Hallituksen esitys
HE
140
2018 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden verotusmenettelyä koskevien säännösten muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Verotusmenettelystä annettuun lakiin, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin ja ennakkoperintälakiin lisättäisiin säännös, joka antaa Verohallinnolle mahdollisuuden antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti, jos verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen.  
Verotusmenettelystä annetussa laissa säädettyä rakentamisilmoitukseen liittyvää menettelyä ehdotetaan muutettavaksi. Rakennuttajana toimivalla luonnollisella henkilöllä ei enää olisi velvollisuutta esittää loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antamaa todistusta rakentamisilmoituksen tekemisestä. Samalla kumottaisiin säännös, jonka mukaan rakennusvalvontaviranomainen on velvollinen ilmoittamaan Verohallinnolle, jos loppukatselmuksen yhteydessä ei esitetä todistusta. Verohallinto valvoisi rakentamisilmoitusten antamista Väestörekisterikeskukselta saatavien tietojen avulla. 
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain tuloverotuksen julkisia tietoja koskevaan pykälään tehtäisiin tekninen täsmennys, jonka mukaan huojennettu viivästyskorko tai palautuskorko ei sisälly julkisiin tietoihin maksuunpantujen verojen määristä eikä julkisiin tietoihin veronkannossa maksettavista ja palautettavista määristä. 
Sähköistä tiedoksiantoa ja julkisia verotustietoja koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Rakentamisilmoitusta koskevan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.  
PERUSTELUT
1
Nykytila
1.1
Päätösten tiedoksianto Verohallinnossa
Hallintopäätöksen ja muun asiakirjan tiedoksiannosta säädetään hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa. Lain 55 §:n mukaisesti tiedoksianto toimitetaan tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona taikka jos sitä ei voida edellä tarkoitetuin tavoin toimittaa, yleistiedoksiantona. Lain 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Saman pykälän 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.  
Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava postitse saantitodistusta vastaan, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Saantitodistusta voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi.  
Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 26 c §:n 1 momentin mukaan verotuspäätös, päätös oikaisuvaatimukseen ja muu asiakirja on toimitettava tiedoksi verovelvolliselle. Pykälän 3 momentin mukaan Verohallinnon tai verotuksen oikaisulautakunnan päätös, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika, sekä muut Verohallinnon asiakirjat voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. Vastaavasti säädetään myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 56 §:ssä.  
Muissa verotusmenettelyä koskevissa säännöksissä on viittaukset edellä mainittuihin säännöksiin kuten esimerkiksi varainsiirtoverolain (931/1996) 56 c §:ssä, kiinteistöverolain (654/1992) 27 a §:ssä, arvonlisäverolain (1501/1993) 146 a §:ssä, perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 59 §:ssä ja ennakkoperintälain (1118/1996) 1 a §:ssä.  
Tällä hetkellä Verohallinto antaa verotuspäätökset ja muut asiakirjat pääsääntöisesti tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona postitse. Verovuodesta 2017 alkaen tavallista tiedoksiantoa on käytetty myös sellaisten päätösten kohdalla, joissa tiedoksiannosta alkaa kulua lyhyt 60 päivän muutoksenhakuaika.  
Verohallinto ei anna tällä hetkellä päätöksiä tai muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti. Poikkeuksena on veronkantolain (769/2016) 15 §:ssä tarkoitettu verovelvolliselle annettava yhteenvetoilmoitus. Yhteenvetoilmoituksella annetaan tieto maksujen ja palautusten käyttämisestä, suorittamatta olevista veroista, maksukehotuksesta, ja veronkantolain nojalla tiedoksi annettavat päätökset.  
Yhteenvetoon sisältyvät tiedot annetaan verovelvolliselle tiedoksi yleisessä tietoverkossa olevan sähköisen asiointipalvelun välityksellä. Verovelvollisen katsotaan saaneen tiedot seitsemäntenä päivänä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolta yhteenveto on muodostettu. Verovelvollisen pyynnöstä tiedot voidaan lisäksi lähettää postitse.  
Jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ei ole antanut suostumustaan sähköiseen tiedoksiantoon, yhteenvedon tiedot lähetetään lisäksi postitse sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, joita:  
1) ei ole merkitty ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitettuun työnantajarekisteriin, ja  
2) ei ole merkitty arvonlisäverolain 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa kuin metsätaloutta. 
Veronkantolaissa säädetty menettely yhteenvetotietojen tiedoksiannosta koskee vain yhteenvetotietoja ja on siten poikkeus Verohallinnon yleisestä tiedoksiantomenettelystä.  
1.2
Rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuus
Verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n mukaan rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä sekä näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista (rakentamisilmoitus). Rakentamisilmoitus on annettava ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Rakentamisilmoituksen saatuaan Verohallinto lähettää rakennuttajalle todistuksen tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä, joka on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa, että rakennuttaja esittää Verohallinnon antaman todistuksen, mutta ei tutki rakennuttajan Verohallinnolle rakennustyöstä ilmoittamien tietojen oikeellisuutta.  
Jos rakennuttaja ei esitä Verohallinnon antamaa todistusta, rakennusvalvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Verohallinnolle. Ilmoitus tehdään paperilomakkeella. Todistuksen esittämättä jättäminen ei estä loppukatselmuksen suorittamista eikä hyväksymistä. Rakennustarkastajien ilmoitusten perusteella Verohallinto voi havaita ne rakennustyöt, joista rakentamisilmoitusta ei ole annettu ja kehottaa rakennuttajaa antamaan rakentamisilmoituksen. 
Verohallinto voi määrätä rakennuttajalle laiminlyöntimaksun, jos rakennuttaja ei ole esittänyt Verohallinnon todistusta rakennusvalvontaviranomaiselle. Verohallinto voi myös määrätä laiminlyöntimaksun rakennusvalvontaviranomaiselle, jos tämä on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa Verohallinnolle.  
Edellä tarkoitettu menettely koskee rakennustyötä, joka ei liity luonnollisen henkilön harjoittamaan yritystoimintaan. Luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus ja rakennusvalvontaviranomaisen valvontavelvollisuus eivät koske rakentamista, johon ei tarvita rakennuslupaa.  
Rakennusvalvontaviranomaiset antoivat ilmoituksia laiminlyönneistä noin 2 200 kappaletta vuonna 2016. 
1.3
Palautuskorko tuloverotuksen julkisissa tiedoissa
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 5 §:ssä säädetään tuloverotuksen julkisista tiedoista. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan julkisia ovat muun ohessa tiedot tuloverosta, kunnallisverosta sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärästä (1 momentin 4 kohta) sekä tiedot veronkannossa maksettavasta ja palautettavasta määrästä (1 momentin 6 kohta). Pykälän 3 momentin mukaan vuosittain toimitetussa verotuksessa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotustiedoista julkisia puolestaan ovat muun ohessa tiedot maksuunpannun veron yhteismäärästä (3 momentin 2 kohta) ja veronkannossa maksettavasta tai palautettavasta määrästä (3 momentin 4 kohta). 
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 149/1999 vp) nykyisen 5 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että vastaavat verotuksen tiedot, jotka luonnollisten henkilöiden osalta olisivat julkisia, ehdotetaan julkisiksi myös yhteisöjen ja yhteisetuuksien osalta. Perustelujen mukaan maksuunpannun veron yhteismäärä tarkoittaa yhteisöveroa mukaan lukien täydennysvero, varallisuusvero ja veronkorotus sekä maksettava yhteisökorko. Verojen yhteismäärästä on kuitenkin vähennetty palautettava yhteisökorko. Veronkannossa maksettavasta määrästä perusteluissa on todettu, että määrään sisältyy maksettava yhteisökorko. Palautettavaan määrään sisältyy puolestaan perustelujen mukaan palautettava yhteisökorko. 
Edellä mainitun hallituksen esityksen perustelujen perusteella on katsottu, että palautuskoron määrä tulee ilmoittaa osana veronkannossa palautettavaa määrää tuloverotuksen julkisissa tiedoissa. 
2
Nykytilan arviointi
2.1
Päätösten tiedoksianto Verohallinnossa
Verohallinnolla on tällä hetkellä käytössä sähköisiä palveluita, joissa verovelvollinen voi muun ohessa hakea uutta verokorttia tai antaa veroilmoituksen. Verohallinto ei kuitenkaan anna tällä hetkellä yhteenvetoilmoitusta lukuun ottamatta päätöksiä tai muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti.  
Verohallinto keskittää verovelvollisille tarjottavat sähköisen asioinnin palvelut omaan verkkopalveluun (OmaVero). Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyen Verohallinnon keskeisenä tavoitteena on vähentää paperilla postitse lähetettävien asiakirjojen määrää voimakkaasti. Verohallinto lähetti verovelvollisille postitse asiakirjoja tiedoksi vuonna 2017 muun ohessa seuraavasti: 
- esitäytettyjä veroilmoituksia 5 349 678 kpl 
- verotuspäätöksiä 2 663 939 kpl 
- kiinteistöverotuspäätöksiä 2 235 234 kpl. 
Verovelvollinen ei ole siten voinut saada verotusta koskevia päätöksiä tai muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti edes halutessaan. Verohallinnon uuden sähköisen asioinnin verkkopalvelun myötä päätösten sähköinen tiedoksianto verovelvolliselle olisi mahdollista jatkossa järjestää kattavasti ja tietoturvallisesti. 
Verotusmenettelyä koskevan sääntelyn suhteesta sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annettuun lakiin (13/2003) on säädetty verotusmenettelystä annetun lain 93 a §:ssä. Säännöksen mukaisesti verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti käsiteltäviin asioihin sovelletaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia. 
Sähköisestä tiedoksiannosta säädetään laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Lain 2 §:n mukaisesti lakia sovelletaan muun ohessa hallintoasian sähköiseen päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Todisteellisen sähköisen tiedoksiannon menettelyistä säädetään lain 18 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan asiakirja, joka lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti, voidaan asianosaisen suostumuksella antaa tiedoksi myös sähköisenä viestinä, ei kuitenkaan telekopiona tai vastaavalla tavalla. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava, että asiakirja on asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen tai tämän edustajan on tunnistauduttava asiakirjaa noutaessaan. Tunnistautumisessa on tällöin käytettävä tunnistautumistekniikkaa, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. Pykälän 3 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen 1 momentin mukaisesti osoittamalta yhteydeltä. Jos asiakirjaa ei ole noudettu seitsemän päivän kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, tiedoksiannossa noudatetaan, mitä siitä muualla laissa säädetään.  
Lain 19 §:n mukaisesti muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Jos kuitenkin asianomaisen yksityisyyden suojaaminen, muu erityinen suojan tai suojelun tarve taikka oikeuksien turvaaminen sitä edellyttää, asiakirjan tiedoksiantoon on sovellettava, mitä 18 §:ssä tai tiedoksiannosta muutoin säädetään. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.  
Sähköistä asiointia viranomaisissa koskevan lain esitöiden (HE 17/2002 vp) mukaisesti viranomainen voi tarjota sähköisiä asiointipalveluita toimintokohtaisesti ottaen kuitenkin huomioon yhdenvertaisuuden periaatteet. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaisesti lain 18 ja 19 §:n mukainen tiedoksiantomenettely edellyttää nimenomaista suostumusta, joka voi olla yksittäistä tapausta varten annettu tai yleinen. Tietoturvallisuuden näkökulmasta todisteellisen tiedoksiannon edellytyksenä on, että päätös noudetaan viranomaisen tai palvelinyrityksen pitämästä tietokannasta siten, että pääsy on vain asianosaisella tai tämän edustajalla. Tavallisen sähköisen tiedoksiannon osalta viranomaisen tulee varmistaa, ettei tiedoksiantotapa vaaranna jollain tavoin asianomaisen yksityisyyden suojaa tai muuta suojelun taikka suojelun tarvetta. Viranomaisten tulee erityisesti huolehtia asianomaisen ilmoittamaa tiedoksiantotapaa käyttäessään siitä, että tiedoksiantotapa ei johda salassa pidettävän aineiston paljastumiseen tai että ulkopuoliselle voisi sen vuoksi paljastua asianomaisesta, tämän läheisistä tai toiminnasta arkaluontoinen seikka, kuten esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuminen tai terveydentilaa koskevaa tieto. 
Sähköistä asiointia viranomaisissa koskevaa sääntelyä uudistettiin tiedoksiantoa koskevien 18 ja 19 §:n osalta vuonna 2010. Lakimuutosten esitöiden (HE 111/2010 vp) mukaisesti 18 §:ssä tarkoitetun todisteellisen sähköisen tiedoksiannon käyttöalaa kavennettiin koskemaan vain niitä tilanteita, joissa todisteellista tiedoksiantoa on muun lain mukaan käytettävä. Lain 19 §:n mukaisen tavallisen sähköisen tiedoksiannon sanamuotoja täsmennettiin vastaamaan hallintolain sanamuotoja. Säännökseen jätettiin kuitenkin edelleen vaatimus käyttää todisteellista tiedoksiantomenettelyä silloin, kun muun ohessa tietosuoja tai tietoturva sitä edellyttää.  
Tällä hetkellä Verohallinto antaa verotuspäätökset ja muut asiakirjat pääsääntöisesti tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona postitse. Voimassa olevan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n sanamuoto ja säännöksen perustelut puolestaan ohjaavat käyttämään todisteellista sähköistä tiedoksiantoa silloin, kun verovelvollisen yksityisyyden suoja tai asiakirjojen salassapito sitä edellyttää. Verotusasiakirjojen salassapito ja salassapidon perusteena oleva yksityisyyden suojaaminen johtaa lain sanamuodon mukaan siihen, että verotusasiakirjojen kohdalla tulisi käytännössä siis soveltaa todisteellista sähköistä tiedoksiantoa.  
Sähköistä tiedoksiantoa koskeva menettely olisi kuitenkin ongelmallista Verohallinnon päätösten tiedoksiannossa. Hallintolain, verotusmenettelyä koskevan sääntelyn sekä sähköiseen asiointiin liittyvän sääntelyn lähtökohtana on, että päätökset voidaan antaa tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Todisteellista tiedoksiantoa tulisi käyttää vain, kun sen se on asiallisesti ja tosiasiallisesti tarpeen. Verotuspäätösten sähköisessä tiedoksiannossa nykylainsäädäntö edellyttäisi kuitenkin todisteellista tiedoksiantoa, mikä poikkeaisi nykytilasta, jossa lähes kaikki päätökset lähetetään postitse tavallisena tiedoksiantona. 
Lisäksi Verohallinnon massaluonteisissa tiedoksiannoissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 §:n mukaisen todisteellisen sähköisen tiedoksiantomenettelyn käyttäminen johtaisi käytännössä Verohallinnon työmäärän ja nykyisten kustannusten kasvuun. Verohallinnon tulisi mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti selvittää, onko verovelvollinen hakenut asiakirjan Verohallinnon asiointipalvelusta, ja lähettää asiakirja tiedoksi muulla tavoin, jos verovelvollinen ei ole noutanut sitä palvelusta seitsemän päivän kuluessa.  
Voimassa olevista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain mukaisista säännöksistä päätösten sähköisestä tiedoksiannosta ei käy ilmi riittävän tarkasti, millä tavalla ja mitä menettelyä noudattaen verotuspäätökset annettaisiin tiedoksi sähköisesti. Esimerkiksi verovelvollisen oikeusturvan kannalta tiedoksisaannin ajankohdan tulee olla yksiselitteinen. Lisäksi voimassa olevien säännösten mukainen sähköinen tiedoksianto voi muodostua hallinnollisesti tarpeettoman raskaaksi menettelyksi, koska verotuspäätöksiin sovellettaisiin mainitun lain 18 §:n mukaista sähköisen todisteellisen tiedoksiannon menettelyä. Verohallinnon päätösten ja muiden asiakirjojen sähköisestä tiedoksiannosta on siten tarkoituksenmukaista säätää erikseen ja täsmällisesti verotusmenettelyä koskevissa säädöksissä. Tällöin voidaan ottaa myös huomioon tiedoksi annettavien päätösten suuri määrä, jotta menettelystä ei muodostu hallinnollisesti tarpeettoman raskasta.  
2.2
Rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuus
Rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 2014 samanaikaisesti rakennuttajan tiedonantovelvollisuuden kanssa. Rakennusvalvontaviranomaisen ilmoitus Verohallinnon antaman todistuksen esittämättä jättämisestä oli tuolloin käytännössä tehokkain keino valvoa ja varmistaa, että rakennuttaja on antanut rakentamisilmoituksen.  
Menettelyn käyttöönoton jälkeen Verohallinnon tiedonsaanti rakennustöistä on parantunut. Verohallinto saa nykyisin Väestörekisterikeskukselta kerran vuorokaudessa tiedot valmistuneista rakennusluvan alaisista töistä. Verohallinto voi verrata Väestörekisterikeskukselta saatuja tietoja Verohallinnolle annettuihin rakentamisilmoituksiin ja tunnistaa ne rakennustyöt ja –kohteet, joista rakentamisilmoitusta ei ole saatu. Kehittyneen tiedonsaannin johdosta rakennusvalvontaviranomaisen ilmoituksen merkitys ilmoitusvalvonnassa on vähentynyt.  
Suomen Kuntaliitto ry, yksittäiset kunnat ja rakennustarkastajat ovat pitäneet nykyistä menettelyä monimutkaisena ja hankalasti ymmärrettävänä. Eri kuntien rakennusvalvontaviranomaisten toimintatavat ovat osoittautuneet käytännössä varsin kirjaviksi. Sähköisen ilmoittamismahdollisuuden puuttumista on yleisesti pidetty ilmoittamista hidastavana ja hankaloittavana tekijänä. 
2.3
Palautuskorko tuloverotuksen julkisissa tiedoissa
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:n 1 ja 3 momentin sanamuodosta ei käy ilmi, mitä eriä säännöksessä tarkoitettu veronkannossa palautettava määrä sisältää. Lain esitöiden perusteella on kuitenkin katsottu, että laskennallisen palautuskoron määrä tulee ilmoittaa osana veronkannossa palautettavaa määrää tuloverotuksen julkisissa tiedoissa.  
Laskennallisella palautuskorolla tarkoitetaan sitä palautuskoron määrää, joka lasketaan verotuspäätöstä muodostettaessa. Laskennallisen palautuskoron määrä on vain arvio todellisen palautuskoron määrästä, koska laskettaessa laskennallisen palautuskoron määrää laskennassa ei oteta huomioon veronpalautuksen mahdollista käyttämistä muiden erääntyneiden verojen kattamiseksi. Nykyisinkään laskennallisen palautuskoron määrä ei välttämättä ole se verovelvolliselle maksettava palautuskoron määrä, koska lopullinen koron määrä selviää vasta palautushetkellä. Henkilöasiakkailla laskennallisen palautuskoron määrä on kuitenkin usein vastannut lopullista korkoa.  
Verohallinnon uudessa tietojärjestelmässä korot lasketaan reaaliaikaisesti. Tiedon muodostaminen laskennallisen palautuskoron määrästä olisi vastoin järjestelmän koronlaskennan toimintaperiaatteita. Tiedon muodostaminen olisi myös hankalasti toteutettavissa.  
Koska laskennallisen palautuskoron määrä ei välttämättä vastaa todellisen palautuskoron määrää, laskennallista palautuskorkoa ei ole perusteltua näyttää osana veronkannossa palautettavaa määrää tuloverotuksen julkisissa tiedoissa.  
3
Ehdotetut muutokset
3.1
Päätösten sähköinen tiedoksianto Verohallinnosta
Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on julkisten palvelujen digitalisointi. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu.  
Esityksessä ehdotetaan, että verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:ään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan Verohallinto voisi antaa verotuspäätökset, oikaisuvaatimukseen annetut päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi sähköisesti Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollinen on antanut siihen suostumuksen. Oikeus sähköiseen tiedoksiantoon koskisi sellaisia asiakirjoja, jotka Verohallinto voi antaa tiedoksi hallintolaissa tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. Sähköisen tiedoksiannon edellytyksenä olisi verovelvollisen suostumuksen lisäksi se, että verovelvollinen tai tämän valtuuttama olisi ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen tiedoksiantoon liittyvän herätteen toimittamiseksi. Vastaava säännös lisättäisiin myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 56 §:ään uudeksi 5 momentiksi. Viittaussäännösten myötä mahdollisuus antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti koskisi myös perintö- ja lahjaverolaissa, varainsiirtoverolaissa ja kiinteistöverolaissa (654/1992) tarkoitettuja päätöksiä ja muita asiakirjoja. 
Ennakkoperintälain 6 a §:ään lisättäisiin lisäksi viittaussäännös verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:ään. Tarkoituksenmukaista olisi, että Verohallinto voisi antaa kaikki ennakkoperintälaissa tarkoitetut päätökset, ilmoitukset ja selvitykset sekä muut asiakirjat tiedoksi sähköisesti samalla tavalla kuin muutkin verotusasiakirjat. Suorituksen maksajaa koskevat päätökset annettaisiin tiedoksi ennakkoperintälain 1 a §:n nojalla siten, kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. Suorituksen saajan osalta lain 6 a §:n lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan ennakkoperintälain nojalla annettavat päätökset voitaisiin antaa tiedoksi sähköisesti siten kuin verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:n 4 momentissa säädetään. Pykälän nykyiset 2 ja 3 momentit siirtyisivät 3 ja 4 momenteiksi. 
Sähköisen tiedoksiannon tulee olla yksiselitteinen, kiistämätön ja tehokas siten, että asiakirjat annetaan tiedoksi vain kertaalleen. Samalla tiedoksiannon tulee olla luotettava verovelvollisen oikeusturvan kannalta. Salassa pidettävien verotustietojen suojaaminen ja tietosuojaan liittyvien velvoitteiden täyttäminen edellyttää, että verovelvollista koskevat verotustiedot säilytetään turvallisessa paikassa. Verotuksen oikeellisuuden ja verovelvollisten oikeusturvan näkökulmasta tulee varmistaa, että verovelvollisen saatavilla olevat verotustiedot ja verotuspäätökset ovat vain yhdessä paikassa. Verotuspäätöksiä ja muita verotusasiakirjoja ei ole syytä siirtää tarpeettomasti valtionhallinnon palveluiden sisällä. Tietojen suojaaminen edellyttää myös, että verotusasiakirjoihin pääsee vain verovelvollinen itse tai tämän nimenomaisesti valtuuttama. Salassa pidettävien asiakirjojen sähköinen tiedoksianto on tarkoituksenmukaista toteuttaa turvallisesti siten, että itse päätös tai muu asiakirja on vain Verohallinnon omassa verkkopalvelussa.  
Sähköisessä tiedoksiannossa poikettaisiin verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:n ja oma-aloitteisten verojen menettelystä annetun lain 56 §:n säännöksistä, joiden mukaan tiedoksianto lähetetään ensisijaisesti verovelvollisen asianhoitajalle. Sähköisen tiedoksiannon menettelyssä keskeistä on verovelvollisen itse antama suostumus sähköiseen tiedoksiantoon. Verovelvollisella on myös mahdollisuus antaa sähköistä asiointia varten valtuutus. Sekä verovelvollisella että tämän valtuutetulla on oikeus kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun, jossa verovelvollisen verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat ovat. Sähköisen asioinnin valtuutusta ja Verohallinnon asiakasrekisterissä olevaa tietoa verovelvollisen asiamiehestä ei ole teknisesti mahdollista yhdistää eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista. Verovelvollisen tulee valtuuttaa asiamies nimenomaisesti sähköistä asiointia varten, jos hän haluaa, että sähköinen tiedoksianto toimitetaan asiamiehelle. 
Ehdotettu menettely tarkoittaisi, että tiedoksi annettava asiakirja viedään Verohallinnon sähköiseen asiointipalveluun ja siitä lähetetään ilmoitus verovelvollisen antamaan sähköiseen osoitteeseen. Asiakirja on nähtävillä ja saatavilla vain Verohallinnon omassa verkkopalvelussa. Verovelvollinen voi lukea ja tulostaa päätöksen tästä palvelusta. Verohallinnon palveluun pääsevät kirjautumaan verovelvollisen lisäksi vain sellaiset tahot, jotka verovelvollinen on valtuuttanut asioimaan puolestaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että herätteet lähetetään verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle. Henkilöt antavat suostumuksen sähköiseen asiointiin ja ilmoittavat sähköisen yhteystiedon Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä sähköisen asioinnin tukipalvelussa (Suomi.fi). Henkilö voi myös valtuuttaa Suomi.fi:ssä toisen toimimaan puolestaan sähköisessä asiointipalvelussa. Verovelvollinen saa asiakirjasta herätetiedon ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen. Menettely vastaisi siten sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä. 
Ehdotetun säännöksen mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle on lähetetty tieto tiedoksiannosta. Verovelvollista koskevat päätökset ja muut asiakirjat ovat Verohallinnon verkkopalvelussa, vaikka verovelvollinen ei kävisi niitä määräaikaan katsomassa. Oikeusturvanäkökulmasta sääntelyyn on kuitenkin tarpeen lisätä poikkeus, jos tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä Verohallinnon sähköiseen palveluun on tänä aikana ollut tekninen este. Asiakirja katsotaan tällöin annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut. Tällaisesta tilanteesta voi esimerkiksi olla kysymys, jos sähköisissä viranomaispalveluissa on teknisiä ongelmia. Muissa teknisissä ongelmatilanteissa verovelvollisella olisi mahdollisuus esittää selvitys siitä, että hänellä ei ole ollut teknisistä syistä mahdollisuus saada herätettä tai mennä Verohallinnon verkkopalveluun. Käytännössä nämä tilanteet olisivat harvinaisia ja edellyttäisivät verovelvollisen uskottavaa selvitystä. Verovelvollisella on lisäksi tiedoksiannosta riippumaton oikeus saada viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn perusteella pyydettäessä asiakirjat ja tiedot pyytämällään tavalla paperimuodossa.  
Sähköinen tiedoksianto olisi teknisesti mahdollista niiden asioiden osalta, jotka Verohallinto tarjoaa sähköisissä asiointipalveluissaan. Tämä tarkoittaa, että sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain. Ensi vaiheessa sähköinen tiedoksianto voisi koskea tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen ja 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen kiinteistöverotusta ja varainsiirtoverotusta. 
Sähköisen tiedoksiantomenettelyn käyttöönotosta ei olisi tarpeen säätää siirtymäsäännöksellä, koska kysymys olisi Verohallinnon oikeudesta toteuttaa tiedoksianto sähköisesti. Sähköinen tiedoksianto toteutettaisiin siinä järjestyksessä kuin se on mahdollista. Lisäksi Verohallinto käyttäisi muuta kuin sähköistä tiedoksiantotapaa, jos sähköinen tiedoksianto ei jostain teknisestä syystä ole mahdollista. Verovelvollinen ei siten voisi vaatia sähköistä tiedoksiantoa. Verohallinto käyttäisi perinteistä paperitiedoksiantoa myös aina silloin, kun verovelvollinen ei ole antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon tai verovelvollinen ei ole ilmoittanut sähköistä yhteystietoa herätettä varten.  
Menettely poikkeaisi jonkin verran veronkantolaissa tarkoitetun yhteenvetoilmoituksen tiedoksiannosta. Veronkantolain mukaisesti laissa tarkoitettuun yhteenvetoon sisältyvät tiedot annetaan tiedoksi sähköisesti ja se katsotaan saaduksi tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolta yhteenveto on muodostettu. Verovelvollisen katsotaan saaneen tiedon veronkantolain nojalla annetusta päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen tekemisestä. Tässä ehdotuksessa tarkoitettu tiedoksianto täydentäisi verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen menettelystä annetusta laissa tarkoitettua tiedoksiantomenettelyä, jolloin veronkantolaissa tarkoitettu yhteenvetotietojen tiedoksianto olisi poikkeus tähän yleiseen sähköiseen tiedoksiantomenettelyyn.  
Niissä poikkeuksellisissa tilanteissa, kun asiakirja annettaisiin tiedoksi todisteellisesti, voitaisiin soveltaa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 §:n mukaista menettelyä. Käytännössä todisteelliset tiedoksiannot ovat Verohallinnossa harvinaisia ja tällöin todisteellisiin tiedoksiantoihin sovelletaan toistaiseksi nykyistä paperipostimenettelyä.  
Ehdotettu muutos tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 
3.2
Rakennuttajan ja rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuuden muutokset
Esityksessä ehdotetaan, että verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n 2 momentista poistettaisiin säännös rakennuttajan velvollisuudesta esittää katselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Rakennuttajana toimivan luonnollisen henkilön ei siten jatkossa tarvitsisi esittää rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antamaa todistusta rakentamisilmoituksen tekemisestä rakennusluvan alaisesta rakentamisesta. 
Lisäksi kumottaisiin pykälän 3 momentti, jossa säädetään rakennusvalvontaviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa Verohallinnolle todistuksen esittämättä jättämisestä. 
Ehdotettu muutos ei vaikuttaisi rakennuttajan velvollisuuteen antaa Verohallinnolle rakentamisilmoitus. Ilmoitus olisi annettava Verohallinnolle nykyiseen tapaan ennen loppukatselmusta. Verohallinto valvoisi rakentamisilmoitusten antamista Väestörekisterikeskukselta saatavien tietojen avulla vertaamalla niitä Verohallinnolle annettuihin rakentamisilmoituksiin. 
3.3
Palautuskoron ja huojennetun viivästyskoron näyttämistä koskeva täsmennys verotuksen julkisissa tiedoissa
Esityksessä ehdotetaan, että verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:ään lisättäisiin uusi 5 momentti, jonka mukaan 1 momentin 4 ja 6 kohdassa sekä 3 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin määriin ei sisälly huojennettu viivästyskorko eikä palautuskorko. Kysymyksessä olisi teknisluontoinen täsmennys. Pykälän nykyinen 5 momentti siirtyisi 6 momentiksi. 
Laskennallisen palautuskoron määrän ei ole perusteltua sisältyä verotuksen julkisissa tiedoissa näkyvään veronkannossa palautettavaan määrään, koska todellinen palautuskorko ei ole tiedossa verotuksen päättymishetkellä, vaan vasta verotuksen päättymisen jälkeen. Koska laskennallinen palautuskorko ei välttämättä vastaa todellisen palautuskoron määrää, laskennallista palautuskorkoa ei ole perusteltua näyttää osana veronkannossa palautettavaa määrää verotuksen julkisissa tiedoissa. Huojennettu viivästyskorko poistettaisiin verotuksen julkisista tiedoista symmetriasyistä. Palautuskoron tai huojennetun viivästyskoron määrät ovat myös pääsääntöisesti pieniä, eikä niillä ole olennaista merkitystä verotuksen julkisissa tiedoissa näytettävissä määrissä. 
4
Esityksen vaikutukset
4.1
Taloudelliset vaikutukset
4.1.1 Verohallinnon päätösten sähköinen tiedoksianto 
Sähköistä tiedoksiantoa koskevalla ehdotuksella tavoitellaan merkittäviä säästöjä paperilla toimitettavien asiakirjojen tulostamisessa, kuorittamisessa ja lähettämisessä. Edellytyksenä on tältä osin, että verovelvolliset ottavat kattavasti käyttöön sähköiset asiointipalvelut, mikä edellyttää tiedottamista. Muutokset aiheuttavat Verohallinnossa jonkin verran lisätöitä vuosina 2018 ja 2019. Tiedoksiantomenettely ei olisi kuitenkaan enää riippuvainen asiakirjojen ulkopuolisesta toimittajasta.  
4.1.2. Rakennuttajan ja rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuuden muutokset 
Ehdotetut muutokset verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:ään yksinkertaistaisivat yksityishenkilöiden rakentamisilmoituksiin liittyviä menettelyjä Verohallinnossa. Rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuutta koskevan muutoksen jälkeen Verohallinnolle ei aiheutuisi tietojärjestelmäkustannuksia eikä postituskustannuksia Verohallinnon todistusten muodostamisesta ja lähettämisestä rakennuttajille. Verohallinnolle ei myöskään aiheutuisi rakennusvalvontaviranomaisten ilmoitusten vastaanottoon ja käsittelyyn liittyviä tietojärjestelmään liittyviä ja muita kustannuksia.  
4.1.3 Palautuskoron ja huojennetun viivästyskoron näyttämistä koskeva täsmennys verotuksen julkisissa tiedoiss
Palautuskoron ja huojennetun viivästyskoron näyttämisen poistamisella verotuksen julkisista tiedoista ei ole taloudellisia vaikutuksia. 
4.2
Vaikutukset verovelvolliselle
4.2.1 Verohallinnon päätösten sähköinen tiedoksianto 
Sähköisen tiedoksiannon käyttöönoton jälkeen verovelvollisella on mahdollisuus vähentää postitse saapuvia asiakirjoja. Verovelvollisella on mahdollista järjestää sähköinen asiointi haluamallaan tavalla hyödyntämällä valtuuttamista koskevia palveluita ja sähköistä yhteystietoa. Verovelvollisen tietoturvan ja tietosuojan kannalta merkitystä on sillä, että asiakirjat ovat tunnistautumista edellyttävässä verkkopalvelussa.  
Henkilöasiakkaiden kannalta on merkityksellistä, että verovelvolliselle annettu päätös on luotettavasti vain yhdessä palvelussa, johon pääsee ajankohdasta riippumatta. Verohallinto säilyttää myös asiakirjat, jolloin ne ovat aina asiakkaan saatavilla. Asiakkaalla on mahdollisuus järjestää asiointi ja tiedoksianto haluamallaan tavalla. Asiakirjat olisivat vain verovelvollisen tai tämän valtuuttaman saatavilla, eivätkä ne menisi väärään osoitteeseen. Verovelvollisen tulee ottaa menettelymuutokset huomioon, mikä saattaa aiheuttaa jonkin verran lisätyötä  
Yhteisöasiakkaille päätös voidaan antaa tiedoksi kustannustehokkaasti samaan aikaan sekä verovelvolliselle että tämän valtuuttamalle. Yhteisö voi antaa suostumuksen sähköiseen asiointiin Verohallinnon verkkopalvelussa. 
4.2.2 Rakennuttajan ja rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuuden muutokset 
Muutos, jonka mukaan rakennusvalvontaviranomaiselle ei enää esitetä Verohallinnon antamaa todistusta rakentamisilmoituksen tekemisestä rakennusluvan alaisesta rakentamisesta, vähentäisi rakennuttajana toimivan luonnollisen henkilön hallinnollista taakkaa. 
4.2.3 Palautuskoron ja huojennetun viivästyskoron näyttämistä koskeva täsmennys verotuksen julkisissa tiedoiss
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia verovelvollisen asemaan. 
4.3
Vaikutukset muihin viranomaisiin ja yksityisten tarjoamiin palveluihin
4.3.1 Verohallinnon päätösten sähköinen tiedoksianto 
Verohallinnon asiakkaiden volyymi tarkoittaa sitä, että veroasioiden kattava sähköinen asiointi tuo Väestörekisterikeskuksen pitämälle Suomi.fi palvelulle merkittävästi käyttäjiä. Verohallinnon sähköisiä palveluita käyttävät verovelvolliset ottavat todennäköisesti käyttöönsä myös muiden viranomaisten sähköisen asioinnin palvelut, ja tämä edistää sähköisten palveluiden käyttöä yhteiskunnassa laajemmin. 
Verotusasiakirjojen sähköinen tiedoksianto vähentää postipalveluiden ja muiden paperipostiin liittyvien palveluiden käyttöä. Tällä on jonkin verran vaikutusta yksityisten tarjoamiin palveluihin.  
4.3.2 Rakennuttajan ja rakennusvalvontaviranomaisen ilmoittamisvelvollisuuden muutokset 
Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset eivät enää valvoisi loppukatselmuksen yhteydessä rakentamisilmoituksia koskevia todistuksia eivätkä laiminlyöntitapauksissa olisi velvollisia tekemään ilmoitusta Verohallinnolle, mikä vähentäisi rakennusvalvontaviranomaisten hallinnollista työtä.  
4.3.3 Palautuskoron ja huojennetun viivästyskoron näyttämistä koskeva täsmennys verotuksen julkisissa tiedoissa 
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia muihin viranomaisiin tai yksityisten tarjoamiin palveluihin. 
5
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. 
Esityksestä on saatu lausunto seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, tietosuojavaltuutetun toimisto, Verohallinto, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Yrittäjät ry ja Veronmaksajain Keskusliitto ry. Lausunnonantajat kannattivat pääosin ehdotettuja muutoksia. Eräissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota päätösten sähköisen tiedoksiannon ajankohtaa koskevaan pykäläehdotukseen. Pykäläehdotuksen sanamuotoa on muokattu annetun lausuntopalautteen perusteella. 
6
Tarkemmat määräykset
Ennakkoperintälakiin ehdotetun sähköistä tiedoksiantoa koskevan muutoksen johdosta muutettavaksi tulisi ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 1 §. Pykälästä tulisi poistaa maininta verokortin toimittamisesta postitse, koska jatkossa Verohallinnon olisi mahdollista antaa verokortti tiedoksi sähköisesti.  
7
Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2019 alusta. 
Verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n 2 momentin muuttamista ja 3 momentin kumoamista koskeva muutos ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019. Laki tulisi voimaan samanaikaisesti kuin Verohallinnolle verotusmenettelystä annetun lain 15 b—15 d §:n nojalla annettavia muita rakennusalan tietoja aletaan käsitellä Verohallinnon uudessa tietojärjestelmässä. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 d §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 363/2013, 
muutetaan 15 d §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 363/2013, ja 
lisätään 26 c §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1067/2003, 520/2010 ja 772/2016, uusi 4 momentti seuraavasti: 
15 d § 
Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja 
Rakennuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Verohallinnolle ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. 
26 c § 
Tiedoksianto 
Verohallinto voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetut päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollinen on antanut siihen suostumuksen. Verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle lähetetään tiedoksiannosta tieto verovelvollisen tai tämän valtuuttaman ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle on lähetetty tieto tiedoksiannosta. Jos tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä Verohallinnon sähköiseen palveluun on tänä aikana ollut tekninen este, asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut. 
Tämän lain 26 c §:n 4 momentti tulee voimaan päivänä kuuta ja 15 d §:n 2 ja 3 momentin muutokset tulevat voimaan päivänä kuuta 20 . 
2. 
Laki 
oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 56 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti: 
56 § 
Tiedoksi antaminen verovelvolliselle 
Verohallinto voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetut päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollinen on antanut siihen suostumuksen. Verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle lähetetään tiedoksiannosta tieto verovelvollisen tai tämän valtuuttaman ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun verovelvolliselle tai tämän valtuuttamalle on lähetetty tieto tiedoksiannosta. Jos tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä Verohallinnon sähköiseen palveluun tänä aikana on ollut tekninen este, asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
3. 
Laki 
ennakkoperintälain 6 a §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään ennakkoperintälain (1118/1996) 6 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1082/2005, 542/2016 ja 53/2017, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 
6 a § 
Sähköinen asiointi ja allekirjoittaminen 
Tämän lain nojalla annetut päätökset, ilmoitukset ja muut asiakirjat voidaan antaa suorituksen saajalle tiedoksi sähköisesti siten kuin verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:n 4 momentissa säädetään. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
4. 
Laki 
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 5 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 851/2010 ja 493/2012, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti: 
5 § 
Tuloverotuksen julkiset tiedot 
Edellä 1 momentin 4 ja 6 kohdassa sekä 3 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuun määrään ei sisälly huojennettu viivästyskorko eikä palautuskorko. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2018 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Valtiovarainministeri
Petteri
Orpo
Viimeksi julkaistu 20.9.2018 14:39