1.1  Tausta

EU:n yhteissijoittamista koskevassa sääntelyssä (jäljempänä EU:n rahastosääntely ) on asetettu puitteet vaihtoehtorahastojen hoitajien ja sijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden toiminnalle. Sääntelyn on arvioitu yhdentävän EU:n rahastomarkkinoita, vahvistavan korkeatasoista sijoittajansuojaa ja turvaavan rahoitusvakautta. Vaikka nämä tavoitteet ovat toteutuneet pääasiassa suhteellisen hyvin, on rahastomarkkinoiden yhdentymisen katsottu tarvitsevan yhdenmukaisia sääntöjä vielä erityisesti lainoja alulle panevien vaihtoehtorahastojen, ulkoistamisen, säilytysyhteisöpalvelujen tarjoamisen, valvontatietojen keruun ja maksuvalmiuden hoidon keinojen käytön osalta. Jäsenvaltioiden välisten sääntelyerojen ja rahastojen sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 13.3.2024 direktiivin (EU) 2024/927 direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen suorittaman lainojen alullepanon osalta (jäljempänä muutosdirektiivi tai rahastosijoittamista koskevien direktiivien muutosdirektiivi ). Muutosdirektiivissä muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (jäljempänä AIFM-direktiivi tai AIFMD ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (jäljempänä sijoitusrahastodirektiivi ).  

Muutosdirektiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 26.3.2024 ja se tuli voimaan 15.4.2024. Sen muutokset on pääosin saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 16.4.2026. Tietyt valvontaan liittyvät raportointivelvollisuudet tulevat sovellettavaksi 16.4.2027 lukien.  

Tällä esityksellä ehdotetaan pantavaksi kansallisesti täytäntöön muutosdirektiivi ja siitä johtuvat tarpeelliset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tällä esityksellä kumottaisiin kiinteistörahastolaki ja siirrettäisiin kiinteistörahastolain säännökset omaan lukuunsa vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin.  

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Euroopan komissio antoi 25.11.2021 lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanon osalta (COM(2021) 721 final) Ehdotus saatavilla (22.4.2025). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021PC0721 . Ehdotus julkaistiin osana komission pääomamarkkinaunionia koskevaa lainsäädäntöpakettia. Pääomamarkkinaunionia koskevan hankkeen yhteydessä on pyritty poistamaan rajat ylittävän sijoittamisen esteitä.  

Valtioneuvosto on antanut komission esityksistä tiedon eduskunnalle (U 2/2022 vp) 7.2.2022. Kirjelmässä on kuvattu komission direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö. Valtioneuvosto on kannattanut komission direktiiviehdotusta ja sen taustalla olevia tavoitteita. Erityisesti valtioneuvosto on kannattanut kohdennettuja muutoksia, joilla Euroopan vaihtoehtorahastomarkkinoista pyritään tekemään entistä tehokkaammat ja yhtenäisemmät. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Hallituksen esitystä on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä tiiviissä yhteistyössä epävirallisesti kokoontuneen yhteistyöryhmän kanssa. Epävirallisessa yhteistyöryhmän kokoonpanossa on pyritty kuulemaan kunkin aihealueen asiantuntijoita ja sidosryhmiä tasapuolisesti. 

Hallituksen esitys on lähetetty julkiselle lausuntokierrokselle 30.4.2025. Saadusta lausuntopalautteesta on koottu yhteenveto. Lausuntopyyntö, lausunnot ja lausuntoyhteenveto on julkaistu valtiovarainministeriön hankesivuilla osoitteessa www.vm.fi/hankkeet tunnuksella VM133:00/2024 .  

2.1  Rahastosijoittamista koskevien direktiivien muutosdirektiivi

Rahastosijoittamista koskevien direktiivien muutosdirektiivillä muutetaan AIFM-direktiiviä ja sijoitusrahastodirektiiviä. AIFM-direktiivin muutokset ovat muutosdirektiivin 1 artiklassa ja sijoitusrahastodirektiivin muutokset ovat 2 artiklassa. AIFM-direktiivin ja sijoitusrahastodirektiivin muutokset ovat monilta osin saman sisältöisiä. Lainanantorahastoja ja lainojen alullepanoa sekä niin sanottua säilytysyhteisöpoikkeusta koskevat uudet säännökset koskevat vain vaihtoehtorahastojen hoitajia ja vaihtoehtorahastoja, minkä vuoksi nämä muutokset on tehty ainoastaan AIFM-direktiiviin. Sijoitusrahastodirektiiviä ja sen vaatimuksia on muokattu lähemmäksi AIFM-direktiivin vaatimuksia esimerkiksi raportointivaatimusten ja ulkoistamisen osalta.  

Pääasiassa muutosdirektiivi muodostuu viidestä eri kokonaisuudesta, jotka ovat 1) tehtävien ulkoistaminen, 2) valvontaan liittyvä raportointi, 3) maksuvalmiusriskin hallinta ja maksuvalmiuden hoidon keinot sekä näitä koskeva raportointi- ja tiedonantovelvollisuus, 4) säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoaminen sekä 5) lainojen alulle pano vaihtoehtorahastoissa ja lainanantorahastot. Näiden lisäksi muutosdirektiivillä tehdään muutoksia myös yksittäisiin muihin säännöksiin.  

2.2  AIFM-direktiivin muutokset

2.3  Sijoitusrahastodirektiivin muutokset

3.1  Muutosdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvä arviointi

3.2  Muu kansallisen lainsäädännön arviointi

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia ja sijoitusrahastolakia rahastosijoittamista koskevien direktiivien muutosdirektiivin panemiseksi täytäntöön. Koska muutosdirektiivin tarkoituksena on harmonisoida vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun direktiiviin ja sijoitusrahastodirektiiviin perustuvaa sääntelyä entisestään ja poistaa nykyisiä sääntelyeroja, ei muutosdirektiiviin sisälly itsessään jäsenvaltioille sääntelyoptioita. Muutosdirektiivi on jättänyt kansallista harkintavaltaa yksittäisiin AIFM-direktiivin ja sijoitusrahastodirektiivin kohtiin, jotka koskevat rahastoille sallittuja palveluita, kuluttajille myönnettyjä lainoja ja säilytysyhteisöpoikkeuksen soveltamista. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Yleistä toteuttamisvaihtoehdoista

Muutosdirektiivin täytäntöönpanossa on jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Muutosdirektiivi sallii tietyiltä osin valinnaisia mahdollisuuksia kansallisessa lainsäädännössä, mutta osin myös tiukempaa kansallista lainsäädäntöä. Esityksessä on valittu muutosdirektiivin vaihtoehdoista ne, jotka parhaiten edistävät Suomen rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä ja hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista. Kansallisesti ei säädettäisi muutosdirektiivin vaatimukset ylittäviä lisävelvoitteita. Muutosdirektiivin tarjoama kansallinen liikkumavara pyrittäisiin hyödyntämään panemalla täytäntöön kansallisesti valinnaiset sallivat säännökset ja jättämällä ottamatta käyttöön mahdollisuudet kansallisiin rajoituksiin.  

Muutosdirektiivin sallimaan kansalliseen liikkumavaraan kuuluu tiettyjä uusia sallittuja palveluita sekä vaihtoehtorahastojen hoitajille että rahastoyhtiöille. Kummatkin voivat jatkossa tarjota kolmansille osapuolille uutena liitännäispalveluna mitä tahansa samoja tehtäviä tai toimintoja, joita ne jo suorittavat vaihtoehtorahastojen hoitajana tai sijoitusrahastoja hallinnoivana rahastoyhtiönä edellyttäen, että mahdolliset kolmansille osapuolille suoritettavista tehtävistä tai toiminnoista syntyvät eturistiristiriidat hallitaan asianmukaisesti. Tällaisia tehtäviä ja toimintaoja ovat esimerkiksi henkilöstö- ja tietotekniikkapalvelut sekä salkunhallintaan ja riskienhallintaan liittyvät tietotekniikkapalvelut. Näiden uusien palvelujen sallimisen tavoitteena muutosdirektiivissä on parantaa vaihtoehtorahastojen hoitajien ja rahastoyhtiöiden kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollistaa uusia tulonlähteitä. Tämän lisäksi rahastoyhtiölle sallitaan uutena liitännäispalveluna toimeksiantojen vastaanottaminen, jota vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat jo nykyisellään tarjota.  

Uusi sallittu palvelu sekä vaihtoehtorahastojen hoitajille että rahastoyhtiölle olisi viitearvojen hallinnoinnin tarjoaminen. Sen lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajille sallitaan luotonhallinnointipalveluiden tarjoaminen. Tässä esityksessä ehdotetaan, että muutosdirektiivin sallimat kansalliset optiot vaihtoehtorahastojen hoitajalle ja rahastoyhtiölle uusien sallittujen palvelujen hyväksymiseksi otettaisiin käyttöön kokonaisuudessaan.  

Muutosdirektiivi sallii, että lainoja alullepanevia vaihtoehtorahastoja hoitaville vaihtoehtorahastojen hoitajille voidaan kansallisesti vahvistaa tiukemmat säännöt tietyn tyyppisten vaihtoehtorahastojen osalta. Lisäksi muutosdirektiivi sallii, että kansallisesti voidaan yleistä etua koskevista pakottavista syistä kieltää kuluttajalainojen alullepano vaihtoehtorahastojen toimesta kyseisen jäsenvaltion alueella. Tässä esityksessä ei ehdoteta tiukempia kansallisia säännöksiä lainoja alulle paneville vaihtoehtorahastoille. Esityksen mukaan myöskään muutosdirektiivin sallimaa kansallista rajoitusta kieltää kuluttajille myönnettävä lainat ei otettaisi käyttöön. Kuluttajille myönnettäviä lainoja koskisivat kuitenkin muuta lainanantoa tiukemmat muutosdirektiivin edellyttämät vaatimukset. Muutosdirektiivi edellyttää, että kuluttajille lainoja myöntäviin vaihtoehtorahastoihin sovellettaisiin EU-oikeuden muita kuluttajaluottoihin sovellettavia säädöksiä, kuten kulutusluottosopimuksia koskevaa direktiiviä ja luotonhallinnointia ja luotonostamista koskevaa direktiiviä. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi noudatettava kansallista kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä.  

Muutosdirektiivi sallii kansallista liikkumavaraa myös ns. säilytysyhteisöpoikkeuksen muodossa. Poikkeuksen tarkoituksena on korjata sitä puutetta, ettei kaikilla markkinoilla ole kilpailukykyistä säilytysyhteisöpalvelujen tarjontaa, mikä voi näkyä esimerkiksi vaihtoehtorahastojen hoitajan kustannusten kasvuna ja vähemmän tehokkaina vaihtoehtorahastojen markkinoina. Päätös sallia toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeäminen kotimaisen palveluntarjoajan sijaan olisi kuitenkin muutosdirektiivin mukaan vain rajoitetusti mahdollista. Yhtenä edellytyksenä on, että Suomesta ei löydy sellaista säilytysyhteisöä, joka pystyy tehokkaasti täyttämään kyseisen vaihtoehtorahaston säilytysyhteisöpalvelutarpeen. Toisena edellytyksenä on, että Suomen säilytysyhteisömarkkinoilla säilytettäväksi annettujen vaihtoehtorahastojen varojen kokonaismäärä saa olla enintään 50 miljardia euroa. Kolmantena edellytyksenä on Finanssivalvonnan tapauskohtainen arvio säilytysyhteisöpalvelujen puutteesta kyseisen vaihtoehtorahaston sijoitusstrategia huomioon ottaen. Esityksessä ehdotetaan, että ns. säilytysyhteisöpoikkeus otetaan käyttöön, jolloin edellä kerrottujen edellytysten täyttyessä Finanssivalvonta voisi nimetä vaihtoehtorahastolle säilytysyhteisön toisesta ETA-valtiosta.  

Kiinteistörahastoja säännellään kiinteistörahastolaissa. Kiinteistörahastot ovat kuitenkin yksi vaihtoehtorahastojen erityistyyppi. Johdonmukaisuuden vuoksi kiinteistörahastoja koskeva sääntely katsotaan tarkoituksenmukaiseksi siirtää omaksi luvukseen vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin. Muutos parantaisi lainsäädännön ymmärrettävyyttä ja kahtiajakoa sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin. Kansallinen lainsäädäntö noudattaisi näin jatkossa samaa linjaa kuin EU-sääntely jaossa sijoitusrahastodirektiiviin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun direktiiviin. Esityksessä ehdotetaan kiinteistörahastolaki kumottavaksi ja siinä olevia säännöksiä siirrettäväksi omaksi luvukseen vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin.  

Vaikka kiinteistörahastolain säännöksiin ei muutoksen yhteydessä tehtäisi lähtökohtaisesti muita kuin teknisiä muutoksia, rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia säännöksiä ei kuitenkaan voisi jättää arvioimatta. Rangaistussäännökset on säädetty osin jo 1990-luvulla. AIFM-direktiivin 48 artikla velvoittaa yleisluonteisesti säätämään direktiivin säännösten rikkomisesta tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia, joiden ei kuitenkaan edellytetä olevan rikosoikeudellisia. Muutosdirektiivin muutokset eivät koske näitä seuraamuksia. 

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Muutosdirektiivin täytäntöönpano on parhaillaan kesken eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi muiden jäsenvaltioiden suunnittelemista tai toteuttamista EU-säädöksen täytäntöönpanotoimista ei ole vielä saatu kattavasti tietoa. Valmistelun aikana pyrittiin selvittämään sitä, millaisia ratkaisuja muissa jäsenvaltiossa suunnitellaan, mutta tietoa saatiin niin rajallisesti, että siitä ei ollut mahdollista tehdä luotettavia johtopäätöksiä. 

6.1  Lausunnonantajat

Lausuntoa pyydettiin yhteensä 27 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausuntopalvelussa lausunnon saattoivat antaa vapaasti myös muut tahot. Lausuntoja toimitettiin määräaikaan mennessä 15 kappaletta, joista yksi toimitettiin oma-aloitteisesti. Niistä lausunnonantajista, joille lausuntopyyntö osoitettiin, 14 antoi lausunnon. Kahdessa lausunnossa ilmoitettiin, että asiassa ei ole lausuttavaa.  

Lausunnon antoivat Työeläkevakuuttajat TELA ry, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Pörssisäätiö, Suomen Pankki, Pääomasijoittajat ry, Finanssiala ry, Finanssivalvonta, Elinkeinoelämän keskusliitto, Verohallinto, Suomen Asianajajat, eQ Oyj sekä Itä-Suomen yliopisto. Työeläkevakuuttajat TELA ry ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittivat lausunnoissaan, ettei niillä ole asiassa lausuttavaa. eQ Oyj toimitti lausunnon oma-aloitteisesti. 

Lausuntoa eivät antaneet Aalto-yliopisto, Arvopaperimarkkinayhdistys ry, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Helsingin Yliopisto, Keskuskauppakamari, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Nasdaq Helsinki Oy, Rahoitusvakausvirasto, Sijoittajien korvausrahasto, Suomen Osakesäästäjät ry, Suomen Tilintarkastajat ry, Suomen Yrittäjät sekä Vaasan Yliopisto.  

Lausunnot ja muut lausuntoon liittyvät asiakirjat ovat nähtävissä valtiovarainministeriön hankesivulla osoitteessa www.vm.fi/hankkeet tunnuksella VM133:00/2024. 

6.2  Lausunnonantajien palaute teemoittain

6.3  Avoimet lausunnot

Lausuntoja annettiin keskittyen niin yleiseen lainsäädäntöympäristön trendeihin kuin lainkohtaspesifeihin huomioihin liittyen: 

Suomen Asianajajat antoi lausuntokysymyksiin annettujen vastausten lisäksi useita yksittäisiin lainkohtiin ja terminologiaan liittyviä huomioita.  

Lausunnossa esitetyt seikat on jatkovalmistelussa pääosin viety korjauksina ja täsmennyksinä lakiesitysluonnokseen. 

Finanssivalvonta ehdotti lisäksi useampia muutoksia muutosdirektiivin ulkopuolelta kiinnittäen erityisesti huomiota avoimia kiinteistörahastoja koskevaan lisäsääntelytarpeeseen sijoittajansuojan turvaamiseksi.  

Finanssivalvonnan kommentit on pääosin huomioitu jatkovalmistelussa esitystä selventävinä lisäyksinä. Finanssivalvonnan ehdotus kansallisen sääntelyn kehittämiseksi kiinteistöihin sijoittavien avointen erikoissijoitusrahastojen osalta on sinänsä perusteltu, mutta asia vaatisi perusteellisen valmistelun vaikutusarviointeineen. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus kerätä tietoa lausuntopyynnön avulla, mikä ei olisi mahdollista muutosdirektiivin täytäntöönpanon määräajassa. Näin ollen tässä yhteydessä ei lakiesitystä ole muutettu Finanssivalvonnan ehdotuksen mukaan.  

Finanssiala ry kiinnitti huomiota lausunnossaan erityisesti kansallisen lisäsääntelyn välttämiseen. Muutetut lait pitäisi hyväksyä mahdollisimman pian, koska muutoksia tulisi rahastojen sääntöihin, sisäisiin prosesseihin sekä tietojärjestelmiin. Finanssiala ry ehdotti lisäksi teknisiä korjauksia vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain yksittäisiin säädöksiin. Lausunnossa nostettiin myös esille tarve muuttaa sijoitusrahaston vuosikertomuksen julkaisemista koskeva säännös.  

Lausunnossa esitetyt muutokset on pääosin huomioitu jatkovalmistelussa. Sijoitusrahastojen vuosikertomusten julkistamista koskevaa määräaikaa ei kuitenkaan ole esitetty tässä yhteydessä muutettavaksi, koska muutoksen mahdollisia vaikutuksia ei ole voitu jatkovalmistelussa arvioida.  

Pääomasijoittajat ry nosti lausunnossaan esille hallituksen esityksen perusteluissa ilmenneitä puutteita. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi toimintaympäristön kuvauksen suppeuteen, sekä siihen, että tulevat muutokset ja suunnitelmat rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä koskien tulisi ilmaista perusteluissa tarkemmin. Lisäksi Pääomasijoittajat ry nosti esille, että perusteluissa olisi hyvä kuvata tarkemmin vaihtoehtorahastoja koskevan sääntelyn väline- ja muotoneutraalius sekä se, mikä vaihtoehtorahaston juridinen muoto voi olla. Vaihtoehtorahastoon sovellettavan sääntelyn tulisi määräytyä rahaston sijoitustoiminnan ja ehtojen eikä oikeudellisen muodon mukaan. Pääomasijoittajat ry nosti esille lisäksi joitakin yksityiskohtaisia huomioita perusteluihin liittyen esimerkiksi johtohenkilöiden vähimmäismäärän säännöskohtaisiin perusteluihin sekä yksittäisen perustelun sanavalintaan.  

Lausunnossa esiin nostetut asiat on osin huomioitu täsmennyksinä jatkovalmistelussa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti lausunnossaan ehdotuksen säännöskohtaiseksi täsmennykseksi voimassa olevaan lakiin.  

Lausunnossa esitetty täsmennys on lisätty lakiesitysluonnokseen. 

Oikeusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota lakiehdotuksen rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeviin säännöksiin. Oikeusministeriö toi lausunnossaan esille rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä omaksutun keskittämisperiaatteen, jonka mukaan ainakin vankeusuhkaiset rikossäännökset olisi syytä keskittää rikoslakiin. Rahoitusmarkkinalainsääntelyssä on yleisesti omaksuttu linja, jonka mukaan tietyistä erityisrikoksista, kuten sijoituspalvelu-, sijoitusrahasto- ja luottolaitosrikoksesta, säädetään keskittämisperiaatteesta poiketen toimialakohtaisessa sääntelyssä. Vakiintunutta toimintatapaa ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa kiinteistörahastojen osalta.  

Oikeusministeriö huomautti rangaistussäännösten perustelujen osalta, että säännösten tulkintaa ja niiden perusteltavuutta käsitellä tarpeeksi kattavasti, eikä rangaistussäännöksistä tai niiden perusteluista käy ilmi riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, millaisia tekoja rangaistavuuden on tarkoitus koskea. Oikeusministeriö nosti myös esille kysymyksen siitä, olisiko tässä tapauksessa perustellumpaa säätää hallinnollisista seuraamuksista rikosoikeudellisten seuraamusten sijaan. Oikeusministeriön lausunto on jatkovalmistelussa otettu huomioon siten, että kiinteistörahastoja koskevat rikosoikeudellisesti rangaistusuhkaiset säännökset ehdotettaisiin siirrettäväksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 lukuun muiden rangaistusuhkaisten ja hallinnollisia seuraamuksia koskevien säännösten yhteyteen. Nykyisen kiinteistörahastorikkomuksen tunnusmerkistö on muutettu hallinnollisiksi seuraamuksiksi. Samassa yhteydessä rangaistussäännöstä on myös jatkovalmistelussa täsmennetty siten, että ehdotuksessa noudatettaisiin arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksessa, sijoitusrahastolain kokonaisuudistuksessa ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain säätämisen yhteydessä omaksuttua lainsäädäntötekniikkaa. Lisäksi huomiota on kiinnitetty kiinteistörahastoja ja muita vaihtoehtorahastoja koskevien rangaistusuhkaisten säännösten ja hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaisuuteen. Säännöksiä ja niiden perusteluja on lausuntopalautteen perusteella jatkovalmistelussa täydennetty. 

Oikeusministeriö lausui myös Finanssivalvonnan oikeudesta luovuttaa tietoja. Veroviranomaiset eivät ole kuuluneet niihin viranomaisiin, joille toimivaltiainen finanssivalvontaviranomainen voi finanssialan direktiivien mukaan luovuttaa salassa pidettäviä tietoja. Salassapitovelvollisuutta koskevalta osin lakiesitystä on muutettu edellä mainitusti. 

Lisäksi oikeusministeriö ehdotti täsmennystä johdon jäsenten määrään ja kotipaikkaan liittyen nykytilan kuvauksessa. Nykytilaa koskevaan lukuun on tehty johdon määrää ja kotipaikkaa koskien täsmennys. 

Työ- ja elinkeinoministeriö nosti lausunnossaan esiin positiivisina pitämiään jäsenvaltio-optioita ja kansallisesta lisäsääntelystä pidättäytymistä sekä tarpeen täydentää hallituksen esitystä sen osalta, miten avoin ja suljettu rahasto määritellään. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö esitti täydennystarpeen sovellettavan lainsäädännön määräytymisestä rahaston toiminnan, eikä sen yhtiömuodon, perusteella. Lakiesityksen perusteluja tulisi täydentää siten, että Finanssivalvonnalla olisi mahdollisuus tehdä joustavasti päätöksiä suomalaisten rahastojen etujen mukaisesti.  

Lausunnossa mainitut asiat ovat osin samoja kuin muissa lausunnoissa ja on huomioitu jatkovalmistelussa täsmennyksinä lakiesitysluonnokseen. 

7.1  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

1 luku Yleiset säännökset 

6 § . Suhde muuhun lainsäädäntöön . Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi kiinteistörahastolain ehdotetun kumoamisen johdosta. Säännöksen kumoaminen ei vaikuttaisi kiinteistörahastojen velvollisuuteen hakea toimilupaa tai rekisteröityä Finanssivalvonnalle.  

2 luku Määritelmät 

1 § . Vaihtoehtorahasto. Pykälän 3 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että lainkohdan viittaukset joukkorahoituslakiin poistettaisiin. Joukkorahoituslaki, jossa säädettiin joukkorahoituksen välittämisestä vaihtoehtorahaston muodossa, kumottiin ja korvattiin vuonna 2022 lailla joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta, jossa pantiin kansallisesti täytäntöön niin kutsuttu EU:n joukkorahoitusasetus. Uusi laki ei sisällä vastaavaa mahdollisuutta tarjota joukkorahoituspalvelua.  

3 §.Vaihtoehtorahastojen hoitaminen . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaihtoehtorahastojen hoitamisen voisi jatkossa käsittää sijoitustenhoitotoimintojen yhteydessä suoritettuna myös lainojen alullepanon vaihtoehtorahaston lukuun tai arvopaperistamiserillisyhtiöiden hoitamisen. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin liitteen I 2 kohdan uudet d ja e alakohdat.  

4 § . Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät . Pykälään ehdotetaan lisättäviksi uusi 22–28 kohta . Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, jolla muutetaan AIFM-direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ap, aq, ar, as, at ja au alakohtaa. Pykälän uudessa 25 kohdassa määriteltäisiin lainojen alullepano. Lainojen alullepano tulisi mahdolliseksi kaikille vaihtoehtorahastoille sen sääntöjen mukaisesti. Lainan alullepanona pidettäisiin lainojen myöntämistä itse tai kolmannen osapuolen kautta sekä myös tilanteita, joissa vaihtoehtorahasto tai sen hoitaja on mukana määrittelemässä lainaa tai sen ehtoja. Sellaisissa tilanteissa, joissa vaihtoehtorahastosta alullepannaan lainoja ja sen sijoitusstrategiana on pääasiassa lainojen alullepano, olisi vaihtoehtorahasto pykälän 26 kohdassa tarkoitettu lainanantorahasto. Vastaavasti tilanteissa, joissa vaihtoehtorahaston alullepanevien lainojen nimellisarvo ylittää 50 prosenttia, olisi vaihtoehtorahasto pykälän 26 kohdassa lainanantorahasto huolimatta sen sijoitusstrategiasta.  

Tämän lisäksi pykälän uusi 27 kohta kattaisi osakaslainan määritelmän ja uudessa 28 kohdassa määriteltäisiin AIFM-direktiivin 15 artiklan 4 a kohdan a alakohdan mukainen rahoitusalan yritys. Käsitettä käytettäisiin yksinomaan lain 18 b luvussa. Pykälän 1 momentin 21 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi luettelotekninen muutos momenttiin lisättävän uusien 22–28 kohtien perusteella. 

5 § . EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälän 2 momentin 18 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi luettelotekninen muutos momenttiin lisättävien uusien 19–21 kohdan johdosta. Uusi 19 kohta sisältäisi EU:n vertailuarvoasetuksen EU/2016/2011 määritelmän, uusi 20 kohta sisältäisi rahanpesuasetuksen määritelmän ja uusi 21 kohta sisältäisi arvopaperikeskusasetuksen (EU) N:o 909/2014 määritelmän.  

6 § . Rahoitusmarkkinalainsäädäntöön liittyvät määritelmät . Pykälän 4 momentin 4 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus.  

3 luku Vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen 

2 § . Muut sallitut palvelut . Pykälää muutettaisiin lisäämällä siihen uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin vertailuarvojen hallinnoinnin ja luotonhallinnointitoimintojen tarjoamisesta. Ulkoisesti hoidettujen vaihtoehtorahastojen hoitajille tulisi mahdollisuus tarjota muina sallittuina palveluina EU:n vertailuarvoasetuksen mukaista vertailuarvojen hallinnointia. Vastaavasti mahdolliseksi tulisi myös luotonostajista ja luotonhallinnoijista annetun lain (161/2025) 1 luvun 3 §:n mukaiset luotonhallinnointitoiminnot. Vertailuarvojen hallinnoinnin osalta vaihtoehtorahastojen hoitaja ei kuitenkaan voisi tarjota palvelua itse hallinnoimilleen vaihtoehtorahastoille. Muutoksen myötä otettaisiin käyttöön AIFM-direktiivin 6 artiklan 4 kohdan c ja d alakohtien mukainen liikkumavara (jäsenvaltio-optiot). Lisäksi muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 6 artiklan 5 kohdan uusi e alakohta.  

3 § . Liitännäispalvelut . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaihtoehtorahastojen hoitaja voisi tarjota liitännäispalveluita ilman, että sille on myönnetty toimilupa omaisuudenhoitopalveluiden tarjoamiseksi. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 6 artiklan 5 kohdan b alakohdan kumoaminen.  

Pykälään ehdotetaan lisäksi lisättävän uusi 4 kohta . Tämä mahdollistaisi minkä tahansa muun vaihtoehtorahastojen hoitajan jo suorittaman tehtävän tai toiminnon tarjoamisen liitännäispalveluna, kunhan kaikki mahdolliset muille osapuolille suoritettavista tehtävistä syntyvät eturistiriidat käsiteltäisiin asianmukaisesti. Muutoksen tarkoituksena ei olisi muuttaa eturistiriitojen hallintaan liittyviä säännöksiä, vaan korostaa eturistiriitojen hallinnan tärkeyttä. Säännöksessä tarkoitettuja vaihtoehtorahastojen hoitajan suorittamia tehtäviä ja toimintoja voisi olla esimerkiksi henkilöstö- ja tietotekniikkapalvelut, salkunhallintaan ja riskienhallintaan liittyvät tietotekniikkapalvelut, raportointi-, compliance-, ESG- ja back office -palvelut. Tarkoituksena olisi mahdollistaa vaihtoehtorahastojen hoitajien kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen mittakaavaetuja hyödyntämällä ja tulonlähteitä monipuolistamalla. Samalla pykälän 3 kohtaan tehtäisiin luettelotekninen korjaus. Muutoksella otettaisiin käyttöön kansallinen liikkumavara (jäsenvaltio-optio) ja pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 6 artiklan 4 kohdan b alakohta.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajan tulisi soveltaa sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:n velvollisuuksia tarjotessaan liitännäispalveluita, jos tarjottavat liitännäispalvelut koskevat yhtä tai useampaa sijoituspalvelulain 1 luvun 14 §:n mukaista rahoitusvälinettä. Jatkossa liitännäispalveluita voisi tarjota ilman toimilupaa omaisuudenhoitopalvelun tarjoamiseen. Muutos perustuisi AIFM-direktiivin 6 artiklan 6 kohdan muutokseen.  

4 luku Toimilupa 

1 §. Toimilupahakemus. Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkoistamisen lisäksi toimilupahakemuksen tulisi sisältää asianmukaiset selvitykset mahdollisesta edelleen ulkoistamisesta. Edelleen ulkoistamisella viitataan sellaisiin tilanteisiin, jossa ulkoistettua tehtävää hoitava taho on ulkoistanut kyseisen tehtävän tai sen osan edelleen kolmannelle taholle. Yksityiskohtaisempi luettelo hakemukseen liitettävistä ulkoistamista ja edelleen ulkoistamista koskevista seikoista ilmenisi valtiovarainministeriön asetuksesta. Muutos perustuisi AIFM-direktiivin 7 artiklan 2 kohdan e alakohdan vaatimuksiin.  

6 § . Toimiluvasta ja toimiluvan muutoksesta ilmoittaminen . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myönnettyjen toimilupien lisäksi Finanssivalvonnan tulisi ilmoittaa toimilupiin tehtävistä muutoksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle neljännesvuosittain. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan pykälän 1 momenttiin tehtyä muutosta. Lisäksi lainkohtaan tehtäisiin vähäisiä teknisiä korjauksia. Lainkohdan muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 7 artiklan 5 kohdan muutokset.  

6 luku Toimintaedellytykset 

5 § . Johtaminen ja luotettavuus . Pykälän 5 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että vähintään kahden johtohenkilön olisi hoidettava tehtäviään kokoaikaisesti ja näiden asuinpaikan olisi sijaittava ETA-valtiossa. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan muutokset.  

7 luku Toiminnan järjestäminen 

3 §. Raportointi Finanssivalvonnalle. Pykälä muutettaisiin kokonaisuudessaan. Pykälän 1 momentin sisältö vastaisi pitkälti nykyistä, joskin siihen lisättäisiin uudet 3, 7 ja 8 kohdat. Uuden 3 kohdan mukaan säännöllisen raportoinnin piiriin tulisi tieto kunkin vaihtoehtorahaston positioista ja varoista. Uusi 7 kohta pitäisi sisällään tiedon salkunhoidon ja riskienhallinnan ulkoistamista koskevista järjestelyistä ja uusi 8 kohta puolestaan käsittäisi tiedon ETA-valtioista, joihin vaihtoehtorahaston osuuksia markkinoidaan. Lisäksi vivutusta koskevan kohdan 6 sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi täsmällisesti direktiivin muutosta.  

Pykälään 2 momentissa säädettäisiin tunnistetietojen toimittamisesta. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulisi ilmoittaa markkinoista ja rahoitusvälineistä, joilla se käy aktiivisesti kauppaa sekä vaihtoehtorahaston positioista ja varoista sellaiset tunnistetiedot, joita Finanssivalvonta tarvitsee tietojen yhdistämiseen muihin valvontatietoihin tai julkisesti saatavilla olevien tietojen lähteisiin. Valvontatiedot olisivat Finanssivalvonnan valvontatoimissaan tarvitsemia tietoja. Julkisesti saatavilla olevat tiedot voisivat liittyä esimerkiksi pääomamarkkinatoimijoiden tilastotietoihin. Ehdotetut muutokset perustuisivat AIFM-direktiivin 24 artiklan 1 kohdan ja osin 2 kohdan muuttuneisiin vaatimuksiin.  

4 §.Säilytysyhteisön nimeäminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti . Finanssivalvonta voisi myöntää luvan nimetä säilytysyhteisöksi muuhun ETA-valtioon sijoittuneen säilytysyhteisön tiettyjen edellytysten täyttyessä. Vaatimuksena olisi, ettei Suomesta löydy sellaista säilytysyhteisöä, joka pystyy tehokkaasti täyttämään kyseisen vaihtoehtorahaston säilytysyhteisöpalvelutarpeen. Lisäksi vaatimuksena säilytysyhteisömarkkinan koon suhteen olisi, että Suomen säilytysyhteisömarkkinoilla säilytettäväksi annettujen vaihtoehtorahastojen varojen määrä on enintään 50 miljardia euroa. Vaihtoehtorahastojen hoitajan pitäisi toimittaa Finanssivalvonnalle perusteltu hakemus ja osoittaa hakemuksen yhteydessä edellytysten täyttyminen. Jos säilytysmarkkinoiden koko muuttuisi säilytysyhteisöhakemuksen tultua hyväksytyksi, ei tällä olisi vaikutusta jo nimetyn säilytysyhteisön käyttämiseen.  

Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti . Suomen säilytysyhteisömarkkinoiden suuruuden laskennassa ei otettaisi huomioon 20 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Suomeen sijoittautuneen säilytysyhteisön säilyttämiä varoja eikä säilytysyhteisön omia varoja.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti . Päätös sallia muuhun ETA-valtioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeäminen vaatisi edellytysten täyttymisen lisäksi Finanssivalvonnan tapauskohtaisen arvion varteenotettavien säilytysyhteisöpalvelujen puutteesta vaihtoehtorahaston sijoitusstrategian huomioon ottaen. Tapauskohtainen arviointi olisi tarpeen, koska asiassa on arvioitava juuri kyseisen vaihtoehtorahaston sijoitusstrategiaa ja kyseiseen strategiaan liittyvien palvelujen saatavuutta. Lisäksi säädettäisiin Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuudesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sen salliessa toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeämisen.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti . Säilytysyhteisön nimeäminen tämän momentin mukaan ei rajoittaisi muita säilytysyhteisöjä koskevien lainkohtien soveltamista lukuun ottamatta 14 luvun 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 1 momentissa Suomessa säilytysyhteisönä toimivalle asetettuja velvoitteita. Näitä velvoitteita ei sovelleta tilanteessa, jossa säilytysyhteisönä toimii tämän pykälän mukaisesti nimetty muuhun ETA-valtioon sijoittautunut säilytysyhteisö.  

Muutoksilla pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 5 a kohdan kansallinen liikkumavara.  

6 b §.Vaihtoehtorahastojen hoitajan raportointivelvollisuus . Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteinen korjaus.  

6 c § . Vaihtoehtorahaston hoitaminen kolmannen osapuolen aloitteesta . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin eturistiriitojen hallinnasta ja ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle tilanteissa, joissa vaihtoehtorahastojen hoitaja hoitaa tai aikoo hoitaa rahastoa kolmannen osapuolen aloitteesta. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa sopimukset, joissa vaihtoehtorahasto käyttää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän nimeä (ns. white labeling ) tai vaihtoehtorahastojen hoitaja nimeää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän ulkoistettua tehtävää hoitavaksi tahoksi. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi erityisesti täsmennettävä ne kohtuullisiksi katsottavat toimet, jotka se on toteuttanut ehkäistäkseen eturistiriitojen syntymisen sen ja kolmannen osapuolen välisessä suhteessa. Jos eturistiriidat eivät olisi ehkäistävissä, vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi selvitettävä, miten se tunnistaa, hallitsee ja valvoo eturistiriitoja ja soveltuvin myös ilmoittaa niistä sijoittajille, jotta voidaan estää eturistiriitoja vaikuttamasta haitallisesti vaihtoehtorahaston ja sen sijoittajien etuihin. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 14 artiklan uusi 2 a kohta.  

8 luku Riskienhallinta 

6 a §.Maksuvalmiuden hoidon keinot . Pykälä olisi uusi ja siinä määriteltäisiin maksuvalmiuden hoidon keinot avoimissa vaihtoehtorahastoissa. Maksuvalmiuden hoidon keinoja olisi yhteensä yhdeksän: merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttäminen, lunastusrajoitus, ilmoitusajan pidentäminen, lunastusmaksu, joustava hinnoittelu, kaksoishinnoittelu, diluutiosuojamaksu, apporttina tehtävä lunastus ja varojen erottelujärjestelyt (ns . side pocket ). Pykälässä selvennettäisiin kunkin maksuvalmiuden hoidon keinon erityispiirteitä. Lunastusmaksujen, joustavan hinnoittelun ja kaksoishinnoittelun osalta lainkohdassa viitataan ennalta määriteltyyn mekanismiin tai maksuun. Määritys tapahtuisi vaihtoehtorahaston säännöissä. Lisäksi Euroopan komissiolla on valtuus täydentää muutosdirektiiviä maksuvalmiuden hoidon keinojen täsmentämiseksi, josta voi tulla tarkempaa ohjausta ennalta määrittämiseen. Yhdenmukaiset maksuvalmiuden hoidon keinot auttaisivat parantamaan sijoittajansuojaa ja reagoimaan likviditeettipaineisiin markkinoiden stressitilanteissa. Maksuvalmiuden hoidon keinojen yhdenmukaistaminen vastaisi myös järjestelmäriskikomitean 7.12.2017 antamaa suositusta. Pykälän ei ole tarkoitus rajoittaa vaihtoehtorahastojen hoitajan käytössä olevia maksuvalmiuden hoidon keinoja liitteen V luettelon keinoihin, vaan liitteessä lueteltujen keinojen lisäksi voi olla myös muita maksuvalmiuden hoidon keinoja. Muutos perustuisi AIFM-direktiivin 16 artiklan 2 e kohtaan ja direktiivin liitteen V luetteloon.  

6 b §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen valinnasta avoimissa vaihtoehtorahastoissa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuudesta valita asianmukaiset maksuvalmiuden hoidon keinot. Keinot tulisi valita, jotta vaihtoehtorahastojen hoitaja pystyy selviytymään lunastuspaineista vaikeissa markkinaolosuhteissa. Vastaavasti maksuvalmiuden hoidon keinoja voitaisiin käyttää myös normaaleissa olosuhteissa, joissa esimerkiksi lunastusten ja merkintöjen välillä on tilapäistä epätasapainoa. Keinojen tulisi olla sopivia kyseiselle vaihtoehtorahastoille ja keinojen asianmukaisuutta tarkasteltaisiin suhteessa sijoitusstrategiaan, lunastuspolitiikkaan ja yleiseen maksuvalmiusprofiiliin. Jotta vaihtoehtorahaston sijoittajat pystyisivät tutustumaan vaihtoehtorahastoille valittuihin maksuvalmiuden hoidon keinoihin, ja tekemään riskinottohalukkuuteensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisia sijoituspäätöksiä, olisi valitut maksuvalmiuden hoidon keinot ilmoitettava rahaston säännöissä. Lisäksi valitut keinot tulisi ilmoittaa erikseen Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 2 momentissa rajoitettaisiin 6 a §:n listauksesta valittavissa olevia keinoja. Maksuvalmiuden hoidon keinoiksi ei voisi valita ainoastaan joustavaa hinnoittelua ja kaksoishinnoittelua. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta velvollisuuteen valita kaksi maksuvalmiuden hoidon keinoa. Muutosdirektiivissä rahamarkkinarahastojen osalta pidetään riittävänä, että ne voivat halutessaan valita vain yhden luettelon keinoista 2–8. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, että velvollisuus maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaan ei koskisi suljettuja vaihtoehtorahastoja. Suljetussa vaihtoehtorahastossa sijoittajalla ei ole mahdollisuutta lunastaa osuuksiaan ennen rahaston toimikauden päättymistä.  

Lainkohta perustuisi AIFM-direktiivin 16 artiklan uuden 2 b kohdan ensimmäiseen ja toiseen kappaleeseen. 

6 c §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä avoimissa vaihtoehtorahastoissa. Pykälän 1 momentin mukaan vaihtoehtorahastojen hoitaja voisi ottaa käyttöön maksuvalmiuden hoidon keinon, kunhan kyseinen keino on ilmoitettu rahaston säännöissä ja osuudenomistajien etu vaatii kyseisen keinon käyttöä.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi laadittava toimintaperiaatteet ja menettelytavat kaikkien valitsemiensa maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämiseksi. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulisi huolehtia siitä, että se pystyy operatiivisesti myös käyttämään valittuja keinoja. Laaditut toimintaperiaatteet olisi ilmoitettava Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin apporttina tehtävästä lunastuksesta. Apportti ei olisi sallittu lunastuskeino ei-ammattimaiselle asiakkaalle ja tulisi otettavaksi käyttöön vain ammattimaisten asiakkaiden lunastuspyyntöjen toteuttamiseksi. Jotta voidaan varmistua lunastavien sijoittajien ja muiden osuudenhaltijoiden tasavertaisesta kohtelusta, olisi apporttina tehtävän lunastuksen vastattava suhteellista osuutta vaihtoehtorahaston hallussa olevista varoista ( pro rata -osuus). Mikäli kyseessä olisi indeksiä seuraava pörssilistattu rahasto tai yksinomaan ammattimaisille sijoittajille markkinoitu vaihtoehtorahasto, ei apporttina luovutettavan omaisuuden tarvitsisi vastata suhteellista osuutta vaihtoehtorahaston hallussa olevista varoista.  

Lainkohta perustuisi AIFM-direktiivin 16 artiklan uuden 2 b kohdan 3–5 kappaleeseen.  

6 d §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö poikkeuksellisissa tilanteissa . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä avoimissa vaihtoehtorahastoissa tietyissä poikkeustilanteissa. Poikkeuksellinen tilanne voisi olla esimerkiksi vakava markkinahäiriö. Poikkeustilanteissa olosuhteiden ja osuudenomistajien edun vaatiessa vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi aina mahdollisuus käyttää valitsemiensa keinojen lisäksi merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten väliaikaista keskeyttämistä tai varojen erottelujärjestelyjä.  

Lainkohta perustuisi AIFM-direktiivin 16 artiklan uuteen 2 c kohtaan.  

6 e §.Ilmoitus maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä tehtävistä ilmoituksista. Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi ilmoitettava Finanssivalvonnalle maksuvalmiuden hoidon keinojen soveltamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan vaihtoehtorahastoilla olisi velvollisuus ilmoittaa viipymättä Finanssivalvonnalle merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten väliaikaisesta keskeyttämisestä tai keskeyttämisen päättämisestä.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ilmoitusvelvollisuudesta tilanteissa, joissa maksuvalmiuden hoidon keinon soveltaminen ei kuulu vaihtoehtorahaston tavanomaiseen liiketoimintaan. Näin Finanssivalvonta voisi puuttua paremmin maksuvalmiusongelmien mahdollisiin laajemmille markkinoille leviäviin heijastusvaikutuksiin.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin varojen erottelujärjestelyjä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja päättäisi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä varojen erottelujärjestelyjä sen olisi ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle kohtuullisessa ajassa ennen kyseisen järjestelyn toteuttamista.  

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 16 artiklan uuden 2 d kohdan 1 ja 2 kappaleen velvoitteet.  

6 f § . Finanssivalvonnan oikeus määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä . Tämä pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan oikeudesta vaatia vaihtoehtorahastojen hoitajaa ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeytyksen. Tämä olisi mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kun sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen kohdistuu riskejä, jotka perustellun ja tasapuolisen näkemyksen mukaan edellyttävät tällaisen valtuuden käyttämistä.  

Finanssivalvonnan olisi kuultava vaihtoehtorahastojen hoitajaa ennen kuin se määrää maksuvalmiuden hoidon keinon käytöstä tai käytöstä poistamisesta. Kuuleminen olisi suoritettava hallintolain 34 §:n mukaisesti. Sellaisissa tilanteissa, joissa lunastusten keskeyttämisestä määrääminen on asian poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, voisi Finanssivalvonta ratkaista asian asianosaista kuulematta hallintolain 34 §:n 2 momentin mukaisesti. Tilanteessa, jossa Finanssivalvonnan voisi olla perusteltua käyttää oikeutta määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä, määräys pitäisi mahdollisesti saada voimaan hyvin nopeasti. Näin voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa Finanssivalvonta havaitsisi, että päivittäin auki olevaan vaihtoehtorahastoon kohdistuu väärinkäytöksiä tai sen arvostus ei vastaa todellisuutta, eikä kyseisen vaihtoehtorahaston hoitaja ryhtyisi tarpeellisiin toimiin. Kuulemisen määräaika pitäisi suhteuttaa tilanteeseen. Hallintolain 33 §:n mukaan selvityksen antamisen määräaika pitää suhteuttaa asian laatuun. Hallintolain 34 §:n 2 momentin 4 kohta mahdollistaa sen, ettei asianosaista kuulla ennen asian ratkaisemista, jos kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Näin ollen Finanssivalvonta voisi joutua määräämään merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä poikkeuksellisesti myös asianosaista kuulematta, jotta sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit eivät ehdi liiaksi toteutua. 

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 46 artiklan 2 kohdan j alakohdan muutokset. 

10 luku Toiminnan ulkoistaminen 

1 § . Toimintojen ulkoistaminen . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi ja lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi liiallisen ulkoistamisen kiellon osalta. Kieltoa laajennettaisiin koskemaan 3 luvun 2 §:n mukaisten muiden palveluiden ja 3 luvun 3 §:n mukaisten liitännäispalveluiden liiallista ulkoistamista. Tarkoituksena on välttää sitä, että vaihtoehtorahastojen hoitajasta tulisi postilaatikkoyhtiö, joka ei tosiasiassa pysty kantamaan vastuuta ulkoistetuista tehtävistä. Lisäksi viittaus muuhun merkittävään toimintoon ehdotetaan poistettavaksi 10 luvun 2 §:ään esitettävän muutoksen perusteella. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 20 artiklan 3 kohdan muutokset.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti . Vaihtoehtorahastojen markkinointia voi vaihtoehtorahastojen hoitajan lisäksi tai sijaan hoitaa yksi tai useampi jakelija joko vaihtoehtorahastojen hoitajan lukuun tai omaan lukuunsa. Moniin vaihtoehtorahastojen jakelijoihin, kuten pankkeihin ja sijoituspalveluyrityksiin, sovelletaan rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 2014/65/EU (MiFID) tai vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin (EU) 2016/97 (IDD) mukaisia sääntelyvaatimuksia. Näistä direktiiveistä johtuvassa sääntelyssä määritellään kattavasti palveluntarjoajien velvollisuudet niiden omia asiakkaita kohtaan. Vaihtoehtorahastojen tarjoamisessa olisi erotettava, toimiiko jakelija vaihtoehtorahastojen hoitajan lukuun vai omaan lukuunsa markkinoidessaan vaihtoehtorahastoa MiFID:n nojalla tai IDD:n mukaisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden kautta. Jakelijan markkinoidessa vaihtoehtorahastoja omaan lukuunsa, ei vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun mukaisia toiminnan ulkoistamista koskevia säännöksiä sovellettaisi, vaikka vaihtoehtorahastojen hoitajan ja jakelijan välillä olisi tehty jakelusopimus. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 20 artiklan uusi 6 a kohta.  

2 § . Toimintojen ulkoistamisen edellytykset . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että merkittävän toiminnon ulkoistamisen sijaan luetellaan sellaiset toiminnot, joiden ulkoistamisesta on etukäteen ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Tällaisia toimintoja olisivat 2 luvun 3 §:n mukaiset salkunhoito- ja riskienhallintatehtävät ja näiden toimintojen yhteydessä suoritettavat tehtävät sekä 3 luvun 2 §:n mukaiset muut sallitut palvelut ja 3 luvun 3 §:n mukaiset liitännäispalvelut. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 20 artiklan 1 kohdan muutokset.  

12 luku Osuuksien tarjoaminen 

5 § . Säännöllinen tiedonantovelvollisuus . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4–6 kohta . Vaihtoehtorahastojen hoitajan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin tulisi tiedot mahdollisesti alullepantujen lainojen salkun koostumuksesta. Tämän lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalle tulisi velvollisuus antaa osuudenomistajille vuosittain kuvaus kaikista sellaisista maksuista ja kuluista, jotka koituvat välillisesti tai suoraan sijoittajien maksettavaksi sekä kuvaus kaikista emo-, tytär- ja erillisyhtiöistä, joita vaihtoehtorahastojen hoitaja on hyödyntänyt tai joita on hyödynnetty vaihtoehtorahaston sijoituksissa. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 23 artiklan 4 kohdan muutokset. Lisäksi pykälän 3 kohtaan tehtäisiin muutoksen johdosta tekninen muutos.  

13 luku Markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle 

6 a §.Ei-ammattimaisten asiakkaiden käytettävissä olevat järjestelyt. Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kyseinen momentti on perustunut eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen 26 artiklaan, joka on sittemmin kumottu kyseisen asetuksen muuttamisen yhteydessä.  

14 luku Lupa toimia säilytysyhteisönä 

3 §.Erityinen säilytysyhteisö. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus .  

15 luku Säilytysyhteisön tehtävät 

5 §. Säilytystehtävän ulkoistaminen. Säilytysyhteisöillä on tärkeä tehtävä sijoittajien etujen turvaamisessa ja niiden on voitava hoitaa tehtävänsä riippumatta siitä, minkä tyyppinen säilyttäjä vaihtoehtorahaston varoja säilyttää. Tästä syystä säilytyspalveluja vaihtoehtorahastoille tarjoavat arvopaperikeskukset ovat tarpeen sisällyttää säilytysketjuun, jotta voidaan varmistaa säilyttäjän ja säilytysyhteisön välinen tiedonkulku. Säilytysyhteisöjen ei edellytetä toteuttavan due diligence -ennakkoarviointia silloin, kun ne aikovat siirtää säilytystehtäviä arvopaperikeskuksille (johdantokappale 34).  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän momenttien järjestys muuttuisi niin, että seuraavat momentit siirtyisivät entisessä järjestyksessä uuden 2 momentin jälkeen. Näin nykyisestä 2 momentista tulisi uusi 3 momentti ja nykyisestä 3 momentista tulisi uusi 4 momentti. Pykälän 1 momentin 3 kohdan vaatimusta säilytysyhteisön velvollisuudesta arvioida ja valvoa ulkoistetun tehtävän hoitajaa, ei noudatettaisi silloin, kun kyseessä on arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä määritellyn sijoittavan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus. Sijoittava arvopaperikeskus on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/392, joka koskee arvopaperikeskusasetuksen täydentämistä arvopaperikeskusten toimilupiin, valvontaan ja toimintaan liittyviä vaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 11 kohdan toisen alakohdan c alakohdan muutos.  

Pykälän 4 momentiksi siirtyvää 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännösviittaus ajantasaistettaisiin koskemaan arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä määriteltynä liikkeeseen laskevana arvopaperikeskuksena toimivana arvopaperikeskuksena, jolloin arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei pidettäisi säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamisena. Sijoittavana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelun tarjoaminen katsottaisiin kuitenkin säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 11 kohdan 5 alakohdan muutos.  

16 a luku Erikoissijoitusrahastot 

1 § . Erikoissijoitusrahastoon ja sen hoitajaan sovellettavat erityiset säännökset . Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi viittaus 5 lukuun ehdotettaviin uusiin 4–11 §:iin. Muutos johtuisi siitä, että sijoitusrahastolain 10 luvun 6–8 §:t kumottaisiin ja maksuvalmiuden keinoihin ja hoitoon liittyvät säännökset koottaisiin vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan 5 luvun uusiin 4–11 §:iin. Tästä muutoksesta seuraisi myös lisäys sijoitusrahastolain 8 luvun 2 §:ään ja tekninen viittausmuutos 19 luvun 7 § 1 momenttiin, mutta nämä lisäykset eivät aiheuttaisi enempiä muutoksia tähän pykälään. Tässä yhteydessä ei esitettäisi muutettavaksi sitä logiikkaa, että erikoissijoitusrahastojen osalta sovellettaisiin sijoitusrahastolain säännöksiä maksuvalmiuden hoidon keinoista ja niihin liittyvistä toimista. Muutosdirektiivin täytäntöönpanon myötä maksuvalmiuden hoidon keinot olisivat kuitenkin samansisältöiset kummassakin laissa.  

6 § . Erikoissijoitusrahaston varojen sijoittaminen . Pykälän 3 momenttiin esitetään tehtäväksi viittaustekninen muutos. Viittaus kumottavaksi ehdotettavaan kiinteistörahastolakiin ehdotetaan korvattavaksi viittauksella 18 a luvun 16–25 §:n velvollisuuksiin.  

8 § . Erikoissijoitusrahaston merkinnän maksu apporttina . Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi viittaustekninen muutos. Viittaus kumottavaksi ehdotettavaan kiinteistörahastolakiin esitetään korvattavaksi viittauksella vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 18 a luvun 20 §:n mukaiseen kiinteistöarvioitsijaan.  

18 a luku Kiinteistörahastot  

Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin esitetään lisättäväksi uusi 18 a luku , jossa säädettäisiin kiinteistörahastotoiminnasta. Luku vastaisi sisällöltään ja systematiikaltaan voimassa olevaa kiinteistörahastolakia, joka esitetään kumottavaksi. Lain sisäiset viittaukset korvattaisiin viittauksella kiinteistörahastoja koskevaa lukuun. Lukuun lisättäisiin väliotsikot nykyisen kiinteistörahastolain lukujen nimien mukaisesti selkeyttämään luvun rakennetta. Pykälien nimiä täsmennettäisiin tarpeen mukaan ja erityisesti pykälien nimien erottamiseksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa toisaalla käytetyistä pykälien nimistä. Pykälien numerointi on muutettu juoksevaksi niin, että aiemmin pykälien väliin tehdyt lisäykset on otettu osaksi juoksevaa numerointia.  

Uudessa 18 a luvussa säädettäisiin ainoastaan tietynlaisesta toiminnasta, jossa sijoittajille tarjotaan mahdollisuus osallistua kiinteistösijoittamiseen julkisen osakeyhtiön osakkeita tai kommandiittiyhtiön osuuksia merkitsemällä, ostamalla tai muutoin hankkimalla. Tässä luvussa ei säädettäisi yleensä avoimista, kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista, joista säädetään erikoissijoitusrahastoja koskevassa 16 a luvussa tai muusta kommandiittiyhtiömuodossa tapahtuvasta rahastosijoittamisesta, vaikka sijoituskohteina olisi kiinteistöjä.  

Yleisiä säännöksiä 

1 § . Kiinteistörahastotoiminta . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 1 §:ää vastaavasti yleisesti kiinteistörahastotoiminnasta. Pykälän nimi muutettaisiin niin, että soveltamisalan sijaan pykälän nimeksi tulisi kiinteistörahastotoiminta.  

2 § . Kiinteistörahasto . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 2 §:ää vastaavasti kiinteistörahastojen määritelmästä.  

3 § . Kiinteistörahastotoimintaa koskevat määritelmät. Pykälä sisältäisi voimassa olevaa kiinteistörahastolain 3 §:ää vastaavasti kiinteistörahastotoimintaa koskevia määritelmiä. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastotoimintaa koskeviksi määritelmiksi. Pykälän 1 momentin 3 kohdan nykyinen arvopaperin määritelmä poistettaisiin tarpeettomana, koska sama määritelmä on esitetty aiempana lain 2 luvun 6 §:n 4 momentin 1 kohdassa. Tämän seurauksena jäljempänä olevien kohtien numerointi muuttuisi. Numerot jatkuisivat juoksevasti järjestystä muuttamatta. Myös aiemmin lisätyt kohdat 4 a–4 e muutettaisiin juoksevan numeroinnin mukaisiksi kohdiksi. Lisäksi pykälän 2 momentin viittausta kiinteistörekisterilakiin korjattaisiin.  

4 § . Erinäisten säännösten soveltaminen kiinteistörahastotoimintaan . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 4 §:ää vastaavasti muun lainsäädännön soveltamisesta kiinteistörahastoihin ja kiinteistörahastotoimintaan. Pykälän nimeä ja momenttijakoa täsmennettäisiin. Lisäksi pykälän 2 momenttiin on tehty vähäisiä teknisluonteisia korjauksia. Pykälän 4 momenttia tarkennettaisiin koskemaan niitä säännöksiä, joita ei sovelleta kiinteistörahastoon, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto.  

5 § . Kiinteistörahaston toiminimi. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 5 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston toiminimestä. Pykälän nimi täsmennettäisiin vastaavasti.  

6 § . Finanssivalvonnan kiinteistörahastoja koskeva valvonta. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 6 §:ää vastaavasti Finanssivalvonnan kiinteistörahastoja koskevasta valvonnasta. Voimassa olevassa kiinteistörahastolaissa on tehty viittauksia tiedonantovelvollisuuksiin, joiden valvonnasta Finanssivalvonta vastaa. Näitä viittauksia esitettäisiin tarkennettavaksi vastaamaan paremmin säännösten sanamuotoa. Pykälän nimi täsmennettäisiin vastaavasti.  

7 §.Kiinteistörahaston varautuminen . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 6 a §:ää vastaavasti kiinteistörahaston varautumisesta. Pykälä sisältäisi määräyksenantovaltuuden Finanssivalvonnalle, mutta tämä määräyksenantovaltuus vastaisi täysin Finanssivalvonnan nykyisiä kiinteistörahastolain 6 a §:n mukaisia määräyksenantovaltuuksia. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoja koskevaksi.  

Kiinteistörahaston perustaminen ja toiminta 

8 §.Kiinteistörahaston liiketoiminta . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 7 §:ää vastaavalla tavalla kiinteistörahaston liiketoiminnasta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

9 § . Kiinteistörahaston muu sallittu toiminta . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 8 §:ää vastaavalla tavalla kiinteistörahastolle sallitusta muusta toiminnasta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

10 § . Kiinteistörahaston osakepääoma . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 9 §:ää vastaavalla tavalla kiinteistörahastojen osakepääomasta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

11 § . Kiinteistörahaston perustaminen . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 10 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston perustamisesta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

12 § . Kaupankäynti kiinteistörahaston osakkeilla . Pykälä sisältäisi voimassa olevaa kiinteistörahastolain 11 §:ää vastaavat velvoitteet kaupankäynnistä kiinteistörahaston osakkeilla.  

13 § . Kiinteistörahaston yhtiöjärjestyksestä ilmoittaminen Finanssivalvonnalle . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 12 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston yhtiöjärjestyksestä. Pykälä eroaisi voimassa olevasta kiinteistörahastolain 12 §:n 1 momentin velvollisuuksista siten, ettei lainkohdassa enää erikseen todettaisi kiinteistörahaston velvollisuudesta rekisteröidä viipymättä yhtiöjärjestyksen muutos osakeyhtiölain mukaisesti. Osakeyhtiölain soveltamisesta kiinteistörahastoihin säädettäisiin 18 a luvun 4 §:ssä. Lisäksi pykälän nimi täsmennettäisiin.  

14 § . Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 13 §:ää vastaavasti kiinteistösijoitustoiminnan säännöistä.  

15 § . Kiinteistörahaston sääntöjen toimittaminen Finanssivalvonnalle . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 14 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston sääntöjen toimittamisesta Finanssivalvonnalle. Pykälän 3 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden valtiovarainministeriölle. Asetuksenantovaltuutus vastaisi voimassa olevan kiinteistörahastolain 14 §:n mukaista valtuutta, eikä valtuuden laajuuteen ehdoteta muutosta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

Kiinteistörahaston sijoitustoiminta ja voitonjako 

16 § . Kiinteistörahaston varojen sijoittaminen. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 15 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta. Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdan Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio korvattaisiin ilmaisulla ETA-valtioon vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 2 luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan määritelmän mukaisesti. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

17 § . Kiinteistörahaston voitonjako . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 15 a §:ää vastaavasti kiinteistörahaston voitonjaosta. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

Kiinteistörahaston omaisuuden arvostaminen ja arviointi 

18 § . Kiinteistörahaston luoton ottaminen . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 16 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston luoton ottamisesta. Pykälässä säädettäisiin myös voimassa olevan kiinteistörahastolain säädöksen mukaisesti valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuudesta. Asetuksenantovaltuuden laajuuteen ei esitettäisi muutoksia nykyisestä. Pykälän nimi täsmennettäisiin.  

19 § . Kiinteistörahaston omaisuuden arvostaminen ja arviointi. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 17 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston omaisuuden arvostamisesta ja arvioinnista. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain mukaisesti valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuudesta. Asetuksenantovaltuuden laajuuteen ei esitetä muutoksia nykyisestä. Pykälän nimi täsmennettäisiin kiinteistörahastoa koskevaksi.  

20 § . Kiinteistönarvioitsija ja kiinteistönarviointi . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 18 §:ää vastaavasti kiinteistönarvioitsijasta ja kiinteistönarvioinnista. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain säädöksen mukaisesti valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuudesta. Asetuksenantovaltuuden laajuuteen ei esitetä muutoksia nykyisestä.  

21 § . Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta . Pykälässä säädettäisiin keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnasta voimassa olevan kiinteistörahastolain 18 a §:n mukaisesti. Viittaus oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneisiin henkilöihin ajantasaistettaisiin.  

22 § . Asioiden käsittely kiinteistönarviointilautakunnassa. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa kiinteistörahastolain 18 b §:ää vastaavasti asioiden käsittelystä kiinteistönarviointilautakunnassa.  

23 § . Kiinteistönarvioitsijoiden valvonta . Pykälässä säädettäisiin kiinteistönarvioitsijoiden valvonnasta voimassa olevaa kiinteistörahastolain 18 c §:ää vastaavasti.  

24 §.Kiinteistöarviointilautakunnan kustannukset ja kiinteistönarvioitsijakoemaksut . Pykälässä säädettäisiin kiinteistöarviointilautakunnan kustannuksista sekä kiinteistönarvioitsijakoemaksuista voimassa olevan kiinteistörahastolain 18 d §:ää vastaavasti. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä maksu kiinteistönarvioitsijakokeeseen osallistumisesta, rekisteröintimaksu ja vuosimaksu kiinteistönarvioitsijoilta ja kiinteistönarviointiyhteisöiltä sekä maksu lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä, kuten esimerkiksi valitusmaksu tai muuta valvontaa koskeva valvontamaksu. Valitusmaksun maksaa valituksen tekijä ja valvontamaksun kiinteistönarvioitsija tai kiinteistönarviointiyhteisö, kun tehdään yhteisövalvontaa.  

25 § . Oikaisun ja muutoksen hakeminen kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen . Pykälässä säädettäisiin oikaisusta ja muutoksen hakemisesta kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen voimassa olevan kiinteistörahastolain 18 e §:ää vastaavasti.  

Kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuus 

26 § . Arvopaperimarkkinalain soveltaminen kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuuteen . Pykälässä säädettäisiin kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuudesta voimassa olevan kiinteistörahastolain 19 §:ää vastaavasti. Pykälän nimi täsmennettäisiin.  

27 § . Kiinteistörahaston osavuosikatsaus, puolivuotiskatsaus, johdon osavuotinen selvitys ja tilinpäätös. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 20 §:ää vastaavasti kiinteistörahaston osavuosikatsauksesta, puolivuotiskatsauksesta, johdon osavuotisesta selvityksestä ja tilinpäätöksestä. Viittaukset arvopaperimarkkinalakiin ajantasaistettaisiin ja pykälän nimi täsmennettäisiin.  

28 § . Kiinteistörahastotoimintaa koskevat tarkemmat säännökset . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 22 §:n mukaisesti kiinteistörahastotoimintaa koskevista tarkemmista säännöksistä. Pykälä sisältäisi valtiovarainministeriölle asetuksenantovaltuuden, jonka laajuus vastaisi voimassa olevan kiinteistörahastolain mukaista asetuksenantovaltuutta. Viittaukset arvopaperimarkkinalakiin ajantasaistettaisiin ja pykälän nimi täsmennettäisiin.  

29 § . Poikkeusten myöntäminen kiinteistörahastotoimintaa koskevista velvollisuuksista. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 23 §:ää vastaavasti Finanssivalvonnan oikeudesta myöntää poikkeuksia kiinteistörahastotoimintaa koskeviin velvollisuuksiin. Pykälän nimi täsmennettäisiin.  

Erinäisiä säännöksiä 

30 § . Kiinteistörahastotoimintaa koskeva vahingonkorvausvelvollisuus . Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 24 §:ää vastaavasti erityisesti kiinteistörahastotoimintaa koskevasta vahingonkorvausvelvollisuudesta.  

31 § . Kiinteistönarvioitsijan riippumattomuus ja hyvä kiinteistönarviointitapa. Pykälässä säädettäisiin kiinteistönarvioitsijan riippumattomuudesta ja hyvästä kiinteistöarviointitavasta voimassa olevan kiinteistörahastolain 28 §:n mukaisesti.  

32 § . Kiinteistönarvioitsijan esteellisyys . Pykälässä säädettäisiin kiinteistönarvioitsijan esteellisyydestä voimassa olevan kiinteistörahastolain 29 §:n mukaisesti.  

33 §. Kiinteistönarvioitsijan salassapitovelvollisuus. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 30 §:ää vastaavalla tavalla kiinteistönarvioitsijan salassapitovelvollisuudesta.  

34 § . Kiinteistönarvioitsijan erottaminen ja eroaminen. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan kiinteistörahastolain 31 §:ää vastaavalla tavalla kiinteistönarvioitsijan erottamisesta ja eroamisesta.  

18 b luku Lainanantorahastot ja lainojen alullepano 

Muutosdirektiivin perusteella lakiin vaihtoehtorahastojen hoitajista ehdotettaisiin lisättäväksi uusi 18 b luku , joka käsittäisi lainanantorahastot ja lainojen alullepanon. Muutosten tarkoituksena olisi panna kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan ja tietyt 16 artiklan muutokset, joissa säädetään lainojen alullepanosta ja lainanantorahastoista. Muutosdirektiivin mukaan on tarpeen yhdenmukaistaa lainanantorahastojen ja lainojen alullepanoa koskevia käytäntöjä. Muutosdirektiivin myötä myös todettaisiin selkeästi, että vaihtoehtorahastoilla on oikeus alullepanna lainoja. Lainoja myöntävät vaihtoehtorahastot voivat olla vaihtoehtoinen rahoituslähde reaalitaloudelle (AIFM-direktiivin johdantokappale 13) sellaisille PK-yrityksille, joilla voi olla vaikeampaa saada rahoitusta muilta luotonmyöntäjiltä, kuten pankeilta. Lainoja alullepanevat vaihtoehtorahastot voisivat myöntää lainoja paitsi yrityksille ja muille yhteisöille ja tahoille, myös kuluttajille. Kuluttajille myönnettäviä lainoja koskisivat kuitenkin muuta lainanantoa tiukemmat vaatimukset. Kuluttajille lainoja myöntäviin vaihtoehtorahastoihin sovellettaisiin EU-oikeuden muita kuluttajaluottoon sovellettavia säädöksiä, mukaan lukien kulutusluottosopimuksia koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/48/EY ja luotonhallinnointia ja luotonostamista koskevaa direktiiviä (EU) 2021/2167. Näissä säädöksissä säädetään luotonottajille unionin tasolla annettavasta perussuojasta. Lisäksi vaihtoehtorahaston hoitajan tulisi noudattaa kansallista kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä.  

Uudessa 18 b luvussa olevat lainkohdat olisi jaettu lainanantorahastoja koskeviin velvollisuuksiin ja yleisemmin lainojen alullepanoa koskeviin vaatimuksiin. Yksinomaan lainanantorahastoja koskevat pykälät olisi otsikoitu siten, että pykälän otsikosta käy ilmi lainkohdan soveltuminen lainanantorahastoihin. Pykälissä käytettäisiin selkeyden ja erotettavuuden vuoksi laina-termiä AIFM-direktiivin suomenkielisen käännöksen mukaan muualla sääntelyssä laajasti käytetyn luotto-termin sijaan.  

1 § . Lainanantorahaston suljettu tai avoin rakenne . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin yleisesti lainanantorahastojen hallinnoinnista. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että lainanantorahaston on lähtökohtaisesti oltava suljettu. Rahastojen suljetulla rakenteella pyrittäisiin lieventämään lainanantorahastojen likviditeettiriskiä ja niin kutsuttua maturiteettitransformaatiota, joka aiheutuu rahaston hallussa olevien pitkäaikaisten ja epälikvidien lainojen ja toisaalta sijoittajien lunastuspaineen epäsuhdasta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta suljetun rakenteen pääsääntöön. Lainanantorahastolla voisi olla myös avoin rakenne, mutta tällöin lainanantorahaston hoitajan tulisi osoittaa Finanssivalvonnalle, että rahaston maksuvalmiusriskin hallinta on yhteensopiva lainanantorahaston sijoitusstrategian ja lunastuspolitiikan kanssa. Tällaisia maksuvalmiusriskin hallintakeinoja voi olla esimerkiksi sellaiset maksuvalmiuden hoidon järjestelmät, joilla minimoidaan likviditeettiepätasapainoa ja toisaalta varmistetaan sijoittajien yhdenmukainen kohtelu (AIFM-direktiivin 21 johdantokappale). Momentissa ei säädettäisi erillisestä ilmoitusvelvollisuudesta tai Finanssivalvonnan päätöksestä, vaan avoimen rahaston kyseessä ollen sovellettavaksi tulisi 8 luvun 6 b §:ssä säädettäväksi esitetty maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta ja keinojen sisällyttäminen vaihtoehtorahaston sääntöihin. Momentti vastaa sisällöltään AIFM-direktiivin 16 artiklan uuden 2 a kohdassa käytettyä ilmaisua.  

Pykälän 3 momentti olisi informatiivinen ja siinä todettaisiin, ettei pykälän 1 momentin soveltamisen olisi tarkoitus rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston eurooppalaisia riskipääomarahastoja, eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja tai eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien, asetuksissa (EU) N:o 345/2013, 346/2013 ja 2015/760 vahvistettujen kynnysarvojen, rajoitusten ja edellytysten soveltamista. Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 16 artiklan 2 a kohta. Lisäksi teknisillä sääntelystandardeilla määritetään ne vaatimukset, jotka lainoja alulle panevien vaihtoehtorahastojen on täytettävä, jotta ne voivat säilyttää avoimen rakenteen. Näihin vaatimuksiin sisällytetään luotettava maksuvalmiuden hoitoa koskeva järjestelmä, likvidien varojen ja stressitestien saatavuus sekä asianmukainen lunastuspolitiikka, jossa otetaan huomioon lainoja alullepanevien vaihtoehtorahastojen maksuvalmiusprofiili, kohde-etuutena olevat lainavastuut, keskimääräinen takaisinmaksuaika ja vaihtoehtorahastojen salkkujen hajauttamisen aste ja koostumus.  

2 §.Lainojen alullepanon toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin yleisesti lainojen alullepanoa koskevista toimintaperiaatteista, menettelyistä ja prosesseista. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että lainojen alullepanoa harjoittavassa vaihtoehtorahastossa tulisi olla tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit lainojen myöntämiseksi. Velvollisuus koskisi niin lainanantorahastoja kuin myös muutoin lainoja alulle panevia vaihtoehtorahastoja.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuudesta soveltaa lainojen alullepanoa koskevassa toiminnassa tehokkaita toimintaperiaatteita, menettelyjä ja prosesseja luottoriskin arvioimiseksi sekä luottosalkun hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi. Näiden toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja prosessien tulisi olla oikeassa suhteessa vaihtoehtorahastojen alulle panemien lainojen laajuuteen. Velvollisuus koskisi myös sellaisia tilanteita, joissa kyseiset vaihtoehtorahastot ottaisivat lainapositioita kolmannen osapuolen välityksellä. Pykälän 2 momentin mukaisten toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja prosessien tehokkuutta tulisi tarkistaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodesta.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta 1 ja 2 momentin velvollisuuteen. Mikäli vaihtoehtorahasto panee alulle osakaslainoja, joiden nimellisarvo ei kokonaisuudessaan ylitä 150 prosenttia vaihtoehtorahaston pääomasta, ei 1 ja 2 momentin mukaisia velvollisuuksia sovellettaisi. Osakaslainoilla viitataan sellaiseen lainaan, jonka vaihtoehtorahasto myöntää yritykselle, jonka pääomasta tai äänioikeuksista sillä on hallussaan suoraan tai välillisesti vähintään viisi prosenttia, ja jota ei voida myydä ulkopuolisella taholle erillään vaihtoehtorahaston hallussa olevista saman yrityksen pääomainstrumenteista. Tällaisissakin tilanteissa sovellettaisiin kuitenkin yleistä velvollisuutta huolehtia vaihtoehtorahaston ja sen osuudenomistajien edun toteutumisesta sekä velvollisuutta varmistua markkinoiden häiriöttömästä toiminnasta. Lainkohdalla pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan 3 kohdan muutokset.  

3 §.Eturistiriitatilanteiden rajoittaminen lainojen alullepanossa . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rajoituksista vastaanottaa lainoja vaihtoehtorahastosta eturistiriitatilanteiden rajoittamiseksi lainojen alullepanossa. Eturistiriitojen rajoittamiseksi vaihtoehtorahastojen hoitaja tai sen henkilöstö ei saisi vastaanottaa lainoja miltään vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamalta vaihtoehtorahastolta. Vaihtoehtorahasto itse tai vaihtoehtorahastojen hoitaja sen puolesta ei saisi myöskään myöntää lainaa tällaiselle taholle. Vastaavasti lainojen myöntäminen olisi kielletty vaihtoehtorahaston säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut tehtäviään. Vaihtoehtorahasto ei myöskään saisi myöntää lainoja sellaiselle taholle, jolle vaihtoehtorahaston hoitaja on ulkoistanut tehtäviään eikä myöskään tällaisen yhteisön henkilöstölle. Lainan myöntäminen ei myöskään olisi mahdollista vaihtoehtorahastojen hoitajan kanssa samaan konserniin kuuluvalle taholle, ellei kyseinen yhteisö ole rahoitusalan yritys, joka myöntää lainoja ainoastaan muille kuin tämän pykälän mukaisille tahoille. Pykälällä pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uusi 4 e kohta.  

4 §. Lainanantorahaston vivutusrajat . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin lainanantorahastojen vivutuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan vivutusraja vaihtelisi riippuen siitä, onko rahasto suljettu vai avoin. Suljetun rahaston vivutus ei saisi ylittää 300 prosenttia ja avoimen rahaston vivutus ei puolestaan saisi ylittää 175 prosenttia. Avoimien rahastojen osalta rahoitusvakauteen kohdistuva riski on suurempi, sillä niihin voi kohdistua suljettuja rahastoja suuremmat lunastuspaineet. Vivutus laskettaisiin rahaston position ja nettoarvon välisenä suhteena. Sellaisia lainajärjestelyjä, jotka katetaan kokonaisuudessaan lainoja alullepanevan vaihtoehtorahaston sijoittajien tekemillä sopimuksiin perustuvilla pääomasitoumuksilla, ei katsottaisi positioksi. Tällaisen sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän katsotaan tarjoavan kattavan kehyksen vivutuksen laskemiseksi ja siinä otetaan huomioon erityisesti johdannaisten luoma keinotekoinen vivutus. Pykälän 1 momentin tarkoituksena olisi varmistaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden säilyminen oikeasuhtaisilla suojatoimilla. Vivutusraja ei riippuisi siitä, markkinoidaanko lainoja alullepanevaa vaihtoehtorahastoa ainoastaan ammattimaisille sijoittajille tai ammattimaisille ja ei-ammattimaisille sijoittajille.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin osakaslainoja koskevasta poikkeuksesta. Vivutusrajoja ei sovellettaisi sellaisiin lainanantorahastoihin, joiden lainaportfolio koostuisi yksinomaan osakaslainojen alullepanosta, jos osakaslainojen nimellisarvo ei kokonaisuudessaan ylitä 150 prosenttia kyseisen rahaston pääomasta.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa vaihtoehtorahastojen hoitaja ei pysty tästä riippumattomasta syystä noudattamaan vivutusrajoja. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi kohtuullisessa ajassa toteutettava lainanantorahastossa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta vivutusvaatimukset voidaan täyttää. Toimenpiteissä tulisi kuitenkin ottaa asianmukaisesti huomioon osuudenomistajien etu.  

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uuden 4 b kohdan mukaiset velvollisuudet.  

5 §. Lainojen alullepanon sijoitusraja-arvot. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin sijoitusraja-arvoista. Sijoitusraja-arvojen tarkoituksena olisi hajauttaa riskiä, joka syntyy lainoja alullepanevan vaihtoehtorahaston ja muiden rahoitusmarkkinatoimijoiden keskinäisistä sidonnaisuuksista. Pykälän 1 momentin mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi hajautettava riskiä varmistamalla, ettei sen yksittäiselle lainanottajalle myöntämien lainojen nimellisarvo ylitä 20 prosenttia vaihtoehtorahaston pääomasta silloin, kun lainanottajana on rahoitusalan yritys, vaihtoehtorahasto tai sijoitusrahasto. Sijoitusraja-arvon soveltamisen ei olisi tarkoitus rajoittaa ELTIF-asetuksessa, EuVECA-asetuksessa tai EuSEF-asetuksessa vahvistettujen kynnysarvojen, rajoitusten ja edellytysten soveltamista. Lainkohdassa pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uuden 4 a kohdan vaatimat muutokset.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin säädettäväksi ehdotetun 20 prosentin sijoitusraja-arvon soveltamisesta. Sijoitusraja-arvoa olisi alettava soveltaa viimeistään vaihtoehtorahaston säännöissä tai tarjousesitteessä määrättynä päivänä, joka voisi olla enintään 24 kuukauden kuluttua vaihtoehtorahaston osuuksien ensimmäisestä merkintäpäivästä. Sijoitusraja-arvon soveltamisajankohdan valinnassa olisi otettava huomioon vaihtoehtorahaston omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on määrä sijoittaa. Finanssivalvonta voisi poikkeuksellisessa tilanteessa ja saatuaan vaihtoehtorahaston hoitajalta asianmukaisesti perustellun sijoitussuunnitelman, hyväksyä määräajan pidentämisen enintään 12 kuukaudella. Näin ollen sijoitusraja-arvoa olisi alettava soveltaa viimeistään 36 kuukauden kuluttua vaihtoehtorahaston osuuksien ensimmäisestä merkintäpäivästä lukien.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin sijoitusraja-arvon soveltamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Sijoitusraja-arvon soveltamisen keskeytys olisi mahdollinen, jos vaihtoehtorahaston pääomaa korotetaan tai alennetaan. Sijoitusraja-arvon soveltamisen keskeytys saisi kestää enintään niin pitkään, kuin on välttämätöntä ja enintään 12 kuukautta.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin sijoitusraja-arvon soveltamisen päättymisestä. Sijoitusraja-arvon soveltaminen päättyisi, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja alkaisi myydä vaihtoehtorahaston omaisuutta voidakseen hoitaa rahasto-osuuksien lunastukset vaihtoehtorahaston selvitysmenettelyn yhteydessä.  

Ehdotetun pykälän 2–4 momentissa pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uusien 4 c ja 4 d kohtien vaatimukset.  

6 § . Lainojen tuottojen kohdistaminen . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin vaihtoehtorahaston alulle panemien lainojen tuottojen kohdentamisesta. Tuotot tulisi kohdentaa kokonaisuudessaan kyseiseen vaihtoehtorahastoon. Tuotoista voitaisiin kuitenkin vähentää niiden hallinnoinnista mahdollisesti perittävät sallitut kulut. Tällaisia kuluja olisivat esimerkiksi hallinnolliset maksut, lainojen perustamiseen tai perintään liittyvät kulut taikka lainojen strukturointiin liittyvät kustannukset. Ollakseen sallittuja, kulujen tulee konkreettisesti liittyä myönnettyihin lainoihin tai niiden hallinnointiin. Lisäksi kaikki lainojen hallinnointiin liittyvät kulut olisi ilmoitettava sijoittajille osana vaihtoehtorahastojen hoitajan säännöllistä tiedonantovelvollisuutta. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uusi 4 f kohta.  

7 § . Vähimmäislainamäärän säilyttäminen . Pykälä olisi uusi ja sen 1 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuudesta varmistua siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto säilyttää vähintään viisi prosenttia kunkin myöntämänsä lainan nimellisarvosta. Vähimmäislainamäärä tulisi säilyttää erääntymiseen asti sellaisissa lainoissa, joiden erääntymisaika on enintään kahdeksan vuotta. Vastaavasti tilanteissa, joissa laina on myönnetty kuluttajalle, tulisi vähimmäislainamäärä säilyttää lainan erääntymiseen saakka riippumatta siitä, milloin laina erääntyy. Muiden lainojen osalta vähimmäislainamäärä tulisi säilyttää vähintään kahdeksan vuotta. Velvollisuuden tarkoituksena on huolehtia siitä, että myönnettyjen lainojen laatu pysyisi hyvänä ja välttää moraalikato tilanteissa, joissa vaihtoehtorahastojen hoitaja siirtää rahaston myöntämiä lainoja eteenpäin kolmansille tahoille.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta vähimmäislainamäärän säilyttämisvelvollisuuteen. Ensinnäkään vaihtoehtorahaston ei tarvitsisi säilyttää viittä prosenttia myöntämästään lainasta silloin, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja alkaa selvitysmenettelyn yhteydessä myymään vaihtoehtorahaston omaisuuseriä hoitaakseen osuuksien lunastukset. Vähimmäislainamäärää ei tarvitsisi säilyttää silloin, kun myönnetyistä lainoista luopuminen on tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklassa määrättyjen rahoitettavien toimenpiteiden tai tuotevaatimusten noudattamiseksi. Vastaavasti vähimmäislainamäärää ei tarvitsisi säilyttää silloin, kun myönnetystä lainasta luopuminen on tarpeen, jotta vaihtoehtorahastojen hoitaja kykenee toteuttamaan vaihtoehtorahaston sijoitusstrategiaa rahaston sijoittajien edun mukaisesti. Myös tilanteissa, joissa myönnettyjen lainojen myynti johtuu lainaan liittyvän riskitilanteen heikkenemisestä, ja vaihtoehtorahastojen hoitaja on havainnut tämän heikkenemisen osana asianmukaisen huolellisuuden ja riskienhallinnan prosessejaan. Tällöin lainaan liittyvä riskitilanteen heikkeneminen olisi ilmoitettava kyseisen lainan ostajalle lainan hankinnan yhteydessä.  

Vaihtoehtorahastojen hoitajan soveltaessa mitä tahansa pykälän 2 momentin mukaista poikkeusta vähimmäislainamäärän säilyttämisvelvollisuuteen, olisi tämän pystyttävä pyydettäessä osoittamaan Finanssivalvonnalle täyttävänsä edellytykset vähimmäislainamäärän säilytysvelvollisuuden soveltamatta jättämiseen.  

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan kiellettäväksi vaihtoehtorahastojen hoitajalta sellaisten vaihtoehtorahastojen hoitaminen, joissa harjoitetaan lainojen alullepanoa yksinomaan kyseisten lainojen tai lainapositioiden myymiseksi kolmansille osapuolille. Näin ollen lainojen siirtämisen lisäksi kiellettyjä olisivat myös sellaiset järjestelyt, joissa lainapositio siirrettäisiin esimerkiksi johdannaisilla kolmansille tahoille. Velvollisuus koskisi niin lainanantorahastoja kuin myös lainoja alullepanevia vaihtoehtorahastoja. Pykälän 4 momentin tarkoituksena on välttää moraalikatoa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajien alullepanemien lainojen yleisen luoton laadun heikkenemistä.  

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 15 artiklan uudet 4 h ja 4 i kohdat. 

19 luku ETA-valtiot 

3 § . Oikeus markkinoida ja ennakkomarkkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi poikkeus markkinoinnista ei-ammattimaiselle asiakkaalle, kun kyseessä on pääasiassa tietyn yhtiön osakkeisiin sijoittavan ETA-vaihtoehtorahaston osuuksia kyseisen yhtiön tai sen sidosyhteisöjen työntekijöille henkilöstötalletusjärjestelmien tai henkilöstöedustusjärjestelmien puitteissa. Työntekijöiden osallistuminen näihin ohjelmiin tulisi olla tasapuolisesti mahdollista, vaikka henkilöstöä olisi kahdessa tai useammassa ETA-valtiossa. Finanssivalvonta ei saisi asettaa ETA-vaihtoehtorahaston kotivaltion sovellettavien vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia markkinoinnissa ei-ammattimaiselle asiakkaalle näiden ollessa tässä lainkohdassa tarkoitettuja työntekijöitä. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 43 artiklan uusi 3 kohta.  

20 luku Kolmannet maat 

2 § . Oikeus markkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa . Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdan viittaus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luetteloon poistettaisiin. Muutosdirektiivissä luettelo on korvattu komission yksilöimien suuririskisten kolmansien maiden luettelolla. Kolmansia maita koskevia vaatimuksia yhdenmukaistettaisiin rahanpesuasetuksen suuririskisiä kolmansia maita koskevien vaatimusten kanssa. Lisäksi 1 momentin johdantokappaleeseen tehtäisiin kielenhuollollinen muutos. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 36 artiklan 1 kohdan c alakohta.  

Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä edellytys, jonka mukaan vaihtoehtorahaston sijoittumismaana oleva kolmas maa ei saisi olla nimettynä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I. Kolmansia maita koskevia vaatimuksia yhdenmukaistettaisiin siten sellaisten valtioiden osalta, jotka on lisätty veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU-luetteloon. Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo on osa veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevaa EU:n työtä. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 36 artiklan 1 kohdan d alakohta.  

3 § . Kolmannesta maasta markkinointi . Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdan viittaus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luetteloon poistettaisiin. Muutosdirektiivissä luettelo on korvattu komission yksilöimien suuririskisten kolmansien maiden luettelolla. Lisäksi 1 momentin johdantokappaleeseen tehtäisiin kielenhuollollinen korjaus. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta.  

Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä edellytys, jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittumismaana oleva kolmas maa ei saisi olla nimettynä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta.  

4 § . Säilytysyhteisö . Pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdan viittaus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luetteloon poistettaisiin. Muutosdirektiivissä luettelo on korvattu komission yksilöimien suuririskisten kolmansien maiden luettelolla. Lisäksi 2 momentin johdantokappaleeseen tehtäisiin kielenhuollollinen muutos. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 6 kohdan c alakohta.  

Pykälän 2 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä edellytys, jonka mukaan vaihtoehtorahaston sijoittumismaana oleva kolmas maa ei saisi olla nimettynä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 6 kohdan d alakohta.  

Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 3 momentti , jonka mukaisesti säilytysyhteisö ei saisi nimeämishetkellään olla sijoittautuneena komission yksilöimien suuririskisten kolmansien maiden luettelossa nimetyssä maassa eikä kolmannessa maassa, jonka voidaan katsoa olevan veroasioissa yhteistyöhaluton. Mikäli maa myöhemmin yksilöitäisiin rahanpesuasetuksessa tarkoitetuksi suuririskiseksi kolmanneksi maaksi tai se lisättäisiin veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU-luetteloon, tulisi vaihtoehtorahastojen hoitajan nimetä uusi, edellytykset täyttävä, säilytysyhteisö kohtuullisen ajan kuluessa. Uusi säilytysyhteisö tulisi kuitenkin nimetä viimeistään kahden vuoden kuluttua. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 6 kohdan toinen alakohta.  

21 luku Finanssivalvontaa koskevat säännökset  

2 a § . Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä. Pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 1 momentti käsittää tilanteet, joissa vaihtoehtorahastojen hoitaja on itse päättänyt käyttää maksuvalmiuden hoidon keinoja 8 luvun 6 e §:n mukaisesti. Tällöin Finanssivalvonnan tulisi viipymättä ilmoittaa ulkomaiselle vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille keinojen käytöstä. Vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla viitataan voimassa olevan lain 2 luvun 4 §:n 19 kohdan mukaisesti ETA-valtioon, joka ei ole vaihtoehtorahaston hoitajan kotijäsenvaltio.  

Pykälän 2 momentti sisältäisi tilanteet, joissa Finanssivalvonta on päättänyt käyttää 8 luvun 6 f §:n mukaista oikeutta määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeytyksestä. Tällöin ilmoitus olisi tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että Finanssivalvonnan tulisi toimittaa tiedot myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja tietyissä tilanteissa järjestelmäriskikomitealle.  

Oikeus ja velvollisuus toimia salassapitosäännösten estämättä perustuu Finanssivalvonnasta annetun lain viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaan 52 §:ään sekä 60 §:ään Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta sekä saman lain 71 § 1 momentissa säädettyyn Finanssivalvonnan oikeuteen luovuttaa tietoja mukaan lukien 71 § 2 momentin mukaisen edellytyksen luovutettavien tietojen saajan vastaavasta salassapitovelvollisuudesta.  

Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 16 artiklan 2 d alakohdan 3 kappaleen ja 50 artiklan uuden 5 a kohdan vaatimukset.  

2 b §. Pyyntö maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämiseksi . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin viranomaisten välisistä toimenpidepyynnöistä koskien maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämistä. Vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottava jäsenvaltio voisi esittää Finanssivalvonnalle pyynnön siitä, että Finanssivalvonta käyttäisi 8 luvun 6 f §:n mukaista oikeuttaan määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Pyyntö tulisi perustella ja toimittaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahoitusjärjestelmän vakauteen tai eheyteen saattaisi kohdistua riskejä, tulisi kyseinen ilmoitus toimittaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lisäksi järjestelmäriskikomitealle.  

Finanssivalvonta voisi päätyä noudattamaan tälle esitettyä pyyntöä tai jättää pyynnön hyväksymättä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa Finanssivalvonta ei hyväksy vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyyntöä. Tällöin Finanssivalvonnan olisi esitettävä perusteet ja erimielisyyden syyt pyynnön hyväksymättä jättämiselle vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos alkuperäinen toimenpidepyyntö on toimitettu järjestelmäriskikomitealle, Finanssivalvonnan olisi toimitettava oma ilmoituksensa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lisäksi myös järjestelmäriskikomitealle.  

Pykälän 3 momentissa viitattaisiin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiassa antamaan lausuntoon. Järjestelmäriskikomitea laatisi lausunnon vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemästä pyynnöstä ja Finanssivalvonnan pyyntöön laatimasta vastauksesta, jos Finanssivalvonta on päätynyt jättämään alkuperäisen pyynnön hyväksymättä. Jos Finanssivalvonta on päättänyt olla toimimatta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti, sen olisi ilmoitettava asiasta järjestelmäriskikomitealle ja vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Finanssivalvonnan olisi perusteltava lausunnon noudattamatta jättäminen tai aikomuksensa jättää noudattamatta sitä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voisi harkintansa mukaan päätyä julkistamaan Finanssivalvonnan antamat perusteet Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon noudattamatta jättämiselle, ellei julkistaminen ole ristiriidassa rahaston osuudenhaltijoiden tai yleisön oikeutettujen etujen kanssa.  

Oikeus ja velvollisuus toimia salassapitosäännösten estämättä perustuisi Finanssivalvonnasta annetun lain viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaan 52 §:ään sekä 60 §:ään Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta sekä saman lain 71 § 1 momentissa säädettyyn Finanssivalvonnan oikeuteen luovuttaa tietoja mukaan lukien 71 § 2 momentin mukaisen edellytyksen luovutettavien tietojen saajan vastaavasta salassapitovelvollisuudesta. Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 50 artiklan uudet 5 a–5 c ja 5 e kohta. AIFM-direktiivin 50 artiklan uuden 5 e osalta kansallista toimeenpanoa edellyttää ainoastaan kohdan ensimmäinen virke.  

8 a §. Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa ja vastaanottaa ilmoitus säilytysyhteisön säännösten vastaisesta toiminnasta . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta tehdä ilmoitus ja vastaanottaa ilmoitus säilytysyhteisön säännösten vastaisesta toiminnasta. Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 50 artiklan uuden 5 g kohdan velvollisuudet.  

Velvollisuus toimia salassapitosäännösten estämättä perustuisi Finanssivalvonnasta annetun lain viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaan 52 §:ään sekä 60 §:ään Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta sekä saman lain 71 § 1 momentissa säädettyyn Finanssivalvonnan oikeuteen luovuttaa tietoja mukaan lukien 71 § 2 momentin mukaisen edellytyksen luovutettavien tietojen saajan vastaavasta salassapitovelvollisuudesta.  

10 §.Tietojenvaihto. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Finanssivalvonnan tietojen toimittamisvelvollisuuteen ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle lisättäisiin kyseisen ETA-valtion rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkitykselliset tiedot. Muutoksella pantaisiin täytäntöön AIFM-direktiivin 25 artiklan toisen kohdan kolmas alakappale.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti , jolloin nykyisen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi. Direktiivimuutoksen myötä tulisi mahdolliseksi, että säilytysyhteisö olisi perustettu eri ETA-valtioon kuin vaihtoehtorahasto tai vaihtoehtorahastojen hoitaja. Näin ollen olisi tärkeää varmistaa viranomaisten tietojen saanti ja tiedonkulku myös niissä tapauksissa, joissa säilytysyhteisö ja vaihtoehtorahasto tai vaihtoehtorahastojen hoitaja kuuluisivat eri ETA-valvontaviranomaisten valvontaan. Tietojen toimittaminen tapahtuisi valvontaviranomaisten kautta. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 21 artiklan 16 kohta.  

Oikeus ja velvollisuus toimia salassapitosäännösten estämättä perustuisi Finanssivalvonnasta annetun lain viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaan 52 §:ään ja 71 § 1 momentissa säädettyyn Finanssivalvonnan oikeuteen luovuttaa tietoja mukaan lukien 71 § 2 momentin mukaisen edellytyksen luovutettavien tietojen saajan vastaavasta salassapitovelvollisuudesta. 

11 § . Valvontayhteistyö . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti . Jos Finanssivalvonta on saanut pyynnön käyttää valvontavaltuuksiaan, Finanssivalvonnan olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava käytetyistä valtuuksista ja havainnoista. Ilmoitus pitäisi toimittaa pyytävälle ETA-valvontaviranomaiselle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja jos rahoitusjärjestelmän vakuuteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, ilmoitus olisi toimitettava myös järjestelmäriskikomitealle. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön AIFM-direktiivin 50 artiklan uuden 5 f kohdan vaatimukset.  

Velvollisuus toimia salassapitosäännösten estämättä perustuisi Finanssivalvonnasta annetun lain viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaan 52 §:ään ja 71 § 1 momentissa säädettyyn Finanssivalvonnan oikeuteen luovuttaa tietoja mukaan lukien 71 § 2 momentin mukaisen edellytyksen luovutettavien tietojen saajan vastaavasta salassapitovelvollisuudesta. 

15 §.Finanssivalvonnan salassapitovelvollisuus . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finanssivalvonnan mahdollisuuksia poiketa salassapidosta laajennettaisiin. Finanssivalvonta voisi nykyisen tavoin katsoa, ettei tieto ole salassa pidettävää, jos Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin ei toisin ilmoita tietoja toimittaessaan taikka jos tiedot luovutetaan Suomen tai muun ETA-valtion syyttäjä- tai esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi. Tällaisia tietoja voivat olla sellaiset tiedot, joiden ilmaiseminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten tai tapauksissa, jotka kuuluvat vero-oikeuden säännösten soveltamisen alaan. Näiden tilanteiden lisäksi Finanssivalvonta voisi luovuttaa tietoja, jos ilmaisuja tai tietoja käytetään tiivistelmässä tai koosteessa siten, ettei yksittäistä toimijaa voida siitä tunnistaa. Muutokset on katsottu tarpeellisiksi markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja käytettävissä olevien vaihtoehtorahastojen markkinoita koskevien tietojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Pykälän otsikointia ehdotetaan lisäksi tarkennettavaksi siten, että otsikosta kävisi selkeästi ilmi velvollisuuden koskevan Finanssivalvontaa. Näin vältyttäisiin mahdollisilta sekaannuksilta 7 luvun 11 §:n salassapitovelvollisuuteen, joka kohdistuu vaihtoehtorahastojen hoitajaan.  

22 luku Seuraamukset, muutoksenhaku ja rikkomuksista ilmoittaminen  

2 § . Seuraamusmaksu. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin järjestyksessä viimeiseksi kohdaksi uusi 13 kohta, jossa lueteltaisiin kiinteistörahastoja koskevasta luvusta johtuvat hallinnolliset seuraamukset. Nämä hallinnolliset seuraamukset olisivat seuraamusmaksun alaisina uusia. Voimassa olevan lain mukaan rangaistusuhkaisia tekoja ovat kiinteistörahastolain 25 §:ssä säädetty kiinteistörahastorikos, 26 §:ssä säädetty kiinteistörahastorikkomus ja 27 §:ssä säädetty arvioitsijarikkomus. Kiinteistörahastoja koskevia seuraamussäännöksiä ehdotettaisiin yhtenäistettäväksi muiden vaihtoehtorahastoja koskevien seuraamussäännösten kanssa. Näin ollen seuraamusmaksun alaisiksi ehdotettaisiin 18 a luvun 5 §:n säännökset kiinteistörahaston toiminimen käyttämisestä, 8 §:n säännökset kiinteistörahaston liiketoiminnan harjoittamisesta, 9 §:n säännökset kiinteistörahastolle sallitusta muusta toiminnasta, 10 §:n säännökset kiinteistörahaston osakepääomasta, 11 §:n säännökset kiinteistörahaston perustamisesta, 12 §:n säännökset kaupankäynnistä kiinteistörahaston osakkeilla, 13 §:n säännökset kiinteistörahaston yhtiöjärjestyksestä, 14 §:n säännökset kiinteistösijoitustoiminnan säännöistä, 15 §:n säännökset kiinteistörahaston sääntöjen toimittamisesta Finanssivalvonnalle, 16 §:n säännökset kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta, 18 §:n säännös kiinteistörahaston luoton ottamista koskevista rajoituksista ja 19 § säännökset kiinteistöjen tai kiinteistöarvopapereiden hankinnasta tai luovutuksesta. Voimassa olevan lain mukaisesta kiinteistörahastorikoksesta säädettäisiin lisäksi vaihtoehtorahastorikoksena. Kiinteistörahastorikkomuksen osalta luovuttaisiin rangaistusuhkaisesta rikosseuraamuksesta.  

5 § . Vaihtoehtorahastorikos. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin rangaistavaksi nimityksen kiinteistörahasto käyttäminen 18 a luvun 5 §:n vastaisesti. Vastaava teko on säädetty rangaistavaksi kiinteistörahastorikoksena voimassa olevan kiinteistörahastolain 25 §:ssä. Ehdotuksessa poikettaisiin edelleen rikosoikeuden kokonaisuudistuksen yhteydessä noudatetusta keskittämisperiaatteesta, joka edellyttää vankeusuhkaisten rikosten siirtämistä rikoslakiin. Vaihtoehtorahastotoimintaa ja kiinteistörahastoja koskevan sääntelyn yksityiskohtaisuuden johdosta rikossääntelyn siirtäminen rikoslakiin tekisi rikoslaista tarpeettoman raskaslukuisen, minkä vuoksi rangaistussäännös olisi perusteltua säilyttää erityislaissa. Lisäksi ehdotetun säännöksen potentiaaliset rikkojat rajoittuvat käytännössä toimijoihin, joiden edellytetään tuntevan kyseisen lain säännökset. Ehdotuksessa noudatettaisiin myös laajemmin rahoitusmarkkinalainsäädännössä omaksuttua lainsäädäntötekniikkaa. Edellä mainituista syistä keskittämisperiaatteesta on katsottu voivan edelleen poiketa.  

5 a § . Kiinteistönarvioitsijarikkomus. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kiinteistönarvioitsijarikkomuksista voimassa olevan kiinteistörahastolain 26 §:n mukaisesti. Pykälä siirrettäisiin ehdotettavasta kiinteistörahastoja koskevasta 18 a luvusta 22 lukuun, jolloin kaikki seuraamukset olisi koottu samaan lukuun. Pykälää täsmennettäisiin käyttämällä termiä kiinteistönarvioitsija termin arvioitsija sijaan. Pykälän sisältöä täsmennettäisiin lisäämällä maininta siitä, että arvostamis- ja arviointiperusteista säädetään lain 18 a luvun 19 §:n 2 momentissa. Lainkohdassa luetellaan kiinteistörahaston arvostamis- ja arviointiperusteiden vähimmäisvaatimuksista. Näiden vähimmäisvaatimuksien ei voida katsoa täyttyvän, jos laiminlyönti on olennainen eivätkä kiinteistönarvioitsijan ammattitaito- ja eettisyysvaatimukset täyty. Pykälällä halutaan korostaa arviointitoiminnan tärkeyttä, merkitystä ja uskottavuutta. Väitetyssä rikkomustapauksessa arvioitsijan on kyettävä osoittamaan, että hän on toiminut annettujen sääntöjen ja määräysten mukaisesti noudattaen kohtuudella vaadittavaa tiedonanto- ja selonottovelvollisuutta. Lisäksi termi tuottamus korvattaisiin termillä huolimattomuus.  

7.2  Sijoitusrahastolaki

1 luku Yleiset säännökset 

2 §.Määritelmät . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 35 kohta , jossa lisättäisiin arvopaperikeskuksen määritelmä. Arvopaperikeskuksen määritelmä perustuisi muutosdirektiivin 2 artiklan 1 kohdan u alakohtaan. Uuden 35 kohdan johdosta 34 kohtaan tehtäisiin listatekninen muutos.  

3 § . EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät . Pykälän 1 momentin 14 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi luettelotekninen muutos listaan lisättävän uuden 15 ja 16 kohdan vuoksi. Uusi 15 kohta sisältäisi vertailuarvoasetuksen määritelmän ja uusi 16 kohta sisältäisi Euroopan järjestelmäriskikomitean määritelmän.  

2 luku Rahastoyhtiön toimilupa 

2 §.Rahastoyhtiölle sallittu toiminta. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin uusi 4 ja 5 kohta . Rahastoyhtiöt saisivat tarjota toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä sekä mitä tahansa muita rahastoyhtiön jo suorittamia tehtäviä tai toimintoja, kunhan kaikki mahdolliset muille osapuolille tehtävien suorittamisesta syntyvät eturistiriidat käsitellään asianmukaisesti. Muutoksen tarkoituksena ei olisi muuttaa eturistiriitojen hallintaan liittyviä säännöksiä, vaan korostaa eturistiriitojen hallinnan tärkeyttä. Muutosdirektiivin johdantokappaleen 6 mukaan muita rahastoyhtiön suorittamia tehtäviä ja toimintoja voi olla esimerkiksi henkilöstö- ja tietotekniikkapalvelut sekä salkunhallintaan ja riskienhallintaan liittyvät tietotekniikkapalvelut. Tällä mahdollisuudella halutaan tukea rahastoyhtiöiden kansainvälistä kilpailukykyä tuomalla mittakaavaetuja ja auttaa niitä monipuolistamaan tulonlähteitään. Muutoksella otettaisiin käyttöön kansallinen liikkumavara ja pantaisiin täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan b alakohdan muutokset.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti , jonka mukaisesti rahastoyhtiö saisi jatkossa tarjota vertailuarvoasetuksen mukaista vertailuarvojen hallinnointia. Vertailuarvojen hallinnointia ei saisi harjoittaa kuitenkaan rahastoyhtiön hallinnoimissa sijoitusrahastoissa. Muutoksella otettaisiin käyttöön kansallinen liikkumavara ja pantaisiin täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan uusi c alakohta. Lisäksi muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön osin direktiivin 6 artiklan 3 kohdan toinen kappale.  

Pykälän 4 momentiksi ehdotettua nykyistä 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Lainkohdasta ehdotetaan poistettavaksi edellytys 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukaisten liitännäispalvelujen tarjoamiseen ilman, että rahastoyhtiölle on myönnetty toimilupa omaisuudenhoitopalvelun tarjoamiseksi. Näin ollen omaisuudenhoitopalveluiden tarjoaminen ei olisi enää jatkossa edellytyksenä muiden sijoitusrahastodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisten liitännäispalveluiden tarjoamiseksi. Lisäksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus 3 momentin mukaiseen vertailuarvojen hallinnointiin, joten rahastoyhtiölle ei voitaisi myöskään myöntää toimilupaa ainoastaan vertailuarvojen hallinnointiin. Muutos perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisen kappaleen muutoksiin.  

Pykälän 6 momentiksi siirtyvää 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sijoituspalvelulain säännösten soveltaminen rajattaisiin koskemaan tilanteita, joissa kysymys on rahoitusvälineisiin liittyvästä sijoituspalvelun tarjoamista.  

4 § . Toimilupahakemus . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimilupahakemuksiin liitettäviin selvityksiin lisättäisiin toimintasuunnitelma ja selvitykset ulkoistamisjärjestelyistä. Ulkoistamisjärjestelyt kattaisivat niin ulkoistamista kuin myös edelleen ulkoistamista koskevat järjestelyt. Yksityiskohtaisemmat vaatimukset tiedoista, joita toimiluvan hakemusvaiheessa on toimitettava, säädettäisiin valtiovarainministeriön asetuksessa. Muutos perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 7 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan vaatimuksiin.  

7 § . Toimiluvan laajuus ja muuttaminen . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti . Rahastoyhtiöille lisättäisiin velvollisuus ilmoittaa alkuperäisen toimiluvan edellytysten olennaisista muutoksista Finanssivalvonnalle ennen muutosten toteuttamista. Tällaisia olisivat olennaiset muutokset esimerkiksi ulkoistamisjärjestelyihin tai toimintaohjelmaan. Muutos perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 7 artiklan uuteen 7 kohtaan.  

3 luku Toimintaedellytykset ja vähimmäispääoma 

2 § . Johtaminen ja luotettavuus . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Vähintään kahden sijoitusrahaston palveluksessa olevan johtohenkilön olisi hoidettava tehtäviään kokopäiväisesti. Vastaavasti näillä kahdella johtohenkilöllä tulisi olla vakituinen asuinpaikka ETA-alueella. Muutoksen johdosta nykyinen 4 momentti siirrettäisiin 5 momentiksi. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 7 artiklan 1 kohdan b alakohta.  

4 luku Toiminnan järjestäminen 

12 § . Sijoitusrahaston hoitaminen kolmannen osapuolen aloitteesta . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin eturistiriitojen hallinnasta ja ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle tilanteissa, joissa rahastoyhtiö hoitaa tai aikoo hoitaa rahastoa kolmannen osapuolen aloitteesta. Tällaisia tilanteita olisivat muun muassa sopimukset, joissa sijoitusrahasto käyttää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän nimeä (niin sanottu white labeling ) tai rahastoyhtiö nimeää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän ulkoistettua tehtävää hoitavaksi tahoksi. Tällöin rahastoyhtiön olisi erityisesti täsmennettävä ne kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet, jotka se on toteuttanut ehkäistäkseen eturistiriitatilanteiden syntymisen sen ja kolmannen osapuolen välisessä suhteessa. Jos eturistiriidat eivät olisi ehkäistävissä, rahastoyhtiön olisi selvitettävä, miten se tunnistaa, hallitsee ja valvoo eturistiriitoja sekä soveltuvin osin myös ilmoittaa niistä sijoittajille, jotta voidaan estää eturistiriitoja vaikuttamasta haitallisesti sijoitusrahaston ja sen sijoittajien etuihin. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 14 artiklan uusi 2 a kohta.  

13 § . Rahastoyhtiön yleinen raportointivelvollisuus Finanssivalvonnalle . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rahastoyhtiön yleisemmästä raportointivelvollisuudesta Finanssivalvonnalle. Rahastoyhtiön raportointivelvollisuuksia ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi vaihtoehtorahastojen hoitajan raportointivelvollisuuden kanssa. Finanssivalvonta voisi myös vaatia rahastoyhtiötä toimittamaan muita tietoja säännöllisesti tai satunnaisesti, jos se on tarpeen järjestelmäriskin tehokkaan valvonnan kannalta. Tällöin Finanssivalvonnan olisi kuitenkin ilmoitettava lisäraportointivaatimuksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin uuden 20 a artiklan 1, 2 ja 4 kohdan velvollisuudet.  

14 §.Rahastoyhtiön raportointivelvollisuus Finanssivalvonnalle salkunhoito- ja riskienhallintatehtävien ulkoistamisesta . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta raportoida toteuttamistaan ulkoistamisjärjestelyistä Finanssivalvonnalle. Pykälän 1 momentti sisältäisi velvollisuuden raportoida ulkoistetuista salkunhoito- ja riskienhallintatehtävistä, niiden organisoinnista ja valvonnasta.  

Pykälän 2 momentissa kuvailtaisiin tietoja, jotka raportoitaisiin ulkoistettujen salkunhoito- ja riskienhallintatehtävien hoitajasta. Tällaisten tietojen tulisi sisältää sellaiset tunnisteet, jotka tarvitaan tietojen yhdistämiseksi muihin valvontatietoihin tai julkisista lähteistä saataviin tietoihin. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin uuden 20 a artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaiset raportointivaatimukset.  

5 luku Vakavaraisuus ja riskienhallinta 

Muutosdirektiivi pitää sisällään säännöksiä maksuvalmiuden hoidon keinoista ja niiden käyttämisen edellytyksistä. Maksuvalmiuden hoito on keskeinen osa sijoitusrahastojen riskienhallintaa. Tämän vuoksi uudet maksuvalmiuden hoidon keinot ja niiden käyttämistä koskevat lainkohdat on sisällytetty sijoitusrahastolain 5 lukuun, joka käsittää rahastojen vakavaraisuuden ja riskienhallinnan.  

4 §.Maksuvalmiuden hoidon keinot. Pykälä olisi uusi ja siinä määriteltäisiin maksuvalmiuden hoidon hallinnoimiseksi käytettävissä olevat keinot. Maksuvalmiuden hoidon keinoja olisi yhteensä yhdeksän: merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttäminen, lunastusrajoitus, ilmoitusajan pidentäminen, lunastusmaksu, joustava hinnoittelu, kaksoishinnoittelu, diluutiosuojamaksu, apporttina tehtävä lunastus ja varojen erottelujärjestelyt (ns . side pocket ). Pykälässä selvennettäisiin kunkin maksuvalmiuden välineen erityispiirteitä. Lunastusmaksujen, joustavan hinnoittelun ja kaksoishinnoittelun osalta lainkohdassa viitataan ennalta määriteltyyn mekanismiin tai maksuun. Määritys tapahtuisi rahaston säännöissä. Lisäksi Euroopan komissiolla on valtuus täydentää muutosdirektiiviä maksuvalmiuden hoidon keinojen täsmentämiseksi, josta voi tulla tarkempaa ohjausta ennalta määrittämiseen. Maksuvalmiuden hoidon keinojen määritelmä perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 18 a artiklan 1 kohtaan ja direktiivin liitteen II A luetteloon.  

5 §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaan sovellettavista periaatteista. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta valita asianmukaiset maksuvalmiuden hoidon keinot. Keinot tulisi valita, jotta sijoitusrahasto pystyisi selviämään vaikeiden markkinaolosuhteiden mukanaan tuomista kasvavista lunastuspaineista. Valittujen keinojen tulisi olla sopivia kyseiselle sijoitusrahastolle ja keinojen asianmukaisuutta tarkasteltaisiin suhteessa rahaston sijoitusstrategiaan, lunastuspolitiikkaan ja maksuvalmiusprofiiliin. Jotta sijoitusrahaston sijoittajat pystyisivät tutustumaan tarkemmin sijoitusrahastolle valittuihin maksuvalmiuden hoidon keinoihin ja tekemään riskinottohalukkuuteensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisia sijoituspäätöksiä, tulisi rahaston säännöissä kuvailla valittuja maksuvalmiuden hoidon keinoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tämän lisäksi rahastoyhtiön valitsemat maksuvalmiuden hoidon keinot tulisi ilmoittaa Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 2 momentissa rajoitettaisiin valittavissa olevia keinoja. Maksuvalmiuden hoidon keinoiksi ei voisi valita ainoastaan joustavaa hinnoittelua ja kaksoishinnoittelua. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta velvollisuuteen valita kaksi maksuvalmiuden hoidon keinoa. Muutosdirektiivissä rahamarkkinarahastojen osalta pidetään riittävänä, että ne voivat halutessaan valita vain yhden luettelon 2–8 kohdan keinoista maksuvalmiuden hoitamiseksi. Lainkohta perustuisi sijoitusrahastodirektiivin uuden 18 a artiklan 2 kohdan vaatimuksiin.  

Pykälän ei ole tarkoitus rajoittaa sijoitusrahastojen käytössä olevia muita maksuvalmiuden hoidon keinoja. Sijoitusrahastoon voitaisiin siten valita ja aktivoida myös muita maksuvalmiuden hoidon keinoja, mikäli tämä nähdään tarpeelliseksi sijoitusrahaston maksuvalmiuden hoitamisen kannalta.  

6 §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö . Pykälä olisi uusi ja siinä kuvailtaisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämistä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta aktivoida tarvittaessa maksuvalmiuden hoidon keinot sellaisessa tilanteessa, joissa osuudenomistajien edun toteutuminen edellyttää aktivointia. Tällöin edellytyksenä olisi myös se, että aktivoitavat maksuvalmiuden hoidon keinot on sisällytetty sijoitusrahaston sääntöihin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöä koskevista menettelytavoista. Rahastoyhtiön tulisi laatia ja panna täytäntöön yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt kaikkien valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöön ottamisesta ja käytöstä poistamisesta. Tämän lisäksi rahastoyhtiön olisi otettava käyttöön kaikki tarvittavat operatiiviset ja hallinnolliset järjestelyt, jotka liittyvät valittujen keinojen käyttämiseen. Laaditut toimintaperiaatteet ja menettelyt. olisi toimitettava Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin apporttina tehtävän lunastuksen käytöstä maksuvalmiuden hoidon keinona. Apporttia ei voisi hyödyntää ei-ammattimaisen asiakkaan lunastuksissa ja se tulisi siten käyttöön vain ammattimaisten asiakkaiden lunastuspyyntöjen täyttämiseksi. Jotta voidaan varmistua lunastavien osuudenomistajien ja sijoitusrahastoon jäävien osuudenomistajien tasavertaisesta kohtelusta, olisi apporttina tehtävän lunastuksen vastattava suhteellista osuutta sijoitusrahaston hallussa olevista varoista (niin sanottu pro rata -osuus). Mikäli kyseessä kuitenkin olisi indeksiä seuraava pörssilistattu rahasto, ei apporttina luovutettavan omaisuuden tarvitsisi vastata suhteellista osuutta sijoitusrahaston varoista. Edellä kuvatun lisäksi muutosdirektiivi tunnistaa myös apporttina tehtävän lunastuksen tilanteessa, jossa sijoitusrahastoa markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille. Sijoitusrahastolain 8 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan sijoitusrahasto on kuitenkin avoinna kaikille sijoittajille, jolloin edellä mainittu tilanne ei sellaisenaan tule kyseeseen. Pykälä perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 18 a artiklan 2 kohdassa esitettyihin edellytyksiin.  

7 §.Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö poikkeuksellisissa tilanteissa . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä tietyissä poikkeustilanteissa. Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädettäisiin merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä tai varojen erottelujärjestelyjen käytöstä poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteissa ja osuudenomistajien edun vaatiessa sijoitusrahastolla olisi aina mahdollisuus käyttää valitsemiensa keinojen lisäksi myös merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten väliaikaista keskeyttämistä tai varojen erottelujärjestelyjä. Poikkeuksellinen tilanne voisi olla esimerkiksi vakava markkinahäiriö. Pykälän 1 momentti perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 2 kohdan vaatimuksiin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevan lain 10 luvun 6 §:n 2 momenttia vastaavasti rahastoyhtiön velvollisuudesta keskeyttää rahasto-osuuksien lunastaminen sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle 8 luvun 8 §:ssä säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, jos tilannetta ei ole korjattu määräajassa. Sijoitusrahastolain 10 luvun 6 §:n 2 momenttia vastaavat velvollisuudet ehdotetaan siirrettäväksi 5 lukuun, jotta maksuvalmiuden hoidon keinoja koskeva sääntely muodostaa kokonaisuuden.  

8 §.Ilmoitus maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta ilmoittaa Finanssivalvonnalle maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä. Pykälän 1 momentti kattaisi tilanteet, joissa rahastoyhtiön on ilmoitettava viipymättä maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä Finanssivalvonnalle. Tällaisia tilanteita olisi ensinnäkin merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeytys poikkeuksellisissa tilanteissa. Vastaavasti Finanssivalvonnalle tulisi ilmoittaa viipymättä tilanteissa, joissa rahasto-osuuksien lunastaminen keskeytetään sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle laissa säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus tulisi maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä silloin, kun niiden soveltaminen ei kuulu sijoitusrahaston tavanomaiseen liiketoimintaan. Näin Finanssivalvonta voisi puuttua paremmin maksuvalmiusongelmien mahdollisiin laajemmin markkinoille leviäviin heijastusvaatimuksiin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin varojen erottelujärjestelyjä koskevasta raportointivelvollisuudesta. Jos sijoitusrahastossa on otettu käyttöön tai poistettu käytöstä varojen erottelujärjestelyjä, tulisi asiasta ilmoittaa Finanssivalvonnalle kohtuullisessa ajassa ennen kyseisen järjestelyn toteuttamista.  

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 3 kohdan muutokset.  

9 §.Finanssivalvonnan oikeus määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan oikeudesta vaatia rahastoyhtiötä ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeytyksen. Tämä olisi mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kun sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen kohdistuu riskejä, jotka perustellun ja tasapuolisen näkemyksen mukaan edellyttävät tällaisen oikeuden käyttämistä.  

Finanssivalvonnan olisi kuultava rahastoyhtiötä ennen kuin se määrää maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä tai käytöstä poistamisesta. Kuuleminen olisi suoritettava hallintolain 34 §:n mukaisesti. Sellaisissa tilanteissa, joissa lunastusten keskeyttämisestä määrääminen on asian poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, voisi Finanssivalvonta ratkaista asian asianosaista kuulematta hallintolain 34 §:n 2 momentin mukaisesti. Tilanteessa, jossa Finanssivalvonnan voisi olla perusteltua käyttää oikeutta määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä, määräys pitäisi mahdollisesti saada voimaan hyvin nopeasti. Näin voisi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa Finanssivalvonta havaitsisi, että rahastoon kohdistuu väärinkäytöksiä tai rahaston arvostus ei vastaa todellisuutta eikä kyseinen rahastoyhtiö ryhtyisi tarpeellisiin toimiin. Kuulemisen määräaika pitäisi suhteuttaa tilanteeseen. Hallintolain 33 §:n mukaan selvityksen antamisen määräaika pitää suhteuttaa asian laatuun. Hallintolain 34 §:n 2 momentin 4 kohta mahdollistaa sen, ettei asianosaista kuulla ennen asian ratkaisemista, jos kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Näin ollen Finanssivalvonta voisi joutua määräämään merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä poikkeuksellisesti myös asianosaista kuulematta, etteivät sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ehdi liiaksi toteutua. Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 2 kohdan b alakohta.  

10 § . Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta viipymättä ilmoittaa saamistaan maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöä koskevista ilmoituksista. Pykälän 1 momentin mukaan Finanssivalvonnalla olisi velvollisuus ilmoittaa rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa sijoitusrahaston osuuksia markkinoidaan.  

Pykälän 2 momentti käsittäisi tilanteet, joissa Finanssivalvonta on käyttänyt omaa oikeuttaan määrätä merkintöjen takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Tällaisissa tilanteissa Finanssivalvonnan olisi ilmoitettava valtuuden käyttämisestä rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa sijoitusrahaston osuuksia markkinoidaan.  

Pykälän 3 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi toimittaa ilmoitus myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Mikäli rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, tulisi ilmoitus toimittaa myös järjestelmäriskikomitealle.  

Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 3 kohdan 3 kappale ja 3 a kohta. 

11 §. Pyyntö maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämiseksi . Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin viranomaisten välisistä toimenpidepyynnöistä koskien maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämistä. Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion tai sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiset viranomaiset voisivat esittää Finanssivalvonnalle pyynnön siitä, että Finanssivalvonta käyttäisi 9 §:n mukaista oikeuttaan määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Pyyntö tulisi perustella ja toimittaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahoitusjärjestelmän vakauteen tai eheyteen saattaisi kohdistua riskejä, tulisi kyseinen ilmoitus toimittaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lisäksi järjestelmäriskikomitealle.  

Finanssivalvonta voi päätyä noudattamaan tälle esitettyä pyyntöä tai jättää pyynnön hyväksymättä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa Finanssivalvonta ei hyväksy saamaansa pyyntöä. Tällöin Finanssivalvonnan olisi esitettävä perusteet ja erimielisyyden syyt pyynnön hyväksymättä jättämiselle pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos alkuperäinen toimenpidepyyntö on toimitettu järjestelmäriskikomitealle, Finanssivalvonnan olisi toimitettava oma ilmoituksensa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lisäksi myös järjestelmäriskikomitealle.  

Pykälän 3 momentissa viitataan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiassa antamaan lausuntoon. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen laatii lausunnon alkuperäisestä pyynnöstä ja Finanssivalvonnan pyyntöön laatimasta vastauksesta, jos Finanssivalvonta on päätynyt jättämään alkuperäisen pyynnön hyväksymättä. Jos Finanssivalvonta on päättänyt olla toimimatta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti, sen olisi ilmoitettava asiasta tälle ja pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille. Finanssivalvonnan olisi perusteltava lausunnon noudattamatta jättäminen tai aikomuksensa jättää noudattamatta sitä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi harkintansa mukaan päätyä julkistamaan Finanssivalvonnan antamat perusteet tämän lausunnon noudattamatta jättämiselle, ellei julkistaminen ole ristiriidassa rahaston osuudenhaltijoiden tai yleisön oikeutettujen etujen kanssa.  

Pykälällä pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 3 b, 3 c ja 3 e kohdat. Sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 3 e kohdan osalta kansallista toimeenpanoa edellyttää ainoastaan kohdan ensimmäinen virke.  

6 luku Ulkoistaminen 

1 §. Rahastoyhtiön toiminnan ulkoistaminen. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että viittaus merkittävän toiminnon ulkoistamiseen korvattaisiin tarkemmalla muutosdirektiivin mukaisella viittauksella lain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyyn sijoitusrahastotoimintaan ja lain 2 luvun 2 §:n rahastoyhtiölle sallittuun toimintaan. Sijoitusrahastotoiminta kattaa sijoitusrahastodirektiivin liitteessä II listatut sijoitusten hoitamisen, hallinnoinnin ja markkinoinnin tehtävät, joita ei ole muutosdirektiivin antamisen yhteydessä muutettu. Sijoitusrahastodirektiivin johdantokappaleen kohdan 50 mukaan tarkempi määrittely on tarpeen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan johdantokappaleen muutos.  

Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska merkittävän toiminnon käsitettä ei ulkoistamisesta enää laissa käytettäisi sijoitusrahastodirektiivin muutoksen täsmentäessä aiemman ilmaisun ”yhden tai useamman omista tehtävistään” ilmaisuksi ”yhden tai useamman liitteessä II tarkoitetun tehtävän tai 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun palvelun” mukaiseksi ilmaisuksi.  

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että viittaus merkittävän toiminnon ulkoistamiseen korvattaisiin tarkemmalla muutosdirektiivin mukaisella viittauksella lain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyyn sijoitusrahastotoimintaan ja lain 2 luvun 2 §:n rahastoyhtiölle sallittuun toimintaan. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan johdantokappaleen muutos.  

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavalla tavalla korvaamalla viittaus merkittävän toiminnon ulkoistamiseen tarkemmalla muutosdirektiivin mukaisella viittauksella lain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltyyn sijoitusrahastotoimintaan ja lain 2 luvun 2 §:n rahastoyhtiölle sallittuun toimintaan. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan johdantokappaleen muutos.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 momentti , jonka mukaan ulkoistettujen ja edelleen ulkoistettujen tehtävien hoitamisessa ja palvelujen tarjoamisessa noudatettaisiin sijoitusrahastolakia siitä riippumatta, mikä ulkoistettua tehtävää hoitavan oikeudellinen asema tai sijaintipaikka on. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan uusi 4 kohta.  

2 §. Ulkoistamisen edellytykset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että rahasto-osuudenomistajien edunmukaisuus ulotettaisiin myös asiakkaiden edunmukaisuuteen. Rahastoyhtiön on ulkoistaessaan tehtäviään liiketoimintansa tehostamiseksi erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että ulkoistaminen estä sitä toimimasta tai hoitamasta sijoitusrahastoja sijoittajien ja asiakkaiden parhaan edun mukaisesti. Asiakkaalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sellaisia tahoja, jotka eivät ole sijoitusrahaston osuudenomistajia, mutta joille rahastoyhtiö tarjoaa sijoitusrahastolain 2 luvun 2 §:n mukaisia rahastoyhtiölle sallittuja palveluita. Lisäksi asiamiehelle annettujen tehtävien ohella palvelun tarjoamisen luonne olisi otettava huomioon asiamiehen riittävää ammattitaitoa arvioitaessa. Näillä muutoksilla täsmennettäisiin rahastoyhtiön velvollisuuksia palvelun ulkoistamistilanteissa, esimerkiksi asiamiehen markkinoidessa rahasto-osuuksia rahastoyhtiön lukuun. Lisäksi momenttiin on lisätty rahastoyhtiölle velvollisuus esittää Finanssivalvonnalle objektiiviset perusteet tehtävien ulkoistamiselle. Muutosdirektiivin johdantokappaleen kohdan 48 perusteella velvollisuus on tarpeen AIFM-direktiivin ja sijoitusrahastodirektiivin oikeudellisten kehysten yhdenmukaistamiseksi. Muutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan muutokset.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti . Sijoitusrahastojen markkinointia voisi rahastoyhtiön lisäksi tai sijaan hoitaa yksi tai useampi jakelija joko rahastoyhtiön lukuun tai omaan lukuunsa. Moniin sijoitusrahastojen jakelijoihin, kuten pankkeihin ja sijoituspalveluyrityksiin, sovelletaan rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 2014/65/EU (MiFID) tai vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin (EU) 2016/97 (IDD) mukaisia vaatimuksia. Näistä direktiiveistä johtuvassa sääntelyssä määritellään kattavasti palveluntarjoajien velvollisuudet niiden omia asiakkaita kohtaan. Sijoitusrahastojen tarjoamisessa olisi erotettava, toimiiko jakelija rahastoyhtiön lukuun vai omaan lukuunsa markkinoidessaan sijoitusrahastoa MiFID:n nojalla tai IDD:n mukaisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden kautta. Jakelijan markkinoidessa sijoitusrahastoja omaan lukuunsa, ei sijoitusrahastolain 6 luvun mukaisia toiminnan ulkoistamista koskevia säännöksiä sovellettaisi, vaikka rahastoyhtiön ja jakelijan välillä olisi tehty jakelusopimus. Muutoksen johdosta pykälän nykyiset 3–5 momentit siirtyisivät 4–6 momenteiksi. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 13 artiklan uusi 3 kohta.  

8 luku Sijoitusrahaston perustaminen, säännöt, vähimmäispääoma ja rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä 

2 § . Sijoitusrahaston säännöt . Pykälään lisättäisiin uusi 19 kohta , jonka mukaisesti sijoitusrahaston säännössä pitäisi ilmoittaa sijoitusrahastolain 5 luvun 5 §:n mukaisesti valitut maksuvalmiuden hoidon keinot. Jotta sijoittajat voisivat tehdä omaan riskinottohalukkuuteensa ja likviditeettitarpeisiinsa soveltuvat sijoituspäätökset, tulisi sijoittajille tiedottaa maksuvalmiuden hoidon keinoista ja niiden käytön edellytyksistä. Muutosdirektiivin mukaisesti säännöissä tulisi ilmoittaa sijoitusrahastolain 5 luvun 5 §:n mukaisesti valitut maksuvalmiuden hoidon keinot. Keinoja, jotka eivät olisi valinnaisia, vaan olisivat aina sijoitusrahaston käytössä, ei tarvitsisi ilmoittaa erikseen sijoitusrahaston säännöissä. Tällaisia keinoja olisi lunastusten, takaisinostojen ja merkintöjen keskeyttäminen sekä varojen erottelujärjestelyt. Muutos sisältäisi sijoitusrahastodirektiivin 18 a artiklan mukaisen edellytyksen, jonka mukaan sijoitusrahaston säännöissä on ilmoitettava valitut maksuvalmiuden hoidon keinot. Muutoksen johdosta tehtäisiin pykälään myös listatekninen muutos.  

9 luku Sijoitusrahaston hoitaminen 

10 § . Rahastoyhtiön raportointivelvollisuusinstitutionaalisille sijoittajille. Pykälän otsikko muutettaisiin informatiivisemmaksi niin, että institutionaaliset sijoittajat raportointivelvollisuuden kohteena lisättäisiin pykälän nimeen. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että viittaukset kumottuihin eläkesäätiölakiin (1774/1995) ja vakuutuskassalakiin (948/2021) korvattaisiin viittauksella lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain (947/2021) mukaisiin lisäeläkelaitoksiin. Pykälään esitetyt muutokset olisivat luonteeltaan säädöshuoltoteknisiä.  

10 luku Sijoitusrahaston arvon laskeminen, liikkeeseenlasku ja lunastaminen 

4 §.Rahasto-osuuden arvon laskeminen . Pykälän 2 momenttia ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin maininnat joustavan hinnoittelumenetelmän käytöstä ja sen käyttöedellytyksistä. Muutos johtuu siitä, että joustavaa hinnoittelua koskeva määrittely lisättäisiin hallituksen esityksessä lain 5 luvun 4 §:n mukaisiin maksuvalmiuden hoidon keinoihin. Näin kaikki maksuvalmiuden hoidon keinot olisivat yhdenmukaisesti samassa lainkohdassa.  

6 §.Lunastusten rajoittaminen ja väliaikainen keskeyttäminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi kokonaisuudessaan. Muutosdirektiivin johdosta sijoitusrahastojen käytettävissä olevia maksuvalmiuden hoidon keinoja laajennettaisiin nykyisestä. Sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 2 kohdan a alakohta, johon pykälän 1 momentti on perustunut, on muutettu. Pykälän 1 momentin mukainen mahdollisuus lunastusten rajoittamiseen ja väliaikaiseen keskeyttämiseen katetaan 5 luvun uuden 7 §:n säätämisellä.  

Pykälän 2 momentti viittaa tilanteisiin, joissa sijoitusrahaston arvo alittaa 8 luvun 8 §:n mukaisen vähimmäispääomavaatimuksen tai sijoitusrahasto ei täytä osuudenomistajien vähimmäismäärää koskevaa vaatimusta. Sijoitusrahaston vähimmäispääomaa ja rahasto-osuudenomistajien määrää koskeva säännös on kansallinen, eikä sitä esitetä tässä yhteydessä muutettavan. Vähimmäispääomaa koskevan vaatimuksen tavoitteena on ollut varmistaa, että sijoitusrahastotoiminnassa on kyse aidosta yhteissijoittamisesta (HE 59/1996 vp s. 22). Sijoitusrahaston verovapauden edellytyksenä on katsottu muun muassa olevan, että laissa selkeästi märitellään sijoitusrahastolta vaadittavien osuudenomistajien vähimmäislukumäärä (HE 304/2018 vp s. 41). Pykälän 2 momentin sisältö liittyy olennaisesti maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöön, joten sen vaatimukset sisällöltään ehdotetaan siirrettäväksi 5 luvun 7 §:n 2 momenttiin.  

Pykälän 3 momentti kumottaisiin, sillä se viittaa pykälän kumottavaksi ehdotettavaan 1 momenttiin.  

7 §.Finanssivalvonnan oikeus määrätä lunastusten keskeyttämisestä . Pykälää esitetään kumottavaksi kokonaisuudessaan. Maksuvalmiuden hoidon keinoja koskevat lainkohdat ehdotetaan lisättäväksi lain 5 lukuun, joka kattaa sijoitusrahastojen vakavaraisuuden ja riskienhallinnan. Finanssivalvonnalla olisi 5 luvun 9 §:n nojalla oikeus määrätä tietyissä tilanteissa merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Finanssivalvonnan oikeudet eivät muutoksen johdosta rajoittuisi, vaan ne tarkentuisivat ja kattaisivat lunastusten keskeyttämisen lisäksi merkintöjen ja takaisinostojen keskeyttämisen. Pykälä perustuisi sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 2 kohdan b alakohtaan, jota on muutettu.  

8 § . Ilmoitus lunastusten keskeyttämisestä . Pykälä ehdotetaan kumottavaksi kokonaisuudessaan. Maksuvalmiuden hoidon keinoja koskevat lainkohdat esitetään siirrettäväksi lain 5 lukuun, joka sisältää sijoitusrahastojen riskienhallintaa ja vakavaraisuutta koskevat lainkohdat. Rahastoyhtiön tulisi jatkossakin ilmoittaa lunastusten keskeyttämisestä Finanssivalvonnalle lain 5 luvun 8 §:n perusteella. Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä säädettäisiin puolestaan lain 5 luvun 10 §:ssä.  

11 luku Rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimat rahasto-osuudet 

2 §. Rahasto-osuudenomistajan lukuun toimiva rahasto-osuuden hoitaja . Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus. Viittaus arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain tunnukseen ehdotetaan poistettavaksi.  

13 luku Sijoitusrahaston sijoittaminen 

6 §.Rahastosijoitukset . Pykälän 7 momenttia ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että rahastoyhtiön ottaessa käyttöön varojen erottelujärjestelyn, erotettuja varoja ei otettaisi huomioon 13 luvun sijoitusrahaston sijoittamista koskevia rajoja laskettaessa. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 57 artiklan uusi 3 kohta.  

14 luku Syöttörahastorakenne 

5 § . Kohderahaston lunastusten keskeyttäminen . Pykälään esitetään tehtäväksi tekninen muutos. Viittaus kumottavaksi esitettyyn sijoitusrahastolain 10 luvun 6 §:n 1 momenttiin ehdotetaan korvattavan viittauksella lain 5 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohtaan.  

19 luku Rahastoyhtiön toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston lakkauttaminen 

7 § . Rahastoyhtiön velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sijoitusrahaston lakkauttamiseksi tai sulautumiseksi . Pykälän 1 momenttiin esitetään tehtäväksi tekninen viittausmuutos. Viittaus kumottavaksi esitettyyn sijoitusrahastolain 10 luvun 6 §:n 2 momenttiin ehdotetaan korvattavaksi viittauksella sijoitusrahastolain 5 luvun 7 §:n 2 momenttiin.  

21 luku Säilytysyhteisön tehtävät 

5 §.Säilytystoiminnan ulkoistamisen edellytykset . Pykälään ehdotettaisiin lisättäväksi uusi3 momentti , jolloin nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi, nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja nykyinen 5 momentti siirtyisi 6 momentiksi. Pykälän 2 momentin 4 kohdan vaatimusta säilytysyhteisön velvollisuudesta arvioida ja valvoa ulkoistetun tehtävän hoitajaa, ei noudatettaisi silloin, kun kyseessä on arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä määritellyn sijoittavan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus. Sijoittava arvopaperikeskus on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/392, joka koskee arvopaperikeskusasetuksen täydentämistä arvopaperikeskusten toimilupiin, valvontaan ja toimintaan liittyviä vaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 22 a artiklan 2 kohdan c alakohdan muutos.  

Pykälän 4 momentiksi siirtyväksi esitettävää 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että lainkohdan viittaus ajantasaistettaisiin koskemaan arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä määriteltynä liikkeeseen laskevana arvopaperikeskuksena toimivana arvopaperikeskuksena, jolloin arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei pidetä säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamisena. Sijoittavana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelun tarjoaminen katsottaisiin kuitenkin säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. Muutoksella pantaisiin täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 22 a artiklan 4 kohta. Muutoksen johdosta pykälän 5 momentiksi siirtyväksi esitettävään 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi viittaustekninen korjaus.  

24 luku Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen perustaminen ja palvelujen tarjoaminen Suomeen 

9 §.Velvollisuus noudattaa Suomen lainsäädäntöä. Pykälän 1 momentin listaan lisättäisiin uusi 15 kohta , jonka mukaan ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on noudatettava sijoitusrahastolakia Suomessa hoitamansa sijoitusrahaston osalta aiemmin listattujen tilanteiden lisäksi myös maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaan, käyttöön ja niihin liittyvien ilmoitusvelvollisuuksien liittyen. Kohdassa mainitut velvollisuudet liittyisivät sijoitusrahastolain 5 lukuun esitettyjen uusien 4–11 §:ien vaatimusten soveltamiseen. Muutoksella pantaisiin täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 84 artiklan 2 ja 3 kohdan muutoksia.  

25 luku Ulkomaisia rahastoyhtiöitä ja valvontayhteistyötä koskevat erityissäännökset 

13 § . Suomessa suoritettu valvontatoimenpide. Pykälään ehdotettaisiin lisättäväksi uusi2 momentti , jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi ja nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi.  

Uusi 2 momentti koskisi Finanssivalvonnan velvollisuutta ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa 1 momentin mukaista valvontatointa, tarkastusta tai tutkintaa koskevan pyynnön seurauksena käyttämistään valtuuksista ja havainnoista. Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuus käsittäisi pyynnön esittäneen rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaisen viranomaisen lisäksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen. Jos rahoitusjärjestelmän vakauteen tai eheyteen saattaisi kohdistua riskejä, olisi ilmoitus toimitettava lisäksi järjestelmäriskikomitealle. Finanssivalvonnan oikeus ja velvollisuus luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä perustuisi Finanssivalvonnasta annetun lain 71 § 1 momentin 3 kohtaan. Pykälän tarkoituksena olisi valvontayhteistyön ja -tehokkuuden parantaminen. Lainkohdalla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 98 artiklan uusi 3 kohta.  

15 § . Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa tietoja ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti . Finanssivalvonnan olisi ilmoitettava ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jos rahastoyhtiö tai kyseisen rahastoyhtiön hoitama sijoitusrahasto saattaa muodostaa merkittävän vastapuoliriskin lähteen toisessa ETA-valtiossa sijaitsevalle luottolaitokselle tai muulle järjestelmäriskin kannalta olennaiselle laitokselle taikka toisen ETA-valtion rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Ilmoitus olisi tehtävä sijoitusrahastodirektiivin 101 artiklan mukaisia menettelyjä noudattaen, jotka on pääasiallisesti kansallisesti pantu täytäntöön lain 25 luvussa. Finanssivalvonnan olisi lisäksi ilmoitettava kahdenvälisesti asiasta sille ETA-valtion valvojalle, jota asia suoraan koskee. Muutoksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön uuden 20 a artiklan 3 kohdan 3 kappaleen velvoitteet. Muutoksen vuoksi nykyinen 5 momentti siirtyisi uudeksi 6 momentiksi.  

27 luku Seuraamukset ja rikkomuksista ilmoittaminen 

2 § . Seuraamusmaksu . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi 5 luvun 8 §:n mukainen velvollisuus koskien maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämisestä ilmoittamista. Pykälän 1 momentin 5 kohdan viittaus kumottavaksi esitettyyn sijoitusrahastolain 10 luvun 8 §:n 1 momenttiin ehdotetaan puolestaan poistettavaksi.  

7.3  Laki Finanssivalvonnasta

5 §. Muut finanssimarkkinoilla toimivat. Pykälän 1 momenttiin esitetään tehtäväksi viittaustekninen korjaus. Pykälän 1 momentin 18 kohdan viittaus kiinteistörahastolain mukaiseen kiinteistörahastoon korvattaisiin viittauksella vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 18 a luvun mukaiseen kiinteistörahastoon. Finanssivalvonnalla olisi oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä tietoja Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnalle voimassa olevan sääntelyn mukaisesti. Säännöksellä varmistetaan, että Finanssivalvonta voi pyytää lausuntoa kiinteistönarviointilautakunnalta silloinkin, kun lausuntopyyntö sisältää tietoja, joiden nojalla lausunnon kohteena oleva kiinteistörahasto tai muu yritys on yksilöitävissä.  

Kiinteistönarviointilautakunnalle laissa määritelty toimivalta ei estä sitä antamasta lausuntoja toimivaltaansa kuuluvien tehtävien lisäksi myös muissa kysymyksissä Finanssivalvonnan pyynnöstä. Lisäksi Finanssivalvonta voi pyytää kiinteistönarviointilautakunnan osoittamalta asiantuntijalta lausuntoa rahaston omistamien kiinteistön arvostuksesta, jolloin lautakunta voi myös ohjata Finanssivalvonnan pyytämän lausunnon jäsenensä tai muun osoittamansa asiantuntijan vastattavaksi. Tällaiset lausunnot eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että kiinteistönarviointilautakunta voi esimerkiksi pyytää Finanssivalvonnalta lausunnon ennen hyvän kiinteistönarviointitavan edistämistä koskevien yleisten suositusten antamista. 

Luovutettavien tietojen tietosisältöä ja tarkoituksia, joihin tietoja voidaan luovuttaa, on kuvattu hallituksen esityksessä eduskunnalle kiinteistörahastolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 175/2008, s. 44–49 ja 53–54).  

62 § . Toimiluvan myöntämiseen ja perumiseen sekä omistajavalvontaan liittyvä tietojenvaihto . Pykälään esitetään tehtäväksi viittaustekninen korjaus. Viittaukset sijoitusrahastolain 16 §:ssä tarkoitettuihin velvollisuuksiin korvattaisiin viittauksella sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:n mukaisiin velvollisuuksiin. Vanhan sijoitusrahastolain (48/1999) 16 §:n velvollisuudet ovat kokonaisuudistuksessa siirretty sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:ään.  

71 § . Oikeus ja velvollisuus luovuttaa tietoja . Finanssivalvonnalla on, sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään, oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muille viranomaisille niin kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:n 1 momentissa tarkemmin säädetään. Finanssivalvonnasta annetun lain 71 § tulee sovellettavaksi verolainsäädännön tietojenluovutusta koskevien säännösten sijaan.  

Pykälän 1 momentin 5 kohdan viittaus kiinteistörahastolakiin korvattaisiin viittauksella vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 18 a luvun mukaiseen Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakuntaan. Kyseessä olisi tekninen muutos.  

7.4  Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta

2 §. Verovapauden myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momenttiin esitetään tehtäväksi viittaustekninen korjaus. Pykälän 2 momentin 3 ja 6 kohdassa on viitattu kumottavaksi esitettyyn kiinteistörahastolakiin. Viittaukset korjattaisiin siten, että 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa viitattaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 18 a luvun 16 §:n 2 momentin 3–6 kohtiin. Vastaavasti 2 §:n 1 momentin viittaus kiinteistörahastolakiin korvattaisiin viittauksella vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 18 a lukuun, joka käsittäisi kiinteistörahastot. Säännösten asiasisältöä ei muutettaisi vaan kyseessä olisi täysin viittaustekninen muutos.  

7.5  Laki Finanssivalvonnan valvontamaksuista

7 §.Rahastoalan toimijoiden maksut. Pykälän 1 momentin 7–9 kohtaan korjattaisiin ETA-vaihtoehtorahastonhoitajilta ja näiden sivuliikkeiltä perittävän perusmaksun määrä.  

Finanssivalvonnan valvontamaksuista annettuun lakiin tehtiin kokonaisuudistus vuonna 2023. Tuolloin kaikkien lain mukaan maksuvelvollisten perusmaksuihin tehtiin tasokorotus. Korotuksen suuruus riippui valvottavaryhmästä ja siitä, missä määrin maksua oli tarpeen tasapainottaa suhteessa Finanssivalvonnan valvottavaryhmään kohdistettuun, arvioituun valvontatyöpanokseen nähden. Rahastoalan toimijoiden perusmaksuja korotettiin tällöin yleisesti 28 prosenttia.  

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliikkeiden perusmaksua on korotettu kokonaisuudistuksen yhteydessä virheellisesti enemmän kuin muunlaisten rahaston hoitajien perusmaksuja. ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan ja niiden sivuliikkeiden perusmaksu korjattaisiin vastaamaan aiemmassa Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa 879/2008 säädettyä perusmaksua lisättynä 28 prosentilla. Uusi perusmaksu näille toimijoille olisi 2 740 euroa. Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevaa. 

11.1  Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Esityksellä ei ole riippuvaisuuksia muihin esityksiin.  

11.2  Suhde talousarvioesitykseen

Esityksellä ei ole yhteyttä talousarvioesitykseen.