Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

HE 141/2018 vp

Viimeksi julkaistu 20.9.2018 14.42

Hallituksen esitys HE 141/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sijoitusrahastolakia, vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia sekä vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta annettua lakia. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yksinkertaisesta, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamisesta. Asetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa sääntelyä. 

Asetuksessa määritellään arvopaperistamista koskevat yleiset säännökset ja luodaan säännökset yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle. Asetus sisältää säännökset sijoittajien asianmukaista huolellisuutta, riskin pidättämistä ja läpinäkyvyyttä koskevista vaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädetään luoton myöntämisen kriteereistä, arvopaperistamisten myynnin erityisistä kriteereistä ei-ammattimaisille asiakkaille, uudelleenarvopaperistamisen kiellosta, arvopaperistamista varten perustettuja erillisyhtiöitä koskevista vaatimuksista sekä arvopaperistamisrekistereitä koskevista edellytyksistä.  

Kansalliseen lainsäädäntöön ehdotetaan tehtävän asetuksen johdosta joitakin muutoksia. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi asetuksessa tarkoitetulle yhteisölle, joka tarkastaa asetuksen edellytysten noudattamisen, velvollisuus hakea toimilupaa Finanssivalvonnalta. Lisäksi mainittuun lakiin lisättäisiin säännökset hallinnollisista seuraamuksista sekä Finanssivalvonnan valvontavaltuuksista.  

Sijoitusrahastolakiin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin ehdotetaan säädettäväksi asetuksen edellyttämällä tavalla sijoittajien oikeuksien turvaamista koskevat säännökset. Sijoittajien asemaa ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että rahastoyhtiön tai vaihtoehtorahaston hoitajan olisi ryhdyttävä sijoittajaa suojaaviin toimiin, mikäli asetuksessa edellytetyt vaatimukset eivät enää täyty.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.  

YLEISPERUSTELUT

Johdanto

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin taustalla olivat rakenteeltaan monimutkaiset ja osin synteettisiin johdannaisiin perustuvat arvopaperistamiset. Riskialttiit ja vaikeaselkoiset arvopaperistetut sijoituskohteet aiheuttivat merkittävää vahinkoa globaalille taloudelle. Erityisesti Euroopassa finanssikriisi johti arvopaperistamisen stigmatisoitumiseen riskialttiiksi ja epäluotettavaksi rahoitusmuodoksi, vaikka Euroopassa tehdyt arvopaperistamiset olivat pitkälti toimivia ja niihin kohdistuneet luottotappiot pysyivät matalina.  

Kriisiin johtaneet monimutkaiset ja synteettiset sijoitustuotteet loivat tarpeen kehittää yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista. Komissio ilmoitti vuonna 2014 Euroopan investointiohjelmaa koskevassa tiedonannossaan aikovansa käynnistää uudelleen korkealaatuiset arvopaperistamismarkkinat kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Tehokkaiden arvopaperistamismarkkinoiden elvyttämisestä on tullut keskeinen osa pääomamarkkinaunionia, jolla tuetaan komission tavoitetta työpaikkojen luomiseen ja paluuta kestävään kasvuun.  

Tavoitteiden tukemiseksi annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402 yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, jäljempänä arvopaperistamisasetus tai asetus. Arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettu yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen mahdollistaa markkinariskin tehokkaamman jakamisen ja markkinoiden kannalta turvallisemman arvopaperistamisen suhteessa synteettisiin sijoituskohteisiin. Asetus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta sen edellyttämät muutamat muutokset lainsäädäntöön ehdotetaan pantavan kansallisesti täytäntöön tällä esityksellä.  

Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla luotonantajan tai velkojan tai kassavirtoihin oikeuttavat saamiset kootaan yhteen. Yhteen kootusta saatavakannasta luodaan markkinakelpoisia arvopapereita, jotka voidaan myydä kiinnostuneille sijoittajille markkinoilla. Kassavirtaa muodostavat saatavat voivat olla esimerkiksi asuntolainoja, autolainoja, luottokorttivelkoja tai leasingsopimuksia. Lainasalkku muunnetaan vaihdantakelpoisiksi arvopapereiksi, yleensä joukkovelkakirjoiksi, jotka myydään sijoittajille. Sijoittajat saavat tuottonsa arvopaperistettujen lainojen rahavirroista. Arvopaperistamisen kautta epälikvidejä saatavia voidaan muuttaa likvidiin, jälkimarkkinakelpoiseen muotoon. 

Arvopaperistamista varten perustetaan erillisyhtiö, jolle alkuperäinen velkoja myy arvopaperistettavan saatavapoolinsa siten, että arvopaperistettavat saatavat siirretään pois alkuperäisen lainanantajan taseesta. Tämä toteutetaan siirtämällä arvopaperistettujen saatavien omistusoikeus tosiasiallisesti järjestelyn alkuperäiseltä luotonantajalta tai alullepanijalta arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle. Arvopaperistaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvaa rahoituslähteiden eriyttämistä ja riskien jakamista. 

Arvopaperistaminen on rahoitusmekanismina kallis perustaa siihen liittyvien useiden toimijoiden takia. Järjestelyn toteutus edellyttää aina esimerkiksi oikeudellisia ja taloudellisia neuvonantajia. Liiketoimena arvopaperistaminen vaatii usein jopa usean sadan miljoonan euron saatavakannan, jotta arvopaperistamisesta saatavat hyödyt ylittäisivät siitä aiheutuneet kustannukset. Suomessa ei käytännössä ole aktiivisesti toimivaa arvopaperistamismarkkinaa. Suomen kaltaisen pienen markkinanalueen kannalta on siksi tärkeää, että asetus mahdollistaa useamman eri luotonantajan samanlaisten saatavakantojen yhdistämisen.  

Arvopaperistamisen avulla luotonantoon liittyvää riskiä voidaan siirtää toisille toimijoille, jolloin alkuperäisten velkojien, kuten esimerkiksi pankkien, taseiden keventäminen ja rahoituksen kustannusten laskeminen mahdollistuu. Asetuksessa säädetään tarkemmin myös alkuperäisen velallisen velvollisuudesta pidättää arvopaperistamiseen liittyvää riskiä. Riskin vähenemiseen arvopaperistamisella mekanismina ei suoranaisesti ole vaikutusta, sillä riski siirretään jonkun toisen, tyypillisesti sijoittajan, kannettavaksi. Sijoittajille siirtyvää riskiä voidaan edelleen jaotella jakamalla arvopaperistettavat lainat erilaisiin riskiluokkiin, jotka on räätälöity sijoittajien riskinottohalukkuuden ja tuottohakuisuuden mukaan (senior- ja junior-luokat). Paremmalla etuoikeudella joukkovelkakirjaluokkia merkinneiden sijoittajien takaisinmaksuturva on parempi, sillä erillisyhtiön varojen ollessa liian vähäiset kaikkien korkojen ja lyhennysten takaisinmaksuun ohjataan varat ensisijaisesti muille kuin junior-lainojen merkitsijöille. Luokitus saattaa myös alentaa joukkovelkakirjalainalta vaadittavaa kokonaiskorkoa verrattuna siihen, että riski kohdennettaisiin tasaisesti kaikkiin sijoittajiin.  

Suomalaiset kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat velkaantuneet useilla eri luottolajeilla ja lisäksi maksuhäiriöt ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla. Tämän vuoksi luotonantajien on kiinnitettävä huomiota tehokkaisiin luotonmyöntämiskriteereihin ja niiden noudattamiseen luotonantoa koskevissa käytännöissä. Luotonantajien on annettava asiakkaille luotoista riittävät tiedot sekä mahdollisuuksien mukaan seurattava asiakkaiden maksukykyä ja -valmiutta jo ennen arvopaperistamistoimenpiteitä ja mahdollisesti toteutettavien arvopaperistamistoimenpiteiden aikana. 

Nykytila

2.1  Lainsäädäntö

Arvopaperistamisesta on voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä vain vähän säännöksiä.  

2.1.1  2.1.1 Sijoitusrahastolaki

Sijoitusrahastolaki (48/1999), jäljempänä SRL, mahdollistaa sijoitusrahaston varojen sijoittamisen arvopaperistettuihin sijoituskohteisiin tietyin SRL 11 luvussa säädetyin edellytyksin. SRL 71 §:n mukaan rahastoyhtiö saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja rahamarkkinavälineisiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena markkinapaikalla edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely. Lisäksi rahamarkkinavälineiden liikkeeseenlaskijan on oltava yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä. 

2.1.2  2.1.2 Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014), jäljempänä AIFML, sisältää joitakin arvopaperistamiseen liittyviä säännöksiä, joihin lukeutuvat muun muassa arvopaperistamiserillisyhtiön määritelmä, joka pohjautuu arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetun Euroopan keskuspankin asetukseen (EY) N:o 24/2009 sekä arvopaperistamisen määritelmän, joka sisältyy EU:n vakavaraisuusasetukseen. AIMFL:n soveltamisalan mukaan arvopaperistamiserillisyhtiö ei voi toimia AIFML:ssa tarkoitettuna vaihtoehtorahastona. Laki rajoittaa myös joiltain osin vaihtoehtorahaston varojen sijoittamista arvopaperistettaviin omaisuuseriin riskinhallinnallista syistä.  

2.1.3  2.1.3 Vakuutusyhtiölaki

Vakuutusyhtiölaissa (521/2008), jäljempänä VYL, arvopaperistamisen liittyvät säännökset koskevat erillisyhtiöitä. Voimassa olevassa VYL 18 b §:ssä säädetään erillisyhtiöstä. Erillisyhtiöllä tarkoitetaan VYL:ssa yritystä, joka ottaa vastatakseen vakuutusyhtiöiden riskejä ja kattaa nämä riskit esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskusta saatavilla tuotoilla. Erillisyhtiö ei ole kuitenkaan vakuutusyhtiö tai jälleenvakuutusyhtiö, eikä se siten harjoita vakuutustoimintaa, sillä se perustetaan yleensä vakuutusyhtiön riskien siirtämiseksi. Rahoitusvälineen haltijalla on saataviinsa huonompi etuoikeus kuin erillisyhtiön jälleenvakuutusvelvoitteilla. Jos vakuutusriskit toteutuvat, ensin korvataan vakuutusvelkojien saatavat ja vasta sen jälkeen sijoittajien saatavat. Rahoitusvälineen arvo riippuu siten vakuutusriskien toteutumisesta. 

Erillisyhtiön perustamiseen on haettava toimilupaa Finanssivalvonnalta. Toimilupa on annettava, jos erillisyhtiö täyttää perustamiselle komission asetuksessa säädetyt edellytykset. VYL sisältää myös muutamia muita erillisyhtiötä koskevia säännöksiä, joissa säännellään esimerkiksi erillisyhtiön kassavirtojen arvostamista ja riskimarginaaleja.  

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) nojalla on lisäksi annettu useita arvopaperistamista koskevia alemmantasoisia säännöksiä, muun muassa erillisyhtiöitä koskeva komission delegoitu asetus (EU) 2015/35 Solvenssi II -direktiivin täydentämisestä.  

2.1.4  2.1.4 Laki luottolaitostoiminnasta

Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014), jäljempänä LLL, sisältää arvopaperistettujen omaisuuserien hankkimista koskevia rajoituksia, jotka pohjautuvat EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisiin rajoituksiin. LLL:n 13 §:n mukaisesti luottolaitoksen on varauduttava varojen tai velkaerien arvopaperistamiseen liittyviin riskeihin. Riskiarvioinnin on perustuttava riskien todelliseen arvoon ja luonteeseen, riskinhallinnassa on oltava dokumentoidut toimintaperiaatteet, menettelytavat ja suunnitelma uusituvista arvopaperistamisjärjestelyistä. 

Lisäksi osa arvopaperistamista koskevasta sääntelystä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus. Vakavaraisuusasetuksen 5 luvussa säädetään muun muassa arvopaperistettujen vastuiden luottoriskin siirtämisestä sekä vastuiden riskipainojen laskemisesta ja vähentämisestä.  

2.1.5  2.1.5 Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 13 luvussa säädetään arvopaperistamiseen käytettävistä suojatoimista. Lain 13 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan suojatoimia on käytettävä järjestelyihin ja niiden vastapuoliin, jos kyse on arvopaperistamisesta, muusta strukturoidusta rahoitusjärjestelystä tai rahoitusvälineistä, joita käytetään olennaisessa määrin suojaustarkoituksessa. 

2.1.6  2.1.6 Laki valtion asuntorahastosta

Laki valtion asuntorahastosta (1144/1989) sisältää joitakin säännöksiä asuntorahaston mahdollisuudesta arvopaperistamiseen myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi sekä johtokunnan tehtävistä arvopaperistamisiin liittyen. Asuntorahasto voi myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi arvopaperistaa eduskunnalta saamiensa valtuuksien rajoissa asunto- ja aravalainasaataviaan siirtämällä ne tätä tarkoitusta palvelevalle erillisyhteisölle tai sen määräämälle, jolle samalla siirtyy oikeus käyttää asunto- tai aravalainan vakuus saatavan perimiseen. 

2.1.7  2.1.7 Aravalaki

Aravalaissa (1189/1993) tarkoitetulla asuntorahastolla on oikeus arvopaperistaa kunnan myöntämät aravalainat saatuaan siihen kunnan suostumuksen. Laki sisältää säännöksiä myös valtiolta saatujen lainojen irtisanomisesta silloin, jos ne perustuvat arvopaperistettuihin aravalainoihin.  

2.1.8  2.1.8 Valtiovarainministeriön asetus sijoitusrahastolain 11 luvussa tarkoitetuista rahoitusvälineistä

Valtiovarainministeriön asetus SRL:n 11 luvussa tarkoitetuista rahoitusvälineistä sisältää säännöksen, jossa täsmennetään SRL:n 71 §:ssä tarkoitetun arvopaperistamisvälineen sekä maksuvalmiuslimiitin sisältöä. Arvopaperistamisvälineenä pidetään arvopaperistamisalalla toimivia sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettujen sopimusoikeudellisten säännösten, trusteja koskevien säännösten tai yhtiöjärjestyksen nojalla perustettuja rakenteita.  

2.2  Käytäntö

Suomessa ei ole aktiivisesti toimivaa arvopaperistamismarkkinaa, eikä Finanssivalvonta ole antanut arvopaperistamiseen liittyen hallinnollisia päätöksiä tai ohjeita. Arvopaperistamiseen liittyvä kansallinen oikeuskäytäntö on niukkaa ja vanhaa. Tapauksessa KHO 1995 t. 5539 oli kyse Espoon kaupunginvaltuuston arvopaperistamista antolaina- ja muista saatavista ehdoin, joissa kaupunki oli muun ohella sitoutunut ostamaan myymänsä saatavat ja lainat takaisin viiden vuoden kuluttua niiden sen hetkisen nimellispääoman suuruisesta summasta. Asia olisi tullut käsitellä valtuustossa talousarvion muuttamista koskevana asiana.  

Keskusverolautakunta käsitteli arvopaperistamista ratkaisussa KVL 1993:348. Päätöksessä haettiin ennakkotietoa siitä, oliko saatavakannan ostanut ulkomaalainen erillisyhtiö verovelvollinen lainasaamisille maksettavista koroista. Järjestelyyn liittyvän sopimuksen mukaan erillisyhtiöllä oli oikeus vaatia, että Turun kaupunki joko ostaa takaisin nimellisarvollaan tai korvaa uudella saatavalla sellaisen myydyn saatavan, jota ei ole hoidettu alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti arvopaperistamistransaktion järjestelyaikana.  

2.3  Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

Arvopaperistamismarkkinat Euroopassa olivat suurimmillaan vuonna 2008, jolloin liikkeeseenlaskettujen arvopaperistettujen sijoituskohteiden määrä oli yhteensä noin 819 miljardia euroa. Finanssikriisin seurauksena markkinat kuitenkin supistuivat ja olivat alimmillaan 180,8 miljardissa eurossa vuonna 2013. Vuoteen 2014 mennessä arvopaperistettujen tuotteiden liikkeeseenlaskeminen oli hiipunut Euroopassa 88 prosenttia huippuvuodesta 2008. Markkinoiden pohjakosketuksen jälkeen eurooppalainen arvopaperistamismarkkina on elpynyt vuoteen 2017 mennessä yhteensä noin 235 miljardiin euroon jääden kuitenkin selkeästi jälkeen huippuvuosista. 

Vuonna 2008 arvopaperistettujen tuotteita laskettiin Yhdysvaltojen markkinoille liikkeeseen noin 967 miljardin euron arvosta. Yhdysvalloissa arvopaperistamismarkkinoiden toipuminen on ollut nopeaa ja kasvun myötä markkinat ovat saavuttaneet uuden finanssikriisin jälkeisen huipun lähes tuplaantumalla noin 1713 miljardiin euroon vuonna 2017.  

Euroopassa arvopaperistamisia tehtiin vuonna 2017 eniten suurilla arvopaperistamismarkkinoilla, kuten Yhdistynyeessä kuningaskunnassa (47 miljardia euroa), Ranskassa (37 miljardia euroa), Italiassa (30 miljardia euroa), Espanjassa (26 miljardia euroa) ja Alankomaissa (16 miljardia euroa). Pohjoismaissa arvopaperistamisten määrä oli vähäinen. Eurooppalaiset arvopaperistetut sijoituskohteet ovat pääsääntöisesti vuosina 2016—2017 saaneet luottoluokituksen AAA tai AA samalla, kun arvopaperistettuihin eurooppalaisiin sijoituskohteisiin on perinteisesti kohdistunut melko vähäisiä luottotappioita.  

Arvopaperistettava saatavakanta on Euroopassa tyypillisesti suuruudeltaan sadan miljoonan ja miljardin välillä. Myös pienempiä arvopaperistettavia saatavakantoja kymmenistä miljoonista sataan miljoonaan tehdään, mutta ne ovat harvinaisempia samoin kuin poikkeuksellisen suuret useiden miljardien eurojen arvopaperistamiset. 

2.3.1  2.3.1 Arvopaperistamisasetus

Asetuksessa määritellään arvopaperistamista koskevat yleiset säännökset ja luodaan säännökset yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle, jäljempänä YLS (yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu). Asetus kattaa horisontaalisesti sijoittajien asianmukaista huolellisuutta, riskin pidättämistä ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset. Lisäksi asetuksessa säädetään luoton myöntämisen kriteereistä, arvopaperistamisten myynnin erityisistä kriteereistä ei-ammattimaisille asiakkaille, uudelleenarvopaperistamisen kiellosta, arvopaperistamista varten perustettuja erillisyhtiöitä koskevista vaatimuksista sekä arvopaperistamisrekistereitä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä. Arvopaperistetut sijoitustuotteet eivät pääsääntöisesti sovellu sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitetuille ei-ammattimaisille asiakkaille, jollei soveltuvuusarvioinnista muuta johdu.  

Asetukseen sisältyy säännöksiä, jotka koskevat kaikkea asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa arvopaperistamista sekä säännöksiä, jotka koskevat ainoastaan YLS-arvopaperistamista, joka on yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua. Kaikkea asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa arvopaperistamista koskevat säännökset kattavat sijoittajan selonottovelvollisuuden, riskin pidättämisen, läpinäkyvyysvaatimukset, valvonnan ja seuraamukset sekä viranomaisten välisen yhteistyön. YLS-liiketoimet puolestaan määritellään erikseen samoin kuin niitä koskeva ilmoitusvelvollisuus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ESMA

Asetuksen laajaan soveltamisalaan kuuluvat institutionaaliset sijoittajat, alullepanijat, järjestäjät, alkuperäiset luotonantajat sekä arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt. Lisäksi asetuksessa on säännökset ohjelmamuotoisesta ja voimassaoloajaltaan lyhyestä arvopaperistamisesta. 

Asetuksen määritelmät tulevat pääosin voimassa olevista sektorikohtaisista direktiiveistä ja -asetuksista. Alullepanijalla tarkoitetaan yhteisöä, joka on itse tai välillisesti etuyhteydessä olevien yhteisöjen kautta ollut alkuperäisen sopimuksen osapuoli, jonka perusteella velalliselta olevat arvopaperistettavat saatavat ovat syntyneet tai joka hankkii kolmansilta arvopaperistettavia saatavia lukuunsa. Alkuperäisellä luotonantajalla tarkoitetaan yhteisöä, joka on itse tai välillisesti etuyhteydessä olevien yhteisöjen kautta ollut alkuperäisen sopimuksen osapuoli, jonka perusteella velalliselta olevat arvopaperistettavat saatavat ovat syntyneet. Alkuperäisellä velkojalla tarkoitetaan jäljempänä yhdessä alullepanijaa ja alkuperäistä luotonantajaa. Järjestäjällä tarkoitetaan luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä, joka yhdessä alullepanijan kanssa järjestää arvopaperistamisliiketoimen hankkimalla kolmansilta yhteisöiltä saatavia ja joka siirtää kyseisen arvopaperistamisen päivittäisen aktiivisen salkunhoidon yhteisölle, jolla on toimilupa harjoittaa tällaista toimintaa. Hallinnoijalla tarkoitetaan yhteisöä, joka hallinnoi ostettujen saamisten kantaa tai arvopaperistettuja saatavia. Erillisyhtiöllä tarkoitetaan sellaista yritystä tai muuta yhteisöä, joka on perustettu arvopaperistamisjärjestelyn toteuttamiseksi, ja jolle on tarkoitus siirtää alullepanijan velvoitteet aidolla kaupalla. Aloittajilla tarkoitetaan jäljempänä yhdessä alullepanijaa, järjestäjää ja alkuperäistä luotonantajaa. 

Kaikkiin arvopaperistamisiin sovellettavat säännökset 

Kaikkiin arvopaperistamisiin sovellettavat säännökset koskevat institutionaalisten sijoittajien huolellisuusvaatimuksia ja selonottovelvollisuutta, riskin pidättämistä sekä arvopaperistamisliiketoimessa mukana olevien toimijoiden läpinäkyvyysvaatimuksia. Lisäksi uudelleenarvopaperistamisen kieltoa sekä arvopaperistamisen kohteena olevien luottojen myöntämiskriteerejä sovelletaan kaikkiin arvopaperistamisiin.  

Institutionaalisen sijoittajan, joka aikoo sijoittaa arvopaperistettuun saatavakantaan, on tarkistettava, että arvopaperistettujen luottojen alkuperäinen velkoja myöntää kaikki arvopaperistetut saatavat hyvin perusteltujen ja tarkasti määriteltyjen kriteerien perusteella.  

Institutionaalisen sijoittajan on myös tarkistettava, että aloittaja pidättää itsellään asetuksen mukaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden arvopaperistamisesta, mikä ei missään tapauksessa saa olla alle viittä prosenttia.  

Asetuksen mukainen institutionaalisia sijoittajia koskeva huolellisuusarviointi tarkoittaa, että ennen arvopaperistettuun saatavakantaan sijoittamista on suoritettava asianmukaista huolellisuutta koskeva arviointi, jonka avulla institutionaalinen sijoittaja voi arvioida järjestelyyn liittyvät riskit. Arvioinnissa on ensinnäkin otettava huomioon yksittäiseen arvopaperistettuun saatavakantaan ja sen perustana oleviin saataviin liittyvät riskiominaisuudet. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava kaikki arvopaperistamisen rakenteelliset tekijät, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistetun saatavakannan kehitykseen, mukaan lukien maksujen sopimusperusteinen etuoikeusjärjestys ja maksujen etuoikeusjärjestykseen liittyvät laukaisevat tekijät, erilliset takaukset, likviditeettisopimukseen edullisesti vaikuttavat takaukset, markkina-arvolaukaisijat ja liiketoimikohtaisen maksukyvyttömyyden määritelmä. Sijoittajat voivat kuitenkin osittain luottaa asetuksen mukaisella tavalla ESMA:lle tehtyyn ilmoitukseen.  

Sijoittajan selonottovelvollisuuden täyttäminen edellyttää kirjallista menettelyä, jonka on oltava oikeassa suhteessa arvopaperistamisen riskeihin nähden. Lisäksi sijoittajan on tarvittaessa riittävällä tavalla huomioitava arvopaperistamisen vaikutus muuhun sijoitustoimintaansa. Sijoittajan on pyydettäessä pystyttävä osoittamaan Finanssivalvonnalle arvopaperistamista koskevat menettelyt sekä sijoituskohteen riskipitoisuuden vaatima ymmärrys ja osaaminen.  

Asetuksen eräs keskeisimmistä säännöksistä on arvopaperistamisen aloittajan velvollisuus säilyttää arvopaperistamiseen liittyvä taloudellinen osuus, jolla pidätetään arvopaperistamiseen liittyvää riskiä. Taloudellinen osuus määritellään arvopaperistamisliiketoimen alkaessa taseen ulkopuolisten erien nimellisarvoa käyttäen. Pidätettävää riskiä ei saa jakaa eri toimijoiden kesken eikä se saa olla minkäänlaisen luottoriskin vähentämisen tai suojauksen kohteena. Jos riskin pidättäjästä ei ole nimenomaisesti sovittu, alullepanijan on säilytettävä olennainen nettomääräinen taloudellinen osuus. Riskin pidättämistä ei kuitenkaan vaadita tehtävän moninkertaisesti.  

Riskin pidättäminen voidaan asetuksen mukaan täyttää usealla eri tavalla, jotta erilaisten arvopaperistamisliiketoimien erityispiirteet voidaan paremmin huomioida. Tyypillinen tapa on pidättää vähintään viisi prosenttia kunkin etuoikeusluokan nimellisarvosta.  

Riskinpidättämisvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa, jos arvopaperistetut saatavat kohdistuvat keskuspankkeihin tai niihin rinnastettaviin julkisyhteisöihin tai jos arvopaperistamisen taustalla on selkeä, läpinäkyvä ja helposti saatavilla oleva indeksi.  

Asetuksessa säädetään arvopaperistamisliiketoimen läpinäkyvyydelle asetettavista vaatimuksista. Kaikki liiketoimen ymmärtämisen kannalta olennainen tausta-aineisto on annettava sijoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten saataville ja sama aineisto on annettava pyynnöstä myös tahoille, jotka vasta harkitsevat sijoittamista. Tausta-aineistoon kuuluvat ainakin erilaiset esitteet, saatavien luovutusasiakirjat, kuvaukset johdannaisista ja vakuusjärjestelyistä sekä yksityiskohtainen kuvaus arvopaperistamistransaktion etuoikeusjärjestyksistä. Lisäksi on annettava ilmoitus luottoluokituksista sekä arvopaperistettujen saatavien kehityksestä. Arvopaperistamisliiketoimeen osallistuvien tahojen on sovittava kenen vastuulla läpinäkyvyysvaatimukset ovat.  

Asetuksessa säädetään uudelleenarvopaperistamisen kiellosta, joka tarkoittaa, ettei arvopaperistettuihin saataviin saa sisältyä arvopaperistettuja saatavia. Poikkeuksellisissa tilanteissa toimivaltainen viranomainen voi sallia uudelleenarvopaperistamisen. Perusteina voivat tällöin olla esimerkiksi luottolaitoksen maksukyvyttömyyden estäminen tai maksukyvyttömyystilan käsittelyn helpottaminen taikka sijoittajien etujen turvaaminen.  

Asetuksessa asetetaan lisäksi vaatimuksia arvopaperistettavien luottojen myöntämiskriteereille. Arvopaperistettaviin saataviin on sovellettava samoja hyvin perusteltuja ja tarkasti määriteltyjä luotonmyöntämiskriteereitä kuin arvopaperistamattomiin saataviin. Sääntelyn tarkoituksena on estää tilanne, jossa arvopaperistamisen kohteena olevia luottoja myönnettäisiin muita luottoja kevyemmillä perusteilla kuin alkuperäisen luotonantajan muita luottoja.  

Arvopaperistamista kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi asetuksessa säädetään arvopaperistamisrekisteristä ja siihen liittyvästä ESMA:n (European Securities and Markets Authority) rekisteröintimenettelystä.  

Asetuksessa tarkoitettuna rekisteröinnistä vastaavana viranomaisena toimii ESMA, joka vastaanottaa rekisteröintihakemukset ja suorittaa hakemusten arvioinnin. Arvopaperistamisrekisterin on siten toimitettava ESMAlle hakemus, jonka ESMA arvioi. Arvopaperistamisrekisterissä olevat tiedot on pidettävä viranomaisten, sijoittajien sekä sijoittamista harkitsevien tahojen saatavilla.  

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen 

Asetuksen mukaan aloittaja saa käyttää arvopaperistamisen yhteydessä nimitystä YLS tai ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu” tai nimitystä, jolla suoraan tai välillisesti viitataan kyseisiin termeihin ainoastaan silloin, kun arvopaperistaminen täyttää kaikki asetuksen mukaiset vaatimukset. Lisäksi edellytyksenä on ESMAlle tehty ilmoitus siitä, millä tavalla arvopaperistamisliiketoimi täyttää asetuksen vaatimukset (niin sanottu YLS-ilmoitus). YLS-ilmoituksen avulla ilmoitetaan siitä, että arvopaperistaminen täyttää arvopaperistamisasetuksen vaatimukset sekä siitä, miten kutakin asetuksen vaatimusta on noudatettu. YLS-ilmoitukseen on liitettävä myös lisäselvityksiä, mikäli vaatimusten täyttymisen arvioinnissa on käytetty asetuksessa tarkoitettua kolmatta osapuolta tai jos alullepanija tai luottolaitos ei ole unioniin sijoittautunut luottolaitos tai sijoituspalveluyritys. ESMA julkaisee YLS-ilmoituksen tehneistä toimijoista luetteloa.  

Jos arvopaperistamisliiketoimesta käytetään nimitystä YLS, on sen täytettävä aiemmin kuvattujen vaatimuksen lisäksi asetuksen vaatimukset yksinkertaisuudesta, läpinäkyvyydestä sekä standardoinnista.  

Arvopaperistamisasetuksessa säädetään myös YLS-kriteerien noudattamista tarkastavasta kolmannesta osapuolesta, jonka tehtävänä on arvioida, täyttyvätkö asetuksen edellytykset arvopaperistamistoimeen. Tällaisen kolmannen osapuolen on saatava valvovalta viranomaiselta toimilupa toimiakseen YLS-vaatimusten tarkastajana. Lisäksi arvopaperistamisasetuksessa säädetään kolmannen osapuolen toimintaedellytyksistä.  

Yksinkertaisen liiketoimen osalta tärkein vaatimus liittyy aitoon kauppaan, luovutukseen taikka oikeusvaikutuksiltaan vastaavaan siirtoon. Vaatimuksilla varmistetaan ensinnäkin se, että saatavien siirto on todellinen, jolloin saatavat tai luottokanta luottoriskeineen siirtyvät alkuperäisen luotonmyöntäjän taseesta ostajan taseen, lukuun ottamatta mahdollista riskin pidättämistä koskevaa osuutta. Aito kauppa on keskeinen erottava tekijä asetuksessa tarkoitetun arvopaperistamisen ja synteettisen arvopaperistamisen välillä, jossa luottoriski siirtyy ainoastaan johdannaisten välityksellä. Toisaalta aidon kaupan vaatimuksella vältetään tilanteet, joissa arvopaperistettuja saatavia ei voitaisikaan realisoida mahdollisten takaisinsaantia koskevien määräyksien takia. Arvopaperistamisliiketoimessa luovuttajan on siten vahvistettava, ettei saataviin kohdistu esimerkiksi kiinnityksiä, jotka voisivat estää täytäntöönpanon.  

Sen sijaan aidosta kaupasta ei voida katsoa olevan kyse sellaisissa tilanteissa, joissa saatavien siirtoon liittyvä luottoriski siirrettäisiin erillisyhtiölle esimerkiksi johdannaissopimusten tai takausten kautta. Tällaiset tilanteet katsotaan Suomen oikeusjärjestelmässä tyypillisesti vakuusluovutuksiksi, joissa alkuperäisen velkojan ja erillisyhtiön välillä on aidon kaupan sijaan velkasuhde. Vakuusluovutuksella tarkoitetaan määräämistoimea, jossa oikeustoimen todellisena tarkoituksena ei ole omistusoikeuden siirtäminen vaan vakuuden antaminen. Aidon kaupan ja vakuusluovutuksen välisen rajanvedon osalta keskeisimpinä erotteluperusteina on pidetty yhtäältä sitä, kuka kantaa riskin siirtovelallisen maksukyvystä sekä toisaalta sitä, kuka saa hyödyn perinnän onnistumisesta. Arvioinnissa vaikuttavia tekijöitä voivat olla saatavien hinnan muodostuminen, lunastusehdon käyttö, saatavien palauttaminen alkuperäiselle velkojalle tai tuottojen tulouttaminen alkuperäiselle velkojalle.  

Myös arvopaperistamisen lisävakuusjärjestelyillä voi olla aidon kaupan kokonaisarvostelun kannalta merkitystä. Oikeuskirjallisuudessa riskin on tosiasiallisesti katsottu siirtyvän erillisyhtiölle esimerkiksi silloin, kun myydyn saatavakannan ylivakuudellisuutta käytetään lisävakuusjärjestelynä. Tällöin erillisyhtiölle myyty saatavakanta on määrältään suurempi kuin mitä todellisuudessa tarvitaan joukkovelkakirjalainan takaisinmaksamiseen, koska ylimääräinen osa toimii puskurina mahdollisesti toteutuvia luottotappioita vastaan. Alkuperäinen velkoja ei kanna tässä järjestelyssä luottoriskiä.  

Yksinkertaisuuden kannalta olennaista on myös, että saatavakanta muodostuu riittävän samankaltaisista saatavakannoista. Näin ollen esimerkiksi luottokorttisaatavia ja asuntoluottoja ei ole sallittua yhdistää yhdeksi kannaksi. Sen sijaan kantaan on mahdollista yhdistää useamman eri luotonantajan keskenään samanlaisia kantoja, mikä voi olla joissain tilanteissa taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Lisäksi arvopaperistettavien saatavien on oltava oikeutettuja johonkin jatkuvaan kassavirtaan, kuten esimerkiksi koronmaksuun. Säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita ei ole mahdollista sisällyttää saatavakantaan. Sen sijaan joukkolainat, joilla ei käydä kauppaa rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annetussa laissa tarkoitetuilla kauppapaikoilla, voidaan sisällyttää kantaan.  

Asetuksessa säädetään arvopaperistettuun saatavakantaan kuuluvien saatavien edellytyksistä. Ensinnäkin saatavien on oltava peräisin alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan tavanomaisesta liiketoiminnasta sellaisten luotonmyöntämiskäytäntöjen mukaisesti, jotka vastaavat arvopaperistamattomien saatavien alullepanon yhteydessä toteutettuja käytäntöjä. Luotonmyöntämiskäytännöt, joiden nojalla arvopaperistetut saatavat ovat syntyneet, sekä olennaiset muutokset aikaisempiin käytäntöihin nähden on ilmoitettava mahdollisille sijoittajille.  

Saatavakantaan ei myöskään saa sisältyä luottoja, jotka ovat siirtohetkellä erääntyneet maksamattomina, tai luottoja, joiden alkuperäinen velallinen on maksukyvytön. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa uudelleenjärjesteltyyn arvopaperistettuun saatavaan ei ole kertynyt uusia maksurästejä vähintään vuotta ennen arvopaperistettujen saatavien siirtoa tai tilanteet, joissa tiedonantovelvollisuutta koskevissa asiakirjoissa esitetään tarvittavat tiedot uudelleenjärjestellyistä arvopapereista.  

Lisäksi arvopaperistettuun kantaan voidaan sisällyttää vain sellaisia lainoja, joiden velallinen on suorittanut vähintään yhden maksun tai lyhennyksen. Muussa tapauksessa käytettävissä ei olisi riittävää historiatietoja kannan laadun arvioimiseksi. Yksinkertaisuus edellyttää myös sitä, ettei sijoittajien tuotonmaksu saa riippua pääasiallisesti arvopaperistettujen saatavien vakuutena olevien varojen myynnistä. 

Standardoinnin osalta on tärkeää, että asetuksen mukaista riskinpidättämisvaatimusta noudatetaan ja ettei saatavakantaan kuulu johdannaissopimuksia muuten kuin riskien suojaamiseen tarkoitettujen johdannaisten osalta. Alkuperäisen velallisen maksamien korkojen tulee lisäksi olla sidottuja tavallisiin markkinoilla käytössä oleviin korkokantoihin. Liiketoimea koskevassa dokumentaatiossa on selkeästi määriteltävä osapuolten tehtävät, vastuut ja velvollisuudet. Esimerkiksi ennenaikaisen takaisinmaksun laukaisevat tekijät esimerkiksi luottokannan laadun heikkenemisen tai alullepanijan maksukyvyttömyyden johdosta on määriteltävä. Myös maksujen etuoikeusjärjestyksestä poikkeamisen kriteerit on määriteltävä etukäteen. Läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset tarkoittavat alkuperäisen luotonantajan, järjestäjän ja erillisyhtiön velvollisuutta toimittaa sekä staattista että dynaamista vertailukelpoista tilastotietoa historiallisista luottotappioista. Tiedot on annettava vähintään viideltä vuodelta. Ennen liikkeeseenlaskua tietojen paikkansapitävyys tarkistetaan ulkopuolisen tahon toimesta satunnaisotannalla.  

Asetuksessa on lisäksi erityissäännöksiä ohjelmamuotoisesta arvopaperistamisesta, jossa ohjelman sisällä toteutetaan useita liiketoimia, jotka ovat kestoltaan lyhyitä. Ohjelmamuotoisessa arvopaperistamisessa saatavakanta uusiutuu siten noin vuoden välein.  

Valvonta 

Asetus ei sisällä EU-tasoisia säännöksiä arvopaperistamisliiketoimeen osallistuvien yhteisöjen valvonnasta. Liiketoimeen osallistuvien toimijoiden valvonnasta säädetään siten sektorikohtaisissa direktiiveissä ja asetuksissa. Suomessa toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta.  

Useiden muiden EU-säännösten tapaan asetus sisältää säännökset hallinnollisista seuraamuksista, jotka seuraavat asetuksen säännösten rikkomisesta. Arvopaperistamista koskevan kansallisen sektorilainsäädännön puuttuessa säännökset sijoitetaan Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (828/2008), jäljempänä FivaL

Asetuksenantovaltuudet 

Asetus sisältää komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle, ESMAlle ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annetun valtuuden antaa asetusta täydentäviä ohjeita, suosituksia ja teknisiä sääntelystandardeja.  

2.3.2  2.3.2 EU:n vakavaraisuusasetuksen muutos

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2401 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta, jäljempänä muutosasetus, tehtiin muutoksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten arvopaperistamista koskevaan vakavaraisuuslaskentaan. EU:n vakavaraisuusasetuksessa määritellään yleiset vakavaraisuussäännökset ja laskentatavat luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille.  

Muutosasetuksella muutetaan EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädettyä arvopaperistettujen saatavaerien pääomakohtelua ja laskentamalleja sekä asetetaan edellytykset saatavakannan luottoriskille. Muutosasetuksella muutetaan arvopaperistamisten alullepanijoina, järjestäjinä ja sijoittajina toimivia laitoksia koskevia vähimmäispääomavaatimuksia siten, että niissä otetaan huomioon yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardisoidun arvopaperistamisen erityispiirteet sekä korjataan finanssikriisin aikana havaitut puutteet arvopaperistamisia koskevassa vakavaraisuuslaskennassa. Näitä puutteita ovat muun muassa riippuvuus ulkoisista luottoluokituksista, liian alhaisten riskipainojen soveltaminen arvopaperistamisen etuoikeusluokkiin, joilla on korkea luokitus, ja vastaavasti liian suurten riskipainojen soveltaminen etuoikeusluokkiin, joilla on matala luokitus, sekä puutteellinen riskiherkkyys. Muutosasetuksella näin ollen muun muassa otetaan käyttöön ulkoisiin luottoluokituksiin tukeutumista vähentävä menetelmähierarkia pääomavaatimusten laskentaa varten sekä asetetaan riskipainoille yleinen 15 prosentin alaraja. EU:n vakavaraisuusasetuksessa on lisäksi vaatimukset sille, milloin perinteisessä ja synteettisessä arvopaperistamisessa alullepanija voi jättää huomiotta arvopaperistetut vastuut laskiessaan riskipainotettujen saatavaerien yhteismäärää.  

2.3.3  2.3.3 Muut arvopaperistamisasetuksella muutettavat säännökset

Arvopaperistamisasetuksella muutetaan tai kumotaan myös muista sektorikohtaisista direktiiveistä ja -asetuksista ehdotetun asetuksen kanssa päällekkäisiä säännöksiä.  

Asetuksella muutetaan siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY 50 a artiklaa.  

Lisäksi asetuksella muutetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU17 artiklaa.  

Asetuksella muutetaan niin ikään vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY 135 artiklaa, jolla annetaan komissiolle valtuus antaa alemman tasoista sääntelyä.  

Asetuksella muutetaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 648/2012 OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta luottoluokituslaitoksista (EY) N:o 1060/2009. Asetukset ovat sellaisenaan Suomessa sovellettavaa oikeutta eivätkä vaadi täytäntöönpanotoimia.  

Tämän lisäksi arvopaperistamisasetuksen 6 luvun 43 artiklassa säädetään asetuksen siirtymäsäännöksistä. Asetuksen säännöksiä sovelletaan arvopaperistamisliiketoimiin, jotka tehdään asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Erityisillä perusteilla asetusta voidaan soveltaa myös ennen sen voimaantuloa tehtyihin liiketoimiin.  

2.4  Nykytilan arviointi

Suomessa ei ole aktiivisesti toimivaa arvopaperistamismarkkinaa. Valtion asuntorahasto arvopaperisti Fennica-ohjelman avulla Irlannissa vuosina 1995—2001 aravalainoja yhteensä 2,8 miljardin euron arvosta. Valtioneuvoston tiedossa olevat suomalaisiin saatavakantoihin kohdistuvat muutkin arvopaperistamiset ovat toteutettu muualla kuin Suomessa.  

Kotimaisten arvopaperistamismarkkinoiden kehittymättömyydestä johtuen sektorikohtaisen arvopaperistamislainsäädännön soveltaminen ei tiettävästi ole ollut laajaa, joka on osaltaan johtanut myös sääntelyyn tarpeen pysymiseen vähäisenä. Toisaalta vähäisestä arvopaperistamislainsäädännöstä huolimatta rahoitusmarkkinalainsäädännölliset edellytykset arvopaperistamistoiminnalle Suomessa ovat yksittäisten lakien valossa otettu huomioon ja mahdollistettu pääosin harmonisoidusta EU-sääntelystä, kuten vakavaraisuusasetuksesta, johtuen jo ennen arvopaperistamisasetusta.  

Rahoitusmarkkinalainsäädäntöä Suomessa valvova Finanssivalvonta ei ole kohdistanut arvopaperistamistoimintaan valvontaa tai toimilupavelvotteita, eikä arvopaperistamismarkkinoiden valvonnalle ole ollut tosiasiallista tarvetta.  

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1  Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteena on saattaa arvopaperistamisasetus kansallisesti voimaan ja siten osaltaan mahdollistaa asetuksessa tarkoitettujen arvopaperistamisliiketoimien tekeminen myös Suomessa.  

3.2  Keskeiset ehdotukset

Asetuksen nojalla ehdotetaan tehtäväksi joitakin muutoksia lakiin Finanssivalvonnasta (878/2008), sijoitusrahastolakiin (48/1999), vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lakiin (162/2014), lakiin Finanssivalvonnan valvontamaksusta (879/2008) sekä vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta annettuun lakiin (304/2015).  

FivaL:ia ehdotetaan muutettavaksi siten, että arvopaperistamisasetuksessa tarkoitetut toimijat, alullepanija, järjestäjä ja erillisyhtiö sekä alkuperäinen luotonantaja, lisättäisiin FivaL:n 1 luvun 5 §:n listaan muista finanssimarkkinoilla toimivista. Tämän lisäksi esitys sisältää uuden 4 §:ään lisätyn toimilupavelvoitteen arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitetulle yhteisölle, joka voi arvioida, täyttävätkö arvopaperistamisasetuksessa tarkoitetut toimijat asetuksessa säädetyt edellytykset. Lisäksi Finanssivalvonnalle ehdotetaan annettavaksi arvopaperistamisasetukseen liittyvät valvontavaltuudet lisäämällä lain 3 lukuun uudet säännökset johdon toiminnan rajoittamisesta, väliaikaisesta toimintakiellosta sekä kokonaan uusi säännös määräaikaisesta kiellosta antaa asetuksessa tarkoitettu ilmoitus. Asetuksen edellyttämät hallinnolliset seuraamusäännökset ehdotetaan sisällytettäväksi lain 4 lukuun.  

SRL:n 71 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi kolmas momentti, jossa säädettäisiin rahasto-osuudenomistajien etujen turvaamisesta asetuksen mukaisissa arvopaperistamisissa silloin, jos arvopaperistamiset eivät enää täytä asetuksessa niille säädettyjä edellytyksiä. Uudella säännöksellä pyritään varmistamaan arvopaperistamisasetuksen mukaiset tavoitteet rahasto-osuudenomistajien oikeuksien turvaamiseksi. AIFML:n 8 luvun 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi sisällöltään vastaavalla tavalla.  

Esityksen vaikutukset

4.1  Taloudelliset vaikutukset

Suomessa ei ole aktiivisesti toimivaa arvopaperistamismarkkinaa. Valtion asuntorahasto arvopaperisti Fennica-ohjelman avulla Irlannissa vuosina 1995—2001 aravalainoja yhteensä 2,8 miljardin euron arvosta. Valtioneuvoston tiedossa olevat suomalaisiin saatavakantoihin kohdistuvat muutkin arvopaperistamiset on toteutettu muualla kuin Suomessa.  

Vuoden 2017 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja noin 94 miljardin euron arvosta, käyttämättömiä luottojärjestelyitä 8,8 miljardin euron arvosta ja takauksia 0,1 miljardin euron arvosta. Tähän yhteensä noin 102,9 miljardin euron kokonaissummaan kohdistuneet järjestämättömät saamiset olivat noin 2 miljardia euroa (1,9 prosenttia kannasta) ja arvonalentumistappiot noin 64 miljoonaa euroa.  

Samaan aikaan yritysluottokannan vastaavat lainat ja takaukset vuonna 2017 olivat noin 70,1 miljardia euroa, joka jakautui lainoihin 43,5 miljardin euron osalta, käyttämättömiin luottojärjestelyihin 19,3 miljardin euron osalta ja takauksiin sekä muihin sitoumuksiin 7,3 miljardin euron osalta. Tästä yhteensä 70,1 miljardin euron kokonaismäärästä järjestämättömiä saamisia oli vuoden lopussa 1,7 miljardia euroa (2,4 prosenttia kannasta) ja arvonalentumistappioita 61 miljoonaa euroa.  

Suomalaisen luottolaitossektorin lainat, takaukset, muut sitoumukset sekä käyttämättömät luottojärjestelyt vuonna 2017 olivat yhteensä 271,9 miljardia euroa. Tähän kohdistuvat järjestämättömät saamiset olivat 3,8 miljardia euroa (1,4 prosenttia kannasta) ja arvonalentumistappiot 110 miljoonaa euroa (0,04 prosenttia kannasta). 

Suomalaisilla pankeilla on siten kymmenien miljardien eurojen arvoisia luottokantoja, joita voitaisiin asetuksen mukaisella tavalla arvopaperistaa. Vaikka arvopaperistamisen aktiviteetti on Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä, on arvopaperistaminen rahoitusmekanismina herättänyt markkinatoimijoissa kiinnostusta. Erityisesti vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen edistäminen ja toisaalta varainhankinnan hajauttaminen ovat näkökohtia, jotka saattavat lisätä kiinnostusta arvopaperistamiseen.  

Suomen markkinoilla olisi luottokannoista esitettyjen lukujen valossa potentiaalia suurempaan arvopaperistamisaktiviteettiin. Pyrkimys arvopaperistamismarkkinoiden kehittämiseen nähdään markkinatoimijoiden keskuudessa hyvänä asiana. Suomalaisten saatavakantojen arvopaperistamisella voi olla kotimaisten rahoitusmarkkinoiden toiminnan kannalta suotuisia vaikutuksia sekä yrityksille että rahoituslaitoksille. Arvopaperistaminen rahoitusmuotona lisäisi etenkin suomalaisten yritysten rahoituksen lähteitä perinteisten rahoitusmuotojen rinnalla.  

4.2  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Finanssivalvonnan työmäärään, sillä Suomessa ei ole aktiivisesti toimivaa arvopaperistamismarkkinaa. Arvopaperistamisen tarkastajina toimivien yhteisöjen tulemista Suomeen ei pidetä todennäköisenä, eikä toimilupahakemuksia arvioida käytännössä tehtävän. Toimilupamenettelyn vaikutukset valvovaan viranomaiseen arvioidaan jäävän todellisuudessa vähäiseksi.  

Asian valmistelu

Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esitys on ollut lausuntokierroksella kesällä 2018.  

Esitysluonnoksesta ovat lausuneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssivalvonta, Keskuskauppakamari, OP Ryhmä, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Pankki ja Suomen Yrittäjät ry. Luonnokseen on tehty joitakin lähinnä teknisluonteisia muutoksia Finanssivalvonnan, sosiaali- ja terveysministeriön ja OP Ryhmän lausuntopalautteen johdosta.  

Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa tuotiin esiin tarve täsmentää riittävien yleisperusteluissa luotonmyöntämiskriteerien tärkeyttä. STM huomautti niin ikään esityksestä puuttuvasta Solvenssi II -direktiivin 308 b artiklan kumotusta 11 kohdasta. Kumoaminen aiheuttaa tarpeen kumota kansallisesti säännöksen, johon artiklan kohta on pantu täytäntöön. Lisäksi STM esitti teknisluonteisia kommentteja arvopaperistamista koskevien alemman tasoisten säännösten esittämistapaan. Esitykseen on siten tehty muutoksia STM:n lausunnon pohjalta.  

Finanssivalvonta esitti lausunnossaan, että hallinnollisten seuraamusten käyttämiseksi tehokkaalla tavalla, olisi FivaL:in on tehtävä tarkennuksia. STM toi esiin saman muutostarpeen. Lisäksi Finanssivalvoja esitti huolensa ehdotetun valvontamaksun riittävyydestä arvopaperistamisen tarkastajille. Esitykseen on tehty Finanssivalvonnan ehdottamat tarkennukset.  

OP Ryhmä kiinnitti lausunnossaan huomiota AIFML:n 8 luvun 5 §:n voimassa olevan ja ehdotetun säännöksen väliseen epäselvyyteen. Lausunnon johdosta voimassa oleva 5 § ehdotetaan kumottavan, sillä säännöksellä on laitettu täytäntöön komission delegoitu säädös, joka on arvopaperistamisasetuksella muutettu. Kansallista sääntelytarve koskee siten esityksen mukaisella tavalla ainoastaan arvopaperistamisasetukseen liittyvää sääntelyä.  

OP Ryhmän ehdotusta muuttaa SRL:n ehdotetun 11 luvun 71 §:n, rahasto-osuuden omistajan asemaa turvaavan, säännöksen sijoittelua ei sen sijaan huomioida. OP Ryhmän mukaan säädöksen sijoittaminen saattaa aiheuttaa sekaannuksen ehdotetun säädöksen sisällöstä. Ehdotetun säännöksen kieliasu on kuitenkin selkeä, eikä sillä muuteta lain muita sijoituskohteita koskevia säännöksiä.  

Riippuvuus muista esityksistä

Samaan aikaan tämän esityksen kanssa eduskunnan käsiteltävänä on valtiovarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kyseisellä hallituksen esityksellä pannan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129 arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta. Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia osittain samoilta osin kuin mitä tässä esityksessä on ehdotettu, minkä vuoksi ehdotukset olisi tarvittaessa sovitettava yhteen.  

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Lakiehdotusten perustelut

1.1  Laki Finanssivalvonnasta

1 luku Yleiset säännökset

4 §.Valvottavat. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi 4 §:n 2 momenttiin uusi 13 kohta, jossa arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettu yhteisö lisättäisiin listaan Finanssivalvonnan valvottavista. Asetuksessa tarkoitettu yhteisö voi asetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvioida, täyttävätkö erillisyhtiö, alullepanija tai järjestäjä asetuksen 19—22 artiklassa tai 23—26 artiklassa säädetyt kriteerit. Ehdotettu säännös perustuu arvopaperistamisasetuksen 27 ja 28 artiklaan. Toimiluvan myöntämisen edellytyksistä ja peruuttamisesta säädetään mainitussa 28 artiklassa. Lisäksi voimassa olevaan säännöksen 12 kohtaan ehdotetaan tehtävän lakitekninen muutos. 

5 §.Muut finanssimarkkinoilla toimivat. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi 5 §:n 4 momenttiin uusi 34 kohta, jossa arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu erillisyhtiö, 3 kohdassa tarkoitettu alullepanija, 5 kohdassa tarkoitettu järjestäjä ja 20 kohdassa tarkoitettu alkuperäinen luotonantaja lisättäisiin listaan muista finanssimarkkinoilla toimivista. Arvopaperistamisliiketoimeen osallisien toimijoiden lisääminen muihin finanssimarkkinoilla toimivien listaan mahdollistaa asetuksen mukaisten valvontatoimien kohdistamisen niiden toimiessa asetuksen vastaisesti. Lisäksi voimassa olevaan säännöksen 33 kohtaan ehdotetaan tehtävän lakitekninen muutos. 

27 §.Toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti, jossa Finanssivalvonnalle annettaisiin valtuus rajoittaa arvopaperistamisasetuksen 28 tarkoitetulle yhteisölle myönnetyn toimiluvan mukaista toimintaa. Edellytyksenä rajoittamiselle olisi arvopaperistamisen edellytyksiä tarkastavan yhteisön laiminlyönti tai rikkomus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle arvopaperistamisasetuksen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista. Olennaisia muutoksia voisivat esimerkiksi olla merkittävät henkilövaihdokset hallintoelimissä tai yhteisön toimilupamenettelyn jälkeen aloittama neuvonta- tai konsultaatiopalveluiden tarjoaminen alullepanijalle, järjestäjälle tai erillisyhtiölle.  

Vastaava toimiluvan mukaisen toiminnan rajoitus kohdistettaisiin myös sellaisiin muihin muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa toimivaltaisen viranomaisen toimilupa-arviointiin, jos näistä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu.  

Säännös vastaisi osin 32 artiklan 2 kohdan h alakohtaa, jossa säädetään toimiluvan väliaikaisesta peruuttamisesta. FivaL:in ei sisälly mahdollisuutta perua valvottavan toimilupa väliaikaisesti, minkä vuoksi säännös ehdotetaan sijoitettavaksi toiminnan rajoittamista koskevaan säännökseen.  

3 luku Valvontavaltuudet

28 §.Johdon toiminnan rajoittaminen. Voimassa olevan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti, jossa säädettäisiin johdon toiminnan rajoittamisesta määräajaksi erillisyhtiön alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan johdon osalta silloin, kun asetuksen 32 artiklan 1 kohdan säännöksiä on rikottu tai laiminlyöty. Ehdotettu säännös vastaa sisällöltään voimassa olevaan säännökseen sisältyviä, muihin toimijoihin kohdistuvia kieltoja. Säännös perustuu arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 2 kohdan c alakohtaan.  

37 e §.Määräaikainen kielto antaa arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettu ilmoitus. Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia koskevaan lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 37 e §, jossa säädettäisiin määräaikaisesta kiellosta antaa arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettu ilmoitus. Finanssivalvonnalle annettaisiin mahdollisuus enintään viiden vuoden määräajaksi kieltää alullepanijaa tai järjestäjää antamasta arvopaperistamisasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaista ilmoitusta, jos tämä ei täytä asetuksen 19—22 artiklassa yleisestä, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamista koskevia vaatimuksia tai 23—26 artiklassa ohjelmamuotoisesta ja lyhyestä arvopaperistamisesta säädettyjä vaatimuksia. Säännös perustuu arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan d kohtaan.  

4 luku Hallinnolliset seuraamukset

40 §.Seuraamusmaksu. Voimassa olevan seuraamusmaksua koskevan pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 kohta, jossa säädettäisiin seuraamusmaksusta tilanteissa, joissa alullepanija, järjestäjä, alkuperäinen luotonantaja tai erillisyhtiö tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyöty tai rikkoo arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 1 kohdan säännöksiä.  

Säännöksessä listattaisiin asetuksessa säännellyt tilanteet, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta seuraamusmaksun määrääminen olisi mahdollista. Seuraamusmaksu voitaisiin antaa asetuksen 6 artiklan mukaisen riskin pidättämisen, 7 artiklan läpinäkyvyysvaatimuksien, 9 artiklan luotonmyöntämiskriteerien, 18 artiklan nimityksen YLS-arvopaperistaminen käytön, 19—22 artiklan säännöksien YLS-arvopaperistamisesta tai 23—26 artiklan säännöksien ohjelmamuotoisesta ja voimassaoloajaltaan lyhyestä arvopaperistamisesta, joka on tarkoitettu YLS-kriteerit täyttäväksi, laiminlyönnistä tai rikkomisesta.  

Vastaavasti 27 artiklan 1 kohdan säännöstä harhaanjohtavan ilmoituksen antamisesta, 27 artiklan 4 kohdan säännöstä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittamisesta sekä 28 artiklan 2 kohdan mukaista velvollisuutta ilmoittaa mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen olennaisista muutoksista voitaisiin määrätä seuraamusmaksu.  

Lisäksi voimassa olevaan säännöksen 5 ja 6 kohtaan ehdotetaan tehtävän lakitekninen muutos. 

41 a §. Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa. Voimassa olevan säännöksen 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä momenttiin viittaus 40 §:n 2 momentin 7 kohtaan seuraamusmaksun suuruudesta. Säännös vastaa arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 2 kohdan e ja f alakohtia ja sisällöltään voimassa olevaan säännökseen sisältyviä, muihin toimijoihin kohdistuvia kieltoja.  

6 luku Ulkomaisten valvottavien ja niiden Suomessa olevien sivuliikkeiden valvonta ja yhteistyö ulkomaan valvontaviranomaisten kanssa sekä EU-asetusten noudattamisen valvonta

50 q §.Toiminta arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Voimassa olevaan 6 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 50 q §, jossa säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta. Säännöksen mukaan toimivaltaisena viranomaisena toimisi Finanssivalvonta. Säännös perustuu arvopaperistamisasetuksen 29 artiklan 5 kohtaan.  

1.2  Sijoitusrahastolaki

1 luku Yleiset säännökset

2 a §. Ehdotetulla säännöksellä 2 a §:ään lisättäisiin uusi 8 momentti, joka sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen arvopaperistamisasetukseen.  

11 luku Sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetun sijoitusrahaston varojen sijoittaminen

71 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Ehdotetun säännöksen mukaan rahastoyhtiöllä olisi velvollisuus ryhtyä rahasto-osuuden omistajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettujen arvopaperistamisien edellytykset ovat muuttuneet. Rahastoyhtiön olisi tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen osuudenomistajien suojaamiseksi tarvittava toimenpide. Kyseeseen voivat tulla ainakin sijoituksesta luopuminen tai sijoitusten määrän vähentäminen taikka sijoituksiin liittyvän riskin pienentäminen. Säännöksellä ei muutettaisi voimassa olevaan lakiin sisältyviä sijoitusrajoituksia tai hajauttamissäännöksiä. Ehdotus perustuu arvopaperistamisasetuksen 38 artiklaan.  

1.3  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

1 luku Yleiset säännökset

9 §.Euroopan unionin sääntely. Ehdotetulla säännöksellä 9 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen arvopaperistamisasetukseen.  

8 luku Riskienhallinta

5 §.Arvopaperistetut omaisuuserät. Ehdotetulla säännöksellä muutettaisiin voimassa olevaa 5 §:ää kumoamalla voimassa oleva 1—2 momentti ja antamalla kokonaan uusi 5 §. Voimassa oleva säännös perustuu direktiivin 2011/61/EU 17 artiklaan, jota on muutettu arvopaperistamiasetuksella.  

Ehdotetun uuden pykälän mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi velvollisuus ryhtyä sijoittajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettujen arvopaperistamisien edellytykset ovat muuttuneet. Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen sijoittajien suojaamiseksi tarvittava toimenpide. Kyseeseen voivat tulla ainakin sijoituksesta luopuminen tai sijoitusten määrän vähentäminen taikka sijoituksiin liittyvän riskin pienentäminen. Ehdotus vastaa arvopaperistamisasetuksen 41 artiklaa. 

1.4  Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta

1 §.Maksuvelvollinen. Voimassa olevaan säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 alakohta, jonka mukaan Finanssivalvonnan valvontamaksuvelvollisten listaan lisättäisiin arvopaperistamiasetuksen 28 artiklassa tarkoitettu yhteisö. Lisäksi voimassa olevaan säännöksen 23 kohtaan ehdotetaan tehtävän lakitekninen muutos. 

6 §.Muun maksuvelvollisen perusmaksu. Voimassa olevaan säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi arvopaperistamiasetuksen 28 artiklassa tarkoitettu yhteisö. Asetuksen 28 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamisen valvonta voi olla työlästä, sillä arvopaperistamisliiketoimet ovat monimutkaisia ja toimilupavaiheessa Fivalle toimitettava tiedon määrä olisi suuri. Perusmaksun suuruudeksi ehdotetaan siten 5000 euroa.  

1.5  Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta

13 §.Muut säännökset. Voimassa olevan pykälän 1 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Sisällöltään vastaavasta vaatimuksesta säädetään jatkossa arvopaperistamisasetuksen 43 artiklan 5 kohdassa. Muutos on teknisluonteinen, ja kansallisen säännöksen kumoaminen perustuu arvopaperistamisasetuksen 39 artiklan 2 kohtaan, jolla kumotaan Solvenssi II -direktiivin 308 b artiklan 11 kohta. 

Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2019. Arvopaperistamisasetusta sekä EU:n vakavaraisuusasetuksen muutosasetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Ennen 1 päivää tammikuuta 2019 liikkeeseen laskettuja arvopaperistamisia koskee kuitenkin tietyiltä osin siirtymäaika 31 päivään joulukuuta 2019 saakka. Siirtymäaikana sovelletaan vielä vanhoja EU:n vakavaraisuusasetuksen säännöksiä.  

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

3.1  Elinkeinovapaus

Esityksen 1. lakiehdotuksessa tulee arvioitavaksi ehdotuksen suhde perustuslain 18 §:ssä säädettyyn elinkeinovapauteen. Perustuslain 18 §:n 1 momentin nojalla jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.  

Ehdotetussa 1. lakiehdotuksen 4 §:ssä säädettäisiin, että arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitetun yhteisön toiminta edellyttäisi Finanssivalvonnan myöntämää lupaa. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan pitänyt elinkeinovapautta perustuslain mukaisena pääsääntönä. Elinkeinotoiminnan luvanvaraistamista on kuitenkin pidetty poikkeuksellisesti mahdollisena tärkeiden ja vahvojen yhteiskunnallisten etujen sitä puoltaessa (ks. esimerkiksi PeVL 15/2008, PeVL 9/2005 ja PeVL 45/2001).  

Ehdotetulla viranomaishyväksynnällä suojataan tärkeitä oikeushyviä. Perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyyttä voidaan perustella ensinnäkin tarpeella turvata rahoitusjärjestelmän vakaus ja yleinen luottamus arvopaperistamismarkkinoiden toimintaan riittävällä tavalla. Toiseksi toimilupasääntelyllä voidaan varmistua siitä, että yhteisöllä, joka tarkistaa arvopaperistamisasetuksen edellytysten täyttymisen, on jo alusta alkaen riittävät edellytykset toimia huolellisuusvelvoitteen täyttävällä tavalla. Hyvälaatuisten arvopaperistamisten erottaminen huonolaatuisista vaatii objektiivista tarkastelua ja siten sitä harjoittavan yhteisön etukäteistä viranomaishyväksyntää. Yhteisöt, jotka hakeutuvat tarkistamaan arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettujen edellytysten täyttämisen, eivät välttämättä ole ennestään finanssimarkkinoilla toimivia, jolloin niillä olisi jo Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa. Yhteisöt voivat olla varsin kevyellä organisaatiolla toimivia tahoja, jolloin niiden kyky harjoittaa arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettua toimintaa, on alistettava viranomaisen hyväksyttäväksi.  

Lisäksi ehdotetussa 1. lakiehdotuksen 27 §:ssä säädettäisiin toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamisesta, jossa Finanssivalvonnalle annetaan valtuus rajoittaa arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitetun yhteisön toimiluvan mukaista toimintaa, jos yhteisö rikkoo tai laiminlyö sille asetettuja velvoitteita. Ehdotetussa 1. lakiehdotuksessa FivaL:n 28 §:n ehdotetaan myös uutta 8 momenttia Finanssivalvonnan oikeudesta määräaikaisesti kieltää henkilöä toimimasta alullepanijan, järjestäjän tai erillisyhtiön hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana, jos tämä on rikkonut tai laiminlyönyt EU:n arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä. 

Ehdotetut säännökset eivät ole ongelmallisia elinkeinovapauden näkökulmasta siksi, että kielto on ajallisesti rajattu, se voi kohdistua vain tiettyihin laissa nimenomaisesti määriteltyihin yksittäisen yhtiön johtohenkilöihin sekä tiettyihin EU:n arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin tekoihin ja laiminlyönteihin.  

Ehdotetulle toimilupasääntelylle sekä toiminnan rajoittamiselle on siten olemassa tärkeät ja vahvat yhteiskunnalliset syyt. Ehdotettu sääntely ei ole ongelmallinen perusoikeutta rajoittavalta lailta vaadittavien yleisten edellytysten näkökulmastakaan (ks. esimerkiksi PeVL 69/2014 vp ja PeVL 13/2014 vp), sillä ehdotettu lupasääntely perustuu välittömästi sovellettavaan arvopaperistamisasetukseen. Vastaavia toimilupavelvoitteita on säädetty jo aikaisemmin perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (ks. esimerkiksi PeVL 43/2013 vp, PeVL 17/2012 vp ja PeVL 24/2002 vp).  

Perustuslain 18 §:ssä tarkoitetun perusoikeuden rajoitukselle on siten laissa hyväksyttävät perusteet 

3.2  Hallinnolliset seuraamukset

Esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 40 ja 41 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi seuraamusmaksusta. Finanssivalvonta voi ehdotuksen mukaan määrätä kyseisiä seuraamusmaksuja seuraamukseksi kyseisissä lainkohdissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta tai laiminlyönnistä.  

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan tällaiset maksut eivät ole perustuslain 81 §:n mielessä sen paremmin veroja kuin maksujakaan vaan lainvastaisesta teosta määrättäviä sanktioluonteisia hallinnollisia seuraamuksia. Valiokunta on asiallisesti rinnastanut rangaistus-luonteisen taloudellisen seuraamuksen rikosoikeudelliseen seuraamukseen (PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp, PeVL 9/2012 vp, PeVL 55/2005 vp ja PeVL 32/2005 vp). Hallinnollisen seuraamuksen yleisistä perusteista on säädettävä perustuslain 2 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla lailla, koska sen määräämiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä. Valiokunta on myös katsonut, että kyse on merkittävästä julkisen vallan käytöstä.  

Laissa on täsmällisesti ja selkeästi säädettävä maksuvelvollisuuden ja maksun suuruuden perusteista sekä maksuvelvollisen oikeusturvasta samoin kuin lain täytäntöönpanon perusteista (PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp, PeVL 9/2012 vp, PeVL 57/2010 vp, PeVL 55/2005 vp ja PeVL 32/2005 vp). Vaikka perustuslain 8 §:n rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimus ei sellaisenaan kohdistu hallinnollisten seuraamusten sääntelyyn, ei tarkkuuden yleistä vaatimusta kuitenkaan voida tällaisen sääntelyn yhteydessä sivuuttaa (PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp, PeVL 9/2012 vp, PeVL 57/2010 vp ja PeVL 74/2002 vp). Lisäksi säännösten tulee täyttää sanktioiden oikeasuhtaisuuteen liittyvät vaatimukset (ks. esimerkiksi PeVL 28/2014 vp ja PeVL 15/2014 vp).  

Lakiehdotuksiin sisältyvät säännökset hallinnollisesta seuraamusmaksusta vastaavat luonteeltaan ja sisällöltään voimassa olevaan lainsäädäntöön jo sisältyviä säännöksiä, jotka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (esimerkiksi PeVL 55/2005 vp, PeVL 32/2005 vp, PeVL 17/2012 vp ja PeVL 15/2016 vp).  

Hallinnollisiin seuraamuksiin ei liity kansallisen harkintavallan käyttöä. Edellä esitetyin perustein ehdotettua sääntelyä voidaan pitää perustuslain mukaisena. 

Ponsiosa 

Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan seuraavat lakiehdotukset: 

Lakiehdotukset

1. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2 momentin 12 kohta, 5 §:n 33 kohta, 40 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohta ja 41 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentin 12 kohta laissa 352/2017, 5 §:n 33 kohta ja 40 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohta laissa 1071/2017 ja 41 a §:n 3 momentti laissa 241/2018, sekä 
lisätään 4 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012, 254/2013, 311/2015, 170/2014, 1055/2016, 352/2017 ja 1071/2017, uusi 13 kohta, 5 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012, 902/2012, 254/2013, 170/2014, 198/2015, 520/2016, 737/2016, 855/2016, 1442/2016, 228/2017, 575/2017, 893/2017, 1071/2017 ja 241/2018, uusi 34 kohta, 27 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 611/2014, 575/2017 ja 241/2018, uusi 8 momentti, 28 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 352/2017, 1071/2017 ja 241/2018, uusi 8 momentti, lakiin uusi 37 e §, 40 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1071/2017, uusi 7 kohta ja lakiin uusi 50 q § seuraavasti:  
4 §  
Valvottavat 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Toimilupavalvottavalla tarkoitetaan tässä laissa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
12) sellaista vaihtoehtorahastojen hoitajaa, jolle on myönnetty vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sekä mainitun lain nojalla toimiluvan saanutta säilytysyhteisöä; 
13) sellaista yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402, jäljempänä arvopaperistamisasetus, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä, jolle on myönnetty arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettu toimilupa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 §  
Muut finanssimarkkinoilla toimivat 
Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
33) muuta henkilöä kuin 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa tai edellä 32 kohdassa tarkoitettua rekisteröitynyttä vertailuarvon hallinnoijaa, joka on velvollinen noudattamaan viitearvoasetusta; 
34) arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua erillisyhtiötä, 3 kohdassa tarkoitettua alullepanijaa, 5 kohdassa tarkoitettua järjestäjää ja 20 kohdassa tarkoitettua alkuperäistä luotonantajaa.  
3 luku 
Valvontavaltuudet 
27 § 
Toimiluvan ja rekisteröitymisen mukaisen toiminnan rajoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Finanssivalvonta voi rajoittaa määräajaksi 4 §:n 2 momentin 13 kohdassa tarkoitetun yhteisön toimiluvan mukaista toimintaa 1 kohdan h alakohdan mukaisesti, jos tämä on rikkonut tai laiminlyönyt velvollisuuttaan ilmoittaa arvopaperistamisasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisissa tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista tai muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa toimivaltaisen viranomaisen toimilupa-arviointiin.  
28 § 
Johdon toiminnan rajoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää henkilöä toimimasta 5 §:n 34 kohdassa tarkoitetun erillisyhtiön, alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana, jos tämä on rikkonut tai laiminlyönyt arvopaperistamisasetuksen 32 artiklan 1 kohdassa mainittuja säännöksiä.  
37 e § 
Määräaikainen kielto antaa arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettu ilmoitus 
Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää alullepanijaa tai järjestäjää antamasta arvopaperistamisasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaista ilmoitusta, jos tämä ei täytä arvopaperistamisasetuksen 19—22 artiklan säännöksiä yksinkertaisesta, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamisesta tai 23—26 artiklan säännöksiä lyhyestä ja ohjelmamuotoisesta arvopaperistamisesta, joka on tarkoitettu yksinkertaiseksi, läpinäkyväksi ja standardoiduksi.  
40 § 
Seuraamusmaksu  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Seuraamusmaksu määrätään myös sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/751, jäljempänä korttimaksujen siirtohintoja koskeva asetus, 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä 0,2 prosentin tapahtumakohtaisen siirtohinnan enimmäismäärää, joka on asetettu pankkikorttitapahtumista veloitettaville siirtohinnoille tai 4 artiklassa säädettyä 0,3 prosentin tapahtumakohtaisen siirtohinnan enimmäismäärää, joka on asetettu luottokorttitapahtumista veloitettaville siirtohinnoille; 
6) viitearvoasetuksen 4—16 artiklan säännöksiä vertailuarvojen koskemattomuudesta ja luotettavuudesta, 21—26 artiklan säännöksiä kriittisistä, merkittävistä sekä muista kuin merkittävistä vertailuarvoista, 27 artiklan säännöksiä vertailuarvoselvityksestä, 28 artiklan säännöksiä vertailuarvon muutoksista ja lakkaamisesta, 29 artiklan säännöksiä vertailuarvon käytöstä tai 34 artiklan säännöksiä hallinnoijan toimiluvasta ja rekisteröinnistä; tai 
7) arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan säännöstä riskin pidättämisestä, 7 artiklan säännöstä läpinäkyvyysvaatimuksista, 9 artiklan säännöstä luotonmyöntämiskriteereistä, 18 artiklan säännöstä nimityksen ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen” käytöstä, 19—22 artiklan säännöksiä yksinkertaisesta, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamisesta tai 23—26 artiklan säännöksiä ohjelmamuotoisesta ja voimassaoloajaltaan lyhyestä arvopaperistamisesta, joka on tarkoitettu yksinkertaiseksi, läpinäkyväksi ja standardoiduksi, 27 artiklan 1 kohdan säännöstä antamalla harhaanjohtavan ilmoituksen, 27 artiklan 4 kohdan säännöstä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittamisesta tai 28 artiklan 2 kohdan mukaista velvollisuutta ilmoittaa mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen olennaisista muutoksista.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
41 a §  
Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos seuraamusmaksu koskee sijoitusrahastolain 144 b §:n 2 momentissa, sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 6 tai 7 momentissa, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 12 luvun 2 §:n 2 tai 3 momentissa taikka tämän lain 40 §:n 2 momentin 7 kohdassa mainittujen säännösten rikkomista, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla, sen mukaan, kumpi on suurempi, enintään joko 10 prosenttia oikeushenkilön tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään viisi miljoonaa euroa, sekä luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu enintään viisi miljoonaa euroa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
50 q § 
Toiminta arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena 
Finanssivalvonta toimii arvopaperistamisasetuksen 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään sijoitusrahastolain (48/1999) 2 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1490/2011, 175/2016 ja 526/2016, uusi 8 momentti ja 71 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 224/2004, uusi 3 momentti seuraavasti: 
2 a § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Arvopaperistamisasetuksella tarkoitetaan tässä laissa yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/2402.  
71 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Rahastoyhtiön on ryhdyttävä rahasto-osuuden omistajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos sijoitusrahaston varoja on sijoitettu sellaisiin arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuihin arvopaperistamisiin, jotka eivät enää täytä mainitussa asetuksessa niille säädettyjä edellytyksiä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 8 luvun 5 § ja 
lisätään 1 luvun 9 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
9 § 
Euroopan unionin sääntely 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Arvopaperistamisasetuksella tarkoitetaan tässä laissa yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/2402. 
8 luku 
Riskienhallinta 
5 § 
Arvopaperistetut omaisuuserät 
Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ryhdyttävä sijoittajien etujen turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos vaihtoehtorahaston varoja on sijoitettu sellaisiin arvopaperistamisasetuksessa tarkoitettuihin arvopaperistamisiin, jotka eivät enää täytä mainitussa asetuksessa niille säädettyjä edellytyksiä.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 §:n 1 momentin 23 kohta ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 23 kohta laissa 1076/2017 ja 6 §:n 1 momentti laissa 242/2018, ja  
lisätään 1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 758/2012, 255/2013, 171/2014, 738/2016, 856/2016, 1443/2016, 359/2017, 576/2017, 894/2017, 1076/2017 ja 242/2018, uusi 24 kohta seuraavasti:  
1 §  
Maksuvelvollinen 
Finanssivalvonnan valvontamaksun on velvollinen suorittamaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
23) Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 32 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoija; 
24) yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402, jäljempänä arvopaperistamisasetus, 28 artiklassa tarkoitettu yhteisö.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 §  
Muun maksuvelvollisen perusmaksu 
Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti: 
Maksuvelvollinen 
Perusmaksu euroina 
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu arvopaperikeskus 
278 200 
luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetussa laissa (1199/2014) tarkoitettu vanha talletussuojarahasto 
12 840 
luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu vakuusrahasto 
2 140 
maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoava oikeushenkilö 
1 070 
maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoava luonnollinen henkilö 
214 
sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoittajien korvausrahasto 
3 210 
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole rahastoyhtiön toimilupaa 
1 070 
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisella poikkeusluvalla toimiva 
2 140 
sijoitusrahastolaissa tarkoitettu säilytysyhteisö 
3 210 
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö 
3 210 
yhteisö, joka on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen säilytysyhteisö 
5 350 
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu erityinen säilytysyhteisö 
2 140 
talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö 
6 420 
luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön omistusyhteisö sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisö 
10 700 
pörssin ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisö 
10 700 
sijoituspalveluyrityksen ja vakuutusyhdistyksen omistusyhteisö 
1 070 
vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusmeklari ja sivutoiminen vakuutusmeklari 
1 070 ja 193 euron korotus jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa valvontamaksun määräämisvuotta edeltävän vuoden päättyessä rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden. 
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu tilinhoitaja 
6 420 
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli 
160 500 
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu selvitysosapuoli 
12 840 
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu selvitysrahasto ja 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettu kirjausrahasto 
2 140 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija 
16 585 ja 17 120 euron korotus, jos osakkeelle on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 17 kohdassa tarkoitetut likvidit markkinat. 
suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa 
13 375 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija, jos kysymyksessä on tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu maksuvelvollinen tai jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka ei ole Suomessa 
11 235 ja 11 770 euron korotus, jos osakkeelle on kaupankäynnistä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 17 kohdassa tarkoitetut likvidit markkinat. 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija 
3 210 
suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema muu arvopaperi kuin osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa 
3 210 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan osakkeen liikkeeseenlaskija 
4 280 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija 
1 070 
asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 6 §:n mukaisesti rekisteröity suomalainen luotonvälittäjä, joka ei toimi minkään luotonantajan asiamiehenä 
1 200 
Eläketurvakeskus 
10 700 
liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta 
1 070 
Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 26 kohdassa tarkoitettu toimintayksikkö 
19 260 
ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitetun ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön sivuliike 
1 070 
eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitettu sellainen ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos, jolla on Suomessa sivuliike 
1 070 
kolmannen maan luottolaitoksen edustusto 
1 070 
vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusedustaja ja sivutoiminen vakuutusedustaja, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike 
321 
markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu finanssialalla toimiva vastapuoli, 9 kohdassa tarkoitettu finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ja 10 kohdassa tarkoitettu eläkejärjestelmä, jonka kotivaltio on Suomessa 
10 700 
asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu ulkomainen luotonvälittäjä, jolla on Suomessa sivuliike 
400 
joukkorahoituslaissa tarkoitettu joukkorahoituksen välittäjä 
2 140 
joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetussa laissa tarkoitettu rekisteröity edustaja 
2 140 
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettu raportointipalvelujen tarjoaja 
10 700 
Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 32 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoija 
3 000 
Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 4 momentin 10 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoija 
5 000 
arvopaperistamisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettu yhteisö 
5 000 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta annetun lain 13 §:n 1 momentin kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta annetun lain (304/2015) 13 §:n 1 momentti. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2018 
PääministeriJuhaSipilä
ValtiovarainministeriPetteriOrpo