2.1
Joukkoliikennelain 12 §:n muutos
Tuusulan ja Siuntion kunnat ovat hakeneet Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenyyttä 1.1.2018 alkaen. HSL:n hallitus on hyväksynyt kuntien hakemuksen ja HSL:n nykyiset jäsenkunnat ovat hyväksyneet kuntalain 57 §:n mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksen muutettavaksi siten, että Siuntion ja Tuusulan kunnista tulisi kuntayhtymän jäsenkuntia 1.1.2018 alkaen. HSL:n yhtymäkokous on käsitellyt perussopimuksen muutoksen. Muutoksella HSL:lle siirrettäisiin Uudenmaan ELY-keskuksen julkisen liikenteen järjestämiseen liittyviä tehtäviä Siuntion ja Tuusulan kuntien osalta. HSL on tuottanut selvityksen kehyskuntien liittymisen vaikutuksista vuonna 2010 (https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_17_2010_netti.pdf).
Tuusulan ja Siuntion kuntien kannalta HSL-jäsenyydessä on kyse Euroopan unionin palvelusopimusasetuksen mukaisen toimivaltaisen viranomaisen muutoksesta, joukkoliikenteen matkalippu- ja taksajärjestelmän muuttamisesta, joukkoliikenteen suunnittelun ja hankinnan toteuttamisen muuttamisesta, kunnan alueella käytettävistä joukkoliikenteen tietoteknisistä järjestelmistä, kunnan osallistumisesta joukkoliikenneinfrastruktuurin rahoitukseen HSL-jäsenkuntien alueella sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitteluun liittyvästä kunnan roolin muutoksesta.
Tuusula ja Siuntio liittyvät HSL-alueen lippujärjestelmään, joka mahdollistaa kuntien joukkoliikenteen järjestämisen nykyistä kustannustehokkaammalla tavalla. Joukkoliikenne voidaan järjestää HSL-alueen raideyhteyksiin tukeutuen, kun lipputuote on yhtenevä kaikkien joukkoliikennemuotojen kesken. Kustannustehokas joukkoliikenteen järjestämistapa mahdollistaa Tuusulan ja Siuntion joukkoliikennetarjonnan parantamisen erityisesti hiljaisen ajan liikenteessä iltaisin sekä viikonloppuisin.
HSL-jäsenyyden kustannuksia Tuusulan kunnalle arvioidaan syntyvän noin 3,04 milj. € vuodessa. Arvion mukaan noin 480 000 € tästä syntyy HSL-jäsenyyden kiinteistä kustannuksista ja muut kulut syntyvät liikenteen operoinnista sekä kunnan osallistumisesta HSL-alueen joukkoliikenneinfrastruktuurin rahoitukseen. Lisäksi HSL-jäsenyys edellyttää peruspääoman kertaluonteista maksua, joka on arvioilta noin 320 000 €.
Siuntion kunnalle HSL-jäsenyyden kustannuksia on arvioitu syntyvän noin 550 000 € vuodessa, joista 50 000 € syntyy HSL-jäsenyyden kiinteistä kustannuksista ja muut kulut liikenteen operoinnista, sekä kunnan osallistumisesta HSL-alueen joukkoliikenneinfrastruktuurin rahoitukseen. HSL-jäsenyyden peruspääoma Siuntion kunnan osalta on arviolta noin 51 000 €.
HSL:n toimivalta-alueen laajenemisen arvioidaan johtavan myös Tuusulan ja Siuntion kunnallisverotulojen kasvuun, koska HSL:n kausilipun hinta pienentää tehtävien työmatkavähennysten määrää kunnallisverotuksessa.
Muutoksen arvioidaan parantavan Siuntion ja Tuusulan liikenneyhteyksiä ja mahdollistavan siten väestön ja elinkeinotoiminnan kasvun.
Kokonaisuutena suunniteltu julkinen liikenne voi tehostaa koululaiskuljetusten ja muiden lakisääteisten julkisesti rahoitettujen kuljetusten järjestämistä, minkä arvioidaan tuottavan säästöä kunnille. Junaliikenteen ja bussiliikenteen matkustajamäärien paremman palvelutason ja halvempien lipunhintojen aikaansaaman kasvun oletetaan tuottavan korkeamman käyttöasteen ja alemmat julkisen tuen yksikkökustannukset.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään liittyvien kuntien tontinmyynti- ja vuokratulojen arvioidaan lisääntyvän, kun kunnan houkuttelevuus paranee julkisen liikenteen palvelutason kohentumisen myötä ja lisää asuntorakentamista. Siuntiolle kuntayhtymään liittyminen tuo mahdollisuuden järjestää junaliikennettä kuntakeskuksen ja Helsingin välille. Ilman raideliikenteen jatkumista kuntakeskus todennäköisesti siirtyisi pois asemanseudulta meren ja kantatien varteen tukeutuen tieliikenteeseen, mikä aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia. Lisäksi raideliikenteen loppuminen ja henkilöautoliikenteen lisääntyminen olisi haitallista kestävän kehityksen ja liikenneturvallisuuden kannalta.
2.2
Kelpoisuuslain 59 §:n muuttaminen
Hallituksen esitykseen sisältyvän 59 §:n mukainen siirtymäsäännös takaisi sen, että muiden rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävissä työskentelevien kuin liikkuvan kaluston kuljettajien ei tarvitsisi hakea lupakirjaa, kelpoisuuskirjaa tai lisätodistusta 1.1.2018 ja 30.6.2018 väliselle puolen vuoden ajanjaksolle. Heiltä lupaa koskeva vaatimus poistuisi kokonaan 1 heinäkuuta 2018 alkaen, jos liikenteen palveluista annetun lain muuttamista koskeva lakiesitys hyväksytään eduskunnassa. Vaikka tällaisten kelpoisuuksien määrä on melko vähäinen verrattuna liikkuvan kaluston kuljettajien lupakirjojen määrään, on perusteltua, että yritysten ja muiden rautatiealan toimijoiden liikenneturvallisuustehtävissä työskenteleviä ei velvoitettaisi hakemaan lyhyelle siirtymäajalle lupa- tai kelpoisuuskirjaa. Näin säästetään yritysten ja muiden rautatiealan toimijoiden hallinnollista työtä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Myös Liikenteen turvallisuusvirasto välttyy hakemusten käsittelyyn liittyvältä hallinnolliselta lisätyöltä.
Liikenteen turvallisuusvirasto on julkaissut rautateiden kelpoisuussääntelyn uudistamisesta laajemman vaikutusten arvioinnin (Liikenteen turvallisuusviraston julkaisuja 5-2016, HYPERLINK "https://www.trafi.fi/filebank/a/1459415880/499683e21d1b992e52fc2fa9cb743c7c/20196-Vaikutusten_arviointi_-_Rautateiden_kelpoisuussaantelyn_uudistaminen.pdf" https://www.trafi.fi/filebank/a/1459415880/499683e21d1b992e52fc2fa9cb743c7c/20196-Vaikutusten_arviointi_-_Rautateiden_kelpoisuussaantelyn_uudistaminen.pdf).
2.3
Liikenteen palveluista annetun lain III osan 2 luvun 2 §:n muuttaminen
Muutoksen tarkoituksena ei ole muuttaa säännöksen asiallista sisältöä, vaan ainoastaan täsmentää sitä niin, ettei sen tulkinnasta pääse syntymään epäselvyyttä. Muutoksella ei siten ole itsenäisiä vaikutuksia.
Liikenteen palveluista annetun lain III osan 2 luvun 2 § astuu voimaan 1.1.2018. Täsmennetyn säännöksen olisi syytä tulla voimaan samana ajankohtana.