7.1
Ympäristönsuojelulaki
225 §. Ympäristönsuojelulain rikkominen. Pykälässä säädetään rikoslain säännöksiä täydentävistä sakonuhkaisista rangaistussäännöksistä.
Pykälän 1 momentin 7 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi, jos toiminnanharjoittaja laiminlyö päästöportaaliasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta toimittaa tietoja toimivaltaiselle viranomaiselle. Rangaistavaa olisi, jos toiminnanharjoittaja ei toimita tietoja luvassa tai asetuksessa määrättyyn määräpäivään mennessä.
Pykälän 1 momentin 7 kohdassa säädetään rangaistavaksi, jos toiminnanharjoittaja laiminlyö 6 artiklan 8 kohdan kirjanpitovelvollisuutta tai sitä koskevien tietojen säilyttämisvelvollisuutta. Kunkin laitoksen toiminnanharjoittajan on pidettävä toimivaltaisen viranomaisensa saatavilla kirjatut tiedot, joista ilmoitetut tiedot on saatu, viiden vuoden ajan asianomaisen ilmoitusvuoden päättymisestä. Kyseisten kirjattujen tietojen yhteydessä on myös selostettava menetelmät, joita on käytetty tietojen kokoamiseksi. Rangaistavaksi tulisi näin ollen teot, joissa kirjanpitoa ei ole tehty tai säilytetty vähintään viiden vuoden ajan.
Rangaistavaksi säädetään, jos toiminnanharjoittaja ei varmista päästöportaaliasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että toimitettavat tiedot ovat korkealaatuisia. Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on oltava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta, niissä käytettävistä mittausmenetelmistä ja tulosten arvioinnista. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Esimerkiksi teollisuuspäästödirektiivin toimialaan kuuluvien laitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevissa vertailuasiakirjoissa on määritelty käytettävät standardimenetelmät. Standardimenetelmiä joudutaan joskus soveltamaan mittauksen optimoimiseksi, mutta harkinta tehdään tapauskohtaisesti ja tarkkailusuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Toiminnanharjoittajan viranomaiselle esittämässä mittausraportissa esitetään saadun tuloksen lisäksi määräyksessä edellytetyt tarkkailun laatua kuvaavat seikat. Toimivaltainen valvontaviranomainen arvioi toiminnanharjoittajan toimittamien tietojen laadun etenkin tietojen tarkkuuden, täydellisyyden, johdonmukaisuuden ja luotettavuuden osalta. Viranomainen käyttää arvioinnissa esimerkiksi toiminnanharjoittajan edellisvuosina raportoimiaan tuloksia sekä akkreditoitujen mittaajien tekemiä mittausraportteja, jotka toiminnanharjoittaja on toimittanut toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee tiedoissa laadullisia puutteita, pyytää hän toiminnanharjoittajaa toimittamaan korjatut tiedot. Rangaistavaksi tulisi näin teot, jossa toiminnanharjoittaja ei noudata luvassa määrättyä tarkkailun laadunvarmistusta koskevia määräyksiä tai toiminnanharjoittaja ei viranomaisen pyynnöstä huolimatta korjaa tulosten laadullisia puutteita.
Pykälän 1 momentin uusissa 10 ja 11 kohdissa säädettäisiin rangaistavaksi sellaiset tahallaan tai huolimattomuudesta tehdyt teot, jotka eivät ole ympäristörikosdirektiivin mukaisia tekoja. Ne koskevat F-kaasujen, otsonikerrosta heikentävien aineiden, niiden seosten sekä tapauksen mukaan niitä sisältävien tuotteiden tai käyttävien laitteiden talteenottoa, kirjanpito- ja raportointivelvollisuuksia ja laitteiden vuototarkastusta ja vuodonilmaisujärjestelmiä.
Pykälän 1 momentin uudessa 10 kohdassa säädettäisiin F-kaasuasetuksen rikkomisesta. Vuototarkastuksesta säädetään F-kaasuasetuksen 5 artiklassa, jonka 1 kohdan ensimmäinen alakohta velvoittaa laitteen valmistajan tai haltijan varmistamaan, että laite on tarkistettu vuotojen varalle. Asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa säädetään vuotojen korjaamisvelvollisuudesta. Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään eräiden laitteiden haltijoiden velvollisuudesta varmistaa, että laitteessa on vuotojenhavaitsemisjärjestelmä. Rangaistavaksi tulisi siten esimerkiksi tapaukset, joissa laitteen haltija ei ole huolehtinut laitteen vuototarkastuksesta F-kaasuasetuksessa säädetyin määräajoin, laitteessa ei ole F-kaasuasetuksen edellyttämää vuotojenhavaitsemisjärjestelmää tai laitteessa havaittua vikaa ei ole korjattu F-kaasuasetuksen mukaisessa määräajassa tai laitteissa. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Toiminnanharjoittajia koskevista kirjanpitovelvollisuuksista säädetään F-kaasuasetuksen 7 artiklassa. Sen 1 kohdan mukaisesti huoltokirjaa on pidettävä laitteista, joita vuototarkastusvelvollisuus koskee. Uusia rangaistavia tekoja olisivat 7 artiklan 3, 4 ja 5 kohtien mukaisten kirjapitovelvollisuuksien rikkomiset. Artiklan 3 kohdan mukaisesti tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja toimittavien yritysten on pidettävä kirjaa näiden kaasujen ostajista. Artiklan 4 kohdan mukaan tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden myyjien on pidettävä kirjaa myydyistä laitteista ja asennuksen suorittavista pätevöidyistä yrityksistä. Artiklan 5 kohdan mukaan kirjapitovelvollisuus on myös yrityksillä, jotka tuottavat, saattavat markkinoille, toimittavat tai vastaanottavat tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja, jotka on tarkoitettu asetuksen mukaisiin poikkeuksellisiin käyttötarkoituksiin. Vastaavasti 13 artiklan 16 ja 17 kohdissa säädetään velvollisuudesta säilyttää todisteet 13 artiklan 9 kohdan poikkeusten soveltamisen perusteista ja toimittaa ne pyynnöstä viranomaiselle sekä ilmoitettava jäsenvaltion toimivaltaiselle viranmaiselle poikkeusten perustella käyttöönotettujen laitteiden sijoituspaikasta. Rangaistavaksi tulisivat siten esimerkiksi teot, joissa edellä mainittuja laitteen tarkastuksista tai huolloista ei ole tehty huoltopöytäkirjaa, sekä tapaukset, joissa kirjanpitoa myydyistä kaasuista tai laitteista ja niiden asentajista ei ole tai sitä ei ole säilytetty vähintään viittä vuotta. Kirjanpitoa koskevat velvollisuudet ovat laajemmat kuin kumotussa F-kaasuasetuksessa, joten rangaistavuuden soveltamisala laajenisi, mutta rangaistavaksi ei tulisi uusia tekotapoja.
Useissa F-kaasuasetuksen artikloissa on lisäksi esimerkiksi markkinoille saattamiseen ja käyttökieltoihin liittyviä kirjapidon kaltaisia vaatimuksia, kuten vaatimuksenmukaisuusvakuutuksia tai velvollisuuksia säilyttää asiakirjoja, mikäli asetuksen mukaisia poikkeuksia on käytetty. Esimerkiksi 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen saattaminen markkinoille edellyttää kaasujen tuottajilta ja tuojilta vaatimuksenmukaisuusvakuutusta tuotantoprosessissa syntyneen sivutuotteen asianmukaisesta käsittelystä. Koska kyseinen vakuutus on markkinoille saattamisen edellytys, teko, jossa vakuutus puuttuu, tulisi rangaistavaksi markkinoille saattamisen rikkomisena ja siitä säädettäisiin pykälän uudessa 2 momentissa.
F-kaasuasetuksen artikla 26 sisältää raportointivelvollisuuksia, joiden mukaan muiden muassa tuottajien, tuojien, viejien, hävittäjien ja fluorattuja kasvihuonekaasuja raaka-aineena käyttävien yritysten on raportoitava käsittelemiensä fluorattujen kasvihuonekaasujen määrät. Rangaistavaksi tulisivat siten teot, joissa kaasujen edellä tarkoitettu käsittelijä ei toimita F-kaasuportaaliin tietoja käsittelemiensä kaasujen määristä. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Pykälän 1 momentin uudessa 11 kohdassa säädettäisiin otsoniasetuksen rikkomisesta. Otsoniasetuksen 8 artiklan 3, 4 ja 5 kohdat ja 15 artiklan 6 kohta edellyttävät kirjapitoa otsonikerrosta heikentävien aineiden poikkeuskäytöstä laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, raaka-aineina tai prosessireagensseina tai jos ne on tarkoitettu hävitettäväksi tai regeneroitavaksi. Asetuksen 21 artiklan 5 kohdassa säädetään vuototarkastuksia koskevasta kirjanpidosta. Rangaistavaksi tulisivat näin ollen teot, joissa kirjanpitoa ei ole tehty tai säilytetty vähintään viiden vuoden ajan. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Otsoniasetuksen 21 artiklan 3 ja 4 kohdissa säädetään laitteiden haltijoita koskevista vuototarkastusvelvollisuuksista sekä vuotojen korjaamista koskevista velvollisuuksia. Yritysten raportointivelvollisuuksista säädetään otsoniasetuksen 24 artiklassa. Esimerkit rangaistavaksi tulevista teoista ovat vastaavat kuin edellä on F-kaasuasetuksen osalta kuvattu eikä rangaistavuuden alassa tapahtuisi muutoksia.
Pykälän 1 momentin uudessa 12 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi tahallaan tai huolimattomuudesta tehdyt rikkomukset, jotka koskevat ympäristönsuojelulain 159 §:n, 161 §:n 1 momentin tai 162 §:n mukaisia pätevyyttä ja sen osoittamista tai todentamista koskevia velvollisuuksia, 161 §:n 2 momentissa tarkoitettuja laitteita ja välineitä koskevia velvollisuuksia, 162 a §:ssa tarkoitetun asennustodistuksen toimittamista koskevia velvollisuuksia, 163 §:n ja valtioneuvoston asetuksen mukaisia vuototarkastuksia tai huoltokirjanpitoa koskevia velvollisuuksia taikka 165 §:n mukaista tietojen toimittamista koskevia velvollisuuksia. Samoin rangaistavaa olisi toiminta vastoin 159, 161, 162, 162 a, 163 tai 165 §:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta, jolla täsmennetään lain 17 luvussa olevia säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksessa, joka annetaan 2025 aikana, ehdotetaan säädettäväksi ympäristösuojelulain 159 §:n nojalla toiminnanharjoittajan ja kylmäaineita käsittelevien henkilöiden koulutus- ja pätevyysvaatimuksista, 161 §:n 2 momentin nojalla laitteista ja välineistä, joita toiminnanharjoittajalla on oltava, 162 §:n nojalla mainitussa pykälässä tarkoitettujen ilmoitusten sisällöstä ja ilmoitusmenettelystä sekä pätevyyden uusimiseen, kertauskurssiin ja arviointiin liittyvistä menettelyistä, 162 a §:n nojalla asennustodistuksen sisällöstä ja 163 §:n nojalla tarkastuksista sekä huolto- ja tarkastuspäiväkirjan sisältämistä tiedoista. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää 165 §:n nojalla mainitussa pykälässä tarkoitetuista tiedoista ja tietojen toimittamismenettelystä.
Rangaistaviksi tulisivat esimerkiksi teot, joissa laitteen asentajalla ei ole voimassa olevaa pätevyyttä asentamansa tai huoltamansa laitteen käsittelyyn tai toiminnanharjoittaja ei ole nimennyt vastuuhenkilöä. Samoin rangaistavaa olisi asennustodistuksen toimittamatta jättäminen tai huoltokirjanpidon puutteellisuus. Lisäksi rangaistavaa olisi jättää toimittamatta 165 §:ssä mainitut tiedot Suomen ympäristökeskukselle sen niitä pyytäessä.
Voimassa olevaan ympäristönsuojelulakiin verrattuna pätevyyksiä koskeva rangaistavuuden soveltamisala laajenisi koskemaan 162 §:ää, jossa nykyisin säädetään pätevyyden voimassaolosta ja pätevyyden uusimiseen liittyvistä velvollisuuksista. Toimimisesta vastoin pätevyyden määräaikaisuuteen liittyviä säännöksiä olisi tarpeen säätää samalla tavoin kuin toimimisesta vastoin 159 §:ssä säädettyjä pätevyysvaatimuksia. Rangaistavaksi tulisi myös lain 162 a §, joka on uusi. Pykälässä tarkoitetun asennustodistuksen avulla jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden sekä lämpöpumppujen haltijat saavat vakuuden siitä, että laite on vaatimusten mukainen ja toimii turvallisesti ja energiatehokkaasti.
Ympäristönsuojelulain 225 §:ään säädettäisiin uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2–4 momentit siirtyisivät uusiksi 3–5 momenteiksi.
Uudessa 2 momentissa säädettäisiin rangaistavaksi sellaiset huolimattomuudesta tehdyt F- kaasuasetuksen tai otsoniasetuksen vastaiset teot, jotka ympäristörikosdirektiivi edellyttää säätämään rangaistavaksi, kun ne on tehty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Ympäristörikosdirektiiviin sisältyvistä velvoitteista johtuen tällaisten tekojen rangaistavuudesta tulee säätää rikoslaissa direktiivin edellyttämin rangaistusuhin. Ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon johdosta tahallisista ja törkeästä huolimattomuudesta tehdyistä F-kaasu- tai otsoniasetuksen vastaisista teoista tulisi säätää direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä rikoslaissa. Ympäristörikosdirektiiviin sisältyy muitakin F-kaasuasetuksen ja otsoniasetuksen seuraamusten kannalta merkityksellisiä velvoitteita. Ympäristörikosdirektiivi edellyttää, että mainituista tahallisista teoista voidaan määrätä vähintään viiden vuoden enimmäisrangaistus (5 artiklan 2 kohdan d ala- kohta). Sen 4 artiklan mukaan mainittujen tekojen yritys sekä yllytys ja avunanto näihin tekoihin tulee säätää rangaistavaksi. Ympäristörikosdirektiiviin sisältyy lisäksi muun muassa oikeushenkilön vastuuta ja seuraamuksia (6 ja 7 artiklat) sekä vanhentumisaikoja, tutkintakeinoja ja lainkäyttövaltaa koskevia velvoitteita (11–13 artiklat).
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siten rangaistavaksi F-kaasu- ja otsoniasetusten vastainen huolimaton aineen tai seoksen päästäminen sekä kyseisten aineiden ja niiden seosten sekä tapauksen mukaan niitä sisältävien tuotteiden tai niitä käyttävien laitteiden käyttö, tuotanto, tuonti, vienti, markkinoille saattaminen, aineiden talteenotto ja hävittäminen sekä eräiden F-kaasuja sisältävien laitteiden käyttöönotto. Lisäksi momentissa säädettäisiin rangaistavaksi F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen ehkäisemistä koskevat rikkomukset. Kierrätystä ja regenerointia ja fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käytöstä poistamista koskevien velvollisuuksien rikkomukset, jotka liittyvät olennaisesti talteenottoa ja hävittämistä koskeviin säännöksiin, säädettäisiin myös rangaistavaksi.
Momentin 1–5 kohdat käsittelisivät F-kaasuasetuksen seuraamuksia. Momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kiellosta päästää aineita ilmakehään säädetään F-kaasuasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa. Siinä kielletään fluorattujen kasvihuonekaasujen tahallinen päästäminen ilmakehään, jos se ei ole teknisesti välttämätöntä aiottua käyttötarkoitusta varten. Päästöjen ehkäisemisestä säädetään 4 artiklan 2 ja 3 kohdissa. Sen 2 kohdassa säädetään sulfuryylifluoridilla tehtävistä kaasutuksista ja sen 3 kohdan mukaan fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja laitosten haltijoiden on toteutettava kaikki teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpiteet ehkäistäkseen näiden kaasujen pääsyä ilmakehään, jos tahallinen päästäminen on teknisesti välttämätöntä. Rangaistavaksi tulisi aineiden tahallinen päästäminen ilman sekä päästöjen asianmukaisen ehkäisemisen laiminlyönti. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi F-kaasuasetuksen vastaiset käyttöä, pätevyyttä ja laiteiden käyttöönottoa koskevat teot. Aineiden ja niiden seosten sekä tapauksen mukaan niitä sisältävien tuotteiden tai niitä käyttävien laitteiden käytöstä säädetään F-kaasuasetuksen 4, 8 ja 13 artikloissa. Fluoratun kasvihuonekaasun käytöllä tarkoitetaan käyttöä tuotteiden ja laitteiden tuotannossa, kunnossapidossa tai huollossa, uudelleentäyttö mukaan lukien. Käyttöä olisi myös menettely, jossa edellä mainittuja toimia suorittaa henkilö, jolla ei ole F-kaasuasetuksen edellyttämää pätevyyttä.
F-kaasuasetuksen 8 artiklan 6 kohdassa kielletään eräiden talteenotettujen fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttö, ellei kaasua ole kierrätetty tai regeneroitu, 7 kohdassa velvoitetaan ottamaan talteen säiliöissä jäljellä olevat kaasut asianmukaisen jatkokäsittelyn varmistamiseksi ja 8-10 kohdissa säädetään eräitä rakennussolumuovien ja niiden sisältämien fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotosta ja hävittämisestä.
F-kaasuasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdissa kielletään rikkiheksafluoridin käyttö sekä painevalussa ja magnesiumvaluseosten kierrätyksessä ja ajoneuvojen renkaiden täyttämiseen. Artiklan 3–5 kohdissa säädetään niin sanotuista huoltokieloista eli kielletään hyvin korkean ilmastoa lämmittävän vaikutuksen (Global warming potential, GWP) kaasujen käyttö kohdissa määriteltyjen laitteiden huollossa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöiden kylmälaitteiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmityspotentiaali on yli 2500, huolto neitseellisellä kylmäaineella 1.1.2025 jälkeen olisi rangaistavaa. Artiklan kohta 8 koskee desfluraanin käyttöä anestesia-aineena. Artiklan kohdassa 7 rikkiheksafluoridin ja muiden fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä sähköisissä kytkinlaitteissa. Käyttökiellot koskevat useampia laitteita kuin kumotussa F-kaasuasetuksessa, mutta uusia tekotapoja ei tulisi.
F-kaasuasetuksen 4 artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklan 1 ja 2 kohdissa säädetään toimista, joita suorittavista edellytetään pätevyyttä sekä laitteista, joiden käsittely edellyttää pätevyyttä. Rangaistavaa olisi, mikäli henkilö tai tapauksen mukaan toiminnanharjoittaja, käsittelee ilman pätevyyttä sellaisia fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä laitteita, joiden käsittely F-kaasuasetuksen mukaisesti edellyttää pätevyyttä. Pätevyysvaatimukset ovat laajemmat kuin kumotussa F-kaasuasetuksessa eli rangaistavuuden soveltamisala laajenisin, mutta uusi tekotapoja ei tulisi.
F-kaasuasetuksen 13 artiklan 9 kohdassa säädetään sähköisiä kytkinlaitteita koskevasta käyttöönottokiellosta. Rangaistavaa olisi, mikäli sähköisiä kytkinlaitteita otetaan käyttöön kyseisessä kohdassa mainittujen päivämäärien jälkeen, mutta artiklan 7 ja 10–18 mukaisia poikkeukset eivät sovellu. Käyttöönottokiellon rikkominen olisi uusi F-kaasuasetuksen vastainen tekotapa ja se sisältäisi myös kohtien 16 ja 17 mukaisten kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuuksien rikkomisen.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin F-kaasuasetuksen 8 artiklassa tarkoitetusta aineiden talteenottoa, kierrätystä, regenerointia ja hävittämistä sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden käytöstä poistamisesta. Artiklan 1 kohdan mukaisesti laitteiden haltijoiden on huolehdittava siitä, että fluoratut kasvihuonekaasut otetaan talteen ja kierrätetään, regeneroidaan tai hävitetään. Kohdan 6 mukaisesti kielletään talteen otettujen tiettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttäminen laitteen täyttämisessä tai uudelleentäyttämisessä, ellei ainetta ole kierrätetty tai regeneroitu. Kohdan 7 mukaisesti eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävistä säiliöistä on otettava talteen kaikki säiliössä olevat kaasut ja toimitettava ne asianmukaisesti käsiteltäviksi. Artiklan 8–10 kohdissa säädetään rakennussolumuoveihin sisältyvien tiettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen käsittelyyn liittyvistä velvollisuuksista ja kohdassa 11 hävittämismenetelmistä. Artiklassa 8 uutta on 6 kohdan kielto käyttää talteenotettuja kaasuja uudelleen, ellei ainetta ole kierrätetty tai regeneroitu sekä 8–10 kohtien rakennussolumuovien käsittelyä koskevat vaatimukset. Talteenottoa ja hävittämistä koskevan rangaistavuuden soveltamisala laajenisi, mutta uuttaa tekotapaa ei tulisi.
Momentin 4 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi F-kaasuasetuksen markkinoille saattamista koskevat säännökset. Asetuksen 11 artiklan 1 kohta sisältää kiellon saattaa markkinoille liitteessä IV lueteltuja tuotteita tai laitteita sekä niiden osia liitteessä mainitusta päivämäärästä lukien. Artiklan 3 kohdassa kielletään kertakäyttösäiliöiden tuonti, myöhempi toimittaminen toisille henkilöille tai asettaminen toisten henkilöiden saataville, käyttö tai vienti. Artiklan 4 kohdan mukaan uudelleentäytettäville säilöille on oltava järjestely säiliöiden palauttamisesta uudelleentäyttöä varten. Artiklan 6 kohdan mukaan vain asetuksen mukaisen pätevyyden omaavat henkilöt tai yritykset, jotka työllistävät pätevöityjä henkilöitä, voivat ostaa tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja kyseisessä lainkohdassa tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin. Artiklan 7 kohdan mukaan liitteessä I ja liitteen II ryhmässä 1 luetelluilla fluoratuilla kasvihuonekaasuilla täytettyjä laitteita, jotka eivät ole ilmatiiviisti suljettuja, saa myydä loppukäyttäjälle ainoastaan, jos esitetään todisteet siitä, että asennuksen suorittaa 10 artiklan mukaisesti pätevöitynyt yritys. Rangaistavaa olisi esimerkiksi saattaa markkinoille liitteessä IV mainittuja laitteita, niitä koskevan kiellon voimaantulon jälkeen, kertakäyttösäiliöiden käyttäminen tai tiettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen myyminen epäpäteville henkilöille. Markkinoille saattamista koskevan rangaistavuuden soveltamisala olisi entistä laajempi, mutta uuttaa tekotapaa ei tulisi.
Artiklan 8 kohdan mukaan ainoastaan yritykset, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai jotka ovat nimittäneet unioniin sijoittautuneen ainoan edustajan, voivat saattaa markkinoille ja myöhemmin toimittaa bulkkikaasuina olevia F-kaasuja. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Asetuksen 12 artikla sisältää tuotteiden ja laitteiden merkintöihin liittyviä vaatimuksia, joiden katsotaan sisältyvän markkinoille saattamisen edellytyksiin. Siten esimerkiksi tuotteet ja laitteet, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu kyseisiin kaasuihin, saa saattaa markkinoille ja myöhemmin toimittaa tai asettaa toisen henkilön saataville vain, jos niissä on asianmukaiset merkinnät. Teko, jossa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävä laite saatettaisiin markkinoille ilman asianmukaisia merkintöjä, voisi siten tulla rangaistavaksi säännöksen mukaisesti. Asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuottajat ja tuojat saavat luovuttaa markkinoille HFC-yhdisteitä vain niille jaettujen kiintiöiden mukaisesti tai 2 kohdassa erikseen sallittuihin käyttötarkoituksiin. Asetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitäytettyihin jäähdytys- ja ilmastointilaitteisiin sisältyvien HFC-yhdisteiden on kuuluttava kiintiöjärjestelmän piiriin. Rangaistavaa olisi esimerkiksi, mikäli yritys, jolle on myönnetty kiintiö HFC-yhdisteiden markkinoille saattamiseksi, tuo EU:n alueelle kiintiötään suuremman määrän HFC-yhdisteitä, tai yritys tuo EU-alueelle laitteita, joiden sisältämät HFC-yhdisteet eivät kuulu kiintiöjärjestelmän piiriin. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Momentin 5 kohdassa tarkoitetut fluorattujen kasvihuonekaasujen tuotantoa koskeva säädökset sisältyvät F-kaasuasetuksen 14 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan fluorihiilivetyjen tuotanto on sallittu vain tuottajalle myönnetyn tuotanto-oikeuden mukaisesti. Tuontia ja vientiä koskevat säännökset ovat F- kaasuasetuksen 22 artiklassa, jonka 1 kohdan mukaisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen ja niitä sisältävien tuotteiden ja laitteiden tuonti ja vienti edellyttävät komission myöntämää lupaa. Artiklan 3 kohdassa kielletään tiettyjen laitteiden ja tuotteiden vienti, mikäli ne sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus eli GWP on vähintään 1000. Asetuksen 25 artiklassa kielletään kauppa Montrealin pöytäkirjan soveltamisalaan kuulumattomien valtioiden tai alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ja alueiden kanssa. Rangaistavaksi tulisi siten esimerkiksi sellaisten liitteessä IV lueteltujen laitteiden, jotka sisältävät fluorattua kasvihuonekaasua, jonka GWP on yli 1000, vienti EU-alueen ulkopuolelle. Rangaistavuuden soveltamisala laajenisi mainitun vientikiellon osalta, mutta uuttaa tekotapaa ei tulisi.
Momentin 6–10 kohdat käsittelisivät otsoniasetuksen seuraamuksia. Otsoniasetuksen lähtökohta on, että otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto, markkinoille saattaminen, myöhempi toimittaminen toiselle henkilölle tai asettaminen toisen henkilön saataville unionissa maksua vastaan tai maksutta sekä käyttö sekä tuonti ja vienti on kielletty. Otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattaminen ja myöhempi toimittaminen toiselle henkilölle tai asettaminen toisen henkilön saataville unionissa maksua vastaan tai maksutta sekä tuonti ja vienti on kielletty. Mainittuihin kieltoihin on poikkeuksia.
Momentin 6 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi otsoniasetuksen 21 artiklan 1 kohdan kielto päästää fluorattuja kasvihuonekaasuja ilmakehään tahallisesti sekä artiklan 2 kohdan tarkoittama yritysten velvollisuus toteuttaa tarvittavat varotoimet estääkseen otsonikerrosta heikentävien aineiden tahatonta pääsyä ilmakehään tuotannon aikana, mukaan lukien tahaton pääsy muiden kemikaalien tuotannon, laitteiden valmistusprosessin, käytön, varastoinnin, säiliöstä toiseen siirtämisen ja kuljetuksen yhteydessä. Rangaistavaksi tulisi aineiden tahallinen päästäminen ilman sekä päästöjen asianmukaisen ehkäisemisen laiminlyönti. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Momentin 7 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö, joka kielletään otsoniasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa. Käyttökielto on kattavampi kuin kumotussa otsoniasetuksessa. Rangaistavaa olisi siten esimerkiksi otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö olemassa olevien kylmälaitteiden huollossa tai otsonikerrosta heikentävien aineiden tuonti EU-alueelle. Rangaistavuuden soveltamisala laajenisi koskemaan uusia käyttökieltoja, mutta uusia tekotapoja ei tulisi.
Momentin 8 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi otsoniasetuksen talteenottoa, kierrätystä, regenerointia, hävitystä sekä otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käytöstä poistamista koskevat säännökset. Palontorjuntajärjestelmien ja sammuttimien käytöstä poistamisesta säädetään 9 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan poistamaan otsonikerosta heikentäviä aineita sisältävät tuotteet ja laitteet käytöstä niiden elinkaaren päättyessä. Asetuksen 20 artiklan 1–6 kohdissa säädetään yksityiskohtaisesti otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenotosta ja hävittämisestä. Halonien hävittäminen kielletään asetuksen 20 artiklan 4 kohdassa ja se olisi uusi otsoniasetuksen vastainen tekotapa.
Momentin 9 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi otsoniasetuksen 4 artiklan 1 ja kohdissa tarkoitettu kielto, joka koskee tiettyjen otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa, markkinoille saattamista ja myöhempää toimittamista toiselle henkilölle, asettamista toisen henkilön saataville tai käyttöä sekä tuontia ja vientiä. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa kielletään tuotteiden ja laitteiden, jotka sisältävät liitteessä I lueteltuja otsonikerrosta heikentäviä aineita tai joiden toiminta perustuu näihin aineisiin, tuonti ja vienti. Asetuksen 6–14 artikloissa säädetään poikkeuksista edellä mainittuihin kieltoihin. Asetuksen 19 artiklassa kielletään kauppa Montrealin pöytäkirjan soveltamisalaan kuulumattomien valtioiden tai alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen ja alueiden kanssa. Rangaistavaksi tulisi esimerkiksi otsonikerrosta heikentävien aineiden tai niitä sisältävien laitteiden tuonti. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.
Momentin 10 kohdan mukaisesti rangaistavaa olisi saattaa markkinoille, toimittaa toiselle taikka asettaa toisen henkilön saataville otsonikerrosta heikentäviä aineita, niiden seoksia tai niitä sisältäviä tuotteita tai laitteita otsoniasetuksen 4 tai 5 artiklan vastaisesti. Rangaistavuuden ala ei muuttuisi.