1.1
Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta
2 §. Määritelmät.
Pykälän 38 kohdassa säädettäisiin non-SOLAS-muutosdirektiivin mukaisista merialueiden määritelmistä.
Pykälään lisättäisiin uusi 38 a kohta, johon siirrettäisiin nykyisen 38 kohdan määritelmä matkustaja-alusluokista. Määritelmä lisäksi muutettaisiin vastaamaan non-SOLAS-muutosdirektiivin mukaisia matkustaja-alusluokkia.
Pykälän 43 kohdan laivanisännän määritelmään tehtäisiin tekninen muutos ja muutettaisiin lopussa oleva piste puolipisteeksi, koska määritelmiä esitetään lisää ja kyseinen määritelmä ei olisi enää pykälän viimeinen määritelmä.
Pykälään lisättäisiin uusi 44 kohta, jossa määriteltäisiin satama-alue. Satama-alue määriteltäisiin tässä laissa ja matkustajien henkilöluetteloista annetussa laissa yhtenevällä tavalla. Satama-alueen määritelmä perustuisi satamayhtiön hallinnoimaan vesialueeseen.
Pykälään lisättäisiin uusi 45 kohta, joka perustuu non-SOLAS-muutosdirektiivin 2 artiklan zc) kohdan perinnealuksia koskevaan määritelmään. Non-SOLAS-muutosdirektiivin mukaan perinnealuksella tarkoitetaan mitä tahansa ennen vuotta 1965 suunniteltua historiallista matkustaja-alusta tai sen jäljennöstä, joka on rakennettu pääasiassa alkuperäisistä materiaaleista, mukaan lukien perinteisten purjehdus- ja merimiestaitojen kannustamiseen ja edistämiseen tarkoitetut alukset, jotka yhdessä ovat eläviä kulttuurimonumentteja ja joilla purjehditaan perinteisten merimiestaitojen ja tekniikoiden mukaisesti. Lisäksi perinnealuksen tulisi olla Museoviraston ylläpitämässä merenkulun historian kannalta arvokkaita perinnealuksia koskevassa perinnealusrekisterissä.
Pykälään lisättäisiin uusi 46 kohta, jossa määriteltäisiin huvialus. Huvialuksen määritelmä vastaisi laivaväkilain määritelmää huvialuksista. Laissa on tällä hetkellä ainoastaan huviveneen määritelmä ja huvialuksen määritelmän lisäämisellä selkeytetään lain soveltamisalaa.
3 §.Lain soveltamisalaan kuuluvat alukset. Pykälän soveltamisalaa tarkennettaisiin siten, että säännöksessä mainittaisiin, että myös huvialukset ovat huviveneiden lisäksi lain soveltamisalan ulkopuolella.
4 §. Viittaukset muuhun lainsäädäntöön. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 1, 2, 5, 6, 8 ja 9 momentit vastaisivat nykyistä sääntelyä. Pykälän 3 ja 4 momenttien vanhentuneet viittaukset painelaitelain ja sähköturvallisuuslain säädösnumeroihin korvattaisiin voimassa olevilla säädösnumeroilla. Pykälän 7 momentissa korvattaisiin eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain (621/2005) (jäljempänä aikaisempi huvivenelaki) nimi nykyisen huvivenelain (laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista (1712/2015)) nimellä.
23 a §.Ammattiveneen vaatimustenmukaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että alusturvallisuuslain 4 lukuun sisällytettäisiin uusi ammattiveneitä koskeva 23 a §, johon ammattiveneiden katsastuksessa apuna toimimista koskeva 36 §:n 4 momentti siirrettäisiin sisällöllisesti muutettuna. Uudessa pykälässä säädettäisiin ammattiveneen valmistajan ja laivanisännän velvollisuuksista, ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja Liikenne- ja viestintäviraston myöntämästä ammattiveneen todistuskirjasta.
Pykälän 1 momentin mukaan ammattiveneen valmistajalla olisi velvollisuus varmistaa Liikenne- ja viestintäviraston 23 §:n nojalla antamien teknisten määräysten noudattamiseksi, että ammattivene on suunniteltu ja rakennettu vaatimusten mukaisesti. Teknisillä määräyksillä tarkoitettaisiin lain 23 §:n nojalla annettavan ammattivenemääräyksen vaatimuksia, jotka koskisivat ammattiveneen suunnittelua ja rakennetta.
Tämä ammattiveneen valmistajalle asetettu velvollisuus vastaisi nykyistä käytäntöä ja olisi samankaltainen kuin nykyisen huvivenelain 10 §:n 1 momentissa huviveneen valmistajalle asetettu velvollisuus varmistaa, että markkinoille saatettava tuote on suunniteltu ja valmistettu huvivenedirektiivin liitteen I olennaisten vaatimusten mukaisesti. Ammattiveneen vaatimustenmukaisuus poikkeaisi osittain huviveneen vaatimustenmukaisuudesta, sillä ammattiveneen vaatimustenmukaisuudella tarkoitettaisiin ammattiveneen rakenteelle alusturvallisuuslaissa ja sen nojalla annettavassa ammattivenemääräyksessä asetettavia vaatimuksia.
Lisäksi 1 momentin mukaan valmistajan velvollisuutena olisi huolehtia siitä, että joko nykyisen huvivenelain 4 luvussa tarkoitettu ilmoitettu laitos, vastaava toisen EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämä ilmoitettu laitos tai hyväksytty luokituslaitos arvioi ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden. Tämä ammattiveneen valmistajan velvollisuus olisi samankaltainen kuin nykyisen huvivenelain 10 §:n 2 momentissa huviveneen valmistajalle asetettu velvollisuus huolehtia siitä, että tuotteelle suoritetaan soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointi.
Säännös pohjautuisi osittain alusturvallisuuslain 36 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi käyttää ammattiveneen katsastuksessa apuna aikaisemman huvivenelain 11 §:ssä tarkoitettua ilmoitettua laitosta ja joka siirrettäisiin muutettuna uuden 23 a §:n 1 momenttiin. Koska kyse on pikemminkin vaatimustenmukaisuuden arvioinnista kuin katsastuksessa apuna toimimisesta, uudessa säännöksessä viitattaisiin katsastuksessa apuna toimimisen sijasta vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Lisäksi uudessa säännöksessä päivitettäisiin viittaus aikaisemman huvivenelain 11 §:ään viittaukseksi nykyisen huvivenelain 4 lukuun.
Huvivenelain 4 luku koskee vain Liikenne- ja viestintäviraston huviveneiden osalta Euroopan komissiolle nimeämiä ilmoitettuja laitoksia, joita on tällä hetkellä yksi, eikä se siten koske vastaavien muiden EU:n jäsenvaltioiden tai ETA-valtioiden viranomaisten nimeämiä ilmoitettuja laitoksia. Uudessa säännöksessä mahdollistettaisiin se, että ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin voisi suorittaa Liikenne- ja viestintäviraston huviveneiden osalta nimeämän ilmoitetun laitoksen lisäksi myös vastaava toisen EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämä ilmoitettu laitos.
Vastaavalla toisen EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämällä ilmoitetulla laitoksella tarkoitettaisiin ilmoitettua laitosta, jonka tällainen valtio on nimennyt ilmoitetuksi laitokseksi kansallisen lainsäädäntönsä, jolla huvivenedirektiivi on saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä, perusteella.
Tällaiset toisen EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämät ilmoitetut laitokset voivat arvioida huviveneiden vaatimustenmukaisuuden myös niissäkin EU:n jäsenvaltioissa tai ETA-valtioissa, jotka eivät ole nimenneet niitä. Alusturvallisuuslain 36 §:n 4 momentin nykyinen sanamuoto ei mahdollista sitä, että näillä ilmoitetuilla laitoksilla olisi oikeus arvioida myös ammattiveneiden vaatimustenmukaisuus, eikä Liikenne- ja viestintävirasto voi nimetä niitä, koska ilmoitettu laitos voi olla vain yhden EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämä. Ammattiveneiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittajia ei tulisi rajoittaa ainoastaan Suomen nimeämiin ilmoitettuihin laitoksiin, vaan olisi tarkoituksenmukaista, että myös muiden EU:n jäsenvaltioiden tai ETA-valtioiden nimeämät ilmoitetut laitokset voisivat arvioida ammattiveneiden vaatimustenmukaisuutta. Tämä lisäisi ilmoitettujen laitosten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaisi ilmoitettujen laitosten välisen kilpailun.
Vastaavilta muiden EU:n jäsenvaltioiden tai ETA-valtioiden viranomaisten nimeämiltä ilmoitetuilta laitoksilta edellytettäisiin edustajaa, jolla olisi kotipaikka Suomessa ja joka käyttäisi ilmoitetun laitoksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona. Edustajaa koskevalla vaatimuksella voitaisiin varmistaa se, että vaatimustenmukaisuuden arviointiin, joka on julkinen hallintotehtävä, liittyvä virkavastuu ja vahingonkorvausvastuu voidaan kohdentaa Suomeen sijoittautuneeseen edustajaan.
Uuden säännöksen mukaan myös hyväksytty luokituslaitos, joka on määritelty alusturvallisuuslain 2 §:n 42 kohdassa, voisi arvioida ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden. Tällaiselta luokituslaitokselta edellytetään alusturvallisuuslain 36 §:n 1 momentissa edustajaa, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka käyttää luokituslaitoksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.
Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi hakemuksesta ammattiveneen todistuskirjan vaatimusten mukaiselle ammattiveneelle. Säännös mahdollistaisi sen, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää vaatimusten mukaiselle ammattiveneelle ammattiveneen todistuskirjan alusturvallisuuslain nojalla. Ammattiveneen todistuskirjoja on myönnetty vuosina 2011 – 2017 keskimäärin 24 kappaletta vuodessa.
Ammattiveneen todistuskirja on tarpeen, jotta voidaan varmistua ammattiveneen rakenneturvallisuudesta. Kyseiseen todistuskirjaan nojaudutaan ammattiveneen peruskatsastuksessa, ja se on tarpeen, jotta vene voidaan katsastaa ammattiveneeksi. Sen lisäksi, että ammattiveneen todistuskirjaa tarvitaan ammattiveneen peruskatsastusta suoritettaessa, sitä tarvitaan silloin, kun öljysuojarahastosta haetaan erityisominaisuuden ”öljyntorjunta” omaavan ammattiveneen hankintakustannusten korvaamista.
Ammattiveneen todistuskirjoja ovat halunneet myös ulkomaiset ammattiveneen tilaajat sellaisissa tapauksissa, joissa ammattivene on rakennettu Suomessa mutta joissa sitä ei katsasteta Suomessa ja se viedään ulkomaille. Mahdollisuudella saada tällaisessa tapauksessa viranomaisen antama todistuskirja ammattiveneen rakenneturvallisuudesta voi olla suurikin painoarvo, kun ulkomainen ammattiveneen tilaaja pohtii, hankkiiko se ammattiveneen Suomesta vai jostakin muusta valtiosta. Säännös mahdollistaisi todistuskirjojen myöntämisen jatkossakin tällaisille ammattiveneille, joita ei katsasteta Suomessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös, että Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi hakemuksesta ammattiveneen todistuskirjan myös toisen valtion vastaavan säännöstönsä mukaan hyväksymälle ammattiveneelle, sillä edellytyksellä, että saavutetaan ainakin Liikenne- ja viestintäviraston 23 §:n nojalla antamissa teknisissä määräyksissä asetettua ammattiveneen turvallisuustasoa vastaava turvallisuustaso. Tämä mahdollistaisi sen, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää ammattiveneen todistuskirjan esimerkiksi sellaiselle ammattiveneelle, jolle olisi myönnetty toisessa EU:n jäsenvaltiossa ulkomainen ammattiveneen todistuskirja, joka myytäisiin Suomeen ja josta tulisi suomalainen alus, sillä edellytyksellä, että saavutetaan ainakin vastaava turvallisuustaso.
Lisäksi pykälän 2 momentissa rinnastettaisiin ammattiveneen todistuskirjaan hyväksytyn luokituslaitoksen myöntämä todistuskirja, jolla osoitetaan, että ammattivene täyttää hyväksytyn luokituslaitoksen sääntöjen tai standardien vaatimukset. Tällainen hyväksytyn luokituslaitoksen myöntämä todistuskirja on Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää ammattiveneen todistuskirjaa vastaava asiakirja. Ammattiveneelle, jolla olisi tällainen luokituslaitoksen myöntämä todistuskirja, ei tarvitsisi erikseen hakea ammattiveneen todistuskirjaa, jollei sitä sille erityisesti haluta.
Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja siinä käytettävistä menettelyistä ja ammattiveneen todistuskirjan hakemisesta. Määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä. Säännökseen on otettu osittain mallia nykyisen huvivenelain 2 luvun 7 §:n 3 momentista, jossa Liikenne- ja viestintävirastolle on annettu valtuus antaa tarkempia määräyksiä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävistä menettelyistä Euroopan unionin säädösten mukaisesti. Määräyksenantovaltuus olisi kuitenkin hieman laajempi, koska ammattiveneen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ei ole – toisin kuin huviveneiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista – EU-tason sääntelyä. Lisäksi säännös mahdollistaisi sen, että ammattiveneen todistuskirjan hakemisesta voitaisiin tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä.
26 §.Luvun soveltamisalan rajaus. Pykälän otsikkoon tehtäisiin lakitekninen muutos. Lisäksi pykälää muutettaisiin nykyistä soveltamiskäytäntöä vastaavaksi.
Pykälästä poistettaisiin viittaus 3 §:n 3 momentissa mainittuihin aluksiin eli huviveneisiin, koska huviveneet on jätetty 3 §:n 3 momentissa kokonaan alusturvallisuuslain soveltamisalan ulkopuolella.
Pykälään lisättäisiin viittaus lain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin aluksiin, eli tiettyihin Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen aluksiin ja tiettyihin vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa käytettäviin aluksiin, ja viittaus vuokraveneeseen.
Pykälässä säädetään, että luvun säännöksiä ei sovelleta kotimaanliikenteessä käytettävään kalastusalukseen. Säännöstä täsmennettäisiin siten, että luvun säännöksiä ei sovellettaisi lainkaan kalastusaluksiin. Yli 24 metrin pituisiin kalastusaluksiin sovelletaan alusturvallisuuslain 21 §:n nojalla omia varalaitavaatimuksiaan, joista säädetään yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän, annetussa neuvoston direktiivissä 97/70/EY (kalastusalusdirektiivi), ja muihin alusturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluviin kalastusaluksiin ei käytännössä sovelleta varalaitavaatimuksia.
Pykälässä säädetään myös, että luvun säännöksiä sovelletaan miehittämättömään proomuun, lukuun ottamatta työntävään alukseen kiinteästi kytkettävää proomua. Säännöstä täsmennettäisiin siten, että luvun säännöksiä ei sovellettaisi kotimaanliikenteessä käytettävään miehittämättömään proomuun. Luvun säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin kansainvälisessä liikenteessä käytettävään proomuun, koska tällaisiin vähintään 24 metrin pituisiin proomuihin sovelletaan lastiviivayleissopimusta ja tällaisilta yli 15 metrin mutta alle 24 metrin pituisilta proomuilta edellytetään kulkuveden laatu huomioon ottaen turvallista varalaitaa.
Pykälään lisättäisiin, että tämän luvun säännöksiä ei sovelleta ammattiveneisiin, lukuun ottamatta tämän luvun uutta 28 a §:ää. Lisäys olisi tarpeen, koska ammattiveneisiin sovelletaan erilaista varalaita- ja lastimerkkisääntelyä kuin muihin luvun soveltamisalaan kuuluviin aluksiin.
27 §. Kansainvälisessä liikenteessä oleva alus. Pykälää muutettaisiin siltä osin kuin kyse on niistä kansainvälisessä liikenteessä olevista aluksista, joihin ei sovelleta lastiviivayleissopimusta ja Itämeren lastiviivasopimusta.
Lastiviivayleissopimusta ei sovelleta pienempiin aluksiin, sillä sitä ei sovelleta sen 5 artiklan mukaan muun muassa niin sanottuihin uusiin aluksiin, joiden pituus on pienempi kuin 24 metriä, ja niin sanottuihin vanhoihin aluksiin, joiden bruttovetoisuus on pienempi kuin 150 rekisteritonnia.
Pykälän 1 momentin ensimmäiseen lauseeseen lisättäisiin, että lause koskee lastiviivayleissopimuksen tai Itämeren lastiviivasopimuksen soveltamisalaan kuuluvia aluksia.
Momenttiin lisättäisiin toinen lause, jonka mukaan muulla kuin näiden sopimusten soveltamisalaan kuuluvalla kansainvälisessä liikenteessä olevalla aluksella, jonka pituus on yli 15 metriä, mutta alle 24 metriä, olisi oltava kulkuveden laatu huomioon ottaen turvallinen varalaita. Säännös vastaisi soveltamiskäytäntöä, ja se vastaisi lain 28 §:n 3 momentin ensimmäistä lausetta, jonka mukaan tietyillä kotimaanliikenteessä olevilla aluksilla, joiden pituus on yli 15 metriä, mutta alle 24 metriä, on oltava kulkuveden laatu huomioon ottaen turvallinen varalaita.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin, että säännös koskee lastiviivayleissopimuksen tai Itämeren lastiviivasopimuksen soveltamisalaan kuuluvia aluksia.
Pykälän 3 momentissa täsmennettäisiin määräyksenantovaltuutta siten, että 3 momenttiin lisättäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle valtuus antaa tarkempia määräyksiä myös muun kuin näiden sopimusten soveltamisalaan kuuluvan aluksen rakenteellisista vaatimuksista sekä varalaidasta ja sen laskemisesta. Määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä. Säännös vastaisi soveltamiskäytäntöä, ja se vastaisi lain 28 §:n 4 momentin toista lausetta, jonka mukaan Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkempia teknisiä määräyksiä eräiden kotimaanliikenteessä olevien alusten rakenteellisista vaatimuksista sekä varalaidasta ja sen laskemisesta.
28 a §. Kansainvälisessä liikenteessä tai kotimaanliikenteessä oleva ammattivene. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kansainvälisessä liikenteessä tai kotimaanliikenteessä olevalla ammattiveneellä olisi oltava kulkuveden laatu huomioon ottaen turvallinen varalaita. Säännös vastaisi soveltamiskäytäntöä.
Pykälän 1 momentin mukaan lastin kuljettamiseen tarkoitetulta kansainvälisessä liikenteessä tai kotimaanliikenteessä olevalta ammattiveneeltä edellytettäisiin ammattiveneen lastimerkkiä. Lastin kuljettamiseen tarkoitetulla ammattiveneellä tarkoitettaisiin ammattivenettä, jolla on erityisominaisuus ”lastin kuljetus”.
Pykälän 2 momentissa annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle valtuus antaa tarkempia määräyksiä ammattiveneen rakenteellisista vaatimuksista sekä varalaidasta ja sen laskemisesta ja ammattiveneen lastimerkin mitoista, sijainnista ja merkitsemistavasta. Määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä. Määräyksenantovaltuus vastaisi pääosin 28 §:n 4 momentin toiseen ja kolmanteen lauseeseen sisältyvää määräyksenantovaltuutta, mutta se ei koskisi lastimerkin ohella käytettävien viivojen mittoja, sijaintia ja merkitsemistapaa, koska ammattiveneen lastimerkissä ei ole tällaisia lastimerkin ohella käytettäviä viivoja.
36 §.Katsastaja. Pykälän 4 momentti kumottaisiin ja momentin teksti siirrettäisiin muutettuna uuteen 23 a §:ään. Momentin tekstin siirtämistä muutettuna 23 a §:ään on perusteltu tarkemmin 23 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
36 a §.Omavalvonta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy hakemuksesta laivanisännän suorittamaan kotimaanliikenteessä liikennöivän ammattiveneen, proomun ja alle 24 metrin pituisen lastialuksen turvallisuusarvioinnin. Laivanisännän suorittamaa turvallisuusarviointia kutsuttaisiin omavalvonnaksi. Omavalvontaan voitaisiin hyväksyä peruskatsastettu alus. Laivanisännällä olisi oltava sellainen pätevyys, että hän pystyy asianmukaisesti suorittamaan omavalvontaa. Riittävänä osaamisena omavalvonnan toteuttamiselle pidettäisiin sitä, että laivanisännällä on vuokraveneen kuljettajankirjaa ja kansainvälistä huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaa lukuun ottamatta voimassa oleva kansipäällystön pätevyyskirja, joista säädetään miehitysasetuksessa. Näitä pätevyyskirjoja ovat kuljettajankirja, kotimaanliikenteen laivurinkirja, vahtiperämiehenkirja, lähiliikenteen perämiehenkirja, lähiliikenteen päällikkökirja, yliperämiehenkirja, merikapteeninkirja, kalastusaluksen kuljettajankirja A ja B sekä kalastusaluksen laivurinkirja A ja B.
Pykälän 2 momentin mukaan laivanisännän olisi laadittava omavalvontasuunnitelma aluksen turvallisuusarviointia koskevista toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta. Laivanisännän olisi lisäksi ilmoitettava säännöllisesti omavalvontasuunnitelman mukaiset toimenpiteet Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämään merenkulun sähköiseen tietojärjestelmään.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin omavalvonnan piirissä olevien alusten katsastamisesta. Laivanisännän olisi huolehdittava siitä, että tällaiselle alukselle suoritetaan uusintakatsastus viiden vuoden välein. Laivanisännän olisi haettava katsastusta Liikenne- ja viestintävirastolta, hyväksytyltä luokituslaitokselta tai nimetyltä katsastajalta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston omavalvonnan hyväksynnän peruuttamisesta. Hyväksynnän voisi peruuttaa joko väliaikaisesti tai kokonaan.
Pykälän 5 momentissa annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle valtuus antaa tarkempia määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja omavalvontasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden ilmoittamisesta merenkulun sähköiseen tietojärjestelmään sekä omavalvontaa suorittamaan hyväksyttävän laivanisännän pätevyydestä. Määräykset olisivat luonteeltaan teknisiä.
48 §.Muun kuin non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä käytettävän matkustaja-aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 1 momentti säilyisi ennallaan.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusina katsastuslajeina välikatsastus ja määräaikainen katsastus. Katsastuslajien lisäyksellä selkeytettäisiin nykytilaa ja vastattaisiin nykyiseen katsastustarpeeseen paremmin. Lisäksi muutos mahdollistaisi laivanisännille joustavammin suoritetut katsastukset sekä toisi hieman kustannussäästöjä. Säännökseen myös lisättäisiin sana tarvittaessa, koska uusintakatsastuksen, vuosikatsastuksen, välikatsastuksen ja määräaikaisen katsastuksen tekeminen ei ole aina tarpeellista.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusina katsastuslajeina välikatsastus ja määräaikainen katsastus. Lisäys mahdollistaisi sen, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa momentin nojalla tarkempia määräyksiä siitä, milloin pykälässä mainittujen alusten peruskatsastus, uusintakatsastus, vuosikatsastus, välikatsastus ja määräaikainen katsastus tehdään ja mitä näihin katsastuksiin sisältyy.
51 §. Erikoisaluksen, perinnealuksen, ammattiveneen ja vuokraveneen katsastus. Perinnealukset, joiden määritelmä esitetään lisättäväksi 2 §:n 45 kohtaan, olisi jatkossa oma alusluokkansa. Pykälässä säädettäisiin perinnealusten katsastuksista.
Pykälän otsikkoa muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin perinnealus.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että perinnealus on peruskatsastettava ennen sen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin perinnealus uutena alusluokkana. Säännökseen lisättäisiin myös sana tarvittaessa, koska uusintakatsastuksen, vuosikatsastuksen, välikatsastuksen ja määräaikaisen katsastuksen tekeminen ei olisi aina tarpeen.
Perinnealuksen lisääminen pykälään mahdollistaisi sen, että Liikenne- ja viestintävirasto antaisi pykälän 3 momentin nojalla tarkempia määräyksiä siitä, milloin perinnealuksen peruskatsastus, uusintakatsastus, vuosikatsastus, välikatsastus ja määräaikainen katsastus tehdään ja mitä näihin katsastuksiin sisältyy.
52 §.Talviliikenteessä käytettävän aluksen rungonkatsastus.Pykälän 1 momentista poistettaisiin vaatimus talviliikenteessä käytettävän aluksen pohjan vuosittaisesta katsastamisesta. Sen sijaan talviliikenteessä käytettävän aluksen runko olisi katsastettava uudelleen talviliikenteeseen viiden vuoden välein.
Pykälän 2 momentti kumottaisiin. Hyväksytyn luokituslaitoksen suorittaman jääluokituksen voidaan katsoa vastaavan 1 momentin mukaista rungonkatsastusta. Myös jääluokitettujen alusten runko katsastetaan viiden vuoden välein. Pykälän 2 momentin kumoamisella ei ole siis vaikutusta näiden alusten katsastuksiin. Kun alusten vuosittaisesta katsastuksesta luovutaan, ei ole myöskään jatkossa tarvetta myöntää siitä vapautuksia.
81 a §. Virkavastuu. Pykälään lisättäisiin, että rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös ilmoitetun laitoksen palveluksessa oleviin henkilöihin.
Pykälää täsmennettäisiin, koska ilmoitetun laitoksen virkavastuusta ei säädetä tällä hetkellä alusturvallisuuslaissa ja ilmoitetun laitoksen 23 a §:n nojalla suorittama vaatimustenmukaisuuden arviointi on julkinen hallintotehtävä. Huviveneiden osalta ilmoitettujen laitosten virkavastuusta säädetään tällä hetkellä nykyisen huvivenelain 34 §:ssä, jonka mukaan virkavastuu koskee vain huvivenelaissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä.
Esitetyn 23 a §:n mukaan vastaavalla toisen EU:n jäsenvaltion tai ETA-valtion viranomaisten nimeämällä ilmoitetulla laitoksella olisi oltava edustaja, jolla olisi kotipaikka Suomessa ja joka käyttäisi ilmoitetun laitoksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona. Tämä mahdollistaisi sen, että tällaisen ilmoitetun laitoksen virkavastuu voitaisiin kohdentaa Suomeen sijoittautuneeseen edustajaan.
91 §. Alusturvallisuusrikkomus. Pykälän 1 momentin 8 kohdassa täsmennettäisiin viittausta 27 §:ään siten, että siinä viitattaisiin 27 §:n 1 tai 2 momenttiin. Lisäksi kohtaan lisättäisiin säännös 27 §:n 1 momentissa säädettyjen muita aluksia koskevien varalaitavaatimusten ja 27 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määräysten noudattamisen laiminlyömisestä. Lain 27 §:ään esitetyt muutokset edellyttävät, että kohtaa muutettaisiin edellä mainitulla tavalla.
Pykälän 1 momentin 9 kohdassa täsmennettäisiin viittausta 28 §:ään ja siihen lisättäisiin viittaus uuteen 28 a §:ään. Kohdassa korjattaisiin viittaus 28 §:n 2 momentissa säädettyihin muita aluksia koskevien lastimerkki- ja varalaitavaatimuksiin viittaukseksi 2 tai 3 momentissa säädettyihin muita aluksia koskeviin lastimerkki- tai varalaitavaatimuksiin. Lisäksi siinä korjattaisiin viittaus 28 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin määräyksiin viittaukseksi 28 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin määräyksiin.
Lisäksi kohtaan lisättäisiin säännös uuden 28 a §:n 1 momentissa säädettyjen ammattivenettä koskevien lastimerkki- tai varalaitavaatimusten ja sen 2 momentissa tarkoitettujen määräysten noudattamisen laiminlyönnistä. Uuden 28 a §:n lisääminen edellyttäisi, että 28 a §:n vaatimusten ja 28 a §:n 2 momentin nojalla annettavien määräysten noudattamatta jättämisestä voitaisiin tuomita rangaistus.
1.2
Laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta
2 §. Määritelmät.Pykälän 4 kohdan tarkastusdirektiivin määritelmä muutettaisiin vastaamaan uutta direktiiviä. Pykälän 5 kohdan kansainvälisistä yleissopimuksista a) alakohdan SOLAS-yleissopimuksen määritelmää muutettaisiin siten, että määritelmä vastaisi alusturvallisuuslaissa olevaa määritelmää Pykälän 6 kohdassa muutettaisiin non-SOLAS-direktiivin määritelmä vastaamaan tämän esityksen alusturvallisuuslaissa ehdotettua määritelmää. Muutoksella myös täsmennettäisiin, että mainittu direktiivi selvästi tarkoittaa aina voimassa olevaa direktiiviä. Pykälän 10 kohtaan tehtäisiin lakitekninen muutos ja siinä muutettaisiin viittaukset HSC-koodeihin viittauksiksi HSC-säännöstöihin. Pykälän 15 kohdan isäntävaltion määritelmä kumottaisiin, koska tarkastusdirektiivi ei tunne kyseistä määritelmää. Pykälän 35 kohdan määritelmään lisättäisiin, että tarkastustietokanta koskisi myös tarkastusdirektiivin mukaisia tarkastuksia. Pykälään lisättäisiin uusi 36 kohta, jossa määriteltäisiin HSSC-ohjeet.
5 §. Valvontaviranomainen. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 1-3 momentit vastaisivat nykyistä sääntelyä.
Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että PSC-direktiivin lisäksi jatkossa myös tarkastusdirektiivin mukaisia tarkastuksia voivat suorittaa tarkastajat, jotka täyttävät PSC-direktiivin liitteessä XI määritellyt vähimmäisvaatimukset.
7 §.Tarkastusten toimittaminen aluksilla. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 2 ja 3 momentit vastaisivat nykyistä sääntelyä. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus Euroopan unionin lainsäädäntöön. Momenttiin lisättäisiin myös tarkastusdirektiivin mukainen vaatimus siitä, että ro-ro-matkustaja-aluksien ja suurnopeusmatkustaja-aluksien tarkastukset on tehtävä PSC-direktiivin liitteessä XVII olevien aikarajojen ja muiden vaatimusten mukaisesti ja huomioitava satamavaltiotarkastusten vuosittaisen tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa. Kyseisellä säännöksellä vahvistettaisiin nykyinen käytäntö.
Lisäksi momentissa säädettäisiin siitä, että PSC-direktiivin 11 artiklan b alakohdan mukaisia lisätarkastuksia, jotka koskevat kaikkia aluksia, ei huomioitaisi satamavaltiotarkastusten vuosittaisen tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa. Lisätarkastuksilla tarkoitetaan muun muassa tarkastuksia, joita tehdään, kun toinen jäsenvaltio on tehnyt aluksesta ilmoituksen, alus on ollut osallisena yhteentörmäyksessä, alusta on epäilty vahingollisten aineiden tai jätevesien veteen päästämistä koskevien määräysten laiminlyönnistä tai alusta on ohjailtu epänormaalilla tai turvallisuutta vaarantavalla tavalla.
Pykälän 4 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että suunniteltaessa aluksille tehtäviä tarkastuksia valvontaviranomaisen on otettava aluksen liikennöinti- ja huoltoaikataulu asianmukaisella tavalla huomioon. Tällä pyritään vähentämään tarkastuksista aiheutuvaa häiriötä laivanisännille.
8 §.Tarkastuskertomus. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyistä sääntelyä.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin vaatimus siitä, että tarkastajan on laadittava PSC-direktiivin mukaisten tarkastusten lisäksi myös tarkastusdirektiivin mukaisista tarkastuksista tarkastuskertomus. Säännökseen siirrettäisiin nykyisen ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annetun valtioneuvoston asetuksen (1241/2010) 12 §:n mukainen 24 tunnin määräaika tietojen syöttämiseen tarkastustietokantaan. Kyseinen säännös kumottaisiin edellä mainitusta asetuksesta. Lisäksi momenttiin korjattaisiin tarkastustietokantaan laitetut tiedot vahvistava taho.
Pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana.
11 a §. Ennakkoilmoitus. Pykäläesitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat nykyistä sääntelyä. Pykälään lisättäisiin 3 momentti, jonka mukaan ennakkoilmoitusvelvollisuutta ei sovellettaisi PSC-direktiivin 14 a artiklan mukaisesti tarkastettuihin säännöllisesti liikennöiviin ro-ro-matkustaja-aluksiin tai suurnopeusmatkustaja-aluksiin.
11 b §.Laajennettu tarkastus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että laajennettua tarkastusta ei suoritettaisi ro-ro-matkustaja-aluksille tai suurnopeusmatkustaja-aluksille, jotka on tarkastettu PSC-direktiivin 14 a artiklan mukaisesti.
Pykälän 2 momenttiin ei esitetä muutoksia ja se vastaisi nykyistä sääntelyä.
11 c §.Pakollinen tarkastus. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat nykyistä sääntelyä.
Pykälään esitetään uutta 3 momenttia. Esitetyn momentin mukaan valvontaviranomaisen olisi katsottava ro-ro-matkustaja-aluksen tai suurnopeusmatkustaja-aluksen kuuluvan I-kiireellisyysluokkaan, jos ro-ro-matkustaja-alusta tai suurnopeusmatkustaja-alusta ei ole tarkastettu PSC-direktiivin XVII liitteen 2 kohdan mukaisesti. Kiireellisyysluokkaa koskeva säännös tulisi sovellettavaksi silloin, kun ro-ro-matkustaja-alus tai suurnopeusmatkustaja-alus tulee liikenteeseen.
17 a §.Luvun soveltamisala. Pykälän 1 momentin soveltamisalaan lisättäisiin voimassa olevan lain 2 momentin soveltamisalaa koskevat poikkeukset. Lisäksi voimassa olevan lain 2 momentin viittaus kumoutuneeseen eräiden kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuudesta annettuun asetukseen korvattaisiin viittauksella alusturvallisuuslakiin.
17 b §. Perustarkastukset aluksilla. Pykälä kumottaisiin, koska siinä olevat säännökset ovat vanhentuneita.
17 c §.Perustarkastukset laivanisäntien ja lippuvaltioiden osalta. Pykälä kumottaisiin, koska siinä olevat säännökset ovat vanhentuneita.
17 d §.Ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavat tarkastukset. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta tarkastusdirektiiviä.
Pykälän 1 momenttiin korjattaisiin viittaukset liitteisiin siten, että jatkossa viitattaisiin tarkastusdirektiivin liitteisiin I ja II. Lisäksi perustarkastus sana korvattaisiin sanalla tarkastus.
Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan tarkastusdirektiivin 3 artiklan 3 kohtaa, jonka mukaan laivanisännän on valvontaviranomaisen pyynnöstä toimitettava todisteet tarkastusdirektiivin liitteen I vaatimusten noudattamisesta.
17 e §.Poikkeukset ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavaa tarkastusta koskevaan velvoitteeseen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta tarkastusdirektiiviä.
Pykälän 1 momentti muutettaisiin kokonaan siten, että jatkossa momentti vastaisi muutetun tarkastusdirektiivin 4 artiklan 1 kohtaa. Momentti sisältäisi säännökset siitä, että valvontaviranomainen voi ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavien tarkastusten yhteydessä hyväksyä tietyt aiemmin suoritetut tarkastukset ja katsastukset.
Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin lakiteknisiä korjauksia siten, että poistettaisiin viittaus 17 b ja c §:iin. Lisäksi momenttiin lisättäisiin tarkastusdirektiivin 4 artiklan 3 kohtaan perustuva säännös siitä, että valvontaviranomainen voi laivanisännän pyynnöstä hyväksyä aiemmin suoritettujen tarkastusten ja katsastusten soveltuvuuden uusiin liikennöintiolosuhteisiin.
Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että säännöksestä poistettaisiin viittaus pykälän 1 momenttiin ja kumottavaksi ehdotettaviin 17 b ja c §:iin.
17 f §. Säännölliset tarkastukset.Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta tarkastusdirektiiviä.
Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että säännöksessä olisi aikarajat, joiden puitteissa tarkastukset olisivat suoritettava. Momenttiin myös korjattaisiin viittaukset liitteisiin.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkastusdirektiivin 5 artiklan 2 kohdan vaatimuksista. Valvontaviranomainen voisi yhdistää tarkastuksia siten, että 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen voisi suorittaa tietyin edellytyksin samaan aikaan tai yhdessä vuotuisen lippuvaltiokatsastuksen kanssa.
Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin 2 momentin säännökset ja säännöksessä päivitettäisiin viittaus liitteeseen.
17 g §.Yhteistoiminta satamavaltioiden ja aluksen lippuvaltion kesken. Pykälän otsikkoa ja 1 momenttia muutettaisiin siten, että sana isäntävaltio korvattaisiin sanalla satamavaltio. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin valvontaviranomaista koskeva velvollisuus siten, että valvontaviranomaisen on pyydettäessä kutsuttava lippuvaltion edustaja seuraamaan tarkastusta tarkkailijana.
Pykälän 2 ja 3 momentti esitetään kumottavaksi, koska ne sisältävät vanhan tarkastusdirektiivin mukaisia säännöksiä.
17 h §.Puutteiden korjaaminen, liikkeellelähdön kieltäminen ja tarkastuksen lykkääminen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uutta tarkastusdirektiiviä.
Pykälä muutettaisiin vastaamaan tarkastusdirektiivin 7 artiklan säännöksiä puutteiden korjaamisesta, liikkeellelähdön kieltämisestä ja tarkastuksen lykkäämisestä.
21 a §.Kustannusten korvaaminen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös lain 17 f §:n mukaisten tarkastusten kustannusten korvaamisesta. Pykälän 2 – 4 momenttiin ei esitetä muutoksia ja momentit vastaisivat nykyistä sääntelyä.
1.3
Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetun lain muuttamisesta
2 §. Lain soveltamisala. Pykälän 2 momentin3 kohtaan lisättäisiin selkeyden vuoksi huviveneiden lisäksi huvialukset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 4 kohta, jossa lain soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin alukset, jotka liikennöivät yksinomaan satama-alueella tai Suomen sisävesialueella. Muutos vastaa henkilöluettelodirektiivin 3 artiklan mukaiseen soveltamisalaan tehtyjä muutoksia.
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 kohdan henkilöluettelodirektiivin määritelmään tehtäisiin lakitekninen muutos. Pykälässä muutettaisiin 9 kohdan mukaista yhtiön nimeämää henkilöluettelon pitäjää koskevaa määritelmää henkilöluettelodirektiivin 2 artiklan 6 luetelmakohdan mukaiseksi niin, ettei enää edellytettäisi henkilöluettelon pitäjän olevan maissa. Jatkossa matkustaja-aluksella olevien henkilöiden tiedot on tarkoitus toimittaa suoraan viranomaisille, joten tietojen toimittamisesta vastuussa oleva henkilö voisi olla myös aluksella. Pykälän 11 kohdan mukainen suojaisen merialueen määritelmä korvattaisiin D-aluetta koskevalla määritelmällä. Muutos vastaisi alusturvallisuuslain mukaista D-alueen määritelmää sekä nykyistä henkilöluettelodirektiiviä, josta kumottiin 2 artiklan mukainen suojaisan merialueen määritelmä. Pykälän 13 kohdan määritelmään tehtäisiin tekninen muutos ja muutettaisiin lopussa oleva piste puolipisteeksi, koska määritelmiä esitetään lisää ja kyseinen määritelmä ei olisi enää pykälän viimeinen määritelmä. Pykälään lisättäisiin uusi 14 kohta, jossa määriteltäisiin nimetty viranomainen, jolla olisi pääsy keskitettyyn palvelupisteeseen tai kehitettävän mobiilisovelluksen tietoihin. Pykälään lisättäisiin uusi 15 kohta, jossa määriteltäisiin kansallinen keskitetty palvelupiste, johon matkustajia koskevat tiedot toimitettaisiin. Tiedot tulisi toimittaa alusliikennepalvelulain 20 a §:n mukaiseen kansalliseen merenkulun tiedonhallintajärjestelmään, joka tällä hetkellä on Portnet-järjestelmä. Pykälään lisättäisiin uusi 16 kohta, jossa määriteltäisiin satama-alue. Satama-alue määriteltäisiin tässä laissa ja aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetussa laissa yhtenevällä tavalla. Satama-alueella tarkoitettaisiin satamayhtiön hallinnoimaa vesialuetta.
4 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälä esitetään kumottavaksi. Pykälässä viitataan henkilötietolakiin, ja jatkossa tulisi viitata luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 2016/679 ja tietosuojalakiin. Tällaisten viittaussäännösten katsotaan kuitenkin olevan nykyään tarpeettomia. Esitetty laki on erityislaki suhteessa yleislakeihin, ja yleislakeja on noudatettava, ellei toisin säädetä.
5 §.Henkilöiden lukumäärän laskeminen ja ilmoittaminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin henkilöiden lukumäärän ilmoittaminen keskitettyyn palvelupisteeseen tai nimetylle viranomaiselle yhtiön nimeämän henkilöluettelon pitäjän tai hänen vastuulla olevan yhtiön maissa olevan järjestelmän sijasta. Momentista poistettaisiin lisäksi vaatimus ilmoittaa alus ja aluksen lähtö- ja tuloaika sekä reitit maihin tehtävällä ilmoituksella.
Pykälän 2 momentista esitetään poistettavaksi henkilöiden lukumäärän ilmoittamista koskeva vapautus. Vapautusta koskeva säännös siirrettäisiin lain 20 §:ään, jossa säädetään vapautuksista. Pykälän 2 momenttiin esitetään määräyksenantovaltuuden antamista Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä ilmoitusten antamisesta ja niiden antamiseen käytettävistä järjestelmistä. Tekniset järjestelmät ja erilaiset mahdollisuudet tietojen ilmoittamiseen kehittyvät nopeasti, joten niiden määritteleminen Liikenne- ja viestintäviraston määräyksellä olisi joustavampaa lainsäädäntöön perustuviin vaatimuksiin verrattuna.
Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin yhtiön oikeus siirtymäaikana ilmoittaa tiedot nimeämälleen henkilöluettelon pitäjälle tai henkilöluettelon pitäjän vastuulla olevaan yhtiön muuhun maissa olevaan vastaavaan järjestelmään. Yhtiö voisi kuitenkin toimittaa tiedot nimeämälleen henkilöluettelon pitäjälle tai maissa olevaan järjestelmään siirtymäaikana. Henkilöluettelodirektiivin mukaan jäsenvaltio voi kuuden vuoden siirtymäaikana sallia lain mukaisten tietojen toimittamisen nykyisiin järjestelmiin tai henkilöluettelon pitäjälle. Siirtymäaika lasketaan 20 päivästä joulukuuta 2017, joten se päättyy 21.12.2023. Lain säännökset, jotka ovat voimassa vain siirtymäajan, kumottaisiin myöhemmin annettavalla erillisellä kumoamislailla.
6 §.Henkilötietojen ilmoittaminen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan henkilöluettelodirektiivin mukaista uutta tapaa ilmoittaa henkilötiedot. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että vaatimus iän, syntymävuoden tai syntymäajan kirjaamisesta muutettaisiin vaatimukseksi syntymäajan kirjaamiseksi. Lisäksi lähtöpaikka muutettaisiin satamaksi.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutettavaksi aika tietojen ilmoittamiselle 30 minuutista 15 minuuttiin. Tietojen ilmoittamisaika vastaa henkilöluettelodirektiivin uutta 5 artiklaa. Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan muutettavaksi keskitetty palvelupiste henkilöluettelon pitäjän ja yhtiön maissa olevan järjestelmän sijaan. Momentista poistettaisiin myös tarpeettomana vaatimus siitä, että henkilötiedot on toimitettava myös aluksen päällikölle, jos matkustaja-aluksen matkan pituus on yli 40 meripeninkulmaa lähtöpaikasta. Henkilötietojen tulee jatkossa olla sähköisessä muodossa ja välittömästi saatavissa mahdollisissa onnettomuus- tai katoamistapauksissa.
Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin yhtiön oikeus siirtymäaikana toimittaa henkilötiedot yhtiön nimeämälle henkilöluettelon pitäjälle tai henkilöluettelon pitäjän vastuulla olevaan yhtiön muuhun maissa olevaan vastaavaan järjestelmään.
Pykälän 4 momenttiin siirrettäisiin matkustaja-aluksia koskeva vapautus 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista kirjaamis- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Vapautusta koskevat edellytykset muutettaisiin vastaamaan henkilöluettelodirektiiviä.
Pykälän 5 momenttiin esitetään määräyksenantovaltuuden antamista Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta.
7 §.Erityisten tietojen ilmoittaminen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastamaan henkilöluettelodirektiivin mukaista uutta tapaa ilmoittaa tiedot sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista terminologiaa.
Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi hätätilanteita varten annettavan puhelinnumeron kirjaaminen silloin, kun matkustaja tai hänen huoltajansa sitä haluaa.
Pykälän 2 momenttiin esitetään muutettavaksi keskitetty palvelupiste henkilöluettelon pitäjän ja hänen vastuullaan olevan maissa olevan järjestelmän sijaan.
Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin yhtiön oikeus toimittaa erityiset tiedot siirtymäaikana henkilöluettelon pitäjälle tai hänen vastuullaan olevaan maissa olevaan järjestelmään. 3 momentti kumottaisiin siirtymäajan jälkeen.
3 luku Tietojen keräämistä koskevat vaatimukset
Luvun otsikko esitetään muutettavaksi muotoon ”Tietojen keräämistä koskevat vaatimukset”. Uusi otsikko kuvaa lukua siirtymäajan jälkeen kumottavien säännösten johdosta paremmin.
12 §.Tietojen kerääminen.Pykälän otsikointia esitetään muutettavaksi vastaamaan paremmin pykälän uutta sisältöä.
Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin yhtiön henkilöluettelointijärjestelmää koskevat kohdat. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin henkilöluettelodirektiivin 11 artiklan mukainen vaatimus siitä, että tiedonkeruun toistamista vältetään samoilla tai samankaltaisilla reiteillä.
Pykälän 2 momenttiin siirrettäisiin henkilöluettelointijärjestelmää koskevat vaatimukset, jotka ovat voimassa siirtymäajan, jonka jälkeen momentti kumottaisiin.
4 luku Tietojen säilyttäminen
Luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan henkilöluettelodirektiivin mukaista uutta käytäntöä tietojen säilyttämisestä.
15 §. Henkilötietojen säilyttämisaika. Pykälän 1 momentin sanamuotoa selkeytettäisiin siten, että siitä ilmenisi, että yhtiön vastuulla olevat hävitettävät tiedot ovat yhtiön henkilöluettelointijärjestelmässä olevia tietoja. Momenttiin ei esitetä muita muutoksia. Momentti kumottaisiin siirtymäajan jälkeen.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiinLiikenne- ja viestintäviraston velvollisuudesta huolehtia lain nojalla kerättyjen henkilötietojen hävittämisestä keskitetystä palvelupisteestä. Lisäksi tietojen säilyttämisaikaa muutettaisiin vastaamaan direktiivissä säädettyjä säilytysaikoja.
16 §. Valvonta. Pykälän 1 momentista poistettaisiin Liikenne- ja viestintäviraston oikeus tehdä henkilöluettelointijärjestelmän toimivuutta koskevia tarkastuksia. Pykälän 2 momentti vastaisi nykyistä sääntelyä, mutta Liikenteen turvallisuusvirasto korvattaisiin Liikenne- ja viestintävirastolla.
18 §.Henkilöluettelorikkomus matkustaja-aluksella. Pykälään ei esitetä sisällöllisiä muutoksia, mutta pykälän 1 momentin 9 kohtaan esitetään lakiteknistä muutosta tarkentamalla viittausta 15 §:n 1 momenttiin. Pykälän 1 momentin 5-9 kohdat kumottaisiin siirtymäajan jälkeen.
20 §.Henkilömäärien ilmoittamista koskevavapautus. Pykälän otsikkoa muutettaisiin kuvaamaan paremmin pykälän uutta sisältöä.
Pykälään esitetään siirrettäväksi nykyisen lain 5 §:n 2 momentin mukainen vapautus henkilöiden lukumäärän ilmoittamisesta. Tästä vapautuksesta ei tarvitse jatkossa enää ilmoittaa Euroopan komissiolle. Pykälään on tehty henkilöluettelodirektiiviä vastaavat muutokset koskien tietojen ilmoittamista ja merialueen määritelmää. Velvollisuus ilmoittaa Euroopan komissiolle lain uuden 6 §:n 4 momentin mukaisista vapautuksista siirrettäisiin 21 §:ään.
21 §. Henkilötietojen ilmoittamista koskevat vapautukset ja poikkeukset. Pykälän otsikkoa muutettaisiin kuvaamaan paremmin uutta sisältöä.
Pykälän 1 momenttiin esitetään siirrettäväksi Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuus ilmoittaa Euroopan komissiolle lain 6 §:n 4 momentin mukaisista henkilötietojen ilmoittamista koskevista vapautuksista.
Pykälän 2 momenttiin siirrettäisiin nykyisen lain 21 §:n 1 momentin mukaista Euroopan komission henkilöluettelodirektiivin 9 artiklan 4 kohdan nojalla myöntämää poikkeusta koskeva säännös.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeuksen hakemisesta. Poikkeusta koskeva hakemus osoitettaisiin jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sijaan Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikenne- ja viestintävirasto kuulee ennen poikkeuksen hakemista niitä viranomaisia, joille asialla on merkitystä. Säännöksestä poistettaisiin vaatimus pyytää lausunto tietyiltä viranomaisilta ja Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta.
Pykälän 4 momenttiin siirrettäisiin nykyisen lain 21 §:n 3 momentti.
24 §.Muutoksenhaku. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan, mutta pykälän 1 ja 3-5 momentit vastaisivat nykyistä sääntelyä. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta liikenne- ja viestintäministeriön päätöksistä.
Pykälän 5 momentti kumottaisiin siirtymäajan jälkeen.
