1
Nykytila ja ehdotetut muutokset
Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nordic Project Fund, Nopef) on perustettu Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) vuonna 1981 tekemällä päätöksellä (HE 182/1999). Tässä yhteydessä PMN vahvisti laitokselle sen ensimmäiset säännöt. Laitoksen kotipaikaksi määriteltiin Helsinki. Laitoksen toimintaa sääntelee laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta (363/2000). Lain mukaan laitos toimii Suomessa julkisoikeudellisena säätiönä, jolle on annettu eräitä erioikeuksia, jotka koskevat verotusta ja kirjanpitoa.
Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef on perustamisestaan lähtien (v 1982) tukenut pohjoismaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä, jotka suuntautuvat EU:n ja EFTA:n ulkopuolella sijaitseviin maihin. Laitoksen erityisenä päämääränä on ollut vahvistaa pohjoismaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä myöntämällä osarahoitusta esitutkimuksia varten.
Nopefin rahoitus tuli vuoteen 2004 asti sekä pohjoismaiden hallituksilta että PMN:n budjetista. Koska valtaosa rahoituksesta myönnetään tukena, on rahaston ajoittainen täydentäminen ollut tarpeen. Loppuvaiheessa maat eivät päässeet keskenään yksimielisyyteen Nopefin kansallisesta täydentämisestä, jonka jälkeen budjetti koostui ainoastaan PMN:n kautta tulevasta rahoituksesta. Vuonna 2013 Pohjoismainen yhteistyökomitea sekä yhteistyöministerit keskustelivat mahdollisuuksista tehostaa pohjoismaista yhteistyötä, muun muassa NEFCO:n ja Nopefin kesken. Pohjoismaiden yhteistyöministerit, keskusteltuaan elinkeinoministereiden ja NEFCOn kanssa, päättivät perustaa uuden erillisen rahaston jatkamaan Nopefin toimintaa ja siirtää Nopef-laitos NEFCOn alaisuuteen 1.1.2014 alkaen kunnes se voidaan lakkauttaa. Nopefin työntekijät siirtyivät NEFCO:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä samana päivänä. Nopefissa työskenteli tuolloin neljä ihmistä, joista yksi oli Nopefin vt. johtaja.
Kyseessä ei ollut sulautuminen lain tarkoittamassa merkityksessä. Nopefin ja NEFCO:n yhdistymistä koskevan analyysin mukaan Nopef-laitosta ei ole voitu lakkauttaa ennen vuoden 2016 loppua hallinnollisten syiden, mm. lukuisten voimassa olleiden lainasopimusten, vuoksi. Muutamat edelleen jäljellä olevat lainasopimukset päättyvät tai ne siirretään NEFCO:n hallinnoimalle Nordic Project Trust Fund -rahastolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Nopefin toiminnan lakkauttamiseen liittyy lisäksi kirjanpito-, tilintarkastus- sekä varojen siirtoon liittyviä toimenpiteitä.
NEFCO hallinnoi myös useita muita eri tahojen rahastoja, ja sen toiminta keskittyy pienten ja keskisuurten hankkeiden rahoitukseen, mikä on edesauttanut yhdistämistä. Toiminnan kannalta on saavutettu sekä NEFCOa että Nopefia hyödyttäviä synergiaetuja, kuten yhteisten henkilöstöresurssien ja kummankin osapuolen verkostojen tehokkaampi hyödyntäminen. Lisäksi yhdistäminen on luonut edellytyksiä NEFCOn osallistumiselle Nopefin kautta käynnistyneiden hankkeiden rahoitukseen. Yhdistämisen myötä Nopefin rahoitus keskittyy vihreän talouden ja kestävään kehitykseen liittyviin hankkeisiin, joskin nämä olivat jo ennen yhdistämistä pääasialliset rahoituskohteet (esim. clean tech, energiatehokkuus ja muut ilmastohankkeet).
Nopefin lopetettua toimintansa itsenäisenä laitoksena laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta (363/2000) ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi viittaukset laitokseen muusta lainsäädännöstä. Laitokseen viitataan seuraavissa laeissa: tuloverolaki (1535/1992), laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta (771/2016), valmiuslaki (1552/2011) sekä laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta (562/1976).
Esityksen tarkoituksena on saattaa lainsäädäntö ajan tasalle Nopefin lopetettua toimintansa itsenäisenä laitoksena.
Nopefin toiminnan jatkamisella erillisenä rahastona NEFCOn alaisuudessa on ollut sekä NEFCOlle että Nopefille myönteisiä ja niiden toimintaa tehostavia vaikutuksia.
Esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausuntoa valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, ympäristöministeriöltä, oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöltä (NEFCO). Lausunnon antoivat ympäristöministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sekä NEFCO. Lausunnoissa puollettiin esitystä. Lausunnoissa esitetyt huomiot esityksen vaikutuksista sekä asiaan liittyvistä taustoista on otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.
