7.1
Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä
2 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 kohta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin jatkossa myös koulutukseen ja tutkintoihin, joista säädetään Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa. Momentin 1—8 kohdat vastaisivat voimassa olevaa säännöstä muutoin, mutta momentin 8 kohdan perään lisättäisiin pisteen sijaan puolipiste.
3 §.Oppijanumero. Pykälässä säädettäisiin oppijanumerosta. Oppijanumerorekisteriä koskeva sääntely siirrettäisiin uuteen 3 a §:ään, minkä vuoksi pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälässä säädettyä.
Pykälän 1 momenttiin täsmennettäisiin, että oppijanumerossa on kysymys luonnollisen henkilön yksilöimiseen käytettävästä tunnisteesta. Momentti vastaisi muutoin voimassa olevaa sääntelyä, jonka mukaan oppijanumeroa käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa tässä laissa tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa tietovarannossa tarkoitettuja tietoja.
Pykälän 2 momentin mukaan oppijanumeroa voitaisiin käyttää toteutettaessa varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta koskevia lakisääteisiä tehtäviä. Voimassa olevan sääntelyn mukaan oppijanumeroa voidaan käyttää perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa, ammattikorkeakoululaissa, yliopistolaissa tai vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä. Sääntelyä ehdotetaan yksinkertaistettavan siten, että laissa ei yksilöitäisi lakeja, vaan puhuttaisiin yleisesti lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta. Oppijanumeron käyttö henkilön yksilöintiin olisi tällöin mahdollista nykysääntelyssä mainittujen lakien lisäksi toteutettaessa myös muita opetusta ja koulutusta koskevien lakien, kuten Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain, poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) mukaisia tehtäviä. Lakisääteisillä tehtävillä tarkoitettaisiin esimerkiksi hakeutumista varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen taikka opetustoiminnan järjestämistä. Kysymykseen tulisivat myös mahdolliset lakia alemman tasoisella säädöksellä säädetyt tehtävät. Sääntelyllä varmistettaisiin, että oppijanumeroa voitaisiin käyttää henkilön yksilöintiin tarvittaessa kaikessa varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta koskevassa lakisääteisessä toiminnassa.
Viimeksi mainitussa kohdassa ei nimettäisi voimassa olevan sääntelyn mukaisesti toimijoita, jotka voivat käyttää oppijanumeroa laissa säädettyjä tehtäviä toteuttaessaan, vaan sen käyttö olisi mahdollista, mikäli sitä tarvittaisiin momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisessa. Näin ollen myös opetus- ja kulttuuriministeriö voisi käyttää oppijanumeroa henkilön yksilöintiin, jos se toteuttaa kohdassa tarkoitettuja lakisääteisiä tehtäviä. Muutoksella ei olisi tarkoitus muuttaa muutoin nykytilaa, ja käytännössä oppijanumeron käyttäjinä olisivat opetuksen, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjät, varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, korkeakoulut ja oppilaitoksen ylläpitäjät, jotka jo nykyään käyttävät oppijanumeroa. Momentissa säädettäisiin lisäksi, että oppijanumeroa voitaisiin käyttää opetushallituksesta annetun lain mukaisten tehtävien toteuttamisessa. Opetushallituksen tehtävät on säädetty sitä koskevan lain 2 §:ssä, jonka mukaan Opetushallituksen tehtävänä on muun ohessa ylläpitää sille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä varten tarpeellisia tietovarantoja, -rekistereitä ja -järjestelmiä. Muita kuin tässä laissa tarkoitettuja Opetushallituksen ylläpitämiä rekistereitä ovat esimerkiksi yleisiä kielitutkintoja koskeva rekisteri, oikeustulkkirekisteri ja opetushallinnon tutkintoa koskeva rekisteri. Ehdotettu muutos mahdollistaisi sen, että Opetushallitus voisi käyttää oppijanumeroa henkilöiden yksilöimiseen ylläpitäessään mainitussa laissa säädetyn tehtävän nojalla muuta kuin tässä laissa tarkoitettua tietovarantoa tai rekisteriä. Lisäksi oppijanumero olisi mahdollista käyttää yleisesti Opetushallituksen lakisääteisessä toiminnassa.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättävän, että Opetushallitus antaisi tiedoksi henkilön oppijanumeron 1 momentissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten mainitussa momentissa tarkoitetun tietojen tallentajan tai 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä toteuttavan toimijan pyynnöstä. Tehtäviä toteuttavalla toimijalla tarkoitettaisiin esimerkiksi koulutuksen järjestäjää tai varhaiskasvatuksen palveluntuottajaa. Pyynnön katsottaisiin tulevan mainitulta toimijalta myös siinä tapauksessa, kun pyynnön kohteena oleva henkilö täyttäisi itse toimijan toteuttaman lomakkeen, joka tulisi tiedoksi Opetushallitukselle. Opetushallituksen tulisi kuitenkin aina saada tieto siitä, mihin tarkoitukseen oppijanumeroa käytettäisiin. Tähän riittäisi esimerkiksi maininta laista, jonka mukaisten tehtävien toteuttamisesta on kysymys. Opetushallituksen tulisi antaa oppijanumero, mikäli sitä käytettäisiin 1 tai 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Jos henkilöllä ei olisi oppijanumeroa, tulisi Opetushallituksen voimassa olevan sääntelyn mukaisesti se luoda. Tältä osin täsmennettäisiin, että Opetushallituksella olisi velvoite luoda oppijanumero pyynnön kohteena olevalle henkilölle.
Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat, että oppijanumero olisi annettavissa henkilön yksilöintiin myös 2 momentin mukaisessa tarkoituksessa eikä oppijanumeron antaminen olisi enää sidottu nykysääntelyn kaltaisesti tietojen tallentamiseen. Voimassa olevan sääntelyn mukaan tiedon tallentajan tulee kysyä Opetushallitukselta oppijanumero tallennettaessa henkilöstä ensimmäistä kertaa tässä laissa tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitettuja tietoja. Mainittu velvoite säilyisi ennallaan, mutta sääntelyn sanamuotoa ehdotetaan muutettavan vastaamaan momentissa käytettyä ilmaisutapaa. Oppijanumeron pyytämiseen ja käyttöön muussa kuin mainitussa tallentamistarkoituksessa ei olisi velvoitetta. Oppijanumeron antaminen edellyttäisi edelleen, että henkilöstä olisi tiedossa ehdotetussa 3 a §:ssä tarkoitetut henkilön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot.
Pykälän voimassa olevan 3 momentin mukainen oppijanumerorekisteriä koskeva sääntely ehdotetaan lisättäväksi uuteen 3 a §:ään.
3 a §.Oppijanumerorekisteri. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a §, joka sisältäisi voimassa olevan 3 §:n 3 momentin mukaisen oppijanumerorekisteriä koskevan sääntelyn. Ehdotetun sääntelyn henkilötietojen käsittelyä koskevia vaikutuksia on arvioitu edellä jaksossa 4.2.4.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettävän rekisteriin tallennettavista tiedoista. Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti rekisteriin tallennettaisiin henkilön nimi sekä henkilötunnus tai muut henkilön yksilöimiseksi välttämättömät tiedot. Sääntelyssä täsmennettäisiin, että tiedot tallennettaisiin henkilön yksilöintiä varten. Lisäksi rekisteriin voitaisiin tallentaa henkilön yhteystiedot, joita rekisterinpitäjä tarvitsee toteuttaakseen lakisääteistä ilmoittamisvelvollisuuttaan. Yhteystiedoilla tarkoitettaisiin henkilön postiosoitetta, sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Rekisteriin tallennetun henkilön yhteystiedot tarvittaisiin ensisijaisesti, jotta rekisteröityä voitaisiin informoida tietosuoja-asetuksen 12—14 artiklan mukaisesti mahdollisista henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä muutoksista ja jotta rekisteröidyille voitaisiin tarvittaessa ilmoittaa mahdollisista tietosuojaan ja -turvaan kohdistuneista loukkauksista. Lisäksi yhteystietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisissa muissa lakisääteisten ilmoitusten tekemisissä. Lisäksi oppijanumerorekisterin tietoja voitaisiin käyttää koulutuksen kehittämiseen, arviointiin, tilastointiin ja seurantaan. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi työelämään sijoittumista koskevan uraseurannan koulutuksen kehittämistä varten, kun henkilölle voitaisiin lähettää kyselyitä hyödyntäen rekisteriin tallennettuja henkilön yhteystietoja.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rekisterinpitäjästä ja tietojen säilyttämisestä. Rekisterinpitäjää ja henkilön yksilöimistä varten tallennettujen tietojen säilyttämistä koskevilta osin säännös vastaisi voimassa olevaa sääntelyä. Rekisteriin tallennetut yhteystiedot ehdotetaan kuitenkin säilytettäväksi henkilön elossaoloajan. Lisäksi rekisterinpitäjän tulisi poistaa vanhentuneet taikka tarpeettomat yhteystiedot heti, kun rekisterinpitäjä on tullut siitä tietoiseksi. Sääntelyllä turvattaisiin, ettei rekisterissä olisi tallennettuna virheellistä taikka muutoin tarpeetonta henkilötietoa.
Tietojen sähköistä luovuttamistapaa koskevasta sääntelystä ehdotetaan luovuttavan. Tiedonhallintalain voimaantulon jälkeen teknisen käyttöyhteyden käsitteestä on ollut tarkoitus luopua ja lain voimaantulon yhteydessä kumottiin useita erityislainsäädännön säännöksiä, jotka koskivat teknisen käyttöyhteyksien avulla tapahtuvaa tietojen luovuttamista. Voimassa olevassa laissa on säädetty, että oppijanumero voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Tiedot voitaisiin luovuttaa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 22 ja 23 §:n mukaisesti teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla taikka muutoin sähköisessä muodossa. Koska yleislakina sovellettavaksi tulevassa tiedonhallintalaissa on säädetty edellytyksistä, joilla tekninen rajapinta tai katseluyhteys voidaan avata, ei tällaisesta tiedon luovuttamisesta tule säätää erikseen enää erityislaissa. Näin ollen sähköistä luovuttamistapaa koskevalle sääntelylle ei olisi enää perusteita.
4 §.Tietovarannon käyttötarkoitus. Pykälän 1 momentissa säädettyä tietovarannon käyttötarkoitusta laajennettaisiin siten, että myös Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa tarkoitettua opetusta koskevia tietoja voitaisiin käyttää henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia.
5 §.Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälän otsikosta korjattaisiin sana yhteisrekisteripitäjät oikeaan muotoon yhteisrekisterinpitäjät. Lisäksi ruotsinkieliseen versioon lisättäisiin voimassa olevan suomenkielisen version mukaisesti rekisterinpitäjäksi myös kunnat. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan Opetushallitus vastaa tietovarannon yleisestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöyhteydestä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. Momentissa ei sinänsä säädetä tiedonhallintalaissa säädetyllä tavalla tietojen luovuttamistavasta, vaan luovuttamisen mahdollistaman teknisen infran ylläpidosta. Koska käsitteenä tekninen käyttöyhteys on kuitenkin mahdollista sekoittaa tietojen luovuttamista koskevaan sääntelyyn, momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että Opetushallitus vastaisi teknisistä edellytyksistä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten.
Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan Opetushallitus vastaa muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista. Momenttiin ehdotetaan täsmennettävän, että Opetushallitus vastaisi mainitun lisäksi myös muiden rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta. Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 79 kohdassa todetaan, että rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu sekä rekisterinpitäjien velvollisuudet ja vastuut esimerkiksi valvontaviranomaisen suorittaman seurannan ja niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteydessä edellyttävät, että asetuksessa säädetyt vastuualueet jaetaan selkeästi myös silloin, kun kyse on yhteisrekisterinpitäjistä. Momenttiin ehdotetulla lisäyksellä huomioitaisiin viranomaisten toimivaltuuksia ja tiedonsaantioikeuksia koskevalle sääntelylle asetettavat vaatimukset.
Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevaa sääntelyä.
7 a §. Helsingin eurooppalaista koulua koskevat tiedot. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a § tiedoista, jotka Helsingin eurooppalaisella koululla olisi velvollisuus tallentaa tietovarantoon. Koulun olisi tallennettava tietovarantoon pykälässä säädetyt tiedot Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain mukaisessa opetuksessa olevista oppilaistaan. Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään koulun opetuksen jakaantumisesta kaksivuotiseen esikouluun, viisivuotiseen alakouluun sekä seitsemänvuotiseen yläkoululukioon. Lisäksi opetus jakaantuu kieliosastoihin, joiden määrästä ja opetuskielistä säädetään Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (15/2008). Tallentamisvelvoite koskisi kaikkia kouluasteita ja kieliosastoja.
Pykälän 1 kohdan mukaan tietovarantoon olisi tallennettava opetus, johon oppilas osallistuu. Suoritettavalla opetuksella tarkoitettaisiin opetusta, josta säädetään Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 4—8 §:ssä. Kohdassa tarkoitettu opetus käsittäisi myös yläkoulu-lukion päätteeksi suoritettavaan eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon (European Baccalaureate, jäljempänä EB-tutkinto) johtavat opinnot. EB-tutkinnosta säädetään Eurooppa-koulujen yleissopimuksessa sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan hyväksymässä EB-tutkinnon ohjesäännössä. Suomi liittyi Eurooppa-koulujen yleissopimukseen vuonna 1995 ja ratifioi uudistetun yleissopimuksen vuonna 2004 (laki 591/2004 ja asetus 798/2004), SopS 105—106/2004). Ylioppilastutkinnosta annetun lain (502/2019) mukaisesti EB-tutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen.
Pykälän 2 kohdan mukaan järjestelmään olisi tallennettava tieto opintojen aloittamisesta, väliaikaisesta keskeytymisestä ja päättymisestä. Pääsääntöinen oppilaiden opintojen alkamispäivä olisi elokuun puolivälissä koulutyön tosiasiallisesti alkaessa. Opintojen alkamispäivä olisi siis eri kuin asetuksen (15/2008) 4 §:ssä säädetty lukuvuoden aloitusajankohta. Pääsääntöisesti opetus päättyisi silloin, kun 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tulevat suoritetuiksi. Oppilas voi myös esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja sen vuoksi siirtyä toisen opetuksen järjestäjän opetukseen. Tällöin kyse olisi opintojen päättymisestä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Oppilas voi myös keskeyttää opinnot. Jos oppilas keskeyttää opinnot kokonaan, olisi kyse opintojen päättymisestä. Tietovarantoon ei kuitenkaan tallennettaisi tavanomaisia lyhytaikaisia poissaoloja esimerkiksi sairastumisen, ulkomaanmatkan tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Pykälän 3 kohdan mukaan järjestelmään olisi tallennettava suoritetut opinnot ja oppilaan arviointi. Suoritetuilla opinnoilla viitattaisiin pykälän 1 kohdassa tarkoitettuun opetukseen, joka tulee suoritetuksi kokonaan tai osittain. Oppilaan arvioinnilla tarkoitettaisiin oppilaan opintosuoritusten arviointia kaikilla kouluasteilla. Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 17 §:n 2 momentin mukaan oppilaan opintosuoritusten arvioinnista, todistuksiin merkittävistä tiedoista ja opintojen suorittamisesta hyväksytysti määrätään opetussuunnitelmassa Eurooppa-kouluissa noudatettavia määräyksiä soveltuvin osin noudattaen. Opetussuunnitelman laatii ja vahvistaa Opetushallitus.
Oppilas siirtyy lukuvuoden päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 18 §:ssä säädetyin edellytyksin. Oppilaan vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä on kyseisen vuosiluokan opintojen suorittaminen hyväksytysti. Opintojen hyväksytysti suorittamisesta säädetään opetussuunnitelmassa. Myös tieto seuraavalle vuosiluokalle siirtymisestä tallennettaisiin järjestelmään. Lisäksi järjestelmään olisi tallennettava tieto siitä, mikäli oppilaalle luetaan hyväksi muualla suoritettuja opintoja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 19 §:n mukaisesti.
Koulussa ei ole käytössä perusopetuksen päättötodistusta vastaavaa todistusta. Tietovarantoon tallennettaisiin kuitenkin tiedot yläkoulu-lukion päätteeksi suoritetusta EB-tutkinnosta ja tutkintoon kuuluvien kokeiden arvioinnista.
11 b §. Rekisterin yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälässä säädetään oppivelvollisuusrekisterin yhteisrekisteripitäjistä ja vastuiden jaosta. Pykälän otsikosta korjattaisiin sana yhteisrekisteripitäjät oikeaan muotoon yhteisrekisterinpitäjät.Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavan 5 §:n 1 ja 2 momenttia vastaavalla tavalla. Pykälän 3 momentti vastaisi voimassaolevaa sääntelyä.
13 §. Ylioppilastutkintorekisterin rekisterinpitäjä. Pykälään ehdotetaan korjattavaksi Ylioppilaslautakunnan kirjoitusasu siten, että lautakunnan nimi kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella.
18 §.Opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavan lain 5 §:n 2 momenttia vastaavalla tavalla.
23 §.Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon käyttötarkoitus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että momentissa tarkoitettu sisältö tarjottaisiin tietoturvallisesti teknisellä rajapinnalla, katseluyhteydellä taikka muutoin sähköisessä muodossa. Momentista poistettaisiin käsite tekninen käyttöyhteys ja se korvattaisiin tiedonhallintalain mukaisella ilmaisulla.
24 §. Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälässä säädetään korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjistä ja vastuiden jaosta. Pykälän otsikosta korjattaisiin sana yhteisrekisteripitäjät oikeaan muotoon yhteisrekisterinpitäjät. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavan asiallisesti lain 5 §:n 1 ja 2 momenttia vastaavalla tavalla. Tässä muutokset kohdistuisivat tietovarannon yhteisrekisterinpitäjänä olevaan opetus- ja kulttuuriministeriöön.
29 §. Tietojen luovuttaminen palvelun avulla. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Tiedon sähköisestä luovuttamistavasta, luovuttamista koskevista edellytyksistä ja luovutuksensaajana olevalle viranomaiselle säädetyistä velvoitteista ei olisi enää tarpeen säätä erityislaissa.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että luovutuspalvelun avulla voitaisiin luovuttaa pykälän 2 momentin mukaisesti tietoja myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Pykälän 2 momentin mukaan palvelun avulla tiedot voidaan luovuttaa viranomaiselle viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 31 a §:n nojalla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on tietojensaantioikeus mainitussa säännöksessä yksilöityihin tietoihin korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjiltä. Koska Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ei ole viranomainen, tietojen luovuttamisesta mainitusta tietovarannosta palvelun avulla olisi säädettävä erikseen.
30 §. Ylläpitäjän tehtävät.Pykälän 1, 2 ja 4 momentista poistettaisiin käsite tekninen käyttöyhteys, ja se korvattaisiin käyttämällä tiedonhallintalain 22 ja 23 §:ssä säädettyä vastaavasti käsitettä tekninen rajapinta ja katseluyhteys.