtaja että molemmat muut jäsenet ovat läsnä.
Pykälän 2 momentin mukaan kutsuntalautakunnan puheenjohtaja on asevelvollisuusasioihin perehtynyt virassa oleva upseeri, jolla on kokemusta asevelvollisuusasioiden käsittelemisestä. Muina jäseninä toimisi asevelvollisuusasioihin perehtynyt sotilasvirassa palveleva henkilö sekä sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Kunnan edustajana on ollut esimerkiksi kunnan työntekijä nuorisotyön alalta. Kutsuntalautakuntaan kuuluu vähintään yksi asianomaisen aluetoimiston virkamies.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kutsuntalautakunnan puheenjohtajana voisi olla myös muussa sotilasvirassa kuin upseerin virassa oleva henkilö eli esimerkiksi erikoisupseeri, opistoupseeri tai aliupseeri
.
Muutos laajentaisi puheenjohtajaksi sopivien henkilöiden määrää. Puheenjohtajalla tulee edelleen olla kokemusta asevelvollisuusasioiden käsittelemisestä.
22 §.Kutsuntaan liittyvät kunnan ja hyvinvointialueen tehtävät.
Pykälän 1 momentissa säädetään hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tehtävästä aluetoimiston esityksestä järjestää asevelvollisten ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksessa tai muussa soveltuvassa paikassa ja tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan. Pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään kunnalla olevista kutsuntoihin liittyvistä tehtävistä.
Voimassa olevassa 1 momentissa käytännössä jo säädetään hyvinvointialueella olevasta järjestämistehtävästä. Tämän järjestämistehtävän luonnetta ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että sääntelystä poistetaan maininta momentissa säädettyjen tehtävien järjestämisestä aluetoimiston esityksestä. Tehtävä on hyvinvointialueille luonteeltaan pysyvä. Viittaus aluetoimiston esitykseen voi antaa kuvan, että momentissa säädetyt tehtävät ovat sidottuja siihen, päätyykö aluetoimisto kulloinkin asiaa esittämään. Käytännössä sääntely aluetoimiston esityksestä viittaa jo nyt ennemmin esimerkiksi kutsuntojen tarkemman ajankohdan ilmoittamiseen. Asevelvollisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin jatkossa tarkemmin tällaisista käytännön järjestelyihin liittyvistä seikoista. Osana hyvinvointialueen järjestämistehtävän selkeyttämistä ehdotetaan luovuttavan myös Puolustusvoimien hyvinvointialueelle maksettavasta erillisestä korvauksesta, joka koskee kutsunnanalaisten perusterveydenhuollossa suoritettuja tarkastuksia, tutkimuksia ja toimenpiteitä sekä lääkärin osallistumista kutsuntatilaisuuteen. Hyvinvointialue saisi rahoituksen tehtävään osana hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta, eikä erillistä Puolustusvoimien ja hyvinvointialueen sopimusta kutsunnanalaisten perusterveydenhuollossa suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä olisi tarpeen säätää Asiaa on kuvattu esityksen yleisperusteluissa ja terveydenhuoltolain 72 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan voimassa olevan sääntelyn mukaan hyvinvointialueen tulee aluetoimiston esityksestä järjestää asevelvollisten ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksessa tai muussa soveltuvassa paikassa. Koska Puolustusvoimien kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastus ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus ehdotetaan esityksessä yhdistettäviksi, kohdassa säädettäisiin jatkossa, että hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tulee järjestää kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastus perusterveydenhuoltoon kuuluvassa opiskeluterveydenhuollossa tai tarvittaessa muussa perusterveydenhuollon palvelussa.
Käytännössä sääntely tarkoittaisi terveystarkastukseen osallistumista lähtökohtaisesti perusterveydenhuollon opiskeluterveydenhuollossa. Oppivelvollisuusikäiselle tai kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävälle terveystarkastus ja palveluskelpoisuuden arviointi tehtäisiin opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa siten kuin terveydenhuoltolain 17 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi.
Jos kutsunnanalainen ei ole opiskelija, tai jos opiskelija on esimerkiksi keskeyttänyt opintonsa, hänellä olisi oikeus ennakkoterveystarkastukseen muussa perusterveydenhuollon palvelussa.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin jatkossakin hyvinvointialueen velvoitteesta järjestää tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan.
Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin siitä, että, että hyvinvointialueiden tulee tehdä yhteistyötä aluetoimistojen kanssa ennakkoterveystarkastuksesta ja kutsuntaan liittyen. Yhteistyövelvoite koskisi myös Helsingin kaupunkia. Yhteistyö koskisi kutsuntojen käytännön järjestämistä ja tarvittavia muita ennakkoterveystarkastuksen palveluskelpoisuuden arvion laatimiseen liittyviä asioita. Hyvinvointialueelle ei kuitenkaan jatkossakaan tulisi velvoitetta etsiä kutsunnanalaisia. Hyvinvointialueen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että asevelvollisuuslain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti 18 vuotta täyttäneille ennakkoterveystarkastus järjestettäisiin lähtökohtaisesti opiskeluterveydenhuollossa ilman, että se perustuisi aluetoimiston erilliseen ilmoitukseen.
24 §.Kustannusten korvaaminen.
Pykälässä säädetään kutsuntaan liittyvien kustannusten korvaamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin järjestämän terveystarkastuksen ja niiden kutsuntaan järjestämien lääkärien kustannusten korvaamisesta säädetään terveydenhuoltolain 72 §:ssä. Kustannukset tilojen järjestämisestä kutsuntaa varten korvataan siten kuin aluetoimisto ja kunta erikseen sopivat. Kustannukset jakautuvat hyvinvointialueen ja Puolustusvoimien kesken.
Terveydenhuoltolain 72 §:ää ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että 1 momentin sääntely Puolustusvoimien hyvinvointialueelle suorittamasta korvauksesta perusterveydenhuollossa kutsunnanalaisille suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen kumottaisiin. Puolustusvoimat ei enää suorittaisi erillistä korvausta hyvinvointialueelle. Puolustusvoimien toimintamenoista siirrettäisiin vastaava euromäärä hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen.
Näin ollen pykälän 1 momentin viittaussäännös terveydenhuoltolain 72 §:n olisi tarpeeton. Muilta osin 1 momentti säilyisi ennallaan.
25 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset
. Pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kutsuntojen sekä 14 §:ssä tarkoitetun terveydentilaa koskevan kyselyn ja ennakkoterveystarkastuksen toimittamisesta. Asetusta tarkentavat yksityiskohtaiset määräykset antaa Pääesikunta.
Pykälästä poistettaisiin viittaus Puolustusvoimien kutsunnanalaiselle lähettämää terveydentilaa koskevaan kyselyyn, josta esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi. Lisäksi Pääesikunta ehdotetaan kirjotettavaksi isolla alkukirjaimella, mikä vastaisi nykyistä kirjoitustapaa.
7.4
Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa
35 §.Oikeus saada terveyttä koskevia tietoja.
Pykälän 1 momentissa säädetään terveyttä koskevien henkilötietojen tiedonsaantioikeudesta. Momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi siten, että kutsuntaa edeltävästä terveystarkastuksesta käytettäisiin käsitettä ennakkoterveystarkastus. Muutos on tekninen, sillä täsmennys kuvaa myös naisille järjestettävää terveystarkastusta yhtäläisesti. Johdantokappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi myös täsmennys koskien valintatilaisuutta, koska vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvat naiset eivät osallistu kutsuntaan vaan valintatilaisuuteen.
Lähtökohtaisesti valintatilaisuuteen kutsutaan vain sellaiset hakijat, jotka hakemusten perusteella ovat palveluskelpoisia, mutta myös valintatilaisuudessa tehdään lääkärintarkastus hakijan palveluskelpoisuuden määrittämiseksi.
Pykälän 1 momentin 2 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kohdan tavoitteena on ollut mahdollistaa tiedonsaanti suoraan Kansaneläkelaitoksen ylläpitämästä tietojärjestelmästä. Jokainen hyvinvointialue ja muu terveydenhuollon järjestämisestä vastaava organisaatio on omien potilastietojensa rekisterinpitäjä, myös Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin tallennettujen tietojen osalta. Kansaneläkelaitos vastaa Kanta-palvelun toteuttamisesta, mutta koska se ei ole rekisterinpitäjä niin se ei voi päättää Kanta-palveluihin tallennettujen, yksittäistä potilasta koskevien tietojen antamisesta. Siten jokainen rekisterinpitäjä päättää itse yksittäisten potilaidensa tietojen luovuttamisesta. Koska 2 kohdassa on ollut kyse myös tiedonsaantioikeuden toteutustavasta eikä varsinaisesta tiedonsaantioikeudesta, ehdotetaan 2 kohta kumottavaksi, ja tiedonsaantioikeuden toteutustavasta säädettäväksi 1 momentin 2 kohdan sijaan 2 momentissa.
Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan päivitettäväksi viittaus mielenterveyspalveluja koskevaan ajantasaiseen sääntelyyn, joka on mielenterveyslain (1116/1990) sijaan terveydenhuoltolaissa. Mielenterveystoimiston käsite poistettaisiin vanhentuneena. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi myös organisaation käsitteen osalta, sillä terveyskeskus, mielenterveystoimisto, sairaala tai muuta mielenterveystyötä tekevä taho ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Tästä syystä pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että kyseessä on hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä. Järjestämisestä vastaava organisaatio vastaa aiemmin mielenterveyslaissa käytettäviä käsitteitä.
Pykälän 2 momentin säännös tietojen luovutuksesta teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona ei olisi enää tarpeellinen, koska tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019). Näin ollen viranomaisten välisestä tekniseen käyttöyhteyteen liittyvästä sääntelystä voidaan erityislainsäädännössä luopua. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta tietojärjestelmän avulla on asiakastietolaissa erityissääntelyä, koska sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) tarkoitettujen katseluyhteyden tai teknisten rajapintojen hyödyntämisen edellytykset eivät täyty. Henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettuun lakiin olisi tarpeen ottaa informatiivinen viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä tukemaan lakien soveltamista rinnakkain.
Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin teknisen käyttöyhteyden sijasta tiedonsaantioikeuden ja tietojen luovuttamisen toteutuksesta valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen eli Kanta-palvelujen avulla. Koska 1 momentin tiedonsaantioikeus koskee sekä Puolustusvoimien rekisterinpitäjää eli Pääesikuntaa että terveydenhuollon ammattihenkilöitä, säädettäisiin tiedonsaantioikeuden ja tietojen luovuttamisesta toteutuksesta erikseen molempien osalta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus asiakastietolain 57 §:ään. Terveydenhuollon ammattihenkilön tiedonsaantioikeus toteutuisi tietojärjestelmän avulla siten, kuin asiakastietolain 57 §:ssä säädetään. Asiakastietolain 57 §:n mukaan tiedonsaantioikeus voidaan toteuttaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen eli Kanta-palvelujen tai palvelunantajan muun tietojärjestelmän avulla. Käytännössä terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada tiedot käyttämänsä potilastietojärjestelmän avulla. Kanta-palvelujen avulla on saatavilla kaikki eri terveydenhuollon organisaatioiden aiemmin tallentamat potilastiedot. Tiedonsaantioikeuden toteuttaminen asiakastietolain 57 §:n mukaisesti edellyttää, että hoitosuhteen olemassaolo potilaan ja luovutuspyynnön esittäjän välillä on tietoteknisesti varmistettu. Lisäksi on noudatettava sitä, mitä muualla säädetään käyttöoikeudesta välttämättömään asiakastietoon. Käyttöoikeudesta asiakastietoon säädetään asiakastietolain 9 §:ssä. Sen mukaan oikeuden käyttää asiakastietoja on perustuttava ammattihenkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt saavat käyttää työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella.
Koska kyse on terveydenhuollon toimijoiden tiedonsaantioikeudesta, ehdotetaan sääntelyä yhdenmukaistettavaksi asiakastietolain sääntelyn kanssa. Tiedonsaantioikeuden sisältö säilyisi pykälän 1 momentin mukaisesti entisellään, ja asiakastietolain 9 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella on tarkemmin säädettävä käyttöoikeuden laajuudesta. Voimassa olevassa laissa on ollut jo säännökset tiedonsaantioikeudesta ja tietojen saamisesta Kanta-palveluista, mutta erillistä kyseistä, henkilön luovutusluvista ja -kielloista riippumatonta tiedonsaantioikeutta ei ole vielä toteutettu Kanta-palveluihin.
Puolustusvoimien rekisterinpitäjälle eli Pääesikunnalle taas voidaan välittää 1 momentissa tarkoitettuja tietoja sähköisesti Kanta-palveluihin sisältyvän kysely- ja välityspalvelun avulla. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus rekisterinpitäjälle välitettävästä tiedosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 76 §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvan kysely- ja välityspalvelun avulla.
Kyse olisi informatiivisesta viittaussäännöksestä, koska asiakastietolain 76 § mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjien asiakirjojen välittämisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille. Asiakirjoja saadaan salassapitosäännösten estämättä välittää asiakkaan pyynnön tai vastaanottajan lakiin perustuvan pyynnön taikka tiedon luovuttajan lakiin perustuvan tiedonantovelvollisuuden perusteella. Välitettäessä asiakirjoja Puolustusvoimien rekisterinpitäjälle välitys perustuisi 35 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtien mukaisiin tiedonsaantioikeuksiin, eli kyseessä olisi palveluskelpoisuutta koskevan arvion lähettäminen tai Puolustusvoimien rekisterinpitäjän 35 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtiin perustuva pyyntö.
Sähköinen välittäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että terveydenhuollon rekisterinpitäjä lähettää palveluskelpoisuutta koskevan lausunnon tai todistuksen tai vastaavan asiakirjan, joka sisältää rekisterinpitäjän välttämättömäksi arvioimat tiedot, minkä rekisterinpitäjä tallentaa asiakirjana Kanta-palveluihin ja välittää sen Kanta-palvelusta Puolustusvoimien rekisterinpitäjälle. Asiakirjojen välittäminen Kanta-palvelujen avulla edellyttää välityksen ja välitettyjen asiakirjojen vastaanottamisen kyvykkyyden kehittämistä sekä terveydenhuollon että Puolustusvoimien rekisterinpitäjän tietojärjestelmiin. Kanta-palveluihin on nykytilanteessa toteutettu vain eräiden todistusten ja lausuntojen välitysmahdollisuus, joten mahdollisten muiden asiakirjojen välittäminen edellyttää jatkokehitystä myös Kanta-palveluihin.
Momentissa säilytettäisiin sääntely oikeudesta saada tiedot maksutta, mutta sääntely tietojen saamisesta tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan kumottaisiin. Ilmaisu ”irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan” ei ole vakiintunut tiedonsaantioikeuksia koskevassa sääntelyssä, ja sen merkitys jää täsmentymättömäksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöille tiedot on mahdollista saada Kanta-palveluista potilastietojärjestelmiin, jolloin tietojen saamisesta ei aiheudu työtä eikä kustannuksia rekisterinpitäjille, joten maksujen perimiseen ei ole aihetta. Maksuja ei perittäisi myöskään siitä, että terveydenhuollosta toimitetaan välttämättömät tiedot pyynnöstä pääesikunnalle. Maksuja ei ole voitu aiemminkaan periä, koska kyseessä ei ole ollut “tietojen irrottaminen“. Asiakastietolain 76 §:ssä ei ole erillistä sääntelyä maksuttomuudesta, joten maksuttomuutta koskeva sääntely on tarpeen säilyttää momentissa.