3.1
Ehdotukset ja niiden perustelut
Valtionosuusprosentti ja valtionosuuteen kohdistuvat määräaikaiset vähennykset
Esityksessä ehdotetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettavan 2,08 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2022 kuntien valtionosuusprosentti olisi 23,59. Vastaavasti kuntien omarahoitusosuus olisi 76,41 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista (4 290,50 euroa asukasta kohden).
Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon 0,30 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on niissä 100. Uusina ja laajenevina tehtävinä on huomioitu vanhuspalvelulain mukainen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus (43,7 miljoonaa euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistus (28 miljoonaa euroa), lastensuojelun jälkihuolto (12 miljoonaa euroa), seulontaohjelman laajennus (10 miljoonaa euroa), oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (8,4 miljoonaa euroa), varhaiskasvatuksen tuki (6,25 miljoonaa euroa), lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus (4,8 miljoonaa euroa), oppivelvollisuuden laajentaminen (2,8 miljoonaa euroa) sekä kuntoutustarpeen arviointia koskeva sairausvakuutuslain muutos (1 miljoona euroa). Tehtävämuutosten yhteydessä otetaan huomioon siirto Valtiokonttorille kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin (0,15 miljoonaa euroa). Lisäyksenä on otettu huomioon lisäksi 0,80 prosenttiyksikköä erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta (245,7 miljoonaa euroa).
Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1,87 prosenttiyksikköä liittyen kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin (563,5 miljoonaa euroa). Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu erittäin voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös vuonna 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin edellä mainitulla erillisellä 245,7 miljoonan euron lisäyksellä.
Vähennyksenä on otettu huomioon lisäksi 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten (168,5 miljoonaa euroa) ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen (233,6 miljoonaa euroa) muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettävän vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvista määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä. Valtionosuudesta tehtäisiin nykyistä vastaavat pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennykseen (1,27 euroa asukasta kohden, yhteensä 7,0 miljoonaa euroa), lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseen (4,10 euroa asukasta kohden, yhteensä 22,5 miljoonaa euroa) ja kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen (1,82 euroa asukasta kohden, yhteensä 10,0 miljoonaa euroa) liittyvät vähennykset. Valtionosuuksiin lisättäisiin yhteensä 2 miljoonaa euroa liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun.
Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuden määräytyminen
Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuden määräytymispäivää ehdotetaan muutettavan. Oppilaan kotikunta olisi velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esiopetusta ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä muu kuin oppilaan kotikunta. Vuoden lopun (31.12.) sijasta tarkastelupäivänä käytettäisiin siis joulukuun 15 päivää.
Oppilastiedot kotikuntakorvauksen maksatusta varten kerätään jatkossa Opetushallituksen Koski-tietovarannosta. Kuten edellä on todettu, voimassa olevan lainsäädännön mukainen tarkastelupäivä 31.12. ei tietojärjestelmien kirjauskäytäntöjen vuoksi anna täydellistä kuvaa niistä oppilaista, joista kotikuntakorvaus tulisi maksettavaksi. Muuttamalla tarkastelupäivän joulukuun 15 päivälle voidaan varmistaa, että oppilaita ei ole kirjattu eronneiksi, kun tietopoiminta kotikuntakorvausten maksatusta varten tehdään.
Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuteen tai kotikuntakorvausjärjestelmään muutoin ei ehdoteta muutoksia.
Vastaava muutos olisi tarpeen tehdä 1.1.2023 voimaan tulevaan uuteen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin. Muutos uuteen lakiin on tarkoitus toteuttaa erikseen myöhemmin.
Valtionosuuspäätökset
Esityksessä ehdotetaan, että valtionosuuspäätökset voitaisiin antaa tiedoksi sähköisesti myös ilman tähän annettua suostumusta. Näin sujuvoitettaisiin päätösten tiedoksiantoprosessia ja vähennettäisiin tähän liittyvää työmäärää. Kunnilla on valmius vastaanottaa päätökset sähköisesti eikä muutos vaaranna esimerkiksi mahdollisuuksia muutoksenhakukeinojen käyttöön.
Vastaava muutos olisi tarpeen tehdä 1.1.2023 voimaan tulevaan uuteen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin. Muutos uuteen lakiin on tarkoitus toteuttaa erikseen myöhemmin.
Kustannustenjaon tarkistus
Kustannustenjaon tarkistusta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettävän siten, että tarkistuksen laskentatapa ilmenisi laista nykyistä selkeämmin. Voimassa olevan lain mukaisesti kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi, mutta kustannustenjaon tarkistuksen toteuttamista ei ole tarkemmin säännelty. Kustannustenjaon tarkistus on perusteltua toteuttaa tavalla, joka parhaiten toteuttaa tarkistuksen tarkoitusta, eli täsmäyttää laskennalliset kustannukset toteumatietojen mukaisiksi, eikä ali- tai ylikompensoi kustannuspohjan kehitystä ja siten aiheuta tarkistukseen sahausliikettä. Tarkistuslaskentaa on kehitetty valtiovarainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Tarkistuksen laskentatapaa koskevien täsmennysten toteuttaminen edellyttää kuitenkin tuekseen lainsäädännön muuttamista vastaavasti.
Kustannustenjaon tarkistuksen on jatkossa tarkoitus perustua niin sanotun poikkileikkausvuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen siten, että laskennassa huomioidaan laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä poikkileikkausvuodelle tehty kustannustenjaon tarkistus. Koska laskentatapa perustuu ajatukseen, että samaa käytäntöä on noudatettu myös aikaisempina vuosina, tulee vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksessa kuitenkin tarkastella poikkileikkausvuoden 2019 laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta. Näin kustannuspohja saadaan täsmäytettyä.
Kustannustenjaon tarkistusta koskevaan pykälään lisättäisiin uusi momentti, jonka mukaan kustannustenjaon tarkistus perustuisi lain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden (poikkileikkausvuoden) laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään.
Ehdotettu muutos koskisi siis käytännössä varainhoitovuodelle 2022 tehtävää, vuoden 2019 toteutuneisiin kustannuksiin perustuvaa tarkistusta, sillä nykyinen valtionosuuslaki on voimassa enää vuoden 2022 loppuun. Tämän jälkeen 1.1.2023 lukien sovelletaan uutta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Myös uuteen lakiin olisi tarpeen tehdä tarkistuksen laskentatapaa koskevat muutokset. Uuden lain muuttamista koskeva esitys on tarkoitus antaa erikseen ennen lain voimaantuloa. Uuden valtionosuuslain 59 §:n siirtymäsäännöksen mukaisesti kustannustenjaon tarkistus tehdään ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2025.
Oikaisumenettely
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain oikaisumenettelyä koskeva säännös muutettaisiin vastaamaan uuden, 1.1.2023 voimaan tulevan valtionosuuslain vastaavaa säännöstä. Jos kunta on tyytymätön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla olisi oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimus. Muutos olisi tarpeen sen vuoksi, että voimassa olevan lain oikaisumenettelysäännös on harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen osalta edellä kuvatulla tavalla virheellinen.
3.2
Pääasialliset vaikutukset
3.2.1
Valtionosuusprosentti
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentin alentaminen 25,67 prosentista 23,59 prosenttiin vähentäisi valtionosuuksia vuodelle 2022 noin 604 miljoonaa euroa. Valtionosuusprosentin muutoksessa huomioitavat tekijät on esitetty taulukossa 1.
Valtionosuusprosentin alentaminen ei kuitenkaan tosiasiallisesti pienennä valtionosuuksia nykyiseen tasoon nähden, sillä valtionosuusprosentin alentamisessa on kyse yhtäältä kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisoinnista sekä toisaalta vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi. Kilpailukykysopimukseen liittyvää vähennystä ei tosin vuonna 2021 ole tehty kuntien tukemiseksi koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta.
Kuntien uusien ja laajenevien tehtävien johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,30 prosenttiyksiköllä, koska niissä valtionosuuden tulee olla 100 prosenttia. Vuonna 2022 uusien ja laajenevien tehtävien arvioidaan lisäävän kuntien menoja, eli niin kutsuttua valtionosuuksien kustannuspohjaa, yhteensä noin 117 miljoonalla eurolla. Huomioitavat uudet ja laajenevat tehtävät on esitetty edellä keskeisten ehdotusten yhteydessä. Koska valtionosuusprosentti on ennen edellä mainittuja tehtävämuutoksia 25,67 prosenttia, valtionosuudet kasvaisivat 30 miljoonaa euroa pelkän kustannuspohjan lisäyksen seurauksena. Jotta valtionosuus näissä tehtävissä kasvaisi täysimääräisesti kustannuspohjan lisäystä vastaavasti, loput noin 86 miljoonaa euroa otettaisiin huomioon valtionosuusprosentin korotuksella. Vaikutus valtionosuuteen poikkeaisi hieman uusien ja laajenevien tehtävien arvioiduista kustannuksista johtuen siitä, että valtionosuusprosentti määritetään kahden desimaalin tarkkuudella.
| Vaikutus valtionosuusprosenttiin (%-yksikköä) | Vaikutus valtionosuuksiin (milj. €) |
Uudet ja laajenevat valtionosuustehtävät | +0,30 | +116,0 |
Erillinen valtionosuuskorotus | +0,80 | +245,7 |
Vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointi | -1,87 | -563,5 |
Vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten muuttaminen pysyviksi | -0,55 | -168,5 |
Kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttaminen pysyväksi | -0,76 | -233,6 |
Muutokset yhteensä | -2,08 | -603,9 |
Taulukko 1. Valtionosuusprosentin muutoksessa huomioon otettavat tekijät.
3.2.2
Valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Ehdotetussa laissa säädettäisiin määräaikaisista kuntien valtionosuuteen kohdistuvista vähennyksistä ja lisäyksistä vuonna 2022 edellä tarkemmin kuvatulla tavalla.
Valtionosuuteen kohdistuu vuonna 2022 lisäksi eräitä muita vähennyksiä ja lisäyksiä, kuten kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden perusteella tehtävä vähennys (-357 miljoonaa euroa), verotulotasauksen muutoksen neutralisoinnin johdosta tehtävä vähennys (-107 miljoonaa euroa), siirrot momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (-10 miljoonaa euroa) ja kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (-10 miljoonaa euroa) sekä työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä (29,5 miljoonaa euroa).
Valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset olisivat vuonna 2022 yhteensä noin 533,7 miljoonaa euroa ja lisäykset 32,5 miljoonaa euroa. Vähennykset ja lisäykset käyvät kootusti ilmi esityksestä valtion vuoden 2022 talousarvioksi (momentti 28.90.30). Peruspalvelujen valtionosuuksiin ei vuonna 2022 enää tehtäisi määräaikaisia lisäyksiä koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta.
3.2.3
Peruspalvelujen valtionosuudet vuonna 2022
Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus olisi 2,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 187 939 000 euroa.
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on noin 563 500 000 euroa. Kuten edellä on todettu, valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Samalla valtionosuutta kuitenkin korotetaan kuitenkin erillisellä 245 700 000 euron lisäyksellä. Nämä muutokset otetaan edellä kuvatulla tavalla huomioon valtionosuusprosentissa.
Edellä kuvatut muutokset huomioiden kokonaisuudessaan peruspalvelujen valtionosuudet olisivat vuonna 2022 yhteensä 7 971 500 000 euroa, mikä on noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten (momentti 28.90.35) yhteismäärä vuonna 2022 olisi talousarvioesityksen mukaisesti noin 2,65 miljardia euroa, mukaan lukien verotulomenetysten korvauksista kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 b §:n nojalla vuonna 2022 tehtävät vähennykset, jotka liittyvät vuonna 2020 maksettuihin verotulojen viivästymisestä johtuviin määräaikaisiin korvauksiin.
3.2.4
Muut muutosehdotukset
Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuden määräytymispäivää koskevalla muutoksella varmistettaisiin, että kotikuntakorvausten maksatuksen pohjaksi saadaan kattavat oppilastiedot.
Valtionosuuspäätösten sähköistä tiedoksiantoa koskeva ehdotus mahdollistaisi joustavasti valtionosuuspäätösten sähköisen toimittamisen, mikä vähentäisi päätösten toimittamiseen ja käsittelyyn liittyvää työmäärää valtiovarainministeriössä ja kunnissa.