Hallituksen esitys
HE
125
2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n, vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 70 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi takuueläkkeestä annettua lakia, vammaisetuuksista annettua lakia sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. 
Esityksen mukaan takuueläkkeen määrää samoin kuin eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotettaisiin. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin vuoden 2018 alusta siten, että se säilyisi takuueläkkeen tasoisena. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
YLEISPERUSTELUT
1
Nykytila
Takuueläkkeestä säädetään takuueläkkeestä annetussa laissa (703/2010; jälj. takuueläkelaki). Takuueläkkeen määrästä säädetään lain 8 §:ssä. Takuueläkkeen tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle valtion varoista eläkettä, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, joka on 760,26 euroa kuukaudessa vuonna 2017, jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 753,58 euroa kuukaudessa. Täyden takuueläkkeen henkilö saa, jos henkilöllä ei ole mitään muita eläkkeitä. Takuueläkettä pienentävät kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä täysimääräisinä. Takuueläke otettiin käyttöön vuonna 2011 ja sitä korotettiin viimeksi vuoden 2016 alusta, normaalisti sitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. 
Eläkettä saavan hoitotuesta säädetään vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007; jälj. vammaisetuuslaki). Vammaisetuuslain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä hoitotuen osana maksettava veteraanilisä. 
Eläkettä saavan hoitotuen myöntäminen edellyttää, että hakija saa vammaisetuuslain 9 §:ssä mainittua eläkettä. Lisäksi edellytetään, että henkilön toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan ja että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvat erityiskustannukset vaikuttavat tuen myöntämiseen siten kuin vammaisetuuslain 10 §:ssä säädetään. 
Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hoitotuki myönnetään perushoitotukena, jos henkilö tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti vähintään viikoittain toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa. Korotettua hoitotukea voi saada, jos henkilö tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä aikaa vievää toisen henkilön apua tai sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Ylimpään hoitotukeen on oikeus, jos henkilön hoidon ja valvonnan tarve on yhtämittaista. Sokealla tai liikuntakyvyttömällä henkilöllä on oikeus vähintään perushoitotukeen. Perushoitotuen määrä on 61,71 euroa kuukaudessa vuonna 2017, korotettu hoitotuki on 153,63 euroa kuukaudessa vuonna 2017 ja ylin hoitotuki 324,85 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Vammaisetuuksien määrää tarkistetaan normaalisti vuosittain kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. 
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005; jälj. kuntoutuslaki) 35 §:ssä säädetään nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärästä. Säännöstä sovelletaan, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta määrältään suurempaan kuntoutusrahaan kuntoutuslain muiden säännösten nojalla. 
Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha määräytyvät samalla tavoin kuin muut kuntoutusrahat eli joko työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Kuntoutusraha on vähimmäismäärän suuruinen, jos kuntoutusrahaa ei edellä mainituilla perusteilla voida määrittää suuremmaksi. Käytännössä nuoren kuntoutusrahan määrä on työtulojen puuttumisen vuoksi aina vähimmäismäärän suuruinen. 
Kuntoutuslain 67 §:n perusteella 35 §:n mukaan määräytyvä maksussa oleva kuntoutusraha sekä 35 §:ssä tarkoitettu kuntoutusrahan vähimmäismäärä tarkistetaan kalenterivuosittain noudattaen kansaneläkeindeksistä annettua lakia (456/2001). 
Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin takuueläkkeen tasolle vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla. Lakimuutoksen tavoitteena oli kannustaa osatyökykyisiä nuoria ja työelämään kiinnittymättömiä osatyökykyisiä aikuisia hakeutumaan ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan ja tukea heitä ammatilliseen kuntoutumiseen, opiskeluun ja työllistymiseen sekä ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä järjestelmän selkeyttä ja kannustavuutta. 
Vuonna 2017 kuntoutuslain 35 §:n mukainen vähimmäismääräinen kuntoutusraha on 30,41 euroa arkipäivältä. 
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Pääministeri Juha Sipilän hallitus ehdottaa, että pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa parannetaan takuueläkettä korottamalla. Esityksessä ehdotetaan takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamista. Takuueläkkeen määrää ehdotetaan korotettavaksi siten, että takuueläkkeen määrä olisi 775,27 euroa kuukaudessa vuonna 2018. 
Hallitus esittää vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n muuttamista. Eläkettä saavan hoitotuen perustasoa korotettaisiin siten, että sen määrä olisi 70,52 euroa kuukaudessa vuonna 2018. Ehdotettu perustuen korotus kohdentuisi parhaiten pitkäaikaisesti sairaille tai vammaisille eläkeläisille, jotka asuvat edelleen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Tuen korottaminen auttaisi näitä henkilöitä hankkimaan itselleen apua kotiin tai edesauttaisi osallistumista yhteiskunnan toimintoihin. Hallitus esittää nimenomaan perustuen korottamista, sillä vaikka ylin hoitotuki kohdentuu kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville eläkeläisille, on hyvä huomioida, että ylin tuki kohdentuu muita tasoja useammin laitoshoidossa oleville henkilöille, jolloin tuen mahdollinen korotus menisi usein tuensaajan (käytössä olevien varojen) sijaan henkilön hoidosta vastaavalle taholle. Korotetun tuen mahdollisesta korotuksesta ongelmallisen puolestaan tekisi se, että tuen voi saada myös silloin, kun perustuen edellytykset täyttävällä henkilöllä on korotetun tuen verran ns. erityiskustannuksia kuukaudessa. Mikäli korotetun tuen tasoa nostettaisiin, tämä kiristäisi samalla vaatimusta ja erityiskustannuksia tulisi olla enemmän kuin aiemmin. Mikäli korotetun tuen määrä nousisi, osa korotetun tuen saajista putoaisi muutoksen johdosta perustuelle. 
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntoutuslain 35 §:ää. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2018 alusta siten, että se säilyisi takuueläkkeen tasoisena. Tavoitteena on kannustaa osatyökykyisiä nuoria ja työelämään kiinnittymättömiä osatyökykyisiä aikuisia hakeutumaan ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. 
Kuntoutusrahaa maksetaan keskimäärin 25 arkipäivältä kuukaudessa. Vuoden 2018 indeksitasossa kuntoutuslain 35 §:n mukainen vähimmäismääräinen kuntoutusraha olisi korotuksen jälkeen 31,02 euroa arkipäivältä ja 775,50 euroa kuukaudessa. 
Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi lakitekninen muutos kuntoutuslain 70 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään lain 35 ja 37 §:ssä säädettyihin euromääriin tehtävistä indeksitarkistuksista. 
3
Esityksen vaikutukset
Ehdotuksen mukainen takuueläkkeen korotus korottaisi takuueläkkeen määrää 15,01 euroa kuukaudessa, kun huomioon otetaan myös erikseen toteutettava vuotta 2018 koskeva poikkeuksellinen indeksitarkistus. Korotuksen jälkeen takuueläkemenot nousisivat arviolta noin 18,8 miljoonaa euroa ja olisivat yhteensä 211,7 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lisäksi eläketukimenot nousisivat arviolta 0,7 miljoonaa euroa, mutta toisaalta eläkkeensaajan asumistukimenot alenisivat 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2018. Takuueläkkeen korotus parantaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa sillä sitä maksetaan henkilöille, jotka saavat joko pelkkää kansaneläkettä tai sen lisäksi pientä työeläkettä. 
Ehdotuksen mukainen eläkettä saavan hoitotuen korotus korottaisi yhdessä erikseen toteutettavan vuotta 2018 koskevan poikkeuksellisen indeksitarkistuksen kanssa eläkettä saavan perushoitotukea 8,81 euroa kuukaudessa. Korotuksen jälkeen eläkettä saavan hoitotuen menot nousisivat arviolta noin 10 miljoonaa euroa ja olisivat yhteensä 446,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Perustason hoitotuen korotus parantaisi erityisesti kotona asuvien hoitotuen saajien mahdollisuuksia hankkia palveluita kotiinsa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Osittain korotuksen voidaan olettaa kohdentuvan myös esimerkiksi tuensaajien lääke- ja matkakustannusten omavastuuosuuksiin. 
Kuntoutusrahamenot rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kautta. Kuntoutuslain 35 §:n mukaiset vähimmäismääräiset kuntoutusrahat rahoitetaan valtion varoista sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 13 §:n perusteella. Ehdotus nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän korottamisesta lisäisi kuntoutusrahamenoja arviolta 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Menolisäys kohdistuisi valtion rahoitusosuuteen kuntoutusrahamenoista. 
Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasokorotuksen arvioidaan tukevan kuntoutustarpeessa olevien nuorten ja työelämään kiinnittymättömien aikuisten hakeutumista koulutukseen ja muuhun ammatilliseen kuntoutukseen, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. 
Ehdotetuista muutoksista ei aiheutuisi ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia Kansaneläkelaitokselle. 
4
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. 
5
Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Laki takuueläkkeestä
8 §. Takuueläkkeen määrä. Pykälän 1 momentissa säädetään takuueläkkeen määrästä. Ehdotuksen mukaan takuueläkkeen lainmukaista määrää korotettaisiin 624,24 euroon vuoden 2018 alusta lukien. Takuueläkelaissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 
1.2
Laki vammaisetuuksista
9 §.Eläkettä saavan hoitotuki. Pykälän 3 momentin 1 kohdassa säädetään eläkettä saavan perushoitotuen määrästä. Ehdotuksen mukaan lainmukaista määrää korotettaisiin 56,78 euroon vuoden 2018 alusta lukien. Vammaisetuuslaissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 
1.3
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
35 §. Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä. Pykälässä säädetään ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärästä. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi pykälässä säädetty rahamäärä ehdotetaan korotettavaksi siten, että se vastaisi jatkossakin täysimääräisen takuueläkkeen tasoa. Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä olisi 28,81 euroa arkipäivältä vuoden 2010 indeksitasossa, jollei kuntoutujalla muiden kuntoutuslain säännösten nojalla ole oikeutta määrältään suurempaan kuntoutusrahaan. Vuoden 2018 indeksitasossa vähimmäismäärä olisi 31,02 euroa arkipäivältä. Vähimmäismäärä koskisi myös kuntoutuslain 19 §:n 2 momentin mukaisessa oppisopimukseen perustuvana oppisopimuskoulutuksena järjestetyssä ammatillisessa kuntoutuksessa olevaa. 
70 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentissa säädetään lain 35 ja 37 §:ssä säädettyjen rahamäärien indeksitarkistuksista. Momenttia ei ole muutettu, kun 35 ja 37 §:ää on muutettu laeilla 1143/2010 ja 1344/2016, vaan indeksiluvusta ja pisteluvusta on tällöin säädetty edellä mainittujen lakien voimaantulosäännöksissä. Lisäksi 67 §:ää on muutettu lailla 1344/2016, joten 35 §:n rahamäärä on nykyisin sidottu kansaneläkeindeksiin eikä enää työeläkeindeksiin. Lain 70 §:n 1 momentti ei siten vastaa nykytilaa ja sitä ehdotetaan muutettavaksi. Kyseessä olisi lakitekninen muutos. 
2
Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1451/2015, seuraavasti: 
8 § 
Takuueläkkeen määrä 
Täysimääräinen takuueläke on 624,24 euroa kuukaudessa. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
2. 
Laki 
vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 §:n 3 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1352/2014, seuraavasti: 
9 § 
Eläkettä saavan hoitotuki 
Hoitotukena myönnetään: 
1) perushoitotukea 56,78 euroa kuukaudessa, jos henkilö tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti vähintään viikoittain toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa; 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
3. 
Laki 
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 70 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 35 § ja 70 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 35 § laissa 1344/2016, seuraavasti: 
35 § 
Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä 
Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 28,81 euroa arkipäivältä, jollei kuntoutujalla muiden tämän lain säännösten nojalla ole oikeus määrältään tätä suurempaan kuntoutusrahaan. 
70 § 
Siirtymäsäännökset 
Lain 35 ja 37 §:ssä säädetty rahamäärä vastaa vuodelle 2010 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2017 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Sosiaali- ja terveysministeri
Pirkko
Mattila
Viimeksi julkaistu 19.9.2017 15:38