1.1
1.1 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
5 §. Lainansaajat. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, joka sallisi lainan hyväksymisen korkotukilainaksi myös muille kuin julkisyhteisöille ja niiden omistamille yhtiöille ilman, että ARA nimeää yhteisön yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi. Tällaisena lainansaajana voisi kuitenkin olla vain niin sanottu tavallinen kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiön ainoana toimialana tulisi olla korkotukilaissa tarkoitetun vuokra-asuntokohteen rakennuttaminen, omistaminen ja vuokraaminen, yhtiön tulisi perustellusti olettaa harjoittavan pitkäjänteistä asuntojen vuokraamistoimintaa kohtuullisin kustannuksin ja yhtiöllä tulisi arvioida olevan riittävät edellytykset korkotukilainan takaisin maksamiseen. Yksi kiinteistöosakeyhtiö voisi siis rakennuttaa vain yhden korkotukilainalla rahoitettavan kohteen. Yksi kohde voisi kuitenkin koostua useammasta talosta. Kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi omistamansa asunnot suoraan asukkaille, eikä esimerkiksi välivuokraus muulle vuokraustoimintaa harjoittavalle taholle olisi sallittua. Asunto-osakeyhtiöitä tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joiden osakkeet tuottavat niiden omistajille oikeuden hallita tiettyjä yhtiön rakennuksissa olevia huoneistoja, ei voitaisi hyväksyä lainansaajiksi. Lainoitettavassa kohteessa voisi olla myös vähäinen määrä liiketiloja, jos kunnalliset kaavamääräykset sitä edellyttävät.
ARA tutkisi edellä mainittujen edellytysten täyttymisen jokaisen hakijayhtiön kohdalla erikseen. Jos yhtiö täyttäisi edellytykset, ARA hyväksyisi sen korkotukilainan saajaksi. ARA voisi hyväksymispäätöstä tehdessään ottaa huomioon myös muita tuettavan toiminnan kannalta olennaisia seikkoja, jotka ovat merkityksellisiä esimerkiksi kohteen taloudellisen toimivuuden, asukkaiden aseman ja asumisturvan sekä valtion tuen asukkaille kanavoitumisen kannalta. Tällaisia seikkoja olisivat muun muassa korkotukiasetuksessa säädetyt vaatimukset siitä, että kohteen toteuttaja on vakavarainen ja että se suorittaa täysimääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet. Näiden vaatimusten avulla varmistettaisiin, että korkotukilainan saajina ei olisi sellaisia toteuttajia, joiden tarkoituksena on vain voitontavoittelu ja valtion tuen hyödyntäminen niiden muussa toiminnassa.
Korkotukilainan saajan hyväksymistä koskevalla ARA:n päätöksellä lainansaaja myös nimettäisiin komission päätöksen mukaiseksi julkisen palvelun velvoitteen toteuttajaksi, joka kyseessä olevassa vuokratalokohteessa toteuttaa sosiaalisin perustein valittujen asukkaiden tarpeita vastaavien ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra-asuntojen tuottamista ja ylläpitoa. Momentissa ei rajoitettaisi lainasaajayhtiöiden omistajatahoja. Tämä olisi perusteltua järjestelmän avoimuuden sekä toimijoiden yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun kannalta. Siten periaatteessa mikä tahansa yhteisö voisi perustaa korkotukilainaa saavan kiinteistöosakeyhtiön, jollei muusta lainsäädännöstä tai yhteisön toimialasta aiheudu sille estettä.
Kuntien takauskeskuksesta annetun lain (487/1996) mukaan Kuntarahoitus Oyj voi myöntää lainoja vain sellaisille asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille, jotka valtion viranomainen on nimennyt. Korkotukilainan saajan hyväksyminen ARA:ssa yhdessä lainansaajayhtiön toimintaa koskevien vaatimusten ja asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevien rajoitusten kanssa varmistaisivat sen, että kuntien takauskeskuksesta annetussa laissa asetetut vaatimukset viranomaisen suorittamasta lainansaajan hyväksynnästä ja lainansaajan harjoittamasta sosiaalisesta asuntotuotannosta täyttyisivät myös yleishyödyllisiksi nimeämättömien korkotukilainan saajien osalta. Siten Kuntarahoitus Oyj voisi myöntää lainoja myös tällaisille lainansaajille.
Yleishyödyllisiksi nimeämättömät lainansaajat eivät voisi tasata asunnoista perittyjä vuokria. Vuokrien tasaus on nykyisessäkin korkotukijärjestelmässä sallittua vain saman omistajan omistamien korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen kesken. Eduskunnan syksyllä 2015 hyväksymässä hallituksen esityksessä laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 99/2015 vp; EV 93/2015 vp) todetaan korkotukilakiin esityksellä lisätyn 13 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ”samalla omistajalla” tarkoitetaan vuokrataloyhteisöä, joka omistaa asunnot suoraan tai hallinnoi asuntoja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden omistamisen perusteella. Koska yleishyödylliseksi nimeämätön kiinteistöosakeyhtiö saisi omistaa vain yhden korkotukikohteen ja sen tulisi vuokrata asunnot suoraan asukkaille, se ei olisi ”sama omistaja” minkään toisen kohteen kanssa eikä siten saisi tasata kohteen asunnoista perittäviä vuokria minkään muun, yhtiön kanssa samaan konserniin mahdollisesti kuuluvan toisen yhtiön omistaman kohteen vuokrien kanssa.
Lisäksi pykälän 1 momentissa olevan luettelon numerointi oikaistaisiin ottaen huomioon luettelosta vuonna 2004 lailla 736/2004 poistettu 2 kohta, ja momentissa oleva maininta Valtion asuntorahastosta muutettaisiin vastaamaan nykyistä sääntelyä, jossa viraston nimenä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
9 §. Vuokra-asuntojen korkotukilainat. Pykälän 1 momentin 5 kohtaan lisättäisiin lause, jonka mukaan sellaisille yhtiöille, joita ei nimetä yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi, ei voitaisi myöntää perusparannuskorkotukilainaa. Toisin sanoen perusparannuskorkotukilainaa voitaisiin jatkossakin myöntää kuntien ja muiden julkisyhteisöjen ohella vain yleishyödyllisille asuntoyhteisöille ja niiden määräysvallassa oleville yhtiöille. Lisäksi pykälän 3 momentissa oleva maininta Valtion asuntorahastosta muutettaisiin vastaamaan nykyistä sääntelyä, jossa viraston nimenä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Muilta osin pykälää ei muutettaisi, mutta sen ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
18 §. Rajoituksista vapauttaminen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että korkotukilainoitettu kohde voitaisiin vapauttaa sitä koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista myös silloin, jos lainasaatavaa ei ole kyetty turvaamaan pakkotäytäntöönpanossa tai sen sijaan tehtävässä vapaaehtoisessa luovutuksessa. Rajoituksista vapauttamisen edellytyksenä ei siis olisi lainan takaisinmaksaminen tai valtion vapauttaminen takausvastuusta, jos lainasaatavaa ei ole kyetty turvaamaan pakkotäytäntöönpanossa tai vapaaehtoisella kaupalla. Siten pakkotäytäntöönpanossa tai Valtiokonttorin hyväksymässä vapaaehtoisessa luovutuksessa saamatta jäävä osa lainasta ei olisi enää jatkossa esteenä rajoituksista vapauttamiselle. Kohteen myynti pakkotäytäntöönpanossa olisi mahdollista samoin kuin se, että Valtiokonttori myisi vuokra-asunnon tai vuokratalon vapaaehtoisella kaupalla, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan tällä tavoin jäävän pienemmiksi kuin pakkotäytöntöönpanossa. Valtiokonttori tekisi tapauskohtaisen arvion parhaasta realisointitavasta. Muutoksella varmistettaisiin, että rajoituksista vapautettavista kohteista saadaan paras mahdollinen myyntihinta ja näin turvataan valtion saatavia. Muutoin pykälä vastaisi voimassa olevaa lakia, mutta siihen tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia ja pykälässä olevat maininnat Valtion asuntorahastosta muutettaisiin vastaamaan nykyistä sääntelyä, jossa viraston nimenä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
24 §. Yleishyödyllisyys. Yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteena on turvata valtion tuen kohdentumista tarkoitetulle toimialalle eli sosiaalisille asuntomarkkinoille ja sosiaaliekonomisin perustein valituille asukkaille. Yleishyödyllisiin asuntoyhteisöihin kertyneet varat on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäviksi sosiaalisen asuntokannan ylläpitoon eli esimerkiksi asuntojen korjaamiseen ja asunnoista perittävien vuokrien pitämiseen kohtuullisella tasolla sekä uuteen yleishyödylliseen asuntotuotantoon. Nämä tavoitteet saavutetaan yleishyödyllisyyssäännösten ja kohdekohtaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten muodostaman kokonaisuuden avulla. Lisäksi yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteena on varmistaa valtion tukemaa sosiaalista asuntokantaa omistavien yhteisöjen toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Myös yhteisökohtainen tuotontuloutuksen kohtuullisuus on olennainen osa yleishyödyllisyyttä. Yleishyödyllisyyssäännöksillä varmistetaan, että sosiaalista asuntotuotantoa koskevat valtion tuet täyttävät EU-oikeuden valtiontukisääntöjen vaatimukset yhteisön saamasta kohtuullisesta tuotosta, tuen oikeasta kohdistumisesta ja kilpailun vääristymisen estämisestä.
Pykälän 1 momentin sisältö vastaisi pääosin voimassa olevaa lakia. Momentin 4 kohdan vaatimuksesta kuitenkin luovuttaisiin. Jatkossa ei siis edellytettäisi, että yleishyödyllinen yhteisö saisi luovuttaa käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuneita asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita taikka osuuksia vain asunnossa asuvalle vuokralaiselle taikka yhteisölle, jonka toimialaan kuuluu vuokra-asuntojen tarjoaminen. Nykyisen säännöksen mukaan myös muille kuin edellä mainituille tahoille voidaan luovuttaa asuntoja, osakkeita tai osuuksia, jos kyseisentyyppisillä vuokra-asunnoilla ei ole kysyntää alueella tai jos on muu painava syy myydä joitakin niistä. Säännös sallii siis jo nykyään hyvin vapaat luovutukset, mutta se on aiheuttanut toimijoissa epätietoisuutta. Siksi siitä luovuttaisiin.
Pykälän 1 momenttia muutettaisiin myös siten, että momentissa olevan luettelon numerointi oikaistaisiin ottaen huomioon nykyisen 1 momentin 4 kohdan poistaminen sekä vuonna 2004 lailla 736/2004 poistettu 7 kohta. Momentissa olisi siten jatkossa vain 6 kohtaa. Myös momentin johdantokappaleessa oleva viittaus 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti.
Pykälän 2 momentissa oleva säännös poistettaisiin. Koska 1 momentin 4 kohdassa olevasta, rajoituksista vapautuneiden kohteiden luovutusta rajoittaneesta säännöksestä luovuttaisiin, myös 2 momentti, joka koskee osaomistusasuntojen luovuttamista, jäisi merkityksettömäksi. Vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa (232/2002) säädetään erikseen kyseisten asuntojen luovuttamisesta.
Pykälän uudessa 2 momentissa säädettäisiin, että jos yhteisöä ei nimettäisi yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi, sen tulisi noudattaa toiminnassaan vain 1 momentin 2 ja 3 kohdan vaatimuksia. Yhteisön olisi siis ilmoitettava asunnot julkisesti haettaviksi, eikä yhteisö saisi tulouttaa omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton. Tuotontuloutuksen rajoitus olisi siis yleishyödylliseksi nimeämättömien yhteisöjen osalta kohdekohtainen. Tuotontuloutuksen enimmäismäärästä ja tarkemmista laskentaperusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella myös yleishyödylliseksi nimeämättömien lainansaajien osalta.
Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen käännökseen tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
25 §. Yleishyödyllisyys konsernissa. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan sellaisia yhteisöjä, joita ei nimettäisi yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi, ei käsiteltäisi yhtenä kokonaisuutena konsernin yleishyödylliseen osioon kuuluvien yhteisöjen kanssa. Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohtaan muutettaisiin aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain nykyinen nimi eli aravarajoituslaki. Momentissa olevat viittaukset 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittauksiksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti. Muilta osin pykälä vastaisi nykyistä lakia, mutta sen ruotsinkieliseen käännökseen tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
26 §. Yleishyödyllisyyden valvonta. Pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin siten, että ARA:n suorittama yleishyödyllisyyden valvonta koskisi yleishyödylliseksi nimettyjen yhteisöjen ja 25 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen ohella myös nimettyjen yhteisöjen määräysvallassa olevia nimeämättömiä yhtiöitä. Lain 24 §:ssä säädetyt yleishyödyllisyysvelvoitteet koskevat paitsi yleishyödylliseksi nimettyjä yhteisöjä myös sellaisia yhtiöitä, joissa yleishyödyllisellä yhteisöllä on kirjanpitolaissa tarkoitettu välitön määräysvalta. Kuitenkaan 26 §:n valvontasäännöksessä ei ole nimenomaisesti mainittu näitä yleishyödyllisten yhteisöjen määräysvallassa olevia nimeämättömiä yhtiöitä. Siksi tällaiset yhtiöt lisättäisiin 26 §:n 1 momentissa mainittujen, ARA:n valvonnan piirissä olevien yhteisöjen joukkoon. Muutoksella ei laajennettaisi yleishyödyllisyyssäännösten soveltamisalaa 24 ja 25 §:ssä säädetystä. Lisäksi 1 momentin loppuun lisättäisiin uusi virke, jonka mukaan ARA valvoisi myös uusien yleishyödyllisiksi nimeämättömien korkotukilainan saajien toimintaa siltä osin kuin niiden on noudatettava 24 §:ssä säädettyjä yleishyödyllisyysvelvoitteita. Tällaisten yhtiöiden osalta ARA siis valvoisi niiden tuotontuloutusta ja sitä, että ne ilmoittavat asuntonsa julkisesti haettaviksi.
Pykälän uuteen 2 momenttiin koottaisiin nykyisessä 2 ja 3 momentissa olevat säännökset. Momentin mukaan ARA:lla ja sen valtuuttamalla henkilöllä olisi oikeus saada valvontaa varten tarvitsemansa tiedot kaikilta 1 momentissa tarkoitetuilta yhteisöiltä sekä niiden tilintarkastajilta. Lisäksi näiden yhteisöjen tulisi etukäteen ilmoittaa ARA:lle kaikista sellaista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta 24 §:n mukaisten yleishyödyllisyysvelvoitteiden täyttymiseen. Nykyisessä säännöksessä tämä ilmoitusvelvollisuus on asetettu vain yleishyödyllisiksi nimetyille yhteisöille, mutta on perusteltua, että kaikki yleishyödyllisyysvelvoitteiden alaiset ja konsernin yleishyödylliseen osioon kuuluvat yhteisöt olisivat tämän ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Luonnollisestikin riittäisi, että yksi näistä yhteisöistä ilmoittaa oleellisesta seikasta ARA:lle. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös uusia yleishyödyllisiksi nimeämättömiä korkotukilainan saajia siltä osin kuin kyse on tuotontuloutuksesta ja asuntojen ilmoittamisesta julkisesti haettaviksi.
Pykälän 3 ja 4 momentti olisivat sisällöltään uudet. Pykälän 3 momentin mukaan ARA:n tulisi kehottaa 1 momentissa tarkoitettuja yhteisöjä muuttamaan määräajassa menettelyään, jos yhteisö toimii vastoin 24 §:ssä säädettyjä yleishyödyllisyysvelvoitteita. Säännös ulottuisi siis paitsi koko konsernin yleishyödylliseen osioon myös uusiin yleishyödyllisiksi nimeämättömiin lainansaajayhtiöihin, jos kyse on tuotontuloutusta tai asuntojen julkista hakua koskevista velvoitteista. Jos yhteisö ei ARA:n kehotuksesta huolimatta ja ARA:n asettamassa kohtuullisessa määräajassa korjaisi menettelyään, ARA voisi tehdä yhteisöä koskevan hallintopäätöksen, jolla yhteisö velvoitettaisiin saattamaan kyseessä oleva asiantila yleishyödyllisyyssäännösten mukaiseksi tai kiellettäisiin yhteisöä toteuttamasta yleishyödyllisyyssäännösten vastaista toimenpidettä. Säännöksessä tarkoitetut kiellettävät toimenpiteet voisivat olla esimerkiksi yritysjärjestelyjä eli järjestelyjä, joissa yrityksen omistuspohjaa muutetaan tai osa yrityksen liiketoiminnasta siirretään toiseen yhtiöön, taikka esimerkiksi konserniavustusten muodossa toteutettavia varojen siirtoja. Pykälän nykyisen 3 momentin, joka siirrettäisiin osaksi uutta 2 momenttia, mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen on tälläkin hetkellä ilmoitettava etukäteen ARA:lle esimerkiksi yritysjärjestelyistä, varojen siirroista ja muista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta yleishyödyllisyysvelvoitteiden täyttymiseen. Jatkossa ARA:lle säädettäisiin nimenomainen toimivalta kieltää tällaiset menettelyt, tulevat ne ARA:n tietoon edellä mainitun ilmoitusmenettelyn tai ARA:n oma-aloitteisen valvonnan perusteella. Kyse voisi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa konsernin yleishyödyllisessä osiossa aiotaan siirtää käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita yhtiöstä toiseen tarkoituksena pilkkoa valtion tukema asuntokanta pienemmiksi yrityskokonaisuuksiksi, vaikka yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteena ovat isommat asuntokokonaisuudet, joilla varmistetaan vuokrien tasaus saman omistajan omistamissa kohteissa ja turvataan siten vuokratason kohtuullisuutta ja yhteisöjen säilymistä taloudellisesti vakaalla pohjalla. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa yhteisö pyrkii konserniavustuksen avulla siirtämään tuottoa yleishyödyllisen yhteisön tai konsernin yleishyödyllisen osion ulkopuolelle siten, että jaettu määrä ylittää konsernin yleishyödyllisestä osiosta enimmillään jaettavissa olevan sallitun tuoton määrän. Ehdotetun säännöksen perusteella ARA voisi kieltää tällaisten yritysjärjestelyjen toteuttamisen tai määrätä tällaisen konserniavustuksen palautettavaksi takaisin kyseessä olevaan yhteisöön.
Pykälän uuden 4 momentin mukaan ARA voisi tehostaa antamaansa käsky- tai kieltopäätöstä määräämällä yhteisölle yleishyödyllisyyssäännösten rikkomisesta samanlaisen seuraamuksen kuin omakustannusperiaatteen mukaan määräytyviä vuokria koskevien säännösten rikkomisesta on lain 13 d §:n 2 momentissa säädetty. Jos yhteisö siis toimisi vastoin 24 §:ssä säädettyjä vaatimuksia eikä ARA:n kehotuksesta huolimatta korjaisi menettelyään kohtuullisessa määräajassa, ARA voisi kieltää yhteisöä perimästä omakustannusvuokrissa 15 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle omistajan omarahoitusosuudelle laskettavaa korkoa ja kieltää omistajaa tulouttamasta 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista tuottoa omistajan yhteisöön sijoittamille varoille. ARA voisi määrätä seuraamukseksi joko koron perimisen kiellon tai tuoton tuloutuksen kiellon taikka molemmat. Jos kyseessä olevan yhteisön omistamat asunnot eivät olisi vuokranmääritystä koskevien säännösten alaisia, kyseeseen tulisi vain tuotontuloutuksen kieltoa koskeva seuraamus. Kielto voisi kestää enintään neljä vuotta ARA:n päätöksestä lukien. Lisäksi ARA voisi asettaa yleishyödyllisyyssäännösten vastaisesti toimivan yhteisön ja kanssa samaan konserniin kuuluvat muut yhteisöt uusien tukien myöntämiskieltoon. ARA voisi siis lykätä yleishyödyllisyyssäännösten vastaisesti toimivan yhteisön ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien toisten yhteisöjen tekemien tukihakemusten käsittelyä niin kauan, kunnes yhteisö korjaa asiantilan. Tämä käsittelyn lykkääminen voisi koskea kaikkia niitä tukia, joissa ARA on myöntävä viranomainen. ARA arvioisi näiden seuraamusten määrän ja keston tapauskohtaisesti suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Seuraamuksia ei tulisi määrätä tilanteissa, joissa laiminlyönti on vähäinen. Seuraamuksia koskevaan ARA:n päätökseen voisi hakea muutosta lain 41 §:n mukaisesti.
Pykälässä olevat maininnat Valtion asuntorahastosta muutettaisiin vastaamaan nykyistä sääntelyä, jossa viraston nimenä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti. Pykälän ruotsinkieliseen käännökseen tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
27 §. Nimeämisen peruuttaminen. Pykälässä oleva viittaus 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti. Lisäksi pykälässä oleva maininta Valtion asuntorahastosta muutettaisiin vastaamaan nykyistä sääntelyä, jossa viraston nimenä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Muilta osin pykälä vastaisi nykyistä lakia mutta sen ruotsinkieliseen käännökseen tehtäisiin joitakin kielellisiä korjauksia.
27 a §. Kunnalle ja muulle julkisyhteisölle tuloutettava tuotto. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa oleva viittaus 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti. Lisäksi momentin 1 ja 2 kohdassa olevat aravarajoituslain ja vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain säädösnumerot poistettaisiin, koska ne on mainittu edeltävässä 25 §:ssä. Muilta osin pykälä vastaisi nykyistä lakia, mutta sen sanamuotoja tarkistettaisiin.
37 §. Korkotuen lakkauttaminen. Pykälän 3 momentissa oleva viittaus 5 §:n 1 momentin 3 kohtaan muutettaisiin viittaukseksi 2 kohtaan 5 §:n 1 momenttiin ehdotetun luettelon numeroinnin muutoksen mukaisesti. Muilta osin pykälää ei muutettaisi mutta sen sanamuotoja tarkistettaisiin.
41 §. Muutoksenhaku. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että myös 26 §:n 4 momentissa tarkoitetuista seuraamuksista, eli omistajan omarahoitusosuudelle laskettavan koron perimisen kieltämisestä, omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettavan tuoton tuloutuksen kieltämisestä sekä konsernin asettamisesta uusien tukien myöntämiskieltoon, voisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä. Kyseiset seuraamukset ovat asianosaisen oikeusturvan kannalta erityisen merkittäviä ja ne vastaavat muita 3 momentissa mainittuja seuraamuksia, jotka niin ikään jäävät valituslupasääntelyn ulkopuolelle. Muilta osin pykälä vastaisi nykyistä lakia, mutta 1 momentissa oleva maininta siitä, että oikaisua haetaan päätöksen tehneeltä viranomaiselta, poistettaisiin, koska asiasta säädetään nykyisin hallintolaissa (434/2003). Myös pykälän sanamuotoja tarkistettaisiin.