1.1  Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on useita kirjauksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisestä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (Ara). Hallitusohjelman mukaan selvitetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolia, asemaa ja tehtäviä. Hallitusohjelman mukaan selvityksessä huomioidaan myös rakentamiseen jatkossa kohdentuvat EU:n rahoitusmuodot. Hallitusohjelman mukaan käynnistetään selvitys yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnattujen epäsuorien tukien tunnistamiseksi ja tukisummien selvittämiseksi ja selvitetään yhteiskunnan tukeman asumisen kehittämistarpeista ja toteutetaan tarvittavat lakimuutokset. Lisäksi hallitusohjelman mukaan selvitetään Valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta ja selvitetään asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista. 

1.2  Valmistelu

Ympäristöministeriö asetti ajalle 1.9.2023‒1.3.2024 selvitysryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia. Selvitysryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti 1) arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista, 2) arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista sekä 3) tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat (muun muassa tonttien luovutus- ja vuokrausehdot, takaukset, markkinaehtoista tuotantoa kevyemmät kaavamääräykset). Selvitysryhmä julkaisi raporttinsa maaliskuussa 2024. Linkki raporttiin: Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla, Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:8, Markus Lahtinen, Essi Eerola, Matti Kuronen ja Hannu Ruonavaara . Linkki Hankeikkunaan: https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM055:00/2023 .  

Ympäristöministeriö asetti ajalle 1.5.2024‒31.12.2024 työryhmän valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän lähtökohtina toimivat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sekä aiemmin keväällä 2024 valmistunut selvitysryhmän työ valtion tukeman asumisen kehittämistarpeista. Asettamispäätöksen mukaan työryhmä laatii ehdotukset käynnistettävistä lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työryhmä tarkastelee valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä. Esillä on muun muassa mahdolliset muutokset 40-vuotiseen korkotukimalliin, mitä keväällä julkaistu selvitys ehdotti. Työssä tarkastellaan myös tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Linkki Hankeikkunaan: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM027:00/2024 .  

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän työn pohjalta 24.6.2024, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtävät siirretään ympäristöministeriöön ja Aran tehtävien toteuttaminen erillisenä virastona lakkautetaan 31.12.2024. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti samana päivänä, että Valtion asuntorahaston toiminta talousarvion ulkopuolisena rahastona lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota 1.1.2026.  

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä perusteltiin valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanolla. Aran henkilöstö vähentyi keväällä 2024 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen 16 henkilöllä. Vuoden 2024 lopussa Arassa arvioidaan työskentelevän 50–55 henkilöä. Päätöksen perustelujen mukaan tehtävien hallinnollisen järjestämisen kannalta henkilömäärä on laskemassa tasolle, jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena järjestää erillisenä virastona ja Aran tehtäväkokonaisuuden toteutuksen varmistaminen jatkossa edellyttää Aran tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön. Ehdotetut toimenpiteet on arvioitu asiaa valmistelleessa Valtion asuntotuotannon kehittämisen työryhmässä vaikuttavimmiksi ja valtiontaloudellisilta vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi keinoiksi Aran tehtävien toimeenpanon ja niitä koskevien hallitusohjelmakirjausten toteuttamisen kannalta ottaen huomioon valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpano vuosina 2025–2027. 

​Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä kiireellisesti kesällä 2024. Virkavalmisteluun on ollut aikaa vain joitain viikkoja. Esimerkiksi muita toteuttamisvaihtoehtoja tai siirron vaikutuksia ei ole ollut mahdollista arvioida kattavasti hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Kiireisen aikataulun takia uutta keskusta koskevaa lainsäädäntöä ei ehditty valmistelemaan tämän hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä, vaan uutta keskusta koskevasta lainsäädännöstä annetaan erikseen hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2024. Aran lakkauttamista koskeva esitys on kuitenkin syytä antaa eduskunnalle talousarvion yhteydessä, jotta muutoksen vaikutukset voidaan huomioida budjettikäsittelyssä ja jotta Aran lakkauttamista koskevissa käytännön toimissa, esimerkiksi tehtävien ja henkilöstön siirtoon liittyvissä yhteistoimintamenettelyissä ja muutoksissa tietojärjestelmiin, voidaan edetä mahdollisimman nopeasti. 

2.1  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja sitä koskeva lainsäädäntö

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluva valtion virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Aran pääasiallinen tehtävä on asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen. 

Aran juuret ovat sodan jälkeisessä Arava-järjestelmässä, joka otettiin käyttöön 1940-luvun lopulla Karjalasta tulleiden henkilöiden asuttamiseksi. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät uudelle keskusvirastolle, Asuntohallitukselle. Asunto-olojen kehittämisrahasto perustettiin asunto-olojen kehittämistoimenpiteiden rahoittamista varten valtion talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi vuoden 1990 alusta voimaan tulleella lailla. Kun Asuntohallitus lakkautettiin vuoden 1993 lopussa, rahaston yhteyteen perustettiin virasto, jolle annettiin asumisen tuen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Sekä alkuperäisen rahaston että viraston yhteiseksi nimeksi tuli Valtion asuntorahasto. Vuoden 2008 alussa perustettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka jatkoi Valtion asuntorahasto -nimisen viraston tehtäviä. 

Arasta säädetään laissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (71/2007). Lain 1 §:n mukaan asunto-olojen kehittämistä varten on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Saman pykälän mukaan keskuksen tehtävänä on 1) huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta; 2) ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta; 3) hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä tehdä niihin liittyviä selvityksiä ja 4) hoitaa rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyviä valvonta- ja tietopalvelutehtäviä. Lain 2 §:ssä säädetään keskuksen hallinnollisesta asemasta, ja pykälän mukaan keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Lain 3 §:n mukaan keskuksella on johtokunta, jona toimii valtion asuntorahastosta annetussa laissa (1144/1989) tarkoitettu johtokunta. Lain 4 §:n mukaan keskus voi periä palveluistaan ja muista suoritteistaan maksuja siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Lain 5 §:ssä säädetään, että keskuksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista sekä asioiden ratkaisemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja että keskuksen sisäisestä johtamisesta ja muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista määrätään työjärjestyksessä. 

Aran toiminnasta säädetään myös valtioneuvoston asetuksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (285/2007). Asetuksessa säädetään lakia täydentävästi keskuksen tehtävistä. Sen lisäksi, mitä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa säädetään Aran tehtävistä, Aran tehtävänä on asetuksen 1 §:n mukaan 1) kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista; 2) edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa; 3) tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista; sekä 4) edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Lisäksi asetuksessa säädetään johtokunnan tehtävistä (2 §), ylijohtajasta ja johtajasta ja näiden kelpoisuusvaatimuksista (3 § ja 5 §), päätösvallasta (4 §), virkojen täyttämisestä (6 §) ja puhevallan käyttämisestä (7 §).  

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen keskeinen tehtävä on hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Ara myöntää valtion tukea vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen asuntorakantamisen korkotuki- ja takauslakien mukaisesti. Näitä ovat muun muassa laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016). Aran tehtävistä säädetään tarkentavasti näissä Aran myöntämiä tukia ja avustuksia koskevissa laeissa. 

Tuen myöntämisen lisäksi Aralle kuuluu valtion tukemiin asuntoihin liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten valvonta. Ara ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo Ara-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä sekä ohjaa asuntojen asukasvalintaa. Aralle kuuluu myös valtion tukemien asumisoikeusasuntojen asukasvalinnan, asukashallinnon ja käyttövastikkeiden valvonta. Ara vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista ja rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. 

Ara vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Aran tehtävistä liittyen energiatodistuksiin säädetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) ja energiatodistusrekisteristä laissa rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015). Lisäksi virasto on myöntänyt asumisoikeusasunnon hakemiseen oikeuttavia järjestysnumeroja syyskuusta 2023 lähtien. Asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisteriin liittyvistä Aran tehtävistä säädetään laissa asumisoikeusasunnoista (393/2021).  

Ara myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia. Lain mukaisesti Ara ohjaa ja valvoo avustusten käyttöä sekä avustuksiin liittyvän asuinkäyttövelvoitteen noudattamista. Aralle kuuluu asumisneuvonta-avustuksen myöntäminen asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 annetun lain (1036/2022) mukaisesti. Ara vastaa myös korjausavustusten myöntämisestä asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisesti.  

2.2  Aran henkilöstö, organisaatio ja johtokunta

Arassa työskenteleviä henkilöitä oli syyskuussa 2024 noin 60. Suurin osa henkilöstöstä on vakituisessa virassa. Kaikki Aran työntekijät ovat virkasuhteessa. Arassa käytiin yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2024 viraston talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi vastaamaan supistuvia määrärahoja. Viraston toimintamenomääräraha on vuoden 2024 talousarviossa noin 7,4 miljoonaa euroa ja oli suunniteltu pieneneväksi vuoteen 2027 mennessä noin 5,8 miljoonaan euroon. Neuvottelujen lopputuloksena Ara irtisanoi 16 henkilön palvelussuhteen, ja muutokset toteutetaan vuoden 2024 aikana. Vuoden 2024 loppuun mennessä Aran henkilöstömäärä laskee noin 45 henkilöön olettaen, että henkilöstössä ei tapahdu irtisanoutumisia tai eläköitymisiä.  

Aran toimintaa johtaa ylijohtaja, jonka tukena toimii johtaja. Aran toiminta on järjestetty neljään yksikköön, joita ovat rahoitus, asumisen kehittäminen ja tietopalvelut, ohjaus ja valvonta sekä yhteiset palvelut. Rahoitus -yksikkö myöntää lainoja ja avustuksia yhteisöille sekä korjausavustuksia taloyhtiöille ja kansalaisille. Asumisen kehittäminen ja tietopalvelut -yksikkö kehittää ara-asumista sekä tuottaa asumiseen liittyvää tietopalvelua. Ohjauspalvelut ja valvonta -yksikkö ohjaa ja valvoo ara-asuntojen käyttöä ja kohtuuhintaisen asumisen periaatteiden toteuttamista. Yhteiset palvelut -yksikkö tukee edellytyksiä viraston palvelutoiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden edistämiseksi. Rahoitus -yksikössä työskentelee syyskuussa 2024 16 henkilöä, yhteiset palvelut -yksikössä 15 henkilöä, ohjauspalvelut ja valvonta -yksikössä 14 henkilöä ja asumisen kehittäminen ja tietopalvelut -yksikössä 12 henkilöä. 

Aran henkilöstön virkapaikka on Lahti. Toimipiste työskentelyä varten sijaitsee Lahdessa valtion toimijoiden yhteisessä virastotalossa. Asiointipistettä ei ole. Arassa on mahdollista työskennellä paikkariippumattomasti.  

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella ja Valtion asuntorahastolla on yhteinen johtokunta. Johtokunnan tehtävänä on päättää Aran toimintalinjoista ja merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista sekä huolehtia Valtion asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta. Valtioneuvosto asettaa johtokunnan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan (valtioneuvoston asetus valtion asuntorahastosta 286/2007 1 §). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan valtion asuntorahaston johtokunta toimii myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokuntana. Johtokuntaan kuuluu enintään kymmenen jäsentä, joista yksi on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön keskuudestaan valitsema. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi (valtioneuvoston asetus valtion asuntorahastosta 286/2007 1 §). Johtokunta on tällä hetkellä asetettu kaudelle 1.11.2022–31.10.2026. Linkki Hankeikkunaan: https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM039:00/2022 .  

2.3  Ympäristöministeriötä koskeva lainsäädäntö

Ympäristöministeriöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa ympäristöministeriöstä (1286/2015). Asetuksen 2 §:n 15 kohdan mukaan ympäristöministeriön tehtävänä on asunto-olojen kehittäminen. Asetuksen 3 §:n mukaan ympäristöministeriön toimialaan kuuluu muun muassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Asetuksen 5 §:n mukaan ympäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta koskeva ohjaus ja säädösvalmistelutyö kuuluvat rakennetun ympäristön osastolle.  

Ympäristöministeriön asetuksessa ympäristöministeriön työjärjestyksestä (972/2022) säädetään osastojen ja tulosalueiden tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä. Työjärjestyksessä säädetään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittamisesta, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta kumottaisiin. Nykyisen keskuksen lakisääteiset tehtävät ja henkilöstö siirtyisivät ympäristöministeriöön perustettavaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen. Keskusta koskevasta lainsäädännöstä annettaisiin eduskunnalle hallituksen esitys syksyllä 2024. Jatkossa ympäristöministeriössä sijaitseva keskus vastaisi Aralle nykyisin kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä, kuten valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntämisestä ja valvonnasta sekä energiatodistusjärjestelmästä ja energiatodistusten valvonnasta. Ympäristöministeriöön perustettavan keskuksen tehtäviin sisällytettäisiin myös asunnottomuutta koskevat avustukset sekä asumisen ja rakentamisen toimialan mahdollisia EU-rahoitteisia ohjelmia koskeva ympäristöhallinnon työ hallitusohjelman mukaisesti. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Henkilöstövaikutukset 

Aran tehtävien siirtämisessä olisi kyse valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelystä, josta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 2 luvun 5 a–5 c §:ssä. 

Valtion virkamieslain 5 a §:n 1 momentin mukaan valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. Saman pykälän 2 momentin mukaan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Saman pykälän 3 momentin mukaan virka voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta, jos virka siirretään virkamiehen oman työssäkäyntialueen sisällä tai hänen työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan 31.12.2024 saakka voimassa olevan virkamieslain 5 a §:n 3 momentin mukaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Kyseisen lainkohdan mukaan henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan. Siirron välittömiä vaikutuksia henkilöstöön vähentää Aran nykyinen asema paikkariippumattomana virastona ja etätyömahdollisuuksien hyödyntäminen. 

Valtion virkamieslain 5 b §:n mukaan ministeriön kansliapäällikön, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin tai osastopäällikön virka tai sellaista vastaava virka samoin kuin suoraan ministeriön alaisen viraston päällikön virka siirretään toiseen virastoon organisaatiomuutoksen toteutumisajankohdasta lukien, jollei siihen nimitettyä virkamiestä ole nimitetty uuden viraston virkaan tai muuhun virkaan ennen muutoksen toteutumista. Saman pykälän mukaan siirrettävän viran nimike ja tehtävät muutetaan vastaanottavan viraston viraksi uudelleenjärjestelyn toteutumishetkellä. Toimivalta edellä tarkoitetun viran ja sen tehtävien muuttamiseen on sillä ministeriöllä, jossa virkaan nimitetty virkamies työskentelee ennen siirtymähetkeä, tai sillä ministeriöllä, jonka hallinnonalaan kuuluvassa virastossa virkamies työskentelee ennen siirtymishetkeä. 

Valtion virkamieslain 5 c §:n mukaan, jos viran tehtävät muuttuvat uudelleenjärjestelyn yhteydessä olennaisesti ja viran tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää ilman haettavaksi julistamista, jos siihen nimitetään uudelleenjärjestelyn kohteena olevan viraston virkaan nimitetty virkamies. Uusi ministeriön kansliapäällikön, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin tai osastopäällikön virka tai sellaista vastaava virka samoin kuin suoraan ministeriön alaisen viraston päällikön virka on kuitenkin täytettävä julkista ilmoittautumismenettelyä käyttäen, jollei lailla erikseen toisin säädetä. 

Henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan virkamieslain 5 a §:n 4 momentin nojalla mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. Valtion virkamiehiin sovellettavat yleiset palvelussuhteen ehdot sisältyvät pääosin keskustason virkaehtosopimuksiin. Virkamiehen siirtyminen valtion sisäisissä organisaatiomuutoksissa ei näin ollen aiheuta muutoksia virkamiehen yleisiin palvelussuhteen perusteisiin. Palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta palvelussuhde jatkuu valtiolla yhdenjaksoisena. Lisäksi valtiovarainministeriön päätöstä ja ohjetta muutosturvasta valtionhallinnossa (VN/25890/2020) sovelletaan soveltuvin osin. 

Siirtyvien henkilöiden palkkataso turvataan siten kuin siitä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan liitteen kohdassa 2 (Palkkaus henkilöstön siirtyessä organisaatiomuutoksessa lain nojalla). 

Aran lakkauttamista koskeva lakimuutos toteutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 6 luvun mukaisena järjestelynä hallinnonalan yt-komiteassa. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään Aran henkilöstön kanssa. YT-neuvotteluissa sovitaan tarkemmin muutoksen henkilöstövaikutuksista. Myös ympäristöministeriö käynnistää henkilöstönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut muutoksen johdosta. 

Muutoksella on vaikutuksia myös Aran ja Valtion asuntorahaston johtokuntaan. Lakimuutoksen myötä Aran johtokunnan tehtävän lakkaisivat. Valtion asuntorahastoon liittyvät johtokunnan tehtävät pysyisivät kuitenkin vuoden 2025 ajan, kunnes Valtion asuntorahasto lakkautettaisiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti. Ympäristöministeriö valmistelee syksyllä 2024 tarvittavat muutokset johtokunnan asettamispäätökseen.  

Vaikutukset Aran myöntämiin tukiin ja muihin tehtäviin 

Aran lakkauttamisen ja tehtävien siirron ympäristöministeriössä sijaitsevaan keskukseen ei ole tarkoitus vaikuttaa Aran lakisääteisiin tehtäviin tai asuntopolitiikan toimeenpanoon muutoin kuin hallinnollisena uudistuksena toiminnan organisointiin. Tukien myöntäminen, valvontatoiminta ja muu toiminta jatkuisivat keskeytyksettä. Siirron aikataulun toteutus on kuitenkin kiireinen, jonka takia viivästyksiä voi syntyä Aran tuenmyöntöprosessissa ja muissa, esimerkiksi valvonnan, prosesseissa. 

Vaikutukset tietosuojaan ja Aran tietojärjestelmiin 

​Aralla on käytössään useita tietojärjestelmiä ja Ara käsittelee henkilötietoja useassa eri henkilörekisterissä. Henkilötietojen käsittely Arassa perustuu pääsääntöisesti Aran lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseen. Henkilötietoja käytetään lakisääteisiin ohjaus- ja valvontatehtäviin, tuki- ja avustushakemusten käsittelyyn sekä asiakaspalveluun ja viestintään. Aran käsitellessä henkilötietoja, käsittelyn oikeusperusta on tietosuoja-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta) 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, jolloin oikeus käsitellä henkilötietoja perustuu rekisterinpitäjän lakisääteiseen velvollisuuteen. Aran tehtävistä on säädetty kattavasti lain tasolla. Aran rekistereistä erillistä sääntelyä on energiatodistusten tietojärjestelmästä (laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä) ja asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisteristä (laki asumisoikeusasunnoista). Rekisterit siirtyisivät sellaisinaan ympäristöministeriöön ja rekisteröityjen oikeudet ja informoiminen otetaan huomioon siirrossa.  

​Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 8 §:n 2 momentin mukaan toimialasta vastaavan ministeriön on laadittava 5 §:n 3 momentin mukainen arviointi, kun valmisteltavat säännökset vaikuttavat tietoaineistoihin ja tietojärjestelmiin. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädännön valmisteluvaiheessa tunnistetaan tiedonhallintaan kohdistuvien säännösten vaikutukset viranomaisten toimintaan ja että arvioinnin perusteella voidaan ryhtyä suunnittelemaan kohdealueen tiedonhallinnan muutoksia tarkemmin. Arvioinnin avulla lainvalmistelussa tunnistetaan nykytila ja suoritetaan arvio tavoitetilasta valmisteltavan lain näkökulmasta. Ympäristöministeriö laatii tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnin syksyllä 2024.  

​Aikataulun kiireellisyyden takia on olemassa riski siitä, että vaadittavia tietojärjestelmämuutoksia ei ehditä tehdä 1.1.2025 mennessä. Aran tietojärjestelmät eroavat valtioneuvoston tietojärjestelmistä, ja tämä vaatii yhteensovittamista. Tietojärjestelmämuutokset saattavat johtaa esimerkiksi Aran toiminnan keskeytymiseen tai hidastumiseen. Aikataulun kiireellisyyden takia Ara ja sen järjestelmätoimittajat pystyvät toteuttamaan ainoastaan vähimmäisvaatimukset tietojärjestelmiin ja tietojärjestelmien sopeuttamista valtioneuvoston digitaaliseen ympäristöön tulee jatkaa seuraavina vuosina. Tämä saattaa aiheuttaa Aran tukia hakeville yhteisöille ja yksityishenkilöille katkoja. Yleisesti kiireellisyys tietojärjestelmämuutoksista aiheuttaa myös lisäkustannuksia sekä esimerkiksi kohonneen riskin tietovuodoista. 

Valtiontaloudelliset vaikutukset 

Tehtävien siirrolla olisi budjettiteknisiä vaikutuksia määrärahasiirtoina valtion talousarvion momenttien välillä. Aran toimintamenot (35.20.01.) 6,136 miljoonaa euroa siirrettäisiin ympäristöministeriön toimintamenoihin (35.01.01.) ja Aran toimintamenomomentti poistuisi talousarviosta.  

Tehtäviensiirto aiheuttaa myös kertaluonteisia muutoskustannuksia ympäristöministeriön hallinnonalalle vuosina 2024 ja 2025. Kertaluonteisia ja lyhytkestoisia kustannuksina syntyy etenkin ICT:n ja digitaalisten työvälineiden muutoksista ja ratkaisuista. Aran henkilöstön työvälineet ja digitaalinen työympäristö tulee saattaa osaksi valtioneuvoston digitaalista työympäristöä. Aran tarjoamiin digitaalisiin verkkopalveluihin ja tietojärjestelmiin tulee tehdä tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset. Myös esimerkiksi Palkeiden muutostöistä, toimitiloista, sopimusten lopettamisesta ja muutoksista sekä turvallisuusselvityksistä aiheutuu kustannuksia ympäristöministeriön hallinnonalalle. Kustannukset ovat alustavan arvion mukaan yli 1 miljoonaa euroa. Muutoksesta koituvia kertaluonteisia kustannuksia arvioidaan ja näistä päätetään myöhempien talous- ja lisätalousarvioiden valmistelun yhteydessä. 

​Muutos aiheuttaa lisäksi sekä kertaluontoisia ja lyhytkestoisia muutoskustannuksia että pysyviä olennaisia määrärahatarpeita valtioneuvoston kanslialle, koska kanslian tehtävänä on muun ohella tuottaa ja kehittää ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutehtäviä. Valtioneuvoston kanslia ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet valmistelutyöryhmän selvittämään henkilöstön ja tehtävien siirron vaikutuksia valtioneuvoston kanslian vastuulla oleviin valtioneuvoston yhteisiin hallinto- ja palvelutehtäviin. Kustannukset tarkentuvat siirron valmistelun edetessä. 

Siirron arvioidaan kuitenkin lisäävän ympäristöhallinnon toiminnan tehokkuutta ja se vastaa osaltaan valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteisiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vuodesta 2026 eteenpäin. Saavutettavat säästöt riippuvat myöhemmin mahdollisesti tehtävistä toiminnan ja sen organisoinnin kehittämisestä. Asuntorakentamisen vallitsevassa suhdannetilanteessa hallitus on tehnyt suhdanneperusteisia toimia, joilla valtion tukeman korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta on merkittävästi lisätty vuosina 2024–2025, jonka jälkeen tuettu asuntorakentaminen vähenee hyväksymisvaltuuden ollessa vuosina 2026–2027 yhteensä 2 miljardia euroa. Samanaikaisesti Aran myöntämien investointiavustusten ja korjausavustusten määrää on vähennetty. Korona-aikana tehdyt määräaikaiset tuet rakennusten energiatehokkuuteen, ajoneuvojen latausinfraan ja kuntien öljylämmityksestä luopumiseen ovat määrärahoiltaan joko loppuneet tai loppumassa. 

10.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Syksyllä 2024 eduskunnalle annettaisiin hallituksen esitys, jossa ehdotettaisiin säädettäväksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen perustamisesta, sen tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Lakiehdotuksen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta olisi tultava voimaan samaan aikaan, kun ympäristöministeriöön perustettavaa keskusta koskeva sääntely tulisi voimaan. Tähän esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen viittaus Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen tulee muuttaa, mikäli keskuksen nimi muuttuu valmistelussa.  

Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksessä esitetään, että Arassa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain tullessa voimaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle. Siirtymäsäännöksen osalta on arvioitava, onko säännöksessä tarkoituksenmukaista viitata ympäristöministeriöön vai Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen. Tämä riippuu ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tulevasta tehtävienjaosta, jota on tarkoitus ehdottaa säänneltäväksi eduskunnalle myöhemmin annettavassa hallituksen esityksessä. 

10.2  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.