1.1  Tausta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus huomioi avaruusulottuvuuden ja -teknologian merkityksen niin Naton kuin maanpuolustuksen näkökulmasta ja että Suomi edistää yhteisen tilannekuvan luomista. (Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma, s. 161.) 

Suomalaisen yhteiskunnan toiminta ja hyvinvointi ovat enenevässä määrin riippuvaisia avaruustoiminnan tuottamasta tiedosta ja palvelusta. Myös avaruustoiminnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys on jatkuvassa kasvussa, ja kyky muodostaa ajantasainen avaruustilannekuva on tärkeä osa nykyaikaista sodankäyntiä ja normaaliajan valmiutta. Tällä hetkellä mikään viranomainen ei Suomessa koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita eli avaruustilannekuvaa. 

Avaruustoiminnan kasvava yhteiskunnallinen, taloudellinen sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys edellyttää, että Suomella on omaa kansallista kyvykkyyttä havaita, tunnistaa sekä tarvittaessa ennakoimalla varautua ja reagoida avaruustoimintaan liittyviin riskeihin ja uhkakuviin. Suomi ei kansakuntana voi jäädä ainoastaan kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan saadun avaruustilannekuvan varaan. Suomen kansallinen etu edellyttää, että meillä on myös omaa kyvykkyyttä ja osaamista avaruustilannekuvatoiminnassa. Eri sensoreilla kerätty raaka avaruustilannekuvatieto edellyttää aina datan analysointia ja muokkaamista siten, että kansalliset tiedon loppukäyttäjät ymmärtävät sen ja voivat soveltaa sitä omassa toiminnassaan. Mikään toinen valtio ei tällaista tietoa pysty Suomelle toimittamaan, vaan meidän on hankittava se itse. 

1.2  Valmistelu

Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Avaruusasiain neuvottelukunnassa https://tem.fi/avaruusasiain-neuvottelukunta käytyyn keskusteluun ja valmistelutyöhön perustuen liikenne- ja viestintäministeriö asetti 10.10.2022 ohjausryhmän selvittämään, miten Suomen kansallista avaruustilannekuvatoimintaa tulisi kehittää. Ohjausryhmä luovutti yksimielisen loppuraporttinsa liikenne- ja viestintäministeriölle 3.5.2023 (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2023:6). Raportin valmistelun yhteydessä valmisteltiin arviomuistio lainsäädännön muutostarpeista https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/7a176655-3cf0-406b-8930-8a5776f14bc7/9dc34278-bf44-48f9-b7f1-d16c92953884/MUISTIO_20230503102557.PDF , johon viitataan tässä esityksessä jatkossa lainsäädännön arviomuistiona.  

Loppuraportissa ohjausryhmä suosittaa, että Suomeen perustettaisiin kansallinen avaruustilannekeskus. Lainsäädännön arviomuistiossa suositetaan, että avaruustilannekeskuksen perustamiseksi Ilmatieteen laitoksesta annettua lakia (212/2018) olisi muutettava ja arvioitava tarve muuttaa puolustusvoimista annettua lakia (551/2007) sekä valtioneuvoston asetusta Maanmittauslaitoksesta (1068/2018). 

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti säädöshankkeen avaruustilannekeskuksen perustamiseksi 27.3.2024. Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä puolustusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa. 

Esitystä valmisteltaessa on pyydetty eri sidosryhmiltä lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Esityksen luvussa 6 Lausuntopalaute on lueteltu lausunnonantajat ja kirjattu yleiset huomiot lausunnoista.  

Valmistelun aikana on ylläpidetty hankeikkunaa valtioneuvoston Hankkeet-palvelussa ( https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM007:00/2024 ). Sivustolla on tiedotettu hankeen etenemisestä sekä julkaistu hankkeeseen liittyviä materiaaleja.  

2.1  Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus

YK:n piirissä on tehty viisi avaruussopimusta. 1) Yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä avaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (Treaty on Principles Governing the Activities of States in the Exploration and Use of Outer Space, including the Moon and other Celestial Bodies; Outer Space Treaty, SopS 56-57/1967). 2) Avaruuslentäjien pelastamista ja palauttamista sekä ulkoavaruuteen lähetettyjen esineiden palauttamista koskeva sopimus (Agreement on the Rescue of Astronauts, the Return of Astronauts and the Return of Objects Launched into Outer Space, SopS 45 ja 46/1970, laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta, 616/1970). 3) Kansainvälistä vastuuta avaruusesineiden aiheuttamasta vahingoista koskeva yleissopimus (Convention on International Liability for Damage Caused by Space Objects; Liability Convention, SopS 8 ja 9/1977). 4) Yleissopimus avaruuteen lähetettyjen esineiden rekisteröimisestä (Convention on Registration of Objects Launched into Outer Space; Registration Convention). 5) Valtioiden toimintaa kuussa ja muilla taivaankappaleilla koskeva sopimus (Agreement Governing the Activities of States on the Moon and Other Celestial Bodies). Suomi ei ole sopimuksen osapuoli. Sopimusten lähtökohtana on taata kaikille valtioille vapaa ja tasapuolinen pääsy avaruuteen. Avaruuden, mukaan lukien kuu ja muut taivaankappaleet, tutkimisen ja käytön on koiduttava kaikkien maiden eduksi ja hyödyksi ja niiden tulee olla koko ihmiskunnan omaisuutta. Avaruuden on oltava vapaa kaikille valtioille tutkimista ja käyttöä varten tasavertaisuuteen perustuen sekä kansainvälistä oikeutta noudattaen. Mikään valtio ei voi hankkia itselleen avaruutta tai taivaankappaleita käytön tai haltuunoton perusteella ja valtioiden on toimittava kansainvälisen rauhan ja yhteistyön edistämiseksi avaruutta tutkiessaan ja käyttäessään. Ydinaseiden tai muunlaisten joukkotuhoaseiden sijoittaminen avaruuteen on yksiselitteisesti kielletty. Lisäksi kuuta ja muita taivaankappaleita saa käyttää ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin eivätkä sotilastukikohtien perustaminen, asekokeet tai sotaharjoitusten pitäminen ole sallittuja.  

Avaruusoikeuden periaatteiden mukaisesti avaruuden käytön ei tulisi poissulkea muiden mahdollisuutta käyttää avaruutta, mutta avaruussopimukset eivät suoraan käsittele avaruusromun tai avaruuden kestävän käytön teemoja. Näitä koskeva kansainvälinen sääntely perustuu erilaisiin ei-oikeudellisesti sitoviin, poliittisiin julkilausumiin sekä teknisiin ohjeisiin. YK:n alaisen komitean, avaruuden rauhanomaisen käytön komitean (COPUOS), puitteissa on hyväksytty sekä avaruusromun ennaltaehkäisyä koskevat ohjeet, että avaruuden pitkän aikavälin kestävän käytön periaatteet. Laki avaruustoiminnasta (avaruustoimintalaki, 63/2018) huomioi avaruuden kestävää käyttöä koskevat suositukset. Esimerkiksi avaruustoimintaluvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu, että toiminnanharjoittajan on pyrittävä estämään avaruusromun syntyminen sekä haitalliset vaikutukset ympäristöön maan pinnalla, ilmakehässä ja avaruudessa. Laissa viitataan kansainvälisiin suositusluontoisiin avaruusromun vähentämiseen pyrkiviin ohjesääntöihin tältä osin. 

Suomi korostaa avaruuden turvallista ja kestävää käyttöä sekä kansainvälistä sääntöperustaista yhteistyötä. Avaruustoimintalaki velvoittaa avaruustoiminnanharjoittajia toimimaan tavalla, joka vähentää avaruustoiminnasta aiheutuvia riskejä, mm. vaatimalla avaruusromun syntymisen vähentämiseen tähtääviä toimia ja ympäristövaikutusten arviointia. 

Suomi on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenvaltio (SopS 2/1995) ja Suomen ja ESA:n välisestä tiedonvaihdosta on sovittu 1.8.2004 voimaan tulleessa tietoturvallisuussopimuksessa (SopS 94 ja 95/2004).  

Suomea sitova EU:n avaruusohjelma perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (jatkossa avaruusasetus) ja se tuli voimaan 1.1.2021. Asetuksen VIII osaston 1 luvun (Avaruustilannetietoisuus) 1 jakso koskee avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa (SST-osakomponentti). Avaruustilannekeskuksen toiminta perustuisi jakson säännöksiin. Koska kysymys on asetuksena jäsenvaltioita sellaisenaan suoraan sitovasta säädöksestä, ei sen soveltaminen lähtökohtaisesti tarvitse erillisiä kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä.  

Avaruusasetuksen 2 artiklan määritelmän mukaan avaruustilannetietoisuudella tai SSA:lla (Space Situational Awareness) tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluu perusteellinen tietämys ja ymmärrys avaruuden tärkeimmistä vaaroista, joita ovat avaruusesineiden väliset törmäykset, avaruusesineiden hajoaminen ja paluu ilmakehään, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet. 

EU:n avaruusohjelman alaista turvallisuusluokiteltua tietoa koskee neuvoston päätös EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (2013/488/EU) sekä jäsenvaltioiden välinen tietoturvallisuussopimus (sopimus Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (SopS 76 ja 77/2015)), jotka sitovat myös Suomea. 

Suomen kansallinen kyky hankkia, ymmärtää ja hyödyntää avaruustilannetietoisuutta pohjautuu omiin pitkäaikaisiin havaintoihin, itse rakennettuun tieteelliseen infrastruktuuriin sekä kansainväliseen yhteistyöhön, jota Suomi tekee Euroopan avaruusjärjestön, EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomi liittyi syksyllä 2022 eurooppalaiseen avaruusvalvontaorganisaatioon (EU Space Surveillance and Tracking, EU SST), joka seuraa ja valvoo lähiavaruuden kappaleiden liikettä ja kiertoratoja sekä ennustaa niiden mahdollisia törmäyksiä ja paluuta Maan pinnalle. Tähän työhön Suomi voi nyt jäsenyytensä myötä osallistua. 

Puolustusministeriö katsoi vuonna 2017, että Puolustusvoimien tulisi käynnistää neuvottelut Yhdysvaltain kanssa avaruustilannetietoisuus- eli SSA-sopimuksen solmimiseksi. Kansallisen avaruustilannetietoisuuden vahvistamiseksi Ilmavoimat allekirjoitti Suomen ja Yhdysvaltojen välisen SSA-yhteisymmärryspöytäkirjan (USFIN SSA MoU) Yhdysvaltojen asevoimien avaruussodankäyntiin keskittyvän sotatoimialueen (United States Space Command, USSPACECOM) kanssa 4.11.2019. Yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta vaihdetaan avaruustilannetietoisuutta koskevaa tietoa Suomen ja Yhdysvaltojen kesken. Tämä sopimus oli myös yksi edellytys Suomen liittymiselle EU SST -kumppanuusohjelmaan. 

Operatiivinen avaruustilannekeskus rakentuisi siten, että Suomen EU SST -toiminto toteutetaan osana avaruustilannekeskusta. Täysivaltainen EU SST -jäsenyys edellyttää havaintojärjestelmää, joka tuottaa havaintoja EU SST:lle. Tähän tarkoitukseen Suomi suuntaisi Maanmittauslaitoksen Metsähovin geodeettisen avaruuslaserteleskoopin kapasiteetista 20 prosenttia, mikä on EU SST:n asettama vähimmäisvaatimus. Jäsenyys EU SST:ssa edellyttää lisäksi, että avaruuslaserteleskooppi kykenee havaitsemaan avaruuskohteita, joissa ei ole geodeettista heijastusprismaa. Tämä vaatisi tehokkaan laserin hankkimista Metsähovin teleskooppiin. Tuosta hankinnasta EU SST korvaisi osan ja hankinta kokonaisuudessaan toteutettaisiin avaruustilannekeskuksen perustamisen yhteydessä. 

2.2  Kansallinen lainsäädäntö

Ilmatieteen laitoksesta annetun lain (212/2018) 1 §:ssä säädetään Ilmatieteen laitoksen asemasta ja toiminta-ajatuksesta. Sen mukaan Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kuuluva palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä sekä sää-, meri- ja ilmastopalveluita yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin.  

Lain 2 §:ssä säädetään Ilmatieteen laitoksen tehtävistä. Pykälän 1 momentin mukaan laitoksen tehtävänä on tuottaa sääpalveluita ja fysikaalisia meripalveluita maan yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Avaruustilannekuvan tuottaminen ei näyttäisi istuvan säännöksen sanamuotoon, sillä sitä ei oletettavasti voida pitää sääpalveluna eikä varsinkaan fysikaalisena meripalveluna. Verbi tuottaa sen sijaan sopisi kuvaamaan Ilmatieteen laitoksen toimintaa tilannekuvan tuottajana.  

Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on myös hankkia ja ylläpitää luotettavaa tietoa ilmakehän ja merien fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta koostumuksesta, ilmastosta sekä niiden vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kansainvälisesti. Säännöksessä kuvataan laitoksen tehtävää hankkia ja ylläpitää tietoa. Hankkiminen ja ylläpitäminen voisivat kuvata tilannekuvan muodostamiseen tarvittavia toimia. Säännöksellä näytettäisiin viitattavan maapallon ympärillä olevaan ilmakehään ja erityisesti sen suhteeseen meriin, eikä etäämmällä olevaan avaruuteen, joten avaruustilannekuvapalveluun tarvittavan tiedon kerääminen ja ylläpitäminen eivät näyttäisi sisältyvän säännöksen kuvaamaan tiedon hankinta- ja ylläpitotehtävään. 

Kolmanneksi tehtävänä on tehdä ja edistää ilmatieteellistä tutkimusta, fysikaalista merentutkimusta, polaarialueiden ja avaruuden tutkimusta sekä muuta alaan läheisesti liittyvää tutkimusta. Avaruustilannekuvakeskuksen toimintaa voitaisiin mahdollisesti pitää osana Ilmatieteen laitoksen tehtäviä tämän säännöksen nojalla, sillä säännös kuvaa laitoksen tehtäväksi tehdä ja edistää avaruuden tutkimusta. Säännöstä voisi kuitenkin olla tarpeen täsmentää, sillä avaruustilannekeskuksen suunniteltuihin tehtäviin kuuluisi muutakin kuin avaruuden tutkimuksen tekeminen ja edistäminen, esimerkiksi juuri tilannekuvapalvelun tuottaminen. 

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädännössä on useita esimerkkejä Laki Liikenne- ja viestintävirastosta (935/2018) 3 § Viraston kyberturvallisuuskeskuksen tehtävät. Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus, jäljempänä Kyberturvallisuuskeskus, tukee, ohjaa ja valvoo tietoturvallisuutta ja yksityisyyden suojan toteutumista sähköisessä viestinnässä. Se ylläpitää kansallisen kyberturvallisuuden tilannekuvaa.Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 16 a § Meritilannekuva. VTS-palveluntarjoaja tuottaa Väyläviraston tilauksesta ajantasaista meriliikenteen tilannekuvaa. Puolustus- ja turvallisuusviranomaiset saavat tilannekuvan käyttöönsä korvauksetta.Ilmailulaki (864/2014) 116 § Lennonvarmistustoiminnan tallenteet. Lennonvarmistuspalvelun tarjoajan on huolehdittava siitä, että liikenteen tilannekuva sekä lennonvarmistuksen viestiliikenne tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta.Laki liikenteen palveluista (320/2017) 137 § Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluunkuuluvat tehtävät. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tehtävänä on ylläpitää liikenneväylien liikennetilanteen seurantaa (liikenteen tilannekuva) sekä onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja liikenteen sujuvuuteen vaikuttavien tilanteiden ilmoitus- ja tiedotuspalvelua. , jossa erilaisten tilannekuvien osalta on laissa säädetty siitä vastuussa oleva viranomainen tai osoitettu tehtävä yksityiselle taholle (huomioitava perustuslain 124 § eli julkisen vallan siirtäminen yksityiselle) sekä esimerkiksi säädetty tilannekuvaan liittyvän tiedon säilyttämisestä tai sen jakamisesta. Tämä puoltaisi avaruustilannekuvasta säätämistä lailla.  

Lain 2 §:n 1 momentin ainoa avaruustilannekuvaan viittaava seikka on 6 kohdassa, jonka mukaan Ilmatieteen laitoksen tulee erityisesti kehittää ja ylläpitää uusia mittaus- ja mallimenetelmiä muiden ohella avaruuspalveluiden käyttöön. Säännös on avaruustilannekeskukselle suunniteltujen tehtävien valossa suppea, sillä se käsittää ainoastaan uusien mittaus- ja mallimenetelmien ylläpidon ja kehittämisen, mutta ei kuitenkaan laajempaa palveluntarjontaa. 

Momentin 3 kohdan mukaan laitoksen on erityisesti tuotettava toimialansa palvelut maanpuolustuksen turvaamiseksi ja puolustusvoimien muun toiminnan varmistamiseksi. Jotta laitos voisi tämän tehtävän toteuttaa myös avaruustilannekuvan tuottamisen osalta, olisi tarpeen täydentää laitoksen 1 momentissa kuvattuja tehtäviä. Puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007 vp.) ei suoranaisesti säädetä Puolustusvoimien tilannekuvasta, vaan eri tilannekuvien kokoaminen ja tuottaminen on katsottu kuuluvan itsestään selvästi puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 kohdan a alakohdan tehtävään. Alakohdan mukaan Puolustusvoimien tehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.  

Edellä todetusta huolimatta aluevalvontalain (575/2018) 30 a §:ssä on säädetty nimenomaisesti aluevalvonnan tilannekuvasta. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien tehtävänä on koota aluevalvonnan tilannekuvaa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista ja sitä koskevaa päätöksentekoa sekä muiden viranomaisten tukemista varten tarpeellisista aluevalvonnan yhteydessä hankituista tai muilta aluevalvontaviranomaisilta sekä vieraan valtion viranomaisilta ja kansainvälisiltä toimielimiltä saaduista tiedoista. Puolustusvoimilla on lisäksi oikeus tilannekuvaa varten saada ilmaliikennepalvelun tarjoajalta ja lentoaseman pitäjältä tietoja ilmaliikenteestä sekä muita aluevalvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja. Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on lisäksi oikeus tilannekuvaa varten saada korvauksetta alusliikennepalvelun tarjoajalta tietoja meriliikenteestä sekä muita aluevalvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja. 

Pykälän 2 momentin mukaan tilannekuvatietoihin saa sisältyä henkilötietoja, jos ne liittyvät tässä laissa säädettyihin lupiin tai niitä on tarpeen käsitellä valvottaessa lupaehtojen tai tässä laissa säädettyjen liikkumis- ja muiden toimintarajoitusten noudattamista taikka selvitettäessä epäiltyä aluerikkomusta tai alueloukkausta. 

Maanmittauslaitoksen tehtävistä säädetään Maanmittauslaitoksesta annetun lain (1025/2018) 2 §:ssä. Sen mukaan Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan: 1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta; 2) harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa; 3) huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön; 4) huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä; 5) huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön; sekä 6) hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi. 

Maanmittauslaitoksesta annetun lain 10 § sisältää valtuuden alemman asteisen sääntelyn antamiseen. 

Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa säädetyn lisäksi Maanmittauslaitoksen tehtäviä ovat Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1068/2018) 1 §:n mukaan 1) harjoittaa tieteellistä tutkimusta geodesian, paikannuksen, navigoinnin, geoinformatiikan, kartografian, paikkatietotekniikan, fotogrammetrian, laserkeilauksen sekä kaukokartoituksen aloilla; 2) huolehtia geodeettisesta, fotogrammetrisesta, laserkeilaukseen liittyvästä ja muusta paikkatietojen metrologiasta; 3) suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten mittanormaaleja sekä toimia pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona; 4) kehittää ja kokeilla geodesian, paikkatietotekniikan, paikannuksen ja kaukokartoituksen menetelmiä ja laitteita sekä edistää näiden käyttöönottoa; 5) tukea paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitämistä ja kehittämistä; 6) julkaista tietoja tutkimustensa tuloksista ja edistää niiden hyväksikäyttöä. 

Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 § ja Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 § eivät sisällä avaruustilannekuvan tuottamiseen liittyvää tehtävää, joten uutta avaruustilannetta koskevaa tehtävää koskeva säännös olisi lisättävä Maanmittauslaitoksen toimintaa koskevaan sääntelyyn. Uudessa tehtävässä olisi kysymys Maanmittauslaitoksen tehtäväkentässä suhteellisen yksityiskohtaisesta tehtävästä, joten siitä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tästä syystä lakiin Maanmittauslaitoksesta ei ehdoteta tässä esityksessä muutosta. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta avaruustilannetta koskevan uuden tehtävän osalta on tämän esityksen liitteenä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on avaruustoimintalaissa tarkoitettu avaruustoiminnan lupa-, valvonta- ja rekisteröintiviranomainen. Näihin lukeutuu avaruusesineitä, kuten satelliitteja, koskeva luvitus ja valvonta Suomea sitovien YK:n avaruussopimusten velvoitteiden mukaisesti (esim. nk. avaruusyleissopimus SopS 56–57/1967) sekä kansallisen avaruusesineiden rekisterin ylläpito, josta tiedot ilmoitetaan myös YK:lle rekisteröintisopimuksen (SopS 9/2018) mukaisesti. 1.2.2023 voimaantulleen avaruustoimintalain muutoksen (97/2023) myötä työ- ja elinkeinoministeriö toimii myös satelliittikaukokartoitusta koskevana lupa- ja valvontaviranomaisena.  

Avaruustoimintalain 18 §:n 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta avaruustoimintalaissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja toiminnanharjoittajaa ja kaukokartoitustoimijaa koskevista seikoista. 

Pykälän 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitavalta maksutta tässä laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot toiminnanharjoittajasta ja kaukokartoitustoimijasta sekä näiden hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä, toimitusjohtajasta ja tämän sijaisesta, vastuunalaisista yhtiömiehistä sekä muista ylimpään johtoon kuuluvista. Oikeus saada tietoja koskee myös sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetun sakkorekisterin tietoja. 

Avaruustoimintalain nojalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on siten oikeus saada avaruustilannekeskustoiminnassa syntyviä välttämättömiä tietoa salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä, kun se tarvitsee niitä avaruustoimintalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi. 

Liikenne- ja viestintävirasto toimii radiotaajuuksien käytön kansallisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Virasto valvoo taajuuksien tehokasta ja häiriötöntä käyttöä ja myöntää radiolupia radiolähetinten hallussapidolle ja käytölle sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) mukaisesti kattaen myös avaruusjärjestelmät. Virasto valvoo oma-aloitteisesti ja saamiensa ilmoitusten perusteella myös satelliittitaajuuksien käyttöä, mukaan lukien satelliittipaikannuksen taajuudet, selvittää radiohäiriöitä ja radiotietoliikenteen poikkeamia sekä toimii ennakoivasti tulevien häiriöiden tiedottamisen tai poistamisen mahdollistamiseksi. 

Liikenne- ja viestintävirasto toimii myös radiolupaviranomaisena suomalaisille avaruusesineille (satelliiteille). Radioluvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu olennaisena osana Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännön mukainen koordinointi- ja ilmoitusmenettely käyttöönotettavaksi aiotuista sekä käyttöönotetuista avaruusesineiden radiolaitteista. Tässä menettelyssä, kuten myös kansallista radiolupaa myönnettäessä, arvioidaan toiminnan häiriövaikutukset muulle avaruustoiminnalle tai maanpäällisille radioverkoille globaalisti huomioiden avaruusesineen tarkat tekniset parametrit, kuten kiertorataparametrit, esimerkiksi rata ja ratakorkeus, käytettävät taajuudet sekä lähetystehot. Lupa- ja valvontatehtäviensä suorittamiseksi Liikenne- ja viestintävirasto hyödyntää ja tarvitsee tietoa satelliittien todellisista radoista tai esimerkiksi tietoa taivaankannella kulloinkin havaituista satelliiteista. 

Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviin kuuluu myös merkittävien satelliittipalveluiden käyttäjien ohjaus ja valvonta. Esimerkiksi vesiliikenteen ja ilmailun sekä enenevissä määrin myös raide- ja tieliikenteen toiminnot ovat riippuvaisia avaruuspalveluista, erityisesti satelliittien kautta toimitettavasta aika- ja paikkatiedosta. Virasto toimii myös liikenteen turvallisuusviranomaisena tarvittaessa ohjaten häiriötilanteissa toimijoita myös omin toimenpitein. Se voi esimerkiksi ilmatilaan heijastuvien avaruustoiminnan uhka- ja häiriötilanteiden johdosta ilmailulain (864/2014) 11 §:n nojalla lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömästä syystä rajoittaa taikka kieltää ilmailun tietyllä alueella enintään neljän viikon ajaksi.  

Lakiesityksellä mahdollistetaan maanpäällisen sensoriverkon toteuttaminen Suomeen. Sensoriverkolla viitataan tässä maanpäälliseen infrastruktuuriin, jolla tarkkaillaan avaruutta ja välitetään reaaliaikaista tilannetietoa avaruustilannekeskuksen käyttöön. Liikenne- ja viestintävirasto on maa-asemista ja eräistä tutkista annetun lain (96/2023) tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomainen. 

Avaruussektorin lupa- ja valvontaviranomaisena Liikenne- ja viestintävirasto tarkastelee asianosaisten turvallisuusviranomaisten kuulemisten kautta aina myös toiminnan näkökulmat kansallisen turvallisuuden suhteen. Teknisen valvonnan sekä monitoroinnin osalta virasto jakaa myös avaruustoiminnan turvallisuuteen sekä häiriötilanteisiin liittyvää tietoa sovitusti muille kansallisille viranomaisille. Liikenne- ja viestintävirasto edustaa Suomea niissä EU:n turvallisuuselimissä, joissa kartoitetaan satelliittijärjestelmien uhkia ja niihin varautumista. Euroopan unionin avaruusohjelmakomponenttien – mukaan luettuna yhteinen avaruustilannekuva – turvallisuussuunnittelu ja avaruuskomponenttien toteuttamisessa käytettävien järjestelmien turvallisuushyväksynnät ovat edellä mainittujen EU-turvallisuuselimien ja niiden työhön osallistuvan Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla.  

Liikenne- ja viestintävirasto toimii lakiin perustuen kansallisena vastuuviranomaisena Galileo-paikannussatelliittijärjestelmän PRS-palvelun osalta. Tämä viranomaisille ja valtuutetuille kriittisen infrastruktuurin käyttäjätahoille suunnattu varmennettu GNSS-palvelu on Galileon palveluista sensitiivisin. Liikenne- ja viestintävirasto on velvollinen (EU:n PRS-päätös 1104/2011/EU) ilmoittamaan havaitusta PRS-palveluun kohdistuvasta häirinnästä Euroopan unionin turvallisuuselimille.  

Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy kansallisena vastuuviranomaisena avaruustilannekeskuksessa käytettävät tietojärjestelmät. Avaruustilannekeskuksen järjestelmiin sekä rajat ylittäviin ja/tai kansallisiin tietoliikenneyhteyksiin voi liittyä kansainvälistä turvallisuusluokiteltua tietoa koskeva hyväksyntä- tai akkreditointivelvoite. Liikenne- ja viestintävirasto toimii määrättynä tietoliikenneturvallisuusviranomaisena niissä tapauksissa, joissa on kyse kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) mukaan huolehtia kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon teknisestä tietoturvallisuudesta ja tietoliikenteen turvallisuudesta. Tietojärjestelmien arviointeihin ja hyväksyntöihin liittyvistä viraston tehtävistä säädetään kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa, turvallisuusselvityslaissa ja viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arvioinnista annetussa laissa (1406/2011). Kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden mukaisesti esimerkiksi EU:n ja Naton turvallisuusluokiteltua tietoa käsittelevien tietojärjestelmien tulee läpikäydä hyväksyntäprosessi (akkreditointi). Vastaava velvoite koskee tyypillisesti myös kahden- tai monenvälisten tietoturvallisuussopimusten piiriin kuuluvia kansainvälisiä turvallisuusluokiteltuja tietoja valtioiden rajat ylittävän tietojärjestelmäosuuden (tai tiedonsiirtoyhteyksien, salauksen ja mahdollisen yhdyskäytävän) osalta.  

Kansallista turvallisuusluokiteltua tietoa käsitteleviin viranomaisten tietojärjestelmiin ei puolestaan kohdistu lainsäädännöstä yleistä velvoitetta tietojärjestelmän hyväksynnälle (akkreditoinnille). Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaisesti viranomaisen tiedonhallintayksikön on kuitenkin seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa ja varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan. Viranomaisen tiedonhallintayksikön on selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit ja mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti (13 §). Viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arvioinnista annetun lain mukaan viranomaiset voivat hakea Liikenne- ja viestintäviraston arviointia myös tietojärjestelmissä käsiteltävien kansallisten turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen. Käytännössä virasto ei kuitenkaan tee esimerkiksi turvaluokitukseltaan käyttö rajoitettu eli TL IV -tietojärjestelmien arviointeja. 

Tarkemmin Liikenne- ja viestintäviraston tehtävistä, joiden hoitamiseksi se tarvitsee myös avaruustilannekeskuksen puitteissa syntyviä salassa pidettäviä tietoja, kuvataan luvussa 7 Säännöskohtaiset perustelut .  

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, julkisuuslaki) koskee viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta ja salaamista. Perussäännön mukaan asiakirja on julkinen, ellei sen salaamiseen ole laissa erikseen mainittua syytä. Lain 5 §:n mukaan asiakirjalla tarkoitetaan kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla. 

Avaruustilannekeskuksen toiminnassa olisi tarpeen jakaa tietoa tilannekeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten sekä Liikenne- ja viestintäviraston välillä. Kun kysymys on julkisesta tiedosta, tieto voidaan jakaa vapaasti. Kun taas kyse on julkisuuslain nojalla salassa pidettävästä tiedosta, olisi huomioitava julkisuuslain 29 § salassa pidettävien tietojen antamisesta toiselle viranomaiselle. Sen mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos: 1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; 2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa; 3) asiakirja on tarpeen käsiteltäessä ennakkotietoa, ennakkoratkaisua, viranomaisen päätöksestä tehtyä muutoksenhakua taikka toimenpiteestä tehdyn kantelun tai alistusasian taikka kansainväliselle lainkäyttö- tai tutkintaelimelle tehdyn valituksen käsittelemiseksi; tai 4) tieto on tarpeen viranomaiseen kohdistuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän suorittamiseksi. 

Julkisuuslain 17.2 § mahdollistaa yleisöltä salassa pidettävän asiakirjan luovuttamisen (yleensä toiselle viranomaiselle), jos salassapitosäännös sisältää vahinkoedellytyslausekkeen eikä salassapitosäännöksen suojaama intressi vaarannu tietoa luovutettaessa. Tietojen luovuttamisella ei saa vaarantaa niitä etuja, joita salassapitosäännöksellä tai -säännöksillä suojataan. Lain 17.3 §:n mukaan harkittaessa yleisöltä salassa pidettävän tiedon antamista ennalta määritellylle tiedonsaajalle julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän säännöksen osoittamissa rajoissa on pidettävä huolta siitä, että tiedonsaajalla on tämän lain mukainen vaitiolovelvollisuus ja että tietoja annetaan muille kuin viranomaisille ja niissä toimiville vain, jos tiedon antamiselle on painava yleinen syy. Tietojen luovuttamisessa on otettava huomioon julkisuuslain 15.3 §:n sisältyvä turvallisuusluokiteltua tietoa koskeva lähtökohta, jonka mukaan turvallisuusluokitellun asiakirjan antamisesta päättää asiakirjan laatinut viranomainen. Näin ollen, jos viranomainen olisi luovuttamassa toiselle viranomaiselle sen tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle jäävää asiakirjaa, jonka toinen viranomainen on turvallisuusluokitellut tai jonka käsiteltäväksi asiakirjan sisältämän tiedon luonteen arviointi kokonaisuudessaan kuuluu, asiakirjan tai tiedon antamisesta päättäisi luokittelun tehnyt viranomainen tai se viranomainen, jonka arvioitavaksi asia kokonaisuudessaan kuuluu.  

Avaruustilannekeskuksen toiminnassa olisi siihen osallistuvien viranomaisten sekä avaruusalan lupa- ja valvontatehtäviä Liikenne- ja viestintäviraston välillä tarpeen jakaa myös salassa pidettävää tietoa. Vaikka voimassa oleva julkisuuslaki mahdollistaa salassa pidettävän tiedon jakamisen eräissä tilanteissa myös ilman erillistä tiedonvaihtoon oikeuttavaa säännöstä, katsotaan selvyyden vuoksi tarpeelliseksi säätää erikseen säännös, jonka nojalla avaruustilannekeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset sekä Liikenne- ja viestintävirasto voisivat luovuttaa toisilleen salassa pidettävää tietoa avaruustilannekuvan tuottamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on voimassa olevan sääntelyn nojalla oikeus saada avaruustoimintalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot muilta viranomaisilta, joten nyt säädettävään tiedonvaihtoa koskevaan säännökseen ei olisi tarpeen sisällyttää työ- ja elinkeinoministeriötä.  

2.3  Avaruusturvallisuuden uhkakuvat

Kansallisella avaruustilannekuvatoiminnalla valtiot pyrkivät varautumaan avaruustoimintaan, avaruuteen ja avaruussäähän liittyviin riskeihin ja uhkakuviin. Nämä riskit ja uhkakuvat voidaan jakaa seuraavaan neljään luokkaan: satelliittijärjestelmien toimintaa tai maanpäällistä kriittistä infrastruktuuria mahdollisesti häiritsevät tai vaarantavat avaruussään ilmiöt; maan lähiavaruudessa lisääntyvä törmäysvaara satelliittien kesken sekä satelliittien ja avaruusromun välillä; avaruusromun tai Maata ajoittain lähestyvien taivaankappaleiden mahdolliset törmäykset Maahan; ja valtiollinen vihamielinen toiminta. 

Erityisen tärkeätä olisi pyrkiä ennakoimaan Maan lähiavaruuden esineiden ja kappaleiden liikkeistä, avaruussäästä sekä satelliittijärjestelmien toiminnasta mahdollisesti yhteiskunnan turvallisuudelle, yrityksille ja omaisuudelle, ympäristölle sekä sotilaalliselle maanpuolustukselle aiheutuvia häiriö- tai vaaratilanteita. Erityisesti avaruussään ilmiöt voivat toteutuessaan vaarantaa satelliittijärjestelmien toiminnan lisäksi myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten maanpäällisten järjestelmien toiminnan, kuten tele- ja tietoliikenne- sekä energiajärjestelmien toiminnan. Samoin vähemmän todennäköiset lähiavaruuden tapahtumat, kuten mahdolliset Maahan syöksyvien avaruusesineiden, avaruusromun tai taivaankappaleiden (esim. asteroidit) törmäykset Maahan, voisivat toteutuessaan aiheuttaa pahimmassa tapauksessa yhteiskunnalle mittavaa inhimillisiä kärsimystä, haitallisia ympäristövaikutuksia sekä omaisuuteen ja talouteen liittyviä kielteisiä seurauksia. 

Myös EU:ssa kannustetaan jäsenvaltioita varautumaan turvallisuusinvestoinneilla avaruuden ja avaruustoiminnan uhkiin. EU:n avaruusasetuksella perustetussa EU:n avaruusohjelmassa katsotaan jäsenvaltioiden avaruuteen liittyvien valvonta- ja seurantakyvykkyyksien kehittäminen tarpeelliseksi erityisesti avaruustoiminnan, avaruusinfrastruktuurin ja kansalaisten suojelemiseksi. EU:n turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategian tiedonannossa painotetaan myös jäsenvaltioiden avaruusuhkiin liittyvän tilannetietoisuuden parantamista. Samoin Natossa osana puolustussuunnittelun avaruustilannetietoisuutta suositellaan jäsenvaltioita varautumaan kansallisesti erityisesti avaruustoiminnan uhkakuviin. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Ilmatieteen laitoksesta annettua lakia sekä puolustusvoimista annettua lakia siten, että avaruustilannekuvatehtävä säädettäisiin Ilmatieteen laitoksen ja Puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi. 

Viranomaiset hoitaisivat avaruustilannekuvatehtäväänsä avaruustilannekeskuksen toiminnan kautta. Keskus olisi viranomaisyhteistyöalusta, jossa operatiivinen toiminta tapahtuisi Ilmatieteen laitoksen, Maanmittauslaitoksen ja Puolustusvoimien tiiviissä yhteistyössä sekä jatkuvassa kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa avaruustilannetiedon viranomaiskäyttäjien ja muiden yhteistyökumppanien, esimerkiksi yliopistojen, kanssa. Avaruustilannekeskus toimisi käytännössä virtuaalisesti eli toiminnallisesti eri toimipisteisiin hajautettuna. Toimijoiden päivittäinen toiminta tapahtuisi näin ollen verkkoyhteyksin. 

Perustettava avaruustilannekeskus vastaisi lähiavaruuden, avaruustoiminnan ja avaruussään havainnoinnista ja seurannasta. Tämän toiminnan seurauksena avaruustilannekeskus muodostaisi koordinoidun ja ajantasaisen kansallisen avaruustilannekuvan. 

Lisäksi ehdotetaan, että avaruustilannekeskustoimintaan osallistuvilla viranomaisilla sekä monia avaruussektoriin liittyviä tehtäviä hoitavalla Liikenne- ja viestintävirastolla olisi salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa salassa pidettävä tieto toisilleen, jos se on niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.

Kansallisen avaruustilannekeskuksen rakenne

Tällä hetkellä mikään kansallinen viranomainen ei keskitetysti ja kokonaisvaltaisesti vastaa kansallisesta avaruustilannekuvatuotannosta. Avaruuden ja avaruustoiminnan jatkuvasti kasvava yhteiskunnallinen merkitys ja siihen liittyvät uhkakuvat edellyttävät kuitenkin Suomen oman kansallisen avaruustilannekuvatoiminnan suorituskyvyn vahvistamista nykyisestä kattamaan koko avaruustilannetietoisuuden ja siihen liittyvät viranomaispalvelut. Siksi kansallinen avaruustilannekuvan tuotanto ehdotetaan keskitettäväksi perustettavaan kansalliseen avaruustilannekeskukseen, jonka toiminta olisi mahdollista käynnistää vuoteen 2028 mennessä.  

Suomeen perustettava avaruustilannekeskuksen on tarkoitus täyttää EU:n kansallisilta avaruustilannekeskuksilta edellyttämät kriteerit eli se olisi EU:n näkökulmasta toiminnallisesti täysin operatiivinen kansallinen avaruustilannekeskus. Tällöin Suomen olisi mahdollista hakea EU:sta myös investointi- tai muuta rahoitustukea. 

EU-kriteerit edellyttävät, että kansallisten avaruustilannekeskusten tehtävänkuva kattaa sekä sotilas- että siviilipuolen. Lisäksi kriteerit edellyttävät, että jäsenvaltiolla on 24/7-periaatteen mukainen varmistettu operatiivinen yhteyspiste EU SST -yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Kansallisten avaruustilannekeskusten on myös pystyttävä tarjoamaan EU SST -kumppanuuden käyttöön laatuvarmistettu, operatiivinen ja riittävän tehokas havaintojärjestelmä (käytännössä laserteleskooppi tai avaruusvalvontatutka). EU:n kriteerit täyttävä avaruustilannekeskus vastaisi parhaiten myös Suomen kansallisia avaruustilannetietoisuuden kehittämisen tavoitteita. Siksi perustettavalle EU-kriteerit täyttävälle avaruustilannekeskukselle tulisi Suomessa osoittaa myös EU:n kyvykkyyskriteerien täyttämisen edellyttämät resurssit. 

Ilmatieteen laitokseen perustettava siviilijohtokeskus, Puolustusvoimiin perustettava sotilasjohtokeskus ja Maanmittauslaitoksen tuottama lähiavaruuden havainnointikyvykkyys muodostaisivat yhdessä toisiinsa integroidun kokonaisuuden. Siksi avaruustilannekeskus tulisi perustaa liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen koordinoiduin ja ajallisesti samanaikaisin toimenpitein. Perustettavaa avaruustilannekeskusta ei olisi mahdollista perustaa vaiheittain. 

Kansallisen avaruustilannekeskuksen operatiiviset toiminnot rakennettaisiin liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Ilmatieteen laitoksen ja puolustusministeriön alaisen Puolustusvoimien nykyisten toimintojen yhteyteen. Näin Ilmatieteen laitoksen yhteyteen perustettava siviilijohtokeskus ja Puolustusvoimien olemassa olevien organisaatioiden ja johtamispaikkojen yhteyteen perustettava sotilasjohtokeskus voisivat tehokkaasti hyödyntää jo olemassa olevia viranomaistehtäviä, rakenteita ja prosesseja. Toteuttamismalli olisi myös kustannustehokkain ja organisatorisesti järkevin malli.  

Avaruustilannekeskuksen siviilijohtokeskus ja sotilasjohtokeskus olisivat toisiinsa nähden oikeudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä yksiköitä. Siviili- ja sotilasjohtokeskuksilla olisi myös omat, selkeät tehtävänkuvansa. Johtokeskukset tulisivat kuitenkin toimimaan avaruustilannekuvan tuottamisessa läheisessä ja toiminnallisessa yhteistyössä. Kansallinen avaruustilannekeskus toimisi käytännössä virtuaalisesti eli toiminnallisesti eri toimipisteisiin hajautettuna ja jatkuvassa kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa avaruustilannetiedon viranomaiskäyttäjien kanssa. Siviili- ja sotilasjohtokeskus vaihtaisivat keskenään muun muassa havainto- ja analyysitietoa. 

Maa- ja metsätalousministeriön alainen Maanmittauslaitos tukisi laitoksen muiden tehtävien lisäksi perustettavan avaruustilannekeskuksen molempien johtokeskusten toimintaa tuottamalla niille kansallista avaruustilannekuvaa hallinnoimillaan lähiavaruuden havainnointijärjestelmillä.  

Avaruustilannekeskuksen päivittäinen toiminta tapahtuisi verkkoyhteyksien yli. Siksi avaruustilannekeskuksen perustamisessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisten ja toimivien tiedonsiirtoyhteyksien rakentamiseen sekä toiminnassa käsiteltävän tiedon tietoturvallisten toimintamallien, ja myös salassa pidettävän tiedonkäsittelyn edellyttävän säännöstön, luomiseen. Toimintamallien rakentamisessa huomioidaan myös EU SST -kumppanuusmailta ja Yhdysvaltain US SPACECOM:lta saadun avaruustilannetiedon käsittelylle, tallentamiselle ja jakamiselle asetetut tietoturvallisuusvelvoitteet. Toimintamallien tulisi lisäksi mahdollistaa Puolustusvoimien sotilasjohtokeskuksen kumppanimailtaan saaman, mahdollisesti turvaluokitellun tiedon tietoturvallinen jakaminen tarvittaessa myös Ilmatieteen laitoksen siviilijohtokeskukselle. Puolustusvoimien olemassa olevien toimintojen yhteyteen perustettava sotilasjohtokeskus huolehtisi sisäisesti toiminnassa käytettävän turvaluokitellun tiedon tietoturvallisuudesta omien voimassa olevien vaatimustensa ja toimintatapojensa mukaisesti. 

Kun avaruustilannekeskus olisi perustettu, muodostettaisiin tiivis kansallinen yhteistyö avaruustilannekeskuksen, viranomaisten, muiden kotimaisten tutkimusorganisaatioiden ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä voitaisiin esimerkiksi tehdä teknologista yhteistyötä yritysten kanssa sekä hankkia tutkimusrahoitusta yhteistyössä.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on yliopistoilla Suomessa kansallisena tehtävänä resursoituja avaruustietoisuuteen liittyviä kyvykkyyksiä avaruustilannekuvan täydentämisessä, joiden jatkuvuutta ei ole tarkoitus vaarantaa kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisella. Aalto-yliopistolla sekä Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoilla on merkittävää osaamista, infrastruktuuria ja kyvykkyyksiä avaruustilannetietoisuudessa. Oulun yliopiston erillislaitos, Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO), tuottaa jatkuvaa tietoa ilmakehän, auringon, aurinkotuulen ja avaruuden tilasta. Turun yliopisto hallinnoi Pohjoismaista optista teleskooppia (Nordic Optical Telescope, NOT). Lisäksi Suomen Akatemia on tukenut avaruustilannetietoisuuteen liittyviä tutkimushankkeita ja huippuyksiköitä. Lisäksi avaruuden tilannetietoisuuden eri osa-alueilla kaupalliset toimijat ovat jo pitkään tehneet maanpinnalla toimivien mittalaitteiden rakentamisessa yhteistyötä akateemisen sektorin kanssa. Kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan tilannekuvatuotannon varmistamiseksi avaruustilannekeskuksen siviilijohtokeskus tulisi tekemään läheistä yhteistyötä myös edellä mainittujen akateemisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa.  

Kansallisen avaruustilannekeskuksen tehtävät

Perustettava avaruustilannekeskus vastaisi lähiavaruuden, avaruustoiminnan ja avaruussään havainnoinnista ja seurannasta. Tämän toiminnan seurauksena avaruustilannekeskus muodostaisi koordinoidun ja ajantasaisen avaruustilannekuvan yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. 

Avaruustilannekeskuksella olisi kyky tuottaa kansallista avaruustilannekuvaa 24/7-periaatteella niin normaalioloissa kuin myös vakavissa häiriötilanteissa tai valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa. Työnjaollisesti avaruustilannekeskuksen Ilmatieteen laitoksen yhteyteen perustettava siviilijohtokeskus tuottaisi laajempaa koordinoitua ja ajantasaista kansallista avaruustilannekuvaa avaruustoiminnasta, avaruussäästä ja muista maan lähiavaruuden ilmiöistä ja tapahtumista viranomaisille sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta muille kriittisille toimijoille ja yrityksille. Tarpeen taustalla on yhteiskunnan muuttuminen yhä enenevässä määrin avaruustoiminnasta ja satelliittiperusteisista palveluista riippuvaiseksi digitaaliseksi yhteiskunnaksi. 

Siviilijohtokeskuksen peruspalvelutuote olisi mahdollisimman ajantasainen ja koordinoitu tilannekuvatieto lähiavaruuden tapahtumista ja ilmiöistä sekä satelliittijärjestelmien toiminnasta. Avaruuden ja avaruustoiminnan uhka- tai häiriötilanteissa siviilijohtokeskus lähettäisi häiriö- ja varoitusviestejä viranomaisille ja yhteiskunnan kriittisille toimijoille sekä tarvittaessa myös muille kaupallisille toimijoille, tutkimustoimijoille ja väestölle. Tällaista tietoa tarvitsevia olisivat esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitos, poliisi, pelastustoimi ja Hätäkeskuslaitos, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus sekä kriittisistä toimijoista ja yrityksistä esimerkiksi tele- ja tietoliikenne- ja energiayritykset. Vakavimmissa ja todennäköisemmissä uhkatilanteissa avaruustilannekeskus voisi myös antaa muille viranomaisille ajantasaista tilannekuvaa, joka mahdollistaisi väestölle annettavan vaaratiedotuksen ja suojautumisohjeistuksen. Lisäksi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö voisi hyödyntää siviilijohtokeskuksen muodostamaa avaruustilannekuvaa tai siltä erikseen saamaansa avaruustilannetietoa ministeriölle kuuluvan kansallisen avaruustoiminnan lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävässä. 

Siviilijohtokeskus tuottaisi mahdollisesti myös, resurssiensa puitteissa, tietyille avaruustilannetiedon käyttäjille, sekä viranomaisille että kaupallisille toimijoille, avaruustilannetiedon syvällisempään analysointityöhön perustuvia ja mahdollisesti käyttäjille räätälöityjä palvelutuotteita.  

Puolustusvoimien yhteyteen perustettava sotilasjohtokeskus yhteen sovitettaisiin osaksi Puolustusvoimien nykyistä organisaatiota. Sotilasjohtokeskus vastaisi sotilaallisen avaruustilannekuvan muodostamisesta puolustusvoimien käyttöön. Sotilasjohtokeskus tulisi keskittymään lähiavaruuden satelliittien havainnointiin ja niiden toimintojen seuraamiseen eli niin sanottuihin RSP-toimintoihin (Recognized Space Picture). Puolustusvoimilla olisi 24/7-periaatteella kyvykkyys tuottaa tarvitsemaansa avaruustilannekuvaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa. Näitä kumppaneita ovat erityisesti Naton eurooppalaiset jäsenvaltiot ja Yhdysvallat. 

Maanmittauslaitos hallinnoi Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa, jonka laserteleskoopin kapasiteettia allokoitaisiin avaruustilannekeskuksen tarvitseman kansallisen avaruustilannekuvatuotannon käyttöön. Metsähovin tutkimusaseman tämän hetkinen havainnointikyvykkyys ei kuitenkaan täytä EU:ssa kansalliselta avaruustilannekeskukselta edellytettyjä kriteereitä. Siksi Metsähovin havainnointikyvykkyyttä tulisi avaruustilannekeskuksen perustamisen yhteydessä parantaa uudella tehokkaammalla niin sanotulla teholaserilla. 

Avaruustilannekeskuksen tehtävänä ei olisi, omaan toimintaansa liittyvän varautumissuunnittelun lisäksi, muu häiriö- tai poikkeustilanteita koskeva valmius- ja varautumissuunnittelu. Varautuminen perustuu valmiuslain (1552/2011), muun erityislainsäädännön ja toimialakohtaisen lainsäädännön varautumisvelvollisuuteen. Vastuulliset ja toimivaltaiset viranomaiset vastaavat aina oman toimialansa varautumissuunnittelusta. Viime kädessä valtioneuvosto, ja ministeriöt oman toimialansa osalta, vastaa kansallisen varautumissuunnittelun koordinoinnista. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Jos avaruustilannekeskusta ei perustettaisi, jäisivät avaruustilannekuvatietoisuuden lisääntymisellä saavutettavat turvallisuusvaikutukset saavuttamatta. Tällä olisi sekä suoria että välillisiä turvallisuusvaikutuksia. Avaruusromun yhteentörmäyksen havaitsemisen ja estämisen mahdollisuus jäisi avaruustilannekeskuksella saavutettavaa tilannetietoisuutta epätodennäköisemmäksi. Myös satelliiteista riippuvaisten järjestelmien (esimerkiksi satelliittipaikannusjärjestelmien) toimintaa koskevaa tietoa ja varoituksia ei voitaisi jakaa yhteiskunnalle niin tehokkaasti kuin avaruustilannekeskuksen puitteissa voitaisiin.  

Suomi liittyi EU SST -konsortioon eli 15 EU-maan lähiavaruuden seurantaorganisaatioon syksyllä 2022. Jos avaruustilannekeskusta ei perustettaisi, Suomi jäisi jälkeen Euroopan avaruustilannetietoisuuden kehittämisessä ja putoaisi verrokkimaiden kehityksestä. Myös mahdollisuudet saada EU:n SST-rahoitusta heikkenisivät, jos EU:n kriteerien mukaista avaruustilannekeskusta ei perustettaisi. 

Avaruustilannekeskusta koskevassa lainsäädännön arviomuistiossa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja keskusta koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi. Tähän esitykseen valittiin malli, jossa avaruustilannekeskusta koskeva sääntely sisällytettäisiin Ilmatieteen laitosta, Maanmittauslaitosta ja Puolustusvoimia koskevaan sääntelyyn. Vaihtoehtona olisi ollut myös avaruustilannekeskuksesta annetun lain säätäminen. Tätä olisi puoltanut esimerkiksi se, jos säädettäisiin uudesta viranomaisesta tai säännöksiä tulisi paljon. Koska avaruustilannekeskus ei kuitenkaan toimisi omana itsenäisenä viranomaisenaan vaan usean viranomaisen yhteistyöalustana, ja sitä koskevia säännöksiä tarvittaisiin verrattain vähän, katsotaan tarkoituksenmukaiseksi muuttaa voimassa olevia lakeja, jotka koskevat tilannekeskuksen toimintaan osallistuvia viranomaisia. 

5.2  Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Avaruustilannekuvan seuranta ja siihen liittyvät palvelutoiminnot on Suomen verrokkimaissa toteutettu monella eri tavalla. Siksi ei ole mahdollista suoraan kopioida Suomeen toisessa valtioissa käytettyä hallinnollista järjestämistapaa.  

Maissa, joissa on vahva oma avaruusjärjestö, kuten esimerkiksi Italia, Ruotsi, Espanja, Puola ja Romania, toiminnot on keskitetty kansallisen avaruusjärjestön johdettavaksi. Ranskan avaruusjärjestö on kilpailuttanut toiminnot ArianeGroup-nimisen yhtiön johtamalle konsortiolle. Saksassa toiminnoista vastaa Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus. Euroopan ulkopuolella esimerkiksi USA:lla, Japanilla, Kiinalla ja Korealla on omat keskuksensa tai ohjelmansa avaruustilannekuvan seuraamiseen. 

Useassa Euroopan maassa omaksuttu avaruustilannekuvan seurannan järjestämistapa nojautuu vahvasti valtiollisen tahon, kunkin maan parhaiten asiaan soveltuvan ministeriön johtamaan toimintaan. Alankomaissa avaruustilannekuvatoiminnan ohjaamisesta vastaa elinkeino- ja ilmastoministeriö, Tšekissä liikenneministeriö, Latviassa opetus- ja tiedeministeriö, Portugalissa puolustusministeriö ja Tanskassa puolustusministeriö maan ilmavoimien vastatessa avaruustilannekuvaan liittyvistä toiminnoista. 

Kolmannen organisatorisen mallin muodostavat erilaiset kansalliset tutkimuslaitokset ja avaruusalan kansalliset toimijat. EU-tason avaruustilannekuvasta vastaa Itävallassa kansallinen teollisen tutkimuksen ja kehityksen rahoittaja, tutkimuksen edistämisvirasto ja Kreikassa Ateenan kansallinen observatorio. Isossa-Britanniassa sovelletaan edellä kuvattujen hallintomallien yhdistelmää, jossa tilannekuvasta vastaa National Space Operations Centres, joka on hallinnollisesti jaettu puolustusministeriön, Iso-Britannian avaruusjärjestön ja kansallisen sääpalvelulaitoksen kesken. 

Vaikka avaruustilannekuvatuotannon hallinnollinen malli vaihteleekin eri EU:n jäsenvaltioissa, jäsenvaltioihin perustettavien kansallisten avaruustilannekeskusten tulee kuitenkin täyttää tietyt EU:ssa asetetut rakenteelliset ja toiminnalliset kriteerit. Nämä kriteerit merkittäviltä osin yhdenmukaistavat jäsenvaltioissa perustettuja avaruustilannekeskuksia, mitä tulee keskuksen rakenteeseen, toimintaan, kyvykkyyksiin ja tehtäviin. Vain kriteerin mukaisten kansallisten avaruustilannekeskusten on mahdollista saada EU:lta rahoitustukea.  

Avaruustilannetietoisuuden muodostaminen ja ylläpito edellyttää valtioiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. EU:ssa avaruusvalvontaa tuottava toiminto on annettu EU SST -avaruusvalvontakumppanuudelle, jonka tavoitteena on tiivistää ja tukea eurooppalaista avaruusvalvonnan yhteistyötä. EU SST -sopimukseen ovat Suomen lisäksi liittyneet Espanja, Itävalta, Tšekki, Saksa, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi. 

7.1  Laki Ilmatieteen laitoksesta

1 §.Asema ja toiminta-ajatus. Ilmatieteen laitoksen asemaa ja toiminta-ajatusta koskevaan pykälään lisättäisiin, että laitos tuottaa yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin havainto- ja tutkimustietoa paitsi ilmakehästä ja meristä, myös avaruustilanteesta. Muutoksella korostettaisiin laitoksen roolia osana avaruustutkimuksen yhteisöä ja kansallista avaruushallintoa sekä tunnustettaisiin avaruutta koskevan tilannetiedon kasvava merkitys yhteiskunnassa, jossa yhä useampaan järjestelmään vaikuttavat avaruustilanteen muutokset.  

2 §.Tehtävät. Laitoksen tehtäviä koskevan pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisättäisiin, että laitoksen tehtävänä on tuottaa sääpalveluiden ja fysikaalisten meripalveluiden lisäksi myös ilmastopalveluita sekä avaruustilannekuvapalveluita. Laitos tuottaa nykyisinkin ilmastopalveluita esimerkiksi tarjoamalla havainto- ja tilastotietoja ilmastosta, joten muutoksella korjattaisiin pykälä kuvastamaan paremmin laitoksen nykyisiä tehtäviä. Ilmastopalveluihin viitataan voimassa olevan momentin 2 kohdassa, mutta katsotaan, että ilmastopalvelut tulisi johdonmukaisuuden vuoksi mainita myös 1 kohdassa. Avaruustilannekuvapalveluilla taas kuvattaisiin avaruustilannekeskuksen tehtäviä, jotka olisivat laitoksen nykytehtäviin nähden uusia.  

Pykälän 1 momentin 2 kohtaa muutettaisiin siten, että laitoksen tehtävänä on hankkia ja ylläpitää luotettavaa tietoa muiden ohella myös avaruustilanteesta. Tätä laitoksen hankkimaa ja ylläpitämää tietoa hyödynnettäisiin avaruustilannekeskuksen tuottamassa avaruustilannekuvapalveluissa.  

Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti avaruustilanteeseen liittyvän salassa pidettävän tiedon vaihtamisesta. Sen mukaan Ilmatieteen laitoksella, Puolustusvoimilla, Maanmittauslaitoksella ja Liikenne- ja viestintävirastolla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa avaruustilanteeseen liittyvä asiakirja sekä ilmaista salassa pidettävä avaruustilanteeseen liittyvä tieto toisilleen, jos se on näille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Säännös koskisi sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden vaihtaminen olisi mainittujen viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Vaihdettavat tiedot koskisivat avaruustilannetta, eikä niihin sisältyisi henkilötietojen käsittelyä.  

Tiedonvaihtoon voisi osallistua avaruustilannekeskuksen toimintaan osallistuvien viranomaisten lisäksi myös Liikenne- ja viestintävirasto siltä osin kuin se tarvitsee avaruustilannekeskuksen toiminnassa syntyneitä tietoja, jotka ovat välttämättömiä viraston lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §:n 1 kohdan mukaisen liikenteen ja viestinnän turvallisuuden ja häiriöttömyyden edistäminen, 2 kohdan mukaisen sähköisen viestinnän valvontatehtävien suorittaminen, 9 kohdan mukaisen radioviestinnän häiriöiden selvittämiseksi ja poistamiseksi ja 13 kohdan mukaisen normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen tukeminen, 3 §:n mukaisen kansallisen kyberturvallisuuden tilannekuvan ylläpitäminen, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 32 a luvun mukaisen julkisesti säännellyn satelliittipalvelun vastuuviranomaisen tehtävien hoitaminen sekä 304.1 §:n 1, 7, 9 ja 10 kohtien mukaisten tehtävien hoitaminen. 

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304.1 § sisältää säännökset Liikenne- ja viestintäviraston erityisistä tehtävistä. Momentin 1 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on edistää sähköisen viestinnän häiriöttömyyttä ja turvallisuutta, 7 kohdan mukaan kerätä tietoa verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin, lisäarvopalveluihin sekä tietojärjestelmiin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista sekä viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista; 9 kohdan mukaan selvittää radioviestinnän häiriön sekä radiolaitteen tai telepäätelaitteen viestintäverkolle, radiolaitteelle, telepäätelaitteelle tai sähkölaitteistolle aiheuttaman häiriön syitä, sekä 10 kohdan mukaan selvittää verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin, lisäarvopalveluihin sekä tietojärjestelmiin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia. 

Liikenne- ja viestintävirasto myös valvoo ja monitoroi avaruussektorin radiotaajuuksien käyttöä Suomessa ja selvittää häiriöitä sekä mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriöt toimivaltansa puitteissa eli Suomen alueella. Se koostaa häiriötilannekuvaa viestintäverkkojen tilanteesta kattavasti sekä erityisesti satelliittinavigointitaajuuksien osalta koostetaan tilannekuvaa häiriötilanteesta sekä satelliittinavigointisignaalien toimivuudesta ja paikannuspalveluiden tarkkuudesta Suomen alueella. Viraston taajuushallinnolliset tehtävät huomioon ottaen on tärkeää, että avaruustilannekeskuksen tilannekuvatuotteiden tiedot lähiavaruuden tilannekuvasta ja avaruussäästä sekä satelliittijärjestelmien tilasta samoin kuin uhka- ja häiriötilanneilmoitukset ovat Liikenne- ja viestintäviraston saatavissa häiriötilanteiden tilannekuvan analysoimiseksi sekä avaruusilmiöiden poissulkemiseksi erilaisissa häiriötilanteissa. Lisäksi virasto tuottaa ja jakaa oman viranomaistehtävänsä puitteissa tietoa avaruuspohjaisten palveluiden häiriötilanteesta muille viranomaisille. 

Liikenne- ja viestintävirasto edustaa Suomea niissä EU:n turvallisuuselimissä, joissa kartoitetaan satelliittijärjestelmien uhkia ja niihin varautumista. Näiden tehtävien hoitamiseksi tarvittavan tiedon on oltava tehtävää hoitavan viranomaisen saatavilla salassapitosäännösten estämättä. Liikenne- ja viestintävirasto toimii lisäksi kansallisena vastuuviranomaisena Galileo-paikannussatelliittijärjestelmän PRS-palvelun osalta, jolloin se on velvollinen (EU:n PRS-päätös 1104/2011/EU) ilmoittamaan havaitusta PRS-palveluun kohdistuvasta häirinnästä Euroopan unionin turvallisuuselimille. Tätä velvoitetta tukevan informaation on voitava siirtyä avaruustilannekeskuksesta Liikenne- ja viestintävirastolle salassapitosäännösten sitä estämättä. 

Liikenne- ja viestintävirastolla kokonaisuudessaan sekä sen yhteydessä toimivalla Kyberturvallisuuskeskuksella on tarve vastaanottaa edellä kuvatun mukaista, myös salassa pidettävää tietoa tehtäviensä hoitamiseksi. 

Vastaavasti Liikenne- ja viestintävirasto voisi luovuttaa välttämättömiä tietoja salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä Ilmatieteen laitokselle, Puolustusvoimille ja Maanmittauslaitokselle, jos se on välttämätöntä niiden laissa säädettyjen hoitamiseksi. 

Liikenne- ja viestintäviraston avaruussektoriin liittyviä tehtäviä on kuvattu tarkemmin esityksen luvussa 2 Nykytila ja sen arviointi .  

Tarkoituksena olisi säätää nimenomainen säännös salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta, vaikka voimassa olevan lainsäädännön nojalla voitaisiin luovuttaa harkinnan mukaan julkisuuslaissa sallitulla tavalla. Julkisuuslaki mahdollistaa yleisöltä salassa pidettävän asiakirjan luovuttamisen (yleensä toiselle viranomaiselle), jos salassapitosäännös sisältää vahinkoedellytyslausekkeen eikä salassapitosäännöksen suojaama intressi vaarannu tietoa luovutettaessa.  

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sovelletaan viranomaisen asiakirjojen julkisuuteen ilman erillistä säännöstä, joten ei olisi tarvetta säätää erikseen julkisten tietojen luovutuksesta.  

7.2  Laki puolustusvoimista

11 §.Yhteiskunnan turvaaminen. Pykälän otsikko muutettaisiin nykyistä yleisempään muotoon. Puolustusvoimista annetun lain voimassa olevan 11 §:n otsikon mukaan pykälässä säädetään virka-avusta yhteiskunnan turvaamiseksi. Voimassa oleva säännös koskee kuitenkin ainoastaan virka-apua öljyntorjunnassa, mistä syystä pykälän otsikkoa voidaan pitää laajempana kuin mitä säännös käsittelee.  

Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon yhteiskunnan turvaaminen, jotta vastaisuudessa pykälään voitaisiin koota myös muita tulevia Puolustusvoimien tehtäviä, jotka eivät itsestään selvästi kuulu muiden säädettyjen Puolustusvoimien tehtävien yhteyteen. Jo voimassa olevassa laissa pykälää edeltävä väliotsikko on nimeltään muiden viranomaisten tukeminen. 

Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Puolustusvoimien tehtävänä olisi tiedon tuottaminen ja hankkiminen avaruustilanteesta. Avaruustilanne käsittäisi esimerkiksi maata kiertävien satelliittien lisäksi niin kutsutun avaruusromun sekä muut avaruuskappaleet. Lisäksi avaruustilanne käsittäisi myös avaruussään.  

Säännöksen mukaisesti Puolustusvoimien tehtävänä olisi tuottaa ja hankkia tietoa. Tiedon tuottamisella ja hankkimisella tarkoitettaisiin Puolustusvoimien omia mahdollisuuksia havainnoida ja hankkia tietoa avaruudesta ja siellä liikkuvista kappaleista. Tähän tarkoitukseen käytetään esimerkiksi erilaisia mittaus- ja havainnointivälineitä. Tuottamisella viitattaisiin myös analyysien tekemiseen ja tiedon jatkojalostamiseen. Tiedon tuottamisessa ja hankkimisessa kyse ei välttämättä kaikissa tilanteissa olisi Puolustusvoimien itsensä hankkimasta tai tuottamasta tiedosta, vaan tieto voisi olla peräisin esimerkiksi kansainväliseltä yhteistyötaholta tai se on voitu hankkia kaupallisista lähteistä.  

Säännöksessä viittauksella maanpuolustuksen tarpeisiin tarkoitettaisiin Puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä, joissa tiedolla avaruustilanteesta voi olla merkitystä. Esimerkiksi avaruussäällä voi olla merkittäviä vaikutuksia erilaisten energianjakelu- ja tietoliikenneverkkojen toimintaan Maan pinnalla, mikä vaikuttaa suoraan Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen, kuten Suomen maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvontaan. Avaruustoimintaympäristön käytön kehittymisen myötä ei ole myöskään poissuljettua, että toimintaympäristöä hyödynnettäisiin tulevaisuudessa myös vihamieliseen toimintaan Suomea vastaan.  

Tiedon hankkimisella ja tuottamisella avaruustilanteesta Ilmatieteen laitokselle viitattaisiin Puolustusvoimien avaruustilannetietoon, jota muut avaruustilanneviranomaiset pystyisivät hyödyntämään avaruustilanteeseen liittyvien tehtäviensä suorittamisessa. Säännöksen tarkoittamassa tiedossa olisi kyse tiedosta, jonka Puolustusvoimat voi luovuttaa avaruustilannekeskusyhteistyöhön osallistuville viranomaisille ja joka on tullut Puolustusvoimille sen normaalin toiminnan myötä. Tilanteissa Puolustusvoimat ei olisi Ilmatieteen laitoksen ohjauksen alainen eikä näin ollen tietoa avaruustilanteesta voitaisi hankkia puhtaasti Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin.  

Tiedonvaihdosta muiden tarvittavien avaruustilanteen seurantaan liittyvien viranomaisten kanssa säädettäisiin Ilmatieteen laitoksesta annetussa laissa. 

11.1  Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2024 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.