Viimeksi julkaistu 29.4.2021 15.55

Hallituksen esitys HE 21/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimukseen pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta (jäljempänä Wienin katsastussopimus tai sopimus) tehdyt muutokset sekä Wienin katsastussopimukseen liitetyt normit 3 ja 4 sekä normien 1–4 muutokset. 

Sopimuksen muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Ne koskevat sopimuksen määritelmiä ja kansainvälisen katsastustodistuksen sähköistä muotoa. 

Normien 1–2 muutokset koskevat normien yhdenmukaistamista suhteessa EU:n katsastusdirektiiviin. Muutokset liittyvät määräaikaiskatsastusten sisältöön, ajankohtiin ja tarkastuskohteisiin.  

Normit 3 ja 4 koskevat sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvojen määräaikaiskatsastuksiin liittyviä erityisiä määräyksiä, jotka liittyvät määräaikaiskatsastusten sisältöön, ajankohtiin ja tarkastuskohteisiin. Lisäksi näiden normien määräykset määräaikaiskatsastusten ajankohdista muutetaan samoiksi, kuin katsastusdirektiivissä. 

Kyseiset normit ja muutokset ovat tulleet kansainvälisoikeudellisesti voimaan vuosina 2018–2020, mutta niitä ei ole hyväksytty eikä saatettu Suomessa voimaan oikea-aikaisesti. Tilanne korjattaisiin oikeustilan selkeyttämiseksi. 

Esitykseen sisältyy lakiehdotus Wienin katsastussopimuksen ja sen normien, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, niiden määräysten nostamisesta laintasoisiksi, jotka kuuluvat Suomessa lainsäädännön alaan. Sopimuksen ja sen normien konsolidoidut versiot on tarkoitus julkaista sähköisessä sopimussarjassa.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana mahdollisimman pian sen jälkeen, kun laki on vahvistettu. 

PERUSTELUT

Asian tausta ja valmistelu

1.1  Tausta

Vuonna 1997 Wienissä tehty sopimus pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta on saatettu Suomessa tasavallan presidentin asetuksella voimaan 19.6.2001 (jäljempänä Wienin katsastussopimus tai sopimus; SopS 35/2001). Wienin katsastussopimuksen ja siihen liitetyn normin 1 (SopS 4/2021) taustalla oli sopimuspuolten huoli tieliikenteen kasvusta ja sen aiheuttamista lisääntyneistä vaaroista ja haitoista, mikä aiheuttaa kaikille sopimuspuolille samanlaisia ja yhtä vakavia turvallisuus- ja ympäristöongelmia. Normilla 1 asetettiin yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskivat ympäristönsuojeluun liittyviä pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavia katsastuksia. Eri maissa tiettyjen pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten suorittamiseen tarvittava aika ja siitä aiheutuvat kustannukset saattoivat poiketa toisistaan, mikä saattoi vaikuttaa tieliikenteen harjoittajien välisiin kilpailuehtoihin. Lisäksi katsastuksessa käytössä olevat testausjärjestelmät vaihtelivat alueittain. Sopimuspuolet katsoivat, että on syytä yhdenmukaistaa mahdollisimman paljon testien toistamistiheyttä ja pakollisia testauskohteita. 

Wienin katsastussopimus valmisteltiin alun perin vastaamaan nimenomaan raskaita ajoneuvoja koskevia ongelmia, mutta sopimuksen soveltamisala kattaa nykyään kaikki M1-, M2-, M3-, N1-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot, joita käytetään kansainväliseen liikenteeseen. Sopimus on tehty YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) puitteissa. Sopimukseen on liittynyt yhteensä 16 osapuolta. Suomen lisäksi sopimuksessa on mukana neljä muuta EU-valtiota sekä EU:n ulkopuolisia valtioita, kuten Venäjä. 

Sopimus antaa oikeudelliset puitteet yhdenmukaisten katsastusten kehittämiseksi siihen liitettyjen normien muodossa. Sopimuksella saatetaan kaikki moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut yhdenmukaisin ehdoin säädellyin määräajoin toistettavien katsastusten alaisiksi. Sopimuksen mukaan termi katsastus kattaa kaikkien niiden laitteiden ja osien katsastuksen, joita käytetään pyörillä varustetuissa ajoneuvoissa ja joiden ominaisuudet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja energian säästöön. Lisäksi sopimuspuolten välillä tunnustetaan kunkin sopimuspuolen alueellaan antama katsastustodistus toisen sopimuspuolen alueella. Sopimuksella tavoitellaan korkeampaa turvallisuus- ja ympäristönsuojelutasoa sopimusvaltioissa.  

Wienin katsastussopimusta on vuosien saatossa muutettu sekä siihen on tehty uusia normeja. Itse sopimukseen tehdyt muutokset ovat olleet luonteeltaan teknisiä. Sopimusta on muutettu vuonna 2004 (sopimuksen muutos 1), jolloin muutettiin sopimuksen 12 artiklaa. Muutos on hyväksytty ja saatettu kansallisesti voimaan asetuksella (SopS158/2004). Sopimusta on muutettu myös vuonna 2007 (sopimuksen muutos 2), jolloin muutettiin useamman artiklan sanamuotoa. Muutos on hyväksytty ja saatettu kansallisesti voimaan asetuksella (SopS 57/2007). Näiden muutosten lisäksi sopimuksen 11 g artiklaa on oikaistu (ks. SopS 159/2004), sopimus on saatettu Ahvenanmaalla voimaan (ks. SopS 72/2001) ja 12 artiklan muutos on saatettu Ahvenanmaalla voimaan (ks. SopS 29/2005). 

Sopimuksen normia 1 on muutettu vuonna 2007. Muutos on hyväksytty ja saatettu kansallisesti voimaan asetuksella (SopS 19/2007). Sopimukseen tehtiin vuonna 2012 uusi normi 2. Normilla 2 asetettiin yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat pyörillä varustettujen ajoneuvojen ajokelpoisuuteen liittyviä määräajoin toistettavia katsastuksia. Normi 2 on hyväksytty ja saatettu kansallisesti voimaan asetuksella (SopS 14/2014).  

Edellä mainittujen muutosten lisäksi Wienin katsastussopimuksen on tehty muutoksia ja uusia normeja, jotka ovat tulleet kansainvälisoikeudellisesti voimaan vuosina 2018–2020, mutta niitä ei ole hyväksytty eikä saatettu Suomessa voimaan oikea-aikaisesti. Tällä esityksellä tilanne korjataan oikeustilan selkeyttämiseksi. Tässä esityksessä käsitellään seuraavia sopimusmuutoksia, joita ei ole saatettu vielä kansallisesti voimaan: Wienin katsastussopimukseen Genevessä 13.8.2019 tehty muutos (sopimuksen muutos 3), normeihin 1 ja 2 Genevessä 8.2.2018 tehdyt muutokset, sopimukseen Genevessä 14.11.2018 tehdyt normit 3 ja 4 sekä normeihin 3 ja 4 Genevessä 26.9.2020 tehdyt muutokset (jäljempänä sopimusmuutokset). Nämä tuodaan eduskunnan hyväksyttäväksi siltä osin, kuin niissä on lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.  

Wienin katsastussopimukseen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Ne koskevat sopimuksen määritelmiä ja kansainvälisen katsastustodistuksen sähköistä muotoa. 

Sopimukseen liitetyt normit 3 ja 4 on laadittu kaasu-, sähkö- ja hybridiautojen yleistymisen myötä. Normilla 3 säännellään paineistettua maakaasua (CNG), nestekaasua (LPG) ja/tai nesteytettyä maakaasua (LNG) moottorin polttoaineena käyttävien ajoneuvojen määräajoin toistettavia katsastuksia. Normilla 4 asetetaan yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat sähkö- tai hybridikäyttövoimajärjestelmällä tai -järjestelmillä varustettujen moottoriajoneuvojen ajokelpoisuuteen liittyviä määräajoin toistettavia katsastuksia. Näiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia koskevaa erityissääntelyä ei ole aiemmin ollut. Sopimukseen liitettyjen normien 1-4 muutoksilla sääntely saatettiin vastaamaan sisällöltään moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/45/EU (jäljempänä katsastusdirektiivi) esimerkiksi koskien ajoneuvoluokkien katsastusjaksoja ja katsastusten enimmäisvälejä. 

Wienin katsastussopimus ja siihen vuonna 2004 ja 2007 tehdyt muutokset, sekä siihen liitetyt normit 1 ja 2 on saatettu voimaan asetuksella, koska voimaansaattamishetkellä sopimuksen tai normien määräykset eivät sisältäneet lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Normi 1 on saatettu voimaan Suomessa vuonna 2001 tasavallan presidentin asetuksella pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen liitetyn normin 1 voimaansaattamisesta (SopS 4/2021). Normi 2 on saatettu Suomessa voimaan vuonna 2014 valtioneuvoston asetuksella pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyyn sopimukseen liitetyn 2 normin voimaansaattamisesta (SopS 14/2014). Tilanne on kuitenkin muuttunut, koska nykyään sopimusmääräysten kattamista asioista säädetään Suomessa laissa, kun niistä ennen säädettiin valtioneuvoston asetuksella. Tällä hetkellä sopimuksen normit 1–4 sisältävät kaikki lainsäädännön alaan kuuluvaa sääntelyä. Koska Wienin katsastussopimus normeineen sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, muutosten hyväksymisen yhteydessä eduskunnan hyväksyttäväksi on tarpeen esittää lakiehdotus, jolla nostetaan sopimus ja sen normit, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, laintasoiksi siltä osin kuin ne sisältävät lainsäädännön alaa. Suomessa vuonna 2001 voimaan tulleen Wienin katsastussopimuksen osalta kyse on siten poikkeuksellisesta lainsäädännöllisestä ratkaisusta, jossa sopimus ja osa sen normien määräyksistä nostetaan jälkikäteen laintasoisiksi. Sopimuksen ja sen normien konsolidoidut versiot on tarkoitus julkaista sähköisessä sopimussarjassa. 

Wienin katsastussopimuksessa säännellään sopimuksen ja sen normien irtisanomisesta. Wienin katsastussopimuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan jokainen normia soveltava sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille yhden vuoden irtisanomisajalla, että sen hallintoelimet aikovat lopettaa sen soveltamisen. Irtisanominen koskee koko normia.  

Wienin katsastussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan, kun normi on muutettu ja vähintään viidesosa muuttamatonta normia soveltavista sopimuspuolista myöhemmin ilmoittaa haluavansa jatkaa muuttamattoman normin soveltamista, muuttamaton normi katsotaan muutetun normin vaihtoehdoksi ja sisällytetään muodollisesti sellaisenaan kyseiseen normiin, ja sitä sovelletaan siitä päivästä lähtien, jona muutos on hyväksytty tai se on tullut voimaan.  

Wienin katsastussopimuksen 6 artiklan mukaan sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.  

Esitys on poikkeuksellinen, sillä siinä on kyse sellaisten muutosten jälkikäteisestä kansallisesta voimaansaattamisesta ja hyväksymisestä, jotka sitovat Suomea jo kansainvälisoikeudellisesti. Esityksellä pyritään selkeyttämään oikeustilaa. Sopimusmuutosten hyväksymisen vaihtoehtona on sopimuksen tai sopimusmuutosten irtisanominen yllä selostetun mukaisesti. Eduskunnalle on myös aiemmin annettu sellainen hallituksen esitys, jossa on jälkikäteen esitetty sopimuksen hyväksymistä (HE 216/2005 vp). Lisäksi eduskunnalle on annettu sellaisia hallituksen esityksiä, joissa on esitetty sopimuksen jälkikäteistä nostamista lain tasolle (HE 32/2004 vp ja HE 84/2014 vp). 

1.2  Valmistelu

Sopimuksen valmistelu

UNECE WP.29-työryhmässä (World Forum for Harmonization of Vehicle Regulations) on vuosina 2018–2020 hyväksytty sopimusmuutokset. Sopimusmuutokset on valmisteltu katsastusta koskevassa epävirallisessa WP.29:n alaisessa työryhmässä (Informal Working Group on Periodical Techinical Inspections; IWG on PTI), jonka WP.29 perusti vuonna 2015 valmistelemaan luonnokset normeiksi 3 ja 4 kaasuajoneuvojen sekä sähkö- ja hybridiajoneuvojen määräaikaiskatsastuksista. Suomi on jäsenenä edellä mainituissa työryhmissä.  

Hallituksen esitys on laadittu liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmistelussa on kuultu Liikenne- ja viestintävirastoa. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 21.10.–18.11.2020. Oikeustilan selkeyttämistarpeesta ja asian kiireellisyydestä johtuen lausuntokierroksen kesto oli ainoastaan neljä viikkoa. Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: oikeusministeriö, ulkoministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, A-katsastus, Applus Finland, Autoalan keskusliitto, HelppoKatsastus, Savarin Katsastus, Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto, Autoliitto, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Ammattiliitto Pro, Autokatsastajat AK ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM025:00/2020. 

Sopimuksen tavoitteet

Sopimuksen tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta ja suojella ympäristöä yhdenmukaistamalla ja kehittämällä sopimuspuolien katsastustoimintaa. 

Normeilla 3 ja 4 luodaan selkeät toimintalinjat sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvojen määräaikaiskatsastuksille. Normien tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua. 

Normien 1–4 muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa sopimusmääräyksiä katsastusdirektiivin kanssa. 

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimusmuutokset, joita ei ole vielä kansallisesti hyväksytty ja saatettu voimaan. 

Esitykseen sisältyy myös lakiehdotus, jonka tarkoituksena on nostaa laintasoiseksi Wienin katsastussopimus sekä ne sopimukseen tehtyjen normien määräykset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, jotka siltä osin, kuin lainsäädännön muuttumisen johdosta ne nykyisin arvioidaan kuuluvan lainsäädännön alaan.  

Esityksen vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset 

Vaikutukset yrityksiin 

Katsastustoimipaikat 

Sopimusmuutokset eivät aiheuta katsastusyrityksille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Katsastusyritysten olisi hankittava Liikenne- ja viestintäviraston tuottama tietojärjestelmäpäivitys, jossa sopimusmuutosten vaatimukset otettaisiin huomioon. Sopimusmuutokset eivät kuitenkaan aiheuttaisi katsastusyrityksille velvollisuutta esimerkiksi uusien laitteiden hankkimiseksi. 

Muut yritykset 

Sopimusmuutokset helpottaisivat rajat ylittävää liikennettä Venäjälle, joka on sopimuspuolena Wienin katsastussopimuksessa. Katsastussopimuksessa on määritelty minimitaso ajoneuvojen teknisen kunnon tarkastamiseksi. Suomi ja Venäjä ovat sopimukseen liittyessään sitoutuneet tunnustamaan vastavuoroisesti toisessa sopimusvaltiossa katsastussopimuksen mukaisesti suoritetut katsastukset. Suomessa katsastetut ajoneuvot täyttävät näin ollen Venäjän liikennekelpoisuusvaatimukset, eikä vaadittua liikennekelpoisuutta tarvitse osoittaa muulla tavalla. Sopimusmuutokset edistäisivät siten sellaisten suomalaisten kuljetusyritysten ja muiden yritysten toimintaa, jotka harjoittavat liiketoimintaa Venäjän markkinoilla tai joiden liiketoiminta edellyttää liikkumista Venäjän alueella. 

Jos sopimusmuutoksia ei hyväksyttäisi ja voimaansaatettaisi Suomessa, sopimuksen mukainen vastavuoroinen tunnustaminen ei kaasu-, sähkö- ja hybridiautojen osalta täyttyisi. Tällöin Venäjä voisi näiden ajoneuvojen osalta todeta, ettei katsastussopimus ole voimassa, ja asettaa omia vaatimuksiaan näiden ajoneuvojen liikkumiselle alueellaan. Tällaiset lisävaatimukset voisivat haitata rajat ylittävää liikennöintiä ja yritystoimintaa.  

Vaikutukset kotitalouksien asemaan 

Sopimusmuutoksilla arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia kotitalouksille. Normien mukaisesti katsastuksessa tarkastettavat kohteet vaikuttavat kaasu-, sähkö- ja hybridiautojen turvallisuuteen, ja voimaansaattaminen mahdollistaa helpommin kotitalouksien matkailun Venäjälle.  

Koska sopimusmuutokset aiheuttaisivat ainoastaan vähäisiä muutoksia määräaikaiskatsastusten sisällössä, sopimusmuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta myöskään esimerkiksi katsastusten hintoihin. 

Vaikutukset viranomaisten toimintaan 

Sopimusmuutoksilla olisi vähäinen vaikutus Liikenne- ja viestintäviraston toimintaan, sillä sen täytyisi toteuttaa tietojärjestelmäpäivityksiä. Tietojärjestelmiin tehtävät kirjastomuutokset veisivät arviolta 3–5 henkilötyöpäivää. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston olisi muutettava katsastusmääräyksiään. Tästä aiheutuva itsenäinen työmäärä ei kuitenkaan olisi suuri, sillä määräyksiä ollaan muutoinkin muuttamassa keväällä 2021. 

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön 

Sopimusmuutoksilla olisi myönteistä vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön. Normeilla luotaisiin selkeät toimintalinjat kaasu-, sähkö- ja hybridi- ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksille. Toimintalinjojen selkeyttäminen yhdenmukaistaisi näiden ajoneuvojen katsastusvaatimuksia ja asiakkaiden kohtelua katsastustoimipaikoilla.  

Kaasu-, sähkö- ja hybridiajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia koskevan erityissääntelyn käyttöönotto tukisi myös vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempaa hyödyntämistä tulevaisuudessa. 

Lausuntopalaute

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 21.10–18.11.2020. Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: ulkoministeriö, oikeusministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, A-katsastus, Applus Finland, Autoalan keskusliitto, HelppoKatsastus, Savarin Katsastus, Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto, Autoliitto, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Ammattiliitto Pro, Autokatsastajat AK ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Lausuntoja saa-tiin yhteensä 8 kappaletta. Osa tahoista ilmoitti, ettei heillä ollut lausuttavaa esityksestä. Näin ilmoitti oikeusministeriö. Kaikki lausunnot ja lausuntoyhteenveto ovat saatavissa julkisessa palvelussa osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM025:00/2020). 

Yleisesti ottaen lausunnonantajat kannattivat ehdotusta ja pitivät sitä perusteltuna. Ulkoministeriö esitti lausunnossaan useita teknisiä huomioita esityksen perusteluihin ja lakiehdotukseen. Sisällöllisesti merkittävimmät lausunnoissa esitetyt huomiot liittyivät tiettyjen katsastusalan toimijoiden ehdotukseen siitä, että katsastajilta tulisi edellyttää sitovalla säädöksellä sähköturvallisuuskoulutuksen suorittamista, silloin kuin katsastaja työskentelee sähkö- ja hybridiajoneuvojen parissa. 

Lausuntopalautteesta on otettu huomion ulkoministeriön lakitekniset huomiot. Muilta osin lausunnoissa ehdotettuja muutoksia ei ole toteutettu. Sähköturvallisuuskoulutusta koskeva vaatimus perustuu sähköturvallisuuslakiin (1135/2016), jonka 54 §:n mukaan sähkötöitä tai käyttötöitä (mm. sähkölaitteistoon kohdistuvat tarkastustoimenpiteet) tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Katsastajien sähköturvallisuuskoulutuksesta ei siten ole tarpeen laatia erillissääntelyä. 

Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön

6.1  Sopimus

Tässä jaksossa selostetaan Wienin katsastussopimuksen artikloiden sekä sopimuksen liitteiden sisältöä. Artiklaan 1 ja sopimuksen liitteeseen 2 on tehty muutoksia, jotka on tarkoitus tällä esityksellä kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Muutoksista on kerrottu tarkemmin niitä koskevissa kohdissa. 

1 artikla. Sopimuksen 1 artikla koskee sopimuksen toimintamekanismia. Sen 1 kohdan mukaan sopimuspuolet vahvistavat normit alueellaan rekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavia katsastuksia varten sekä tunnustavat vastavuoroisesti kyseisten normien mukaisesti suoritetut katsastukset. Lisäksi kohdassa määrätään normien vahvistamiseen liittyvistä perussäännöistä. Artiklan 2 kohtaan sisältyisivät sopimuksen kannalta olennaiset määritelmät, kuten katsastus ja pyörillä varustetut ajoneuvot.  

1 artiklaan on vuonna 2019 hyväksytty muutoksia, joilla artiklan 2 kohtaan on lisätty uusia katsastusta koskevia määritelmiä, joita ovat esimerkiksi liikennekelpoisuus, puutteet ja katsastus. Määritelmät ovat luonteeltaan lakiteknisiä täsmennyksiä, eikä niillä ole itsenäisiä vaikutuksia. 

Sopimuksen 1 artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Normien vahvistamista ja katsastusten tunnustamista koskevat perussäännökset ovat sellaisia asiakokonaisuuksia, joista kansallisesti tulisi säätää lailla. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

2 artikla. Sopimuksen 2 artikla koskee sopimuksen normeja. Kohdassa määrätään normien sisällöstä, normien hyväksymisestä sekä niiden irtisanomisesta. Artiklan 1 kohdan mukaan normi katsotaan hyväksytyksi, jollei yli kolmasosa sopimuspuolista ole kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin pääsihteeri toimitti ilmoituksen, ilmoittanut pääsihteerille vastustavansa normia. Lisäksi artiklan 1 kohdassa luetellaan, mitä tietoja normin sisällöstä tulee käydä ilmi. Normeissa tulee selostaa esimerkiksi, mitä pyörillä varustettujen ajoneuvojen luokkia se koskee sekä katsastuksen toistamistiheys ja tarkastettavat laitteet ja/tai osat.  

Artiklan 2 kohdan mukaan, kun normi on hyväksytty, pääsihteeri ilmoittaa siitä mahdollisimman pian kaikille sopimuspuolille, mainiten ne sopimuspuolet, jotka ovat vastustaneet normia ja joiden osalta normi ei tule voimaan. Artiklan 3 kohdan mukaan hyväksytty normi tulee voimaan siinä ilmoitettuna päivänä (päivinä) tähän sopimukseen liitettynä normina, joka koskee kaikkia niitä sopimuspuolia, jotka eivät ole ilmoittaneet vastustavansa normia. 

Artiklan 4 kohdan mukaan, sopimuspuoli voi liittymiskirjaansa tallettaessaan selittää, etteivät tietyt tai mitkään tähän sopimukseen liitetyt normit ole sen osalta sitovia. Artiklan 5 kohta koskee normien irtisanomista. Kohdan mukaan jokainen normia soveltava sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille yhden vuoden irtisanomisajalla, että sen hallintoelimet aikovat lopettaa sen soveltamisen. Pääsihteeri antaa tällaiset ilmoitukset tiedoksi muille sopimuspuolille.  

Sopimuksen 2 artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

3 artikla. Sopimuksen 3 artikla koskee sopimukseen liitettyjen normien muuttamista. Sen 1 kohdan mukaan hallintokomitea vahvistaa normien muutokset 1 ja 2 artiklassa määrätyllä tavalla sekä 1 liitteessä määrätyn menettelyn mukaisesti.  

Artiklan 2 kohdan mukaan normin muutos katsotaan hyväksytyksi, ellei yli kolmasosa sopimuspuolista, jotka soveltavat normia ilmoituksen antamisen ajankohtana, ole kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona pääsihteeri on ilmoittanut asiasta, selittänyt pääsihteerille vastustavansa muutosta. Kohdan mukaan tietyissä tilanteissa myös muuttumaton normi voi jäädä muutetun normin rinnalle sovellettavaksi. Kun normi on muutettu ja vähintään viidesosa muuttamatonta normia soveltavista sopimuspuolista myöhemmin ilmoittaa haluavansa jatkaa muuttamattoman normin soveltamista, muuttamaton normi katsotaan muutetun normin vaihtoehdoksi ja sisällytetään muodollisesti sellaisenaan kyseiseen normiin, ja sitä sovelletaan siitä päivästä lähtien, jona muutos on hyväksytty tai se on tullut voimaan. 

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

4 artikla. Sopimuksen 4 artikla koskee sopimuspuolten kelpoisuutta sekä äänimääriä. Artiklassa säännellään myös sopimuspuoleksi tulemista.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

5 artikla. Sopimuksen 5 artikla koskee sopimuksen voimaantuloa.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6 artikla. Sopimuksen 6 artikla koskee sopimuksen irtisanomista.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

7 artikla. Sopimuksen 7 artikla koskee sopimuksen alueellista soveltamista.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

8 artikla. Sopimuksen 8 artikla koskee riidanratkaisua.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

9 artikla. Sopimuksen 9 artikla koskee varauman tekemistä sopimuksen 8 artiklaan. Sen 3 kohdan mukaan mitään muita varaumia tähän sopimukseen tai sen liitteenä oleviin sääntöihin ei sallita; jokainen sopimuspuoli voi kuitenkin 2 artiklan määräysten mukaisesti selittää, ettei se aio soveltaa tiettyjä sääntöjä tai ettei se aio soveltaa mitään niistä. 

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

10 artikla. Sopimuksen 10 artikla koskee itse sopimuksen ja sen liitteiden tekstin muuttamista. Sen 1 kohdan mukaan sopimuspuoli voi ehdottaa yhtä tai useampaa muutosta tähän sopimukseen ja sen liitteisiin. Jokaiseen sopimukseen ja sen liitteisiin ehdotetun muutoksen teksti toimitetaan pääsihteerille, joka toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ja ilmoittaa siitä kaikille muille 4 artiklan 1 kappaleessa mainituille maille. Artiklan 2 kohdan mukaan jokainen tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti toimitettu muutosehdotus katsotaan hyväksytyksi, jollei mikään sopimuspuoli vastusta sitä kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on toimittanut muutosehdotuksen. 

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

11 artikla. Sopimuksen 11 artikla koskee muita asioita, kuin 2, 3 ja 5 artiklassa määrättyjä ilmoituksia, joista Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee ilmoittaa sopimuspuolille. 

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.  

12 artikla. Sopimuksen 12 artiklan mukaan sopimuspuolen nimeämät ja sen suoraan valvomat elimet ja laitokset voivat suorittaa määräajoin toistettavia katsastuksia tämän sopimuksen mukaisesti toisen sopimuspuolen puolesta. 

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

13 artikla. Sopimuksen 13 artikla koskee sopimuksen tallettamista ja allekirjoittamista.  

Artikla kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Artikla ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite 1. Sopimuksen liite 1 koskee hallintokomitean kokoonpanoa ja menettelytapasääntöjä. Liitteen mukaan sopimuksen sopimuspuolet tulee olla edustettuina hallintokomitean jäsenistössä. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu komitean koolle Euroopan talouskomission alaisuudessa aina kun uuden normin tai normimuutoksen vahvistaminen on tarpeen. Liitteen mukaan ehdotetuista uusista normeista ja normimuutoksista äänestetään.  

Liite kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan. Liite ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite 2. Sopimuksen liite 2 koskee kansainvälistä katsastustodistusta. Liitteen mukaan hyväksytyt katsastustoimipisteet ovat vastuussa katsastuksen suorittamisesta, sovellettavien vuoden 1997 Wienin sopimukseen liitettyjen normien mukaisten katsastusvaatimusten täyttämisen hyväksymisestä sekä seuraavan katsastuksen viimeisimmän sallitun ajankohdan merkitsemisestä. Liitteessä säännellään lisäksi katsastustodistuksen ulkoasusta sekä sisällöstä.  

Liitteen 2 kohtaan on tehty muutos, joka koskee kansainvälisen katsastustodistuksen sähköistä muotoa. Muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy teknologiseen kehitykseen. 

Liite ei kuulu Suomessa lainsäädännön alaan. Liite ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.2  Normi 1

Tässä jaksossa selostetaan Wienin katsastussopimuksen normin 1 ja sen liitteen sisältöä. Normin kohtiin 1, 2, 3, 5, 6 ja 7 sekä normin liitteeseen on tehty muutoksia, jotka on tarkoitus tällä esityksellä kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Muutoksista on kerrottu tarkemmin niitä koskevissa kohdissa. 

6.2.1  Soveltamisala

Normin 1 kohdan varsinaiseen sisältöön ei ole tullut muita muutoksia, kuin viittaustekninen muutos kohtaan 1.2. 

Normin 1 kohdassa määritetään normin soveltamisala. Sen mukaan normin määräykset liittyvät sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ajoneuvojen ympäristövaatimuksiin. Sopimuksen soveltamisala koskee kansainvälistä liikennettä. Kansainvälisessä liikenteessä käytettävien pyörillä varustettujen ajoneuvojen on täytettävä normissa määritellyt vaatimukset. Sopimuspuolet voivat päättää normin mukaisten vaatimuksien soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin. Normin 1 määräyksiä sovelletaan Suomessa myös kotimaanliikenteeseen.  

6.2.2  Määritelmät

Normin 2 kohtaan sisältyvät normin kannalta olennaiset määritelmät. Määritelmää 2.4 ”pyörillä varustettu ajoneuvo” on muutettu normin muutoksen yhteydessä. Kohdan 2.4 määritelmään on lisätty ajoneuvoluokat M1, N1, O3 ja O4.  

Lisäksi muutoksen yhteydessä on tähän kohtaan toteutettu pieniä teknisiä muutoksia.  

6.2.3  Katsastusjaksot

Normin 3 kohdassa määrätään katsastusten enimmäisvälistä tiettyjen ajoneuvoluokkien osalta.  

Normin muutoksen yhteydessä eri ajoneuvoluokkien katsastusaikavälejä on muutettu. Muutoksien taustalla on normin määräysten yhdenmukaistaminen katsastusdirektiivin kanssa.  

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti vastaavista asioista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.2.4  Katsastus

Normin 4 kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Normin 4 kohdan mukaan normin määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus normin liitteen mukaisesti. Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän normin liitteen määräysten noudattaminen.  

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta säädetään ajoneuvolain (1090/2002) 51 §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.2.5  Tarkastusvaatimukset

Normin 5 kohta määrittää ne kohteet, jotka on tarkastettava. Kohtaan on lisätty uutena tarkastuskohteena kohta 5.2 ”ympäristöhaitat” (environmental nuisances). Lisäksi kohtaa 5.4 on täsmennetty ja sen mukaan tarkastuskohteisiin kuuluvat ”muut ympäristönsuojeluun liittyvät kohteet”.  

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Vastaavat kansalliset määräykset sisältyvät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin.  

6.2.6  Tarkastusmenetelmät

Normiin on lisätty kokonaan uusi kohta koskien tarkastusmenetelmiä. Sen mukaan vähimmäisvaatimuksena on normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi esimerkiksi kokeilla niitä käsin ja arvioida niiden aiheuttamaa ääntä. 

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Vastaavat kansalliset määräykset sisältyvät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin.  

6.2.7  Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi

Normiin on lisätty kokonaan uusi kohta, joka koskee pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia. Puutteet jaotellaan vähäisiin puutteisiin, merkittäviin puutteisiin ja vaarallisiin puutteisiin. Kohdassa määrätään myös siitä, mitkä puutteet aiheuttavat sen, ettei ajoneuvoa saa käyttää tieliikenteessä. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Vikojen ja puutteiden luokittelusta säädetään kansallisesti ajoneuvolain 53 a §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.2.8  Nimet ja osoitteet

Normin 8 kohdan mukaan normia soveltavien sopimusvaltioiden on ilmoitettava YK:n sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta. Kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Kohta ei kuulu Suomessa lainsäädännön alaan, eikä se aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.2.9  Siirtymämääräykset

Normin 9 kohta sisältää normin siirtymämääräykset. Kohtaan ei ole tehty muutoksia. Kohta kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan siltä osin kuin se koskee normin lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Kohta ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite: Tarkastuksen vähimmäisvaatimukset  

Normin liitteeseen on tehty katsastusdirektiiviä vastaavia muutoksia. 

Normin liite 1 sisältää vähimmäisvaatimukset siitä, mitkä laitteet tarkastuksessa on tarkastettava ja millä menetelmällä laitteet on tarkastettava. Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. 

Liite 1 ei kuulu lainsäädännön alaan. Vastaavat vaatimukset sisältyvät kansallisesti Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin. Liite ei aiheuta muutoksia kansalliseen sääntelyyn. 

6.3  Normi 2

Tässä jaksossa selostetaan Wienin katsastussopimuksen normin 2 ja sen liitteen sisältöä. Normin kohtiin 2, 3 ja 7 sekä normin liitteeseen on tehty muutoksia, jotka on tarkoitus tällä esityksellä kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Muutoksista on kerrottu tarkemmin niitä koskevissa kohdissa.  

6.3.1  Soveltamisala

Normin 1 kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Normin 1 kohdassa määritetään normin soveltamisala. Sen mukaan normin määräykset liittyvät sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin. Sopimuksen soveltamisala koskee kansainvälistä liikennettä. Kansainvälisessä liikenteessä käytettävien pyörillä varustettujen ajoneuvojen on täytettävä normissa määritellyt vaatimukset. Sopimuspuolet voivat päättää normin mukaisten vaatimuksien soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin. Normin 2 määräyksiä sovelletaan Suomessa myös kotimaanliikenteeseen. 

6.3.2  Määritelmät

Normin 2 kohtaan sisältyvät normin kannalta olennaiset määritelmät. Määritelmää 2.4 ”pyörillä varustettu ajoneuvo” on muutettu normin muutoksen yhteydessä. Kohdan 2.4 määritelmään on lisätty ajoneuvoluokat M1, N1, O3 ja O4. Lisäksi määritelmää 2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” on muutettu, koska tätä kyseistä sopimusta on muutettu vuonna 2017, joten normin määritelmää on tullut päivittää.  

6.3.3  Katsastusjaksot

Normin 3 kohdassa määrätään katsastusten enimmäisvälistä tiettyjen ajoneuvoluokkien osalta.  

Normin muutoksen yhteydessä eri ajoneuvoluokkien katsastusaikavälejä on muutettu. Muutoksien taustalla on normin määräysten yhdenmukaistaminen katsastusdirektiivinkanssa.  

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti vastaavista asioista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.3.4  Katsastus

Normin 4 kohdan mukaan normin määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus normin liitteen mukaisesti. Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän normin liitteen määräysten noudattaminen. Normin 4 kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta säädetään ajoneuvolain 51 §:ssä. Lisäksi määräaikaiskatsastusvelvollisista ajoneuvoista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Niitä koskeva sääntely sisältyy nykyisin ajoneuvolain nojalla annettuun ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun asetuksen (1455/2019) 2 §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.3.5  Tarkastusvaatimukset

Normin 5 kohdassa yksilöidään kohteet, jotka ajoneuvosta on ainakin tarkastettava. Kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan. Liikenne- ja viestintävirasto antaa ajoneuvolain 53 §:n nojalla tarkemmat määräykset tarkastuskohteista ja –menetelmistä. Vastaava määräyksenantovaltuus on jatkossakin tarkoitus sisällyttää ajoneuvolakiin (HE 177/2020 vp, 152 §). 

6.3.6  Tarkastusmenetelmät

Normin 6 kohdan mukaan vähimmäisvaatimuksena on normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi esimerkiksi kokeilla niitä käsin ja arvioida niiden aiheuttamaa ääntä. Kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan. Liikenne- ja viestintävirasto antaa ajoneuvolain 53 §:n nojalla tarkemmat määräykset tarkastuskohteista ja –menetelmistä. Vastaava määräyksenantovaltuus on jatkossakin tarkoitus sisällyttää ajoneuvolakiin (HE 177/2020 vp, 152 §). 

6.3.7  Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi

Normin 7 kohta koskee pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia. Puutteet jaotellaan vähäisiin puutteisiin, merkittäviin puutteisiin ja vaarallisiin puutteisiin. Kohdassa määrätään myös siitä, mitkä puutteet aiheuttavat sen, että toimivaltainen kansallinen viranomainen voi kieltää ajoneuvon käytön tieliikenteessä. Kansallisesti ajokieltoon määräämisestä säädetään ajoneuvolain 56 §:ssä, jonka mukaan ajoneuvo määrätään ajokieltoon, jos siinä on ajoneuvolain 53 a §:ssä tarkoitettu vaarallinen vika tai puutteellisuus. Vastaava säännös on jatkossakin tarkoitus sisällyttää ajoneuvolakiin (HE 177/2020 vp, 157 §). Kohtaan on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Vikojen ja puutteiden luokittelusta säädetään kansallisesti ajoneuvolain 53 a §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.3.8  Nimet ja osoitteet

Normin 8 kohdan mukaan normia soveltavien sopimusvaltioiden on ilmoitettava YK:n sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta. Kohtaan ei ole tehty muutoksia.  

Kohta ei kuulu Suomessa lainsäädännön alaan, eikä se aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.3.9  Siirtymämääräykset

Normin 9 kohta sisältää normin siirtymämääräykset. Kohtaan ei ole tehty muutoksia. Kohta kuuluu Suomessa lainsäädännön alaan siltä osin kuin se koskee normin lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Kohta ei aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite: Tarkastuksen vähimmäisvaatimukset  

Normin liite 1 sisältää vähimmäisvaatimukset siitä, mitkä laitteet tarkastuksessa on tarkastettava ja millä menetelmällä laitteet on tarkastettava. Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Normin liitteeseen on tehty katsastusdirektiiviä vastaavia muutoksia. 

Liite 1 ei kuulu lainsäädännön alaan. Vastaavat vaatimukset sisältyvät kansallisesti Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin. Liite ei aiheuta muutoksia kansalliseen sääntelyyn. 

6.4  Normi 3

Tässä jaksossa selostetaan Wienin katsastussopimuksen normin 3 ja sen liitteen sisältöä. Kyseistä normia ja sen liitettä ei ole aiemmin kansallisesti hyväksytty tai saatettu voimaan. Normiin ja sen liitteeseen on tehty myös muutoksia, joita ei ole aiemmin hyväksytty tai saatettu kansallisesti voimaan. Näin ollen normi 3, sen liite, sekä niihin tehdyt muutokset on kokonaisuudessaan tarkoitus tällä esityksellä kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Muutoksista on kerrottu tarkemmin niitä koskevissa kohdissa. 

6.4.1  Soveltamisala

Normin 1 kohdassa määritetään normin soveltamisala. Sen mukaan normin määräykset liittyvät kansainvälisessä liikenteessä käytettäviin paineistettua maakaasua (CNG), nestekaasua (LPG) ja/tai nesteytettyä maakaasua (LNG) moottorin polttoaineena käyttävien moottoriajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin. Normin vaatimukset koskevat pyörillä varustettuja, kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä ajoneuvoja, jos ne on varustettu LPG-, LNG- tai CNG-moottorilla. 

Sopimuspuolet voivat soveltaa normin vaatimuksia myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin. Tarkoituksena olisi soveltaa normin 3 määräyksiä muutoksineen kotimaanliikenteeseen.  

6.4.2  Määritelmät

Normin 2 kohtaan sisältyvät normin kannalta olennaiset määritelmät, joita ovat muun muassa määräaikaiskatsastus ja pyörillä varustettu ajoneuvo. 

6.4.3  Katsastusjaksot

Normin 3 kohdassa asetetaan eri ajoneuvoluokkien määräaikaiskatsastusten enimmäisaikavälejä koskevat määräykset. 

Normin uusimmassa muutoksessa tämä kohta on muutettu vastaamaan katsastusdirektiiviä. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti vastaavista asioista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.4.4  Katsastus

Normin 4 kohdan mukaan normin määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräaikaiskatsastus normin liitteen 1 mukaisesti sekä Wienin katsastussopimukseen liitetyissä normeissa 1 ja 2 määritelty katsastus. 

Kansainvälisellä katsastustodistuksella vahvistetaan ainakin normin liitteen määräysten noudattaminen. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta säädetään ajoneuvolain 51 §:ssä. Lisäksi määräaikaiskatsastusvelvollisista ajoneuvoista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Niitä koskeva sääntely sisältyy nykyisin ajoneuvolain nojalla annettuun ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun asetuksen 2 §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.  

6.4.5  Tarkastusvaatimukset

Normin 5 kohdan mukaan tarkastukseen on sisällytettävä ainakin normin liitteessä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon. 

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Jotta vastaavat kansalliset vaatimukset sisältyisivät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin, on niitä muutettava vastaamaan kohdan vaatimuksia. 

6.4.6  Tarkastusmenetelmät

Normin 6 kohdan mukaan vähimmäisvaatimuksena on normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmänä on silmämääräinen tarkastus, kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi esimerkiksi kokeilla niitä käsin ja arvioida niiden aiheuttamaa ääntä. 

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Jotta vastaavat kansalliset määräykset sisältyisivät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin, on niitä muutettava vastaamaan kohdan vaatimuksia. 

6.4.7  Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi

Normin 7 kohdassa määritellään puutteiden arviointiperusteet. Puutteet jaotellaan vähäisiin puutteisiin, merkittäviin puutteisiin ja vaarallisiin puutteisiin. Kohdassa määrätään myös siitä, mitkä puutteet aiheuttavat sen, että toimivaltainen kansallinen viranomainen voi kieltää ajoneuvon käytön tieliikenteessä. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Vikojen ja puutteiden luokittelusta säädetään kansallisesti ajoneuvolain 53 a §:ssä. Kansallisesti ajokieltoon määräämisestä säädetään ajoneuvolain 56 §:ssä, jonka mukaan ajoneuvo määrätään ajokieltoon, jos siinä on ajoneuvolain 53 a §:ssä tarkoitettu vaarallinen vika tai puutteellisuus. Vastaava säännös on jatkossakin tarkoitus sisällyttää ajoneuvolakiin (HE 177/2020 vp, 157 §). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.4.8  Nimet ja osoitteet

Normin 8 kohdan mukaan sopimusvaltioiden on ilmoitettava YK:n sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä. 

Kohta ei kuulu Suomessa lainsäädännön alaan, eikä se aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite 1: Tarkastusten vähimmäisvaatimukset 

Normin liite 1 sisältää vähimmäisvaatimukset siitä, mitkä laitteet tarkastuksessa on tarkastettava ja millä menetelmällä laitteet on tarkastettava. Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. 

Liite 1 ei kuulu lainsäädännön alaan. Vastaavat vaatimukset sisältyvät kansallisesti Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin. Liikenne- ja viestintäviraston on muutettava määräystään siten, että se kattaa myös liitteen sisällön. 

6.5  Normi 4

Tässä jaksossa selostetaan Wienin katsastussopimuksen normin 4 ja sen liitteen sisältöä. Kyseistä normia ja sen liitettä ei ole aiemmin kansallisesti hyväksytty tai saatettu voimaan. Normiin ja sen liitteeseen on tehty myös muutoksia, joita ei ole aiemmin hyväksytty tai saatettu kansallisesti voimaan. Näin ollen normi 4, sen liite, sekä niihin tehdyt muutokset on kokonaisuudessaan tarkoitus tällä esityksellä kansallisesti hyväksyä ja saattaa voimaan. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Muutoksista on kerrottu tarkemmin niitä koskevissa kohdissa. 

6.5.1  Soveltamisala

Normin 1 kohdassa määritetään normin soveltamisala. Sen mukaan normin määräykset liittyvät kansainvälisessä liikenteessä käytettäviin hybridi- ja sähköajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin. Normin vaatimukset koskevat sellaisia ajonevoja, jotka katsotaan sähkö- tai hybridiajoneuvoiksi. 

Sopimuspuolet voivat soveltaa normin vaatimuksia myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin. Tarkoituksena olisi soveltaa normin 4 määräyksiä muutoksineen kotimaanliikenteessä. 

6.5.2  Määritelmät

Normin 2 kohtaan sisältyvät normin kannalta olennaiset määritelmät, joita ovat muun muassa määräaikaiskatsastus ja pyörillä varustettu ajoneuvo. 

6.5.3  Katsastusjaksot

Normin 3 kohdassa asetetaan eri ajoneuvoluokkien määräaikaiskatsastusten enimmäisaikavälejä koskevat määräykset. 

Normin uusimmassa muutoksessa tämä kohta on muutettu vastaamaan katsastusdirektiiviä. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti vastaavista asioista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.5.4  Katsastus

Normin 4 kohdan mukaan normin määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräaikaiskatsastus normin liitteen 1 mukaisesti sekä Wienin katsastussopimukseen liitetyissä normeissa 1 ja 2 määritelty katsastus. 

Kansainvälisellä katsastustodistuksella vahvistetaan ainakin normin liitteen määräysten noudattaminen. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Kansallisesti määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta säädetään ajoneuvolain 51 §:ssä. Lisäksi määräaikaiskatsastusvelvollisista ajoneuvoista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp). Niitä koskeva sääntely sisältyy nykyisin ajoneuvolain nojalla annettuun ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun asetuksen 2 §:ssä. Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.5.5  Tarkastusvaatimukset

Normin 5 kohdan mukaan tarkastukseen on sisällytettävä ainakin normin liitteessä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon. 

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Jotta vastaavat kansalliset vaatimukset sisältyisivät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin, on niitä muutettava vastaamaan kohdan vaatimuksia. 

6.5.6  Tarkastusmenetelmät

Normin 6 kohdan mukaan vähimmäisvaatimuksena on normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmänä on silmämääräinen tarkastus, kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi esimerkiksi kokeilla niitä käsin ja arvioida niiden aiheuttamaa ääntä. 

Kohta ei kuulu lainsäädännön alaan eikä edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Jotta vastaavat kansalliset määräykset sisältyisivät Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin, on niitä muutettava vastaamaan kohdan vaatimuksia. 

6.5.7  Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi

Normin 7 kohdassa määritellään puutteiden arviointiperusteet. Puutteet jaotellaan vähäisiin puutteisiin, merkittäviin puutteisiin ja vaarallisiin puutteisiin. Kohdassa määrätään myös siitä, mitkä puutteet aiheuttavat sen, että toimivaltainen kansallinen viranomainen voi kieltää ajoneuvon käytön tieliikenteessä. 

Kohta kuuluu lainsäädännön alaan. Vikojen ja puutteiden luokittelusta säädetään kansallisesti ajoneuvolain 53 a §:ssä. Kansallisesti ajokieltoon määräämisestä säädetään ajoneuvolain 56 §:ssä, jonka mukaan ajoneuvo määrätään ajokieltoon, jos siinä on ajoneuvolain 53 a §:ssä tarkoitettu vaarallinen vika tai puutteellisuus. Vastaava säännös on jatkossakin tarkoitus sisällyttää ajoneuvolakiin (HE 177/2020 vp, 157 §). Kohta ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

6.5.8  Nimet ja osoitteet

Normin 8 kohdan mukaan sopimusvaltioiden on ilmoitettava YK:n sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä. 

Kohta ei kuulu Suomessa lainsäädännön alaan, eikä se aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. 

Liite 1: Tarkastusten vähimmäisvaatimukset 

Normin liite 1 sisältää vähimmäisvaatimukset siitä, mitkä laitteet tarkastuksessa on tarkastettava ja millä menetelmällä laitteet on tarkastettava. Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. 

Liite 1 ei kuulu lainsäädännön alaan. Vastaavat vaatimukset sisältyvät kansallisesti Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin. Liikenne- ja viestintäviraston on muutettava määräystään siten, että se kattaa myös liitteen sisällön. 

Lakiehdotuksen säännöskohtaiset perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen ja siihen liitettyjen normien määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan sellaisina kuin ne ovat muutettuna. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selostettu edellä jaksossa 6.  

2 §. Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen sopimusmuutosten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

3 §. Ehdotetun lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

Voimaantulo

Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Valtioneuvoston asetus on tarkoitus antaa mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen.  

Sopimusmuutokset ovat jo Suomen osalta voimassa, mutta ne hyväksytään ja voimaansaatetaan kansallisesti nyt oikeustilan korjaamiseksi.  

Sopimukseen tehdyt, kansallisesti hyväksymättä olevat, muutokset ovat tulleet kansainvälisesti ja Suomea sitovasti voimaan seuraavasti: sopimusta koskevat muutokset 13. elokuuta vuonna 2019, sopimuksen normiin 1 ja 2 tehdyt muutokset 8. helmikuuta vuonna 2018 ja sopimuksen normit 3 ja 4 14. marraskuuta vuonna 2019 sekä niitä koskevat muutokset 26. syyskuuta vuonna 2020. 

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus

Sopimusmuutosten voimaansaattaminen edellyttää Ahvenanmaan suostumusta, koska tieliikenne kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 21 kohdan mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Sopimuksen ja siihen liitettyjen normien määräykset kuuluvat kokonaisuudessaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. Niille tarvitaan siten Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukainen Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä. Lisäksi Ahvenanmaalle tiedotetaan sopimuksen 11 artiklan g kohdan virheen oikaisemisesta (ks. SopS 159/2004).  

10  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

10.1  Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Toimivallanjako Euroopan unionin ja jäsenvaltion välillä 

Sopimusmuutosten hyväksymisen ja voimaansaattamisen kannalta on olennaista arvioida sitä, miltä osin katsastussääntely kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaan liikenneasiat kuuluvat jaetun toimivallan piiriin EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää jaettua toimivaltaa ainoastaan siltä osin, kuin EU ei ole sitä käyttänyt. 

Wienin katsastussopimuksen lisäksi katsastusta säännellään katsastusdirektiivissä. EU on siten käyttänyt toimivaltaansa katsastusten osalta, ja jäsenvaltiot eivät lähtökohtaisesti voi käyttää toimivaltaansa tältä osin. Euroopan unioni ei ole Wienin katsastussopimuksen osapuoli, vaikka sillä olisi mahdollisuus liittyä sopimukseen sen 4 artiklan nojalla. Euroopan unionin tuomioistuimen luoman ERTA-doktriinin mukaan jäsenvaltiot eivät myöskään esimerkiksi saa tehdä kansainvälisiä sitoumuksia, jos niillä on vaikutusta EU:ssa sovittuihin yhteisiin sääntöihin (Ks. tuomio komissio v. neuvosto (ERTA), C-22/70). Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin sitoutua valtiosopimuksiin, jos sekä EU-säädös että valtiosopimus ovat molemmat luonteeltaan vähimmäissääntelyä eikä valtiosopimuksen noudattamisella katsota olevan vaikutusta EU-säädöksen soveltamiseen (Ks. esim. lausunto ILO, 2/91, 18 ja 21 kohta; tuomio komissio v. neuvosto, C-114/12, 91 kohta). Wienin katsastussopimuksen ja katsastusdirektiivin sisältö ovat suurimmilta osin lähes identtistä. Molemmat instrumentit ovat kuitenkin nykyisessä muodossaan luonteeltaan vähimmäissääntelyä, joten Wienin katsastussopimuksen noudattamisella ei ole vaikutusta katsastusdirektiivin soveltamiseen Suomessa. Näin ollen Suomen voidaan tulkita olevan toimivaltainen Wienin katsastussopimuksen määräysten osalta sekä olemaan Wienin katsastussopimuksen sopimuspuoli.  

Sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset 

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset.  

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kansainvälisen sopimuksen määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkun perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla taikka jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on olemassa lain säännöksiä tai siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan riippumatta siitä, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja PeVL 45/2000 vp). 

Seuraavat sopimusmuutokset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska niissä tarkoitetuista asioista on voimassa lain säännöksiä ajoneuvolain 51 ja 53 a §:ssä ja vastaavista asioista on jatkossa tarkoitus säätää ajoneuvolaissa (HE 177/2020 vp): 

Normin 1 osalta kohdat 3. katsastusjaksot ja 7. pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi. 

Normin 2 osalta kohdat 3. katsastusjaksot ja 7. pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi. 

Normin 3 osalta kohdat 3. katsastusjaksot, 4. katsastus ja 7. pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi. 

Normin 4 osalta kohdat 3. katsastusjaksot, 4. katsastus ja 7 pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi. 

10.2  Käsittelyjärjestys

Koska sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Ponsiosa 

1. ponsi 

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että eduskunta hyväksyisi pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyyn sopimukseen Genevessä 13 elokuuta vuonna 2019 tehdyt muutokset ja sopimukseen liitettyihin normeihin 1 ja 2 Genevessä 8 helmikuuta vuonna 2018 tehdyt muutokset, sopimukseen Genevessä 14 marraskuuta vuonna 2018 tehdyt normit 3 ja 4 sekä normeihin 3 ja 4 Genevessä 26 syyskuuta vuonna 2020 tehdyt muutokset. 

2. ponsi 

Koska sopimus ja sen normit, sellaisena kuin ne ovat muutettuina, sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 

Laki pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdystä sopimuksesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta Wienissä 13 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn sopimuksen (SopS 35/2001), sellaisena kuin se on muutettuna Genevessä 1 päivänä syyskuuta 2004 (SopS 158/2004), Genevessä 4 päivänä huhtikuuta 2007 (SopS 57/2007) ja Genevessä 13 päivänä elokuuta 2019 tehdyillä muutoksilla, sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä joulukuuta 2001 (SopS 4/2021) tehdyn 1 normin ja siihen Genevessä 15 päivänä helmikuuta 2007 (SopS 19/2007) ja Genevessä 8 päivänä helmikuuta 2018 tehtyjen muutosten, sekä sopimukseen Genevessä 13 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn 2 normin (SopS 14/2014) ja siihen Genevessä 8 päivänä helmikuuta 2018 tehtyjen muutosten, sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä marraskuuta 2018 tehdyn 3 normin ja siihen Genevessä 26 päivänä syyskuuta 2020 tehtyjen muutosten sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä marraskuuta 2018 tehdyn 4 normin ja siihen Genevessä 26 päivänä syyskuuta 2020 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 § 
Sopimukseen Genevessä 13 elokuuta vuonna 2019 tehtyjen muutosten, sopimuksen normien 1 ja 2 Genevessä 8 helmikuuta vuonna 2018 tehtyjen muutosten, sopimukseen Genevessä 14 marraskuuta vuonna 2018 tehtyjen normien 3 ja 4 sekä normien 3 ja 4 Genevessä 26 syyskuuta vuonna 2020 tehtyjen muutosten muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
3 § 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 25.2.2021 
Pääministeri Sanna Marin 
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka 
Sopimusteksti

SOPIMUS PYÖRILLÄ VARUSTETTUJEN AJONEUVOJEN MÄÄRÄAJOIN TOISTETTAVIEN KATSASTUSTEN YHDENMUKAISTEN EHTOJEN HYVÄKSYMISESTÄ SEKÄ NÄIDEN KATSASTUSTEN VASTAVUOROISESTA TUNNUSTAMISESTA 

1 artikla 

Käsite ”liikennekelpoisuus” tarkoittaa ajoneuvon sellaista toimintakuntoa, jossa sitä voidaan käyttää yleisillä teillä ja se on turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan normeissa määriteltyjen mukainen. 

Käsite ”hyväksyntä” tarkoittaa menettelyä, jolla voidaan todistaa, että ajoneuvo täyttää vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitetyissä säännöissä tai kansallisessa/alueellisessa lainsäädännössä tarkoitetut asiaankuuluvat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset;  

Käsite ”puutteet” tarkoittaa teknisiä vikoja ja muita teknisessä tarkastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;  

Käsite ”katsastaja” tarkoittaa henkilöä, jonka sopimuspuoli tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään teknisiä tarkastuksia katsastusasemalla tai tapauskohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen puolesta;  

Käsite ”toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa viranomaista tai julkista elintä, jonka tehtäväksi sopimuspuoli on antanut katsastusjärjestelmän hallinnoinnin sekä tapauskohtaisesti myös katsastusten tekemisen;  

Käsite ”katsastusasema” tarkoittaa julkista tai yksityistä elintä tai laitosta, jonka sopimuspuoli on hyväksynyt tekemään katsastuksia;  

Käsite ”valvontaelin” tarkoittaa yhtä tai useampaa sopimuspuolen perustamaa elintä, joka vastaa katsastusasemien valvonnasta; 

Valvontaelin voi olla toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten osa. 

Liite 2 

KANSAINVÄLINEN KATSASTUSTODISTUS 

2.  

--- 

Todistus voi olla myös sähköisessä muodossa, jos sen oikeaksi todistettu tuloste on tarvittaessa saatavilla. 

Normi 1 

Soveltamisala  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset;  

Määritelmät  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja ja luokkiin O3 ja O4 kuuluvia perävaunuja;  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli  

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: takseina tai ambulansseina 

käytettävät luokkaan M1 kuuluvat ajoneuvot ja luokkiin M2 ja M3 kuuluvat ajoneuvot  

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Perävaunut: O3 ja O4 

Katsastusten enimmäisväli  

Vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka vuosi. 

Tarkastusvaatimukset  

5.2. Ympäristöhaitat;  

5.3. Melupäästöt  

5.4. Muut ympäristönsuojeluun liittyvät kohteet  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on tämän normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Tämän normin liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin vielä ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan. 

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Normi 2 

Määritelmät  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja ja luokkiin O3 ja O4 kuuluvia perävaunuja;  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: takseina tai ambulansseina käytettävät luokkaan M1 kuuluvat ajoneuvot ja luokkiin M2 ja M3 kuuluvat ajoneuvot 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Perävaunut: O3 ja O4 

Katsastusten enimmäisväli 

Vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka vuosi  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

7.1. Liitteessä I esitetään kunkin testattavan kohteen osalta vähimmäisluettelo mahdollisista puutteista ja niiden vakavuudesta. 

7.2. Ajoneuvojen määräaikaistestauksessa löydettävät puutteet luokitellaan yhteen seuraavista rymistä: 

(a) ”Vähäiset puutteet”, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen tai ympäristöön, ja muut vähäiset vaatimuksenvastaisuudet;  

(b) ”Merkittävät puutteet”, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen tai ympäristöön tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, tai muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet.  

(c) ”Vaaralliset puutteet”, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön siten, että jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää ajoneuvon käytön yleisillä teillä.  

7.3. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen edellä 7.2. kohdassa tarkoitettuun puuteryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava vakavampaa puutetta vastaavaan ryhmään. Ajoneuvo, jossa on useita puutteita I liitteen 2 kohdassa tarkoitetun testin soveltamisalan samalla tarkastusalueella, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan puuteryhmään, jos näiden puutteiden yhteisvaikutuksesta voidaan osoittaa aiheutuvan suurempaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.  

Normi 3 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät paineistettua maakaasua (CNG), nestekaasua (LPG) ja/tai nesteytettyä maakaasua (LNG) moottorin polttoaineena käyttävien moottoriajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset, jos ne on varustettu LPG-, LNG- tai CNG-moottorilla YK:n säännön nro 67, 110, 115 tai 143 mukaisesti;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta valmistuksen jälkeisestä ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista (katso edellä 2.1 kohta);  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, sellaisena kuin se on muutettuna) määriteltyihin luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä ajoneuvoja;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita ja käyttämättä työkaluja ajoneuvon minkään osan purkamiseen tai irrottamiseen;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 16 päivänä lokakuuta 1995 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista;  

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

2.8. ”Epäasianmukainen korjaus tai muutos” tarkoittaa korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: 

M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

[Taksit ja ambulanssit]  

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M2 (yli 3 500 kg) ja M3 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Katsastusten enimmäisväli 

Yhden vuoden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä (tai ensimmäisestä käyttöönottopäivästä, jos ajoneuvoa ei tarvitse rekisteröidä) ja tämän jälkeen vuosittain 

Katsastus  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus jäljempänä olevan liitteen 1 mukaisesti sekä vuoden 1997 sopimukseen liitetyssä normissa 1 ja normissa 2 määritelty katsastus. 

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän liitteen määräysten noudattaminen. 

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon.  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan. 

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä. 

Normi 4 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät hybridi- ja sähköajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset, jos ne katsotaan sähkö- tai hybridiajoneuvoiksi YK:n säännön nro 100 mukaisesti;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta valmistuksen jälkeisestä ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista (katso edellä 2.1 kohta);  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, sellaisena kuin se on muutettuna) määriteltyihin luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa ylittää 3 500 kg, lukuun ottamatta ajoneuvoja, joita käytetään matkustajien kuljetukseen ja joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita ja käyttämättä työkaluja ajoneuvon minkään osan purkamiseen tai irrottamiseen;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 16 päivänä lokakuuta 1995 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista;  

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

2.8. ”Epäasianmukainen korjaus tai muutos” tarkoittaa korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta.  

2.9. ”Hybridi- ja sähköajoneuvot”: säännön nro 100 soveltamisalan mukaisesti.  

2.10. ”Jäännösenergian varastojärjestelmä (RESS-järjestelmä)” tarkoittaa ladattavaa energiavarastojärjestelmää, 

joka tuottaa sähköenergiaa sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.  

RESS-järjestelmä voi sisältää osajärjestelmän tai -järjestelmiä ja tarvittavat liitännäisjärjestelmät fyysistä tukemista, lämmönsäätelyä ja elektronista ohjausta varten sekä suojakoteloita.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M2 (yli 3 500 kg) ja M3 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Katsastusten enimmäisväli 

Yhden vuoden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä (tai ensimmäisestä käyttöönottopäivästä, jos ajoneuvoa ei tarvitse rekisteröidä) ja tämän jälkeen vuosittain 

Katsastus  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus jäljempänä olevan liitteen mukaisesti sekä tarvittaessa vuoden 1997 sopimukseen liitetyssä normissa 1 ja normissa 2 määritelty katsastus.  

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän liitteen määräysten noudattaminen.  

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon.  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. 

Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan.  

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä.  

AGREEMENT CONCERNING THE ADOPTION OF UNIFORM CONDITIONS FOR PERIODICAL TECHNICAL INSPECTIONS OF WHEELED VEHICLES AND THE RECIPROCAL RECOGNITION OF SUCH INSPECTIONS 

Article 1 

The term "roadworthiness" means a property of vehicles to be in a suitable operating condition to be used on public roads, compliant with safety and environmental characteristics as prescribed by the Rules. 

The term "approval" means a procedure whereby it can be certified that a vehicle satisfies the relevant administrative provisions and technical requirements referred to in the Regulations annexed to the 1958 Geneva Agreement or by national / regional legislation;  

The term "deficiencies" means technical defects and other instances of non-compliance found during a technical inspection;  

The term "inspector" means a person authorised by a Contracting Party or by its competent authority to carry out technical inspection in a testing centre or, where appropriate, on behalf of a competent authority;  

The term "competent authority" means an authority or public body entrusted by a Contracting Party with responsibility for managing the system of technical inspection, including, where appropriate, the carrying-out of technical inspections;  

The term "testing centre" means a public or private body or establishment authorised by a Contracting Party to carry out technical inspections;  

The term "supervising body" means a body or bodies set up by a Contracting Party, responsible for the supervision of testing centres. A supervising body can be part of the competent authority or competent authorities. 

Appendix 2 

INTERNATIONAL TECHNICAL INSPECTION CERTIFICATE 

2.  

---- 

The certificate may also be in electronic form, provided a certified printout of the certificate is made available when required. 

Rule no. 1 

Scope 

1.2. Wheeled vehicles defined in paragraph 2.4 and used in international transport shall satisfy the requirements set out below;  

Definitions 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, and trailers of categories O3 and O4 used in international transport; 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum Inspection Intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1 

used as taxi or ambulances, M2 and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Trailers: O3 and O4 

Maximum Inspection Intervals 

One year after the first entry into service of the first registration and annually thereafter. 

Inspection requirements 

5.2. Environmental nuisances; 

5.3. Noise emissions 

5.4. Other items related to the protection of the environment  

Methods of inspections 

The method of inspection set out in the annex to this Rule shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects 

The main reasons for rejection and the assessment of defects are given in the annex to this Rule. The three criteria for assessment of defects are defined as follows.  

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay. 

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it may still be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked. 

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the subsequent more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Rule no. 2 

Definitions 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3 and trailers of categories O3 and O4 used in international transport; 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum Inspection Intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1 used as taxi or ambulances, M2 and M 

Goods vehicles: N2 and N3 

Trailers: O3 and O4 

Maximum Inspection Intervals 

One year after the first entry into service of the first registration and annually thereafter 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

7.1. For each item to be tested, Annex I provides a minimum list of possible deficiencies and their level of severity. 

7.2. Deficiencies that are found during periodic testing of vehicles shall be categorised in one of the following groups: 

(a) "Minor deficiencies" having no significant effect on the safety of the vehicle or impact on the environment, and other minor non-compliances; 

(b) "Major deficiencies" that may prejudice the safety of the vehicle or have an impact on the environment or put other road users at risk, or other more significant non-compliances; 

(c) "Dangerous deficiencies", constituting a direct and immediate risk to road safety or having an impact on the environment which justifies that, a Member State or its competent authorities may prohibit the use of the vehicle on public roads. 

7.3. A vehicle having deficiencies falling into more than one of the deficiency groups referred to in paragraph 7.2. above shall be classified in the group corresponding to the more serious deficiency. A vehicle showing several deficiencies within the same inspection area as identified in the scope of the test referred to in paragraph 2 of Annex I, may be classified in the next most serious deficiency group if it can be demonstrated that the combined effect of those deficiencies results in a higher risk to road safety. 

Rule no. 3 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections, the items to be inspected are related to safety requirements of motor vehicles using compressed natural gas (CNG), Liqufied Petroleum Gas (LPG) and/or liquefied natural gas (LNG) in their propulsion system; 

1.2. Wheeled vehicles as defined in paragraph 2.4 used in international transports shall satisfy the requirements set out below when they are fitted with LPG, LNG or CNG engines according to UN Regulations Nos. 67, 110, 115 or 143; 

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2 above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule,  

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections; 

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the first registration after manufacture and the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement (see paragraph 2.1. above); 

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical administrative uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests declare, after carrying out the required verifications, that the wheeled vehicle submitted conforms to the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, as specified in Consolidated Resolution on the Construction of Vehicles (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, as amended), used in international transport; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without the use of tools to dismantle or remove any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement concerning the adoption of uniform technical prescriptions for wheeled vehicles, equipment and parts which can be fitted and/or used on wheeled vehicles and the conditions for reciprocal recognition of approvals granted on the basis of these prescriptions, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 16 October 1995; 

2.7. "Regulation" means a Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement. 

2.8. "Inappropriate repair or modification" means a repair or modification that adversely affects the road safety of the vehicle. 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum inspection intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle categories 

[Taxis and ambulances] 

Passenger-carrying motor vehicles: M2 above 3,500 kg and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Maximum inspection intervals 

One year after the first registration (or if the vehicle is not required to be registered, date of first use) and annually thereafter 

Technical inspection 

Vehicles to which these provisions apply must undergo a periodic technical inspection in accordance with Annex 1 hereafter together with the inspection defined in Rule 1 and Rule 2 annexed to the 1997 Agreement. 

Following verification, the International Technical Inspection Certificate shall confirm the compliance with at least the provisions of this annex. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover at least the items listed below, provided they are installed in the vehicle. 

Methods of inspection 

The method of inspection set out in the annex shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

Recommendations for the main reasons for rejection and the assessment of defects are also given in the annex. The three criteria for assessment of defects are defined as follows.  

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay.  

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it still may be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked.  

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the next more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on administrative authorities responsible for supervising the inspection tests and issuing the International Technical Inspection Certificates. 

Rule no. 4 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections, the items to be inspected are related to safety requirements of hybrid and electric vehicles; 

1.2. Wheeled vehicles as defined in paragraph 2.4 used in international transports shall satisfy the requirements set out below when they are considered electric or hybrid according to the UN Regulation No. 100; 

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2 above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule,  

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections; 

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the first registration after manufacture and the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement (see paragraph 2.1. above); 

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical administrative uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests declare, after carrying out the required verifications, that the wheeled vehicle submitted conforms to the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, as specified in Consolidated Resolution on the Construction of Vehicles (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, as amended), used in international transport whose permissible maximum mass exceeds 3,500 kg, except those used for the carriage of passengers and having not more than eight seats in addition to the driver's seat; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without the use of tools to dismantle or remove any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement concerning the adoption of uniform technical prescriptions for wheeled vehicles, equipment and parts which can be fitted and/or used on wheeled vehicles and the conditions for reciprocal recognition of approvals granted on the basis of these prescriptions, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 16 October 1995; 

2.7. "Regulation" means a Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement. 

2.8. "Inappropriate repair or modification" means a repair or modification that adversely affects the road safety of the vehicle. 

2.9. Hybrid and electric vehicles: according the scope or the Regulation No. 100. 

2.10. Residual Energy Storage System (RESS) means the rechargeable energy storage system that provides electric energy for electric propulsion. 

The REESS may include subsystem(s) together with the necessary ancillary systems for physical support, thermal management, electronic control and enclosures. 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum inspection intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every second two years thereafter 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M2 above 3,500 kg and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Maximum inspection intervals 

One year after the first registration (or if the vehicle is not required to be registered, date of first use) and annually thereafter 

Technical inspection 

Vehicles to which these provisions apply must undergo a periodic technical inspection in accordance with the annex hereafter together with the inspection defined in Rule 1, when applicable, and Rule 2 annexed to the 1997 Agreement. 

Following verification, the International Technical Inspection Certificate shall confirm the compliance with at least the provisions of this annex. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover at least the items listed below, provided they are installed in the vehicle. 

Methods of inspection 

The method of inspection set out in the annex shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

Recommendations for the main reasons for rejection and the assessment of defects are also given in the annex. The three criteria for assessment of defects are defined as follows. 

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay.  

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it still may be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked.  

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the next more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on administrative authorities responsible for supervising the inspection tests and issuing the International Technical Inspection Certificates. 

Valtioneuvoston asetus pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdystä sopimuksesta 

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain ( / ) nojalla: 
1 § 
Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta Wienissä 13 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn sopimuksen (SopS 35/2001), sellaisena kuin se on muutettuna Genevessä 1 päivänä syyskuuta 2004 (SopS 158/2004), Genevessä 4 päivänä huhtikuuta 2007 (SopS 57/2007) ja Genevessä 13 päivänä elokuuta 2019 tehdyillä muutoksilla, sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä joulukuuta 2001 (SopS 4/2021) tehdyn 1 normin ja siihen Genevessä 15 päivänä helmikuuta 2007 (SopS 19/2007) ja Genevessä 8 päivänä helmikuuta 2018 tehtyjen muutosten, sekä sopimukseen Genevessä 13 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn 2 normin (SopS 14/2014) ja siihen Genevessä 8 päivänä helmikuuta 2018 tehtyjen muutosten, sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä marraskuuta 2018 tehdyn 3 normin ja siihen Genevessä 26 päivänä syyskuuta 2020 tehtyjen muutosten sekä sopimukseen Genevessä 14 päivänä marraskuuta 2018 tehdyn 4 normin ja siihen Genevessä 26 päivänä syyskuuta 2020 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Tehdyt muutokset tulevat voimaan päivänä kuuta 2021. 
Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen päivänä kuuta 2021 ja tasavallan presidentti päivänä kuuta 2021.  
2 § 
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 
Liite

Konsolidoitu sopimusteksti 

SOPIMUS PYÖRILLÄ VARUSTETTUJEN AJONEUVOJEN MÄÄRÄAJOIN TOISTETTAVIEN KATSASTUSTEN YHDENMUKAISTEN EHTOJEN HYVÄKSYMISESTÄ SEKÄ NÄIDEN KATSASTUSTEN VASTAVUOROISESTA TUNNUSTAMISESTA 

Johdanto-osa 

SOPIMUSPUOLET, jotka 

OVAT TIETOISIA tieliikenteen kasvusta ja sen aiheuttamista lisääntyneistä vaaroista ja haitoista, mikä aiheuttaa kaikille sopimuspuolille samanlaisia ja yhtä vakavia turvallisuus- ja ympäristöongelmia; 

HALUAVAT yhdenmukaistaa Euroopan tieliikennettä koskevia normeja sekä varmistaa korkeamman turvallisuus- ja ympäristönsuojelutason; 

HALUAVAT määritellä tätä tarkoitusta varten pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavia katsastuksia koskevat riittävät yhdenmukaiset ehdot, jotta näille ajoneuvoille voidaan antaa katsastustodistus niiden kotimaassa; 

OTTAEN HUOMIOON, että tiettyjen pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten suorittamiseen tarvittava aika ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tieliikenteen harjoittajien välisiin kilpailuehtoihin sopimuspuolten alueella; ja että nykyiset testausjärjestelmät vaihtelevat eri alueilla; 

OTTAEN HUOMIOON, että sen vuoksi on välttämätöntä yhdenmukaistaa mahdollisimman paljon testien toistamistiheyttä ja pakollisia testauskohteita; 

OTTAEN HUOMIOON, että tässä sopimuksessa tarkoitetun toimenpiteen soveltamispäivämäärää vahvistettaessa olisi varattava riittävästi aikaa käyttöön otettavien tai laajennettavien testien tekemisen edellyttämien hallinnollisten ja teknisten järjestelyiden toteuttamiselle; 

OVAT SOPINEET seuraavaa: 

1 artikla 

Sopimuspuolet vahvistavat normit alueellaan rekisteröityjen pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavia katsastuksia varten sekä tunnustavat vastavuoroisesti kyseisten normien mukaisesti suoritetut katsastukset. Normit vahvistetaan kaikkien sopimuspuolten muodostamassa hallinnollisessa komiteassa 1 liitteessä olevien menettelytapasääntöjen mukaisesti sekä seuraavien kappaleiden ja artikloiden perusteella. 

Tässä sopimuksessa 

käsitteeseen "pyörillä varustetut ajoneuvot" sisältyvät kaikki moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut; 

käsitteeseen "katsastus" sisältyy kaikkien niiden laitteiden ja osien katsastus, joita käytetään pyörillä varustetuissa ajoneuvoissa ja joiden ominaisuudet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja energian säästöön; 

käsitteeseen "pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten normit" sisältyvät määräykset siitä yhtenäisesti sovellettavasta säännöllisin määräajoin toistettavasta menettelystä, jolla sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa annettujen normien vaatimuksia. Todisteena tästä toimii katsastustodistus, jonka malli annetaan tämän sopimuksen 2 liitteessä. 

Käsite ”liikennekelpoisuus” tarkoittaa ajoneuvon sellaista toimintakuntoa, jossa sitä voidaan käyttää yleisillä teillä ja se on turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan normeissa määriteltyjen mukainen. 

Käsite ”hyväksyntä” tarkoittaa menettelyä, jolla voidaan todistaa, että ajoneuvo täyttää vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitetyissä säännöissä tai kansallisessa/alueellisessa lainsäädännössä tarkoitetut asiaankuuluvat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset;  

Käsite ”puutteet” tarkoittaa teknisiä vikoja ja muita teknisessä tarkastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;  

Käsite ”katsastaja” tarkoittaa henkilöä, jonka sopimuspuoli tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään teknisiä tarkastuksia katsastusasemalla tai tapauskohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen puolesta;  

Käsite ”toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa viranomaista tai julkista elintä, jonka tehtäväksi sopimuspuoli on antanut katsastusjärjestelmän hallinnoinnin sekä tapauskohtaisesti myös katsastusten tekemisen;  

Käsite ”katsastusasema” tarkoittaa julkista tai yksityistä elintä tai laitosta, jonka sopimuspuoli on hyväksynyt tekemään katsastuksia;  

Käsite ”valvontaelin” tarkoittaa yhtä tai useampaa sopimuspuolen perustamaa elintä, joka vastaa katsastusasemien valvonnasta; 

Valvontaelin voi olla toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten osa. 

2 artikla 

1. Kun normi on vahvistettu 1 liitteessä määrätyn menettelyn mukaisesti, hallinnollinen komitea toimittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, josta jäljempänä käytetään nimitystä "pääsihteeri". Pääsihteeri antaa sen jälkeen ilmoituksen tästä normista sopimuspuolille mahdollisimman pian. 

Normi katsotaan hyväksytyksi, jollei yli kolmasosa sopimuspuolista ole kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin pääsihteeri toimitti ilmoituksen, ilmoittanut pääsihteerille vastustavansa normia. 

Normista on käytävä ilmi: 

(a) mitä pyörillä varustettujen ajoneuvojen luokkia se koskee sekä katsastuksen toistamistiheys; 

(b) tarkastettavat laitteet ja/tai osat; 

(c) testimenetelmät, joilla kaikki suoritusvaatimukset todennetaan; 

(d) katsastustodistuksen myöntämisehdot; 

(e) päivämäärä(t), jolloin normi tulee voimaan. 

Normiin voidaan tarvittaessa sisällyttää viittauksia toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamiin katsastuspaikkoihin, joissa pyörillä varustettujen ajoneuvojen katsastukset voidaan suorittaa. 

2. Kun normi on hyväksytty, pääsihteeri ilmoittaa siitä mahdollisimman pian kaikille sopimuspuolille, mainiten ne sopimuspuolet, jotka ovat vastustaneet normia ja joiden osalta normi ei tule voimaan. 

3. Hyväksytty normi tulee voimaan siinä ilmoitettuna päivänä(päivinä) tähän sopimukseen liitettynä normina, joka koskee kaikkia niitä sopimuspuolia, jotka eivät ole ilmoittaneet vastustavansa normia. 

4. Jokainen uusi sopimuspuoli voi liittymiskirjaansa tallettaessaan selittää, etteivät tietyt tai mitkään tähän sopimukseen liitetyt normit ole sen osalta sitovia. Jos tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleessa määrättyä, normiluonnosta koskevaa menettelyä sovelletaan sillä hetkellä, pääsihteeri antaa normiluonnoksen uudelle sopimuspuolelle tiedoksi, ja luonnos tulee voimaan uutta sopimuspuolta koskevana normina ainoastaan tämän artiklan 3 kohdassa määritellyin ehdoin siten että määräaika lasketaan siitä päivästä, jona luonnos on annettu tiedoksi kyseiselle sopimuspuolelle. Pääsihteeri myös ilmoittaa kaikille sopimuspuolille tällaisen voimaantulon päivämäärän. Pääsihteeri antaa myös tiedoksi kaikki normien soveltamatta jättämistä koskevat selitykset, joita sopimuspuolet voivat tehdä tässä kappaleessa määrätyin ehdoin. 

5. Jokainen normia soveltava sopimuspuolivoi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille yhden vuoden irtisanomisajalla, että sen hallintoelimet aikovat lopettaa sen soveltamisen. Pääsihteeri antaa tällaiset ilmoitukset tiedoksi muille sopimuspuolille. 

6. Jokainen sopimuspuoli, joka ei sovella jotakin tiettyä normia, voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille aikovansa vastaisuudessa soveltaa sitä, ja kyseinen normi tulee voimaan asianomaisen sopimuspuolen osalta kuudentenakymmenentenä päivänä tämän ilmoituksen antamisesta. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille sopimuspuolille jokaisesta normin voimaantulosta uuden sopimuspuolen osalta, mikä on tapahtunut tämän kappaleen määräysten mukaisesti. 

7. Sopimuspuolista, joiden osalta jokin normi on voimassa, käytetään jäljempänä nimitystä "normia soveltavat sopimuspuolet". 

8. Normit, jotka on liitetty tähän sopimukseen lisäyksinä, ovat sen erottamaton osa. 

3 artikla 

Tähän sopimukseen liitettyjä normeja voidaan muuttaa seuraavan menettelyn mukaisesti: 

1. Hallintokomitea vahvistaa normien muutokset 1 ja 2 artiklassa määrätyllä tavalla sekä 1 liitteessä määrätyn menettelyn mukaisesti. Hallintokomitea toimittaa normimuutoksen pääsihteerille muutoksen vahvistamisen jälkeen. Tämän jälkeen pääsihteeri ilmoittaa muutoksesta mahdollisimman pian normia soveltaville sopimuspuolille. 

2. Normin muutos katsotaan hyväksytyksi, ellei yli kolmasosa sopimuspuolista, jotka soveltavat normia ilmoituksen antamisen ajankohtana, ole kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona pääsihteeri on ilmoittanut asiasta, selittänyt pääsihteerille vastustavansa muutosta. Ellei pääsihteeri ole tämän ajanjakson kuluttua saanut vastustusta koskevia selityksiä yli kolmasosalta kyseistä normia soveltavista sopimuspuolista, pääsihteeri julistaa mahdollisimman pian kyseisen muutoksen hyväksytyksi ja niitä normeja soveltavia sopimuspuolia sitovaksi, jotka eivät ole selittäneet vastustavansa sitä. Kun normi on muutettu ja vähintään viidesosa muuttamatonta normia soveltavista sopimuspuolista myöhemmin ilmoittaa haluavansa jatkaa muuttamattoman normin soveltamista, muuttamaton normi katsotaan muutetun normin vaihtoehdoksi ja sisällytetään muodollisesti sellaisenaan kyseiseen normiin, ja sitä sovelletaan siitä päivästä lähtien, jona muutos on hyväksytty tai se on tullut voimaan. Tässä tapauksessa normia soveltavien sopimuspuolten velvoitteet ovat samat kuin 1 kappaleessa on määrätty. 

3. Jos uusi sopimuspuoli liittyy tähän sopimukseen pääsihteerin normimuutosta koskevan ilmoituksen ja sen voimaantulon välisenä aikana, kyseinen normi tulee voimaan tämän sopimuspuolen osalta vasta kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on muodollisesti hyväksynyt muutoksen, tai kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kuusi kuukautta on kulunut pääsihteerin tälle sopimuspuolelle tekemästä, ehdotettua muutosta koskevasta tiedonannosta. 

4 artikla 

1. Euroopan talouskomission jäsenmaat ja komissioon sen työjärjestyksen 8 kappaleen mukaisesti konsultatiivisiksi jäseniksi hyväksytyt maat, ja Euroopan talouskomission jäsenmaiden perustamat alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joille näiden jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien valtuuden tehdä jäsenvaltioita sitovia päätöksiä, voivat tulla tämän sopimuksen sopimuspuoliksi. 

2 artiklan 1 kappaleessa ja 3 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun äänten lukumäärän määräämistä varten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen äänimäärä on sama kuin niiden Euroopan talouskomission jäseninä olevien jäsenvaltioiden lukumäärä. 

2. Tiettyihin Euroopan talouskomission toimiin sen työjärjestyksen 11 kappaleen mukaisesti mahdollisesti osallistuvat Yhdistyneiden Kansakuntien jäseninä olevat maat ja tällaisten maiden muodostamat alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joille näiden jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien valtuuden tehdä jäsenvaltioita sitovia päätöksiä, voivat tulla tämän sopimuksen sopimuspuoliksi. 

2 artiklan 1 kappaleessa ja 3 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun äänten lukumäärän määräämistä varten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen äänimäärä on sama kuin niiden Yhdistyneiden Kansakuntien jäseninä olevien jäsenvaltioiden lukumäärä. 

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetut maat voivat tulla tämän sopimuksen sopimuspuoliksi: 

(a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimisvaraumia; 

(b) allekirjoittamalla sen ratifioimisvaraumin, ja sen jälkeen ratifioimalla sen; 

(c) liittymällä siihen. 

4. Ratifiointi tai liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä koskeva asiakirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. 

5. Sopimus on avoinna allekirjoittamista varten 13 päivästä marraskuuta 1997 alkaen 30 päivään kesäkuuta 1998 saakka. Tämän jälkeen se on avoinna liittymistä varten. 

5 artikla 

1. Tämä sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä, kun viisi 4 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuista maista on allekirjoittanut sen ilman ratifioimisvaraumaa tai on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa. 

2. Kunkin sellaisen maan osalta, joka ratifioi sopimuksen tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, tämä sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä, kun kyseinen maa on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa. 

6 artikla 

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. 

2. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen. 

7 artikla 

1. Jokainen maa voi allekirjoittaessaan tämän sopimuksen ilman ratifioimisvaraumaa tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai milloin tahansa sen jälkeen selittää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, että tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin tai joihinkin niistä alueista, joiden kansainvälisistä suhteista maa on vastuussa. Sopimusta aletaan soveltaa ilmoituksessa mainittuun alueeseen tai alueisiin kuudentenakymmenentenä päivänä siitä, kun pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen tai, ellei sopimus ole vielä voimassa kyseisenä päivänä, sen voimaan tulosta lähtien. 

2. Jokainen maa, joka on antanut tämän artiklan 1 kappaleen mukaisen selityksen tämän sopimuksen soveltamisesta alueeseen, jonka kansainvälisistä suhteista se on vastuussa, voi irtisanoa sopimuksen erikseen tämän alueen osalta 6 artiklan määräysten mukaisesti. 

8 artikla 

1. Kahden tai useamman sopimuspuolen väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista, tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista niiden välisin neuvotteluin. 

2. Jokainen riita, jota ei onnistuta ratkaisemaan neuvottelemalla, saatetaan ratkaistavaksi välimiesmenettelyyn minkä tahansa riidan osapuolena olevan sopimuspuolen pyynnöstä, ja se annetaan tällöin yhden tai useamman riidan osapuolten yhteisestä sopimuksesta valitun välimiehen ratkaistavaksi. Jos riidan osapuolena olevat sopimuspuolet eivät ole päässeet sopimukseen välimiehen tai välimiesten valinnasta kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona välimiesmenettelyä koskeva pyyntö on esitetty, voi mikä tahansa näistä sopimuspuolista pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä nimittämään yhden välimiehen, jonka ratkaistavaksi riita saatetaan. 

3. Tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti nimitetyn välimiehen tai välimiesten päätös sitoo riidan osapuolina olevia sopimuspuolia. 

9 artikla 

1. Kukin sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tämän sopimuksen, ratifioidessaan sen tai liittyessään siihen selittää, ettei se katso sopimuksen 8 artiklan sitovan itseään. 8 artikla ei sido muita sopimuspuolia suhteessa sellaiseen sopimuspuoleen, joka on tehnyt tällaisen varauman. 

2. Sopimuspuoli, joka on tehnyt tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. 

3. Mitään muita varaumia tähän sopimukseen tai sen liitteenä oleviin sääntöihin ei sallita; jokainen sopimuspuoli voi kuitenkin 2 artiklan määräysten mukaisesti selittää, ettei se aio soveltaa tiettyjä sääntöjä tai ettei se aio soveltaa mitään niistä. 

Artikla 10 

Itse sopimuksen ja sen liitteiden tekstiä voidaan muuttaa seuraavan menettelyn mukaisesti: 

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa yhtä tai useampaa muutosta tähän sopimukseen ja sen liitteisiin. Jokaiseen sopimukseen ja sen liitteisiin ehdotetun muutoksen teksti toimitetaan pääsihteerille, joka toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ja ilmoittaa siitä kaikille muille 4 artiklan 1 kappaleessa mainituille maille. 

2. Jokainen tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti toimitettu muutosehdotus katsotaan hyväksytyksi, jollei mikään sopimuspuoli vastusta sitä kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on toimittanut muutosehdotuksen. 

3. Pääsihteeri ilmoittaa mahdollisimman pian kaikille sopimuspuolille, onko muutosehdotusta vastustettu. Jos muutosehdotusta on vastustettu, muutosehdotusta ei katsota hyväksytyksi eikä sillä ole minkäänlaista vaikutusta. Ellei muutosta ole vastustettu, se tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu kuuden kuukauden ajanjakso on päättynyt. 

11 artikla 

Tämän sopimuksen 2, 3 ja 5 artiklassa määrättyjen ilmoitusten lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa sopimuspuolille: 

(a) 4 artiklan mukaisista allekirjoituksista, ratifioinneista ja liittymisistä; 

(b) tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä; 

(c) 6 artiklan mukaisista irtisanomisista; 

(d) 7 artiklan mukaisesti vastaanotetuista ilmoituksista; 

(e) 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vastaanotetuista selityksistä ja ilmoituksista; 

(f) kaikista 3 artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisista muutosten voimaantuloista; 

(g) kaikista 10 artiklan 3 kappaleen mukaisista muutosten voimaantuloista. 

12 artikla 

Sopimuspuolen nimeämät elimet ja laitokset voivat suorittaa määräajoin toistettavia katsastuksia tämän sopimuksen mukaisesti toisen sopimuspuolen puolesta edellyttäen, että sekä se sopimuspuoli, jossa ajoneuvo on rekisteröity että se sopimuspuoli, jossa ajoneuvo katsastetaan, tästä sopivat. Todistuksessa, joka on annettu 12 artiklan mukaisesti, on selkeästi mainittava kyseisten sopimuspuolten sopineen asiasta. 

13 artikla 

30 kesäkuuta 1998 jälkeen tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka lähettää sen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille 4 artiklan 1 ja 2 kappaleessa mainituille maille. 

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. 

TEHTY Wienissä 13 päivänä marraskuuta 1997 yhtenä englannin-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. 

Liite 1 

HALLINTOKOMITEAN KOKOONPANO jA MENETTELYTAPASÄÄNNÖT 

1 artikla 

Kaikki tämän sopimuksen sopimuspuolet tulee olla edustettuina hallintokomitean jäsenistössä. 

2 artikla 

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission pääsihteeri järjestää komitean sihteeristöpalvelut. 

3 artikla 

Komitea valitsee joka vuosi ensimmäisessä istunnossaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 

4 artikla 

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu komitean koolle Euroopan talouskomission alaisuudessa aina kun uuden normin tai normimuutoksen vahvistaminen on tarpeen. 

5 artikla 

Ehdotetuista uusista normeista äänestetään. Jokaisella sopimuspuolena olevalla maalla on yksi ääni. Päätösvaltaisuuteen tarvitaan vähintään puolet sopimuspuolista. Päätösvaltaisuuteen tarvittavaa lukumäärää määriteltäessä sopimuspuolina olevat alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt äänestävät edustamiensa jäsenvaltioiden äänimäärällä. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää järjestön muodostavien täysivaltaisten valtioiden puolesta. Uudet normiehdotukset voidaan vahvistaa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. 

6 artikla 

Ehdotetuista normimuutoksista äänestetään. Jokaisella sopimuspuolena olevalla maalla on yksi ääni. Päätösvaltaisuuteen tarvitaan vähintään puolet normia soveltavista sopimuspuolista. Päätösvaltaisuuteen tarvittavaa lukumäärää määriteltäessä sopimuspuolina olevat alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt äänestävät edustamiensa jäsenvaltioiden äänimäärällä. Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön edustaja voi äänestää niiden järjestön muodostavien täysivaltaisten valtioiden puolesta, jotka soveltavat normia. Uudet muutosehdotukset voidaan vahvistaa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. 

Liite 2 

KANSAINVÄLINEN KATSASTUSTODISTUS 

1. Hyväksytyt katsastustoimipisteet ovat vastuussa katsastuksen suorittamisesta, sovellettavien vuoden 1997 Wienin sopimukseen liitettyjen normien mukaisten katsastusvaatimusten täyttämisen hyväksymisestä sekä seuraavan katsastuksen viimeisimmän sallitun ajankohdan merkitsemisestä riville numero 12.5 kansainväliseen katsastustodistukseen, jonka malli annetaan jäljempänä; 

2. Kansainvälisen katsastustodistuksen tulee sisältää jäljempänä esitetyt tiedot. Todistus voi olla kokoa A6 (148x105 mm) oleva vihko, jossa on vihreä kansi ja valkoiset sisäsivut tai vihreä tai valkoinen kokoa A4 (210x197 mm) oleva paperiarkki, joka on taitettu kokoon A6 siten, että se osa, joka sisältää valtion kansallisuustunnuksen tai Yhdistyneiden Kansakuntien tunnuksen, muodostaa taitetun todistuksen kannen. 

Todistus voi olla myös sähköisessä muodossa, jos sen oikeaksi todistettu tuloste on tarvittaessa saatavilla. 

3. Todistuksen asiakohdat ja niiden sisältö tulee olla kirjoitettu todistuksen myöntävän sopimusvaltion kansallisella kielellä ja sama numerointi tulee säilyttää. 

4. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sopimusvaltioissa käytettäviä määräajoin toistettavien katsastusten todistuksia. Näiden malli tulee toimittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, jotta ne voidaan antaa tiedoksi sopimuspuolille. 

5. Käsin, kirjoituskoneella tai tietokoneella tehtyjen merkintöjen, joita kansainväliseen katsastustodistukseen saavat tehdä vain siihen toimivaltaiset viranomaiset, tulee olla latinalaisin kirjaimin. 

[Kansainvälisen katsastustodistuksen sisältö on jätetty tästä pois.] 

Normi 1 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät ympäristövaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista;  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset tarkistavat, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja ja luokkiin O3 ja O4 kuuluvia perävaunuja;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita sekä purkamatta tai irrottamatta mitään ajoneuvon osaa;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 14 päivänä syyskuuta 2017 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien Yhdistyneiden kansakuntien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden Yhdistyneiden kansakuntien vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista; 

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli  

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: takseina tai ambulansseina käytettävät luokkaan M1 kuuluvat ajoneuvot ja luokkiin M2 ja M3 kuuluvat ajoneuvot  

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Perävaunut: O3 ja O4 

Katsastusten enimmäisväli  

Vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka vuosi. 

Katsastukset  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus tämän normin liitteen mukaisesti.  

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän normin liitteen määräysten noudattaminen.  

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava seuraavat:  

5.1. Ajoneuvon tunnistetiedot;  

5.2. Ympäristöhaitat;  

5.3. Melupäästöt  

5.4. Muut ympäristönsuojeluun liittyvät kohteet  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on tämän normin liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Tämän normin liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin vielä ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan.  

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta.  

Siirtymämääräykset  

9.1. Tätä normia soveltavien sopimuspuolten on 24 kuukauden kuluttua tämän muutoksen voimaantulosta myönnettävä kansainvälisiä katsastustodistuksia vain, jos ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina muutoksella 2. 

9.2. Tämän normin edellisen muutoksen mukaisesti myönnetyt kansainväliset katsastustodistukset ovat voimassa niiden viimeiseen voimassaolopäivään saakka.  

Normi 2 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät turvallisuusvaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta valmistuksen jälkeisestä ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista (katso edellä 2.1 kohta);  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja ja luokkiin O3 ja O4 kuuluvia perävaunuja;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita ja käyttämättä työkaluja ajoneuvon minkään osan purkamiseen tai irrottamiseen;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 14 päivänä syyskuuta 2017 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien Yhdistyneiden kansakuntien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden Yhdistyneiden kansakuntien vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista; 

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

2.8. ”Epäasianmukainen korjaus tai muutos” tarkoittaa korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: takseina tai ambulansseina käytettävät luokkaan M1 kuuluvat ajoneuvot ja luokkiin M2 ja M3 kuuluvat ajoneuvot 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Perävaunut: O3 ja O4 

Katsastusten enimmäisväli 

Vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka vuosi  

Katsastus  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus jäljempänä olevan liitteen mukaisesti.  

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän liitteen määräysten noudattaminen.  

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet, jos ne liittyvät toimeenpanovaltiossa testattavan ajoneuvon pakollisiin varusteisiin.  

5.1. Ajoneuvon tunnistetiedot;  

5.2. Jarrulaitteisto;  

5.3. Ohjaus;  

5.4. Näkyvyys;  

5.5. Valaistuslaitteet ja sähköjärjestelmän osat;  

5.6. Akselit, pyörät, renkaat, jousitus  

5.7. Runko ja kori varusteineen;  

5.8. Muut varusteet;  

5.9. Kaupalliseen henkilöliikenteeseen käytettävien ajoneuvojen lisätarkastukset  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

7.1. Liitteessä I esitetään kunkin testattavan kohteen osalta vähimmäisluettelo mahdollisista puutteista ja niiden vakavuudesta.  

7.2. Ajoneuvojen määräaikaistestauksessa löydettävät puutteet luokitellaan yhteen seuraavista rymistä:  

(a)”Vähäiset puutteet”, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen tai ympäristöön, ja muut vähäiset vaatimuksenvastaisuudet;  

(b) ”Merkittävät puutteet”, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen tai ympäristöön tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, tai muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet.  

(c) ”Vaaralliset puutteet”, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön siten, että jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää ajoneuvon käytön yleisillä teillä.  

7.3. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen edellä 7.2. kohdassa tarkoitettuun puuteryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava vakavampaa puutetta vastaavaan ryhmään. Ajoneuvo, jossa on useita puutteita I liitteen 2 kohdassa tarkoitetun testin soveltamisalan samalla tarkastusalueella, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan puuteryhmään, jos näiden puutteiden yhteisvaikutuksesta voidaan osoittaa aiheutuvan suurempaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä.  

Siirtymämääräykset  

9.1. Tätä normia soveltavien sopimuspuolten on 24 kuukauden kuluttua tämän muutoksen voimaantulosta myönnettävä kansainvälisiä katsastustodistuksia vain, jos ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia sellaisina kuin ne ovat muutettuina muutoksella 1.  

9.2. Tämän normin edellisen muutoksen mukaisesti myönnetyt kansainväliset katsastustodistukset ovat voimassa niiden viimeiseen voimassaolopäivään saakka.  

Normi 3 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät paineistettua maakaasua (CNG), nestekaasua (LPG) ja/tai nesteytettyä maakaasua (LNG) moottorin polttoaineena käyttävien moottoriajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset, jos ne on varustettu LPG-, LNG- tai CNG-moottorilla YK:n säännön nro 67, 110, 115 tai 143 mukaisesti;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta valmistuksen jälkeisestä ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista (katso edellä 2.1 kohta);  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, sellaisena kuin se on muutettuna) määriteltyihin luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä ajoneuvoja;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita ja käyttämättä työkaluja ajoneuvon minkään osan purkamiseen tai irrottamiseen;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 16 päivänä lokakuuta 1995 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista;  

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

2.8. ”Epäasianmukainen korjaus tai muutos” tarkoittaa korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

[Taksit ja ambulanssit]  

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M2 (yli 3 500 kg) ja M3 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Katsastusten enimmäisväli 

Yhden vuoden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä (tai ensimmäisestä käyttöönottopäivästä, jos ajoneuvoa ei tarvitse rekisteröidä) ja tämän jälkeen vuosittain 

Katsastus  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus jäljempänä olevan liitteen 1 mukaisesti sekä vuoden 1997 sopimukseen liitetyssä normissa 1 ja normissa 2 määritelty katsastus. 

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän liitteen määräysten noudattaminen. 

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon.  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan.  

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä. 

Normi 4 

Soveltamisala  

1.1. Pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden katsastusten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetut tarkastettavat kohteet liittyvät hybridi- ja sähköajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin;  

1.2. 2.4 kohdassa määriteltyjen pyörillä varustettujen, kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ajoneuvojen on täytettävä jäljempänä määritellyt vaatimukset, jos ne katsotaan sähkö- tai hybridiajoneuvoiksi YK:n säännön nro 100 mukaisesti;  

1.3. Sopimuspuolet voivat päättää edellä olevan 1.2 kohdan mukaisen vaatimuksen soveltamisesta myös kotimaanliikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin.  

Määritelmät  

Tässä normissa  

2.1. ”Sopimus” tarkoittaa vuoden 1997 Wienin sopimusta pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta;  

2.2. ”Kansainvälinen katsastustodistus” tarkoittaa todistusta valmistuksen jälkeisestä ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sopimuksen 1 artiklan ja 2 liitteen määräysten mukaisista pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavista katsastuksista (katso edellä 2.1 kohta);  

2.3. ”Määräajoin toistettava katsastus” tarkoittaa yhtenäisesti sovellettavaa säännöllisin määräajoin toistettavaa hallinnollista menettelyä, jossa katsastustestien suorittamisesta vastaavat katsastuskeskukset todistavat vaadittujen tarkistusten toteuttamisen jälkeen, että katsastettavaksi toimitettu pyörillä varustettu ajoneuvo vastaa tämän normin vaatimuksia;  

2.4. ”Pyörillä varustettu ajoneuvo” tarkoittaa ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, sellaisena kuin se on muutettuna) määriteltyihin luokkiin M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 kuuluvia kansainvälisessä liikenteessä käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa ylittää 3 500 kg, lukuun ottamatta ajoneuvoja, joita käytetään matkustajien kuljetukseen ja joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi;  

2.5. ”Todentaminen” tarkoittaa sellaista todistetta tämän normin liitteessä määriteltyjen vaatimusten noudattamisesta, joka on saatu testien ja tarkastusten avulla käyttäen olemassa olevia menetelmiä ja laitteita ja käyttämättä työkaluja ajoneuvon minkään osan purkamiseen tai irrottamiseen;  

2.6. ”Vuoden 1958 Geneven sopimus” tarkoittaa Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyä ja 16 päivänä lokakuuta 1995 muutettua sopimusta pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista;  

2.7. ”Sääntö” tarkoittaa vuoden 1958 Geneven sopimukseen liitettyä sääntöä.  

2.8. ”Epäasianmukainen korjaus tai muutos” tarkoittaa korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta.  

2.9. ”Hybridi- ja sähköajoneuvot”: säännön nro 100 soveltamisalan mukaisesti.  

2.10. ”Jäännösenergian varastojärjestelmä (RESS-järjestelmä)” tarkoittaa ladattavaa energiavarastojärjestelmää, joka tuottaa sähköenergiaa sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.  

RESS-järjestelmä voi sisältää osajärjestelmän tai -järjestelmiä ja tarvittavat liitännäisjärjestelmät fyysistä tukemista, lämmönsäätelyä ja elektronista ohjausta varten sekä suojakoteloita.  

Katsastusjaksot  

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M1, lukuun ottamatta takseja ja ambulansseja  

Tavarankuljetusajoneuvot: N1 

Katsastusten enimmäisväli 

Neljän vuoden kuluttua ensimmäisen rekisteröinnin käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka toinen vuosi 

Ajoneuvoluokat 

Henkilökuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot: M2 (yli 3 500 kg) ja M3 

Tavarankuljetusajoneuvot: N2 ja N3 

Katsastusten enimmäisväli 

Yhden vuoden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä (tai ensimmäisestä käyttöönottopäivästä, jos ajoneuvoa ei tarvitse rekisteröidä) ja tämän jälkeen vuosittain 

Katsastus  

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille on suoritettava määräajoin toistettava katsastus jäljempänä olevan liitteen mukaisesti sekä tarvittaessa vuoden 1997 sopimukseen liitetyssä normissa 1 ja normissa 2 määritelty katsastus.  

Todentamisen jälkeen kansainvälisessä katsastustodistuksessa on vahvistettava ainakin tämän liitteen määräysten noudattaminen.  

Tarkastusvaatimukset  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet, jos niitä on asennettu ajoneuvoon.  

Tarkastusmenetelmät  

Vähimmäisvaatimuksena on liitteessä määritelty tarkastusmenetelmä. Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä jne.  

Pääasialliset hylkäämisperusteet ja puutteiden arviointi  

Liitteessä esitetään myös pääasiallisia hylkäämisperusteita ja puutteiden arviointia koskevat suositukset. Puutteiden kolme arviointiperustetta määritellään seuraavasti.  

7.1. ”Vähäiset puutteet” (MiD) ovat teknisiä puutteita, jotka eivät merkittävästi vaikuta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muita vähäisiä vaatimuksenvastaisuuksia. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut puutteet korjataan viipymättä.  

7.2. ”Merkittävät puutteet” (MaD) ovat puutteita, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuteen ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, sekä muita merkittävämpiä vaatimustenvastaisuuksia. Ajoneuvon käyttäminen tieliikenteessä ilman havaittujen puutteiden korjaamista ei ole sallittua, mutta ajoneuvo voidaan kuitenkin ajaa korjaamolle ja tämän jälkeen erikseen määriteltyyn paikkaan, jossa korjaukset tarkistetaan.  

7.3. ”Vaaralliset puutteet” (DD) ovat puutteita, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden siten, ettei ajoneuvoa tulisi missään tapauksessa käyttää tieliikenteessä.  

7.4. Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen puuteryhmään kuuluvia puutteita, tulisi luokitella vakavimman puutteen mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan ryhmään kuuluvia puutteita, voidaan luokitella seuraavaksi vakavampaan ryhmään, 

jos puutteiden yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.  

Nimet ja osoitteet  

Tätä normia soveltavien sopimuksen sopimusvaltioiden on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle perustiedot hallintoviranomaisista, jotka vastaavat katsastustestien valvonnasta ja kansainvälisten katsastustodistusten myöntämisestä.  

AGREEMENT CONCERNING THE ADOPTION OF UNIFORM CONDITIONS FOR PERIODICAL TECHNICAL INSPECTIONS OF WHEELED VEHICLES AND THE RECIPROCAL RECOGNITION OF SUCH INSPECTIONS 

Preamble 

The Contracting Parties,  

Recognizing the growth of road traffic and the resultant increase in danger and nuisance which presents all Contracting Parties with safety and environmental problems of a similar nature and seriousness; 

Desiring to achieve greater uniformity in the rules adapted to the technical progress governing international road traffic and to ensure a high level of safety and protection of the environment; 

Desiring to define for this purpose uniform conditions on Periodical Technical Inspections of wheeled vehicles that it will suffice for these vehicles to fulfil in order to be certified in their countries; 

Whereas the time needed to carry out such Periodical Technical Inspections of certain wheeled vehicles and the expense thereby incurred are factors which can affect the competitive conditions between road-transport operators in the territories of the Contracting Parties; whereas the present systems of testing vary from one territory to another; 

Whereas it is therefore necessary to harmonize as far as possible the frequency of tests and the compulsory items to be tested; 

Whereas the fixing of the date of application of the measure referred to in this Agreement should allow time for the administrative and technical arrangements required for carrying out the tests to be set up or extended in scope;  

Have agreed as follows: 

Article 1 

The Contracting Parties shall establish Rules for periodical technical inspections of wheeled vehicles registered in their territory and shall reciprocally recognize the inspections carried out in accordance with those Rules. The Rules shall be established through an Administrative Committee made up of all the Contracting Parties in conformity with the Rules of Procedure set out in Appendix 1 and on the basis of the following paragraphs and articles. 

For the purposes of this Agreement, 

The term "wheeled vehicles" shall include any motor vehicles and their trailers; 

The term "technical inspection" shall include the periodical uniform inspection of any equipment and parts which are used on wheeled vehicles and whose characteristics have a bearing on road safety, protection of the environment and energy saving;  

The term "rules for periodical technical inspections of wheeled vehicles" shall include provisions for the proof of the periodical administrative uniform procedure by which the competent authorities of a Contracting Party declare, after the required verifications have been carried out, that the wheeled vehicle conforms to the requirements of the given Rules. As proof shall serve a technical inspection certificate the model of which is reproduced in Appendix 2 to this Agreement. 

The term "roadworthiness" means a property of vehicles to be in a suitable operating condition to be used on public roads, compliant with safety and environmental characteristics as prescribed by the Rules. 

The term "approval" means a procedure whereby it can be certified that a vehicle satisfies the relevant administrative provisions and technical requirements referred to in the Regulations annexed to the 1958 Geneva Agreement or by national / regional legislation;  

The term "deficiencies" means technical defects and other instances of non-compliance found during a technical inspection;  

The term "inspector" means a person authorised by a Contracting Party or by its competent authority to carry out technical inspection in a testing centre or, where appropriate, on behalf of a competent authority;  

The term "competent authority" means an authority or public body entrusted by a Contracting Party with responsibility for managing the system of technical inspection, including, where appropriate, the carrying-out of technical inspections;  

The term "testing centre" means a public or private body or establishment authorised by a Contracting Party to carry out technical inspections;  

The term "supervising body" means a body or bodies set up by a Contracting Party, responsible for the supervision of testing centres. A supervising body can be part of the competent authority or competent authorities. 

Article 2 

1. A Rule, after having been established in accordance with the procedure indicated in Appendix 1, shall be communicated by the Administrative Committee to the Secretary-General of the United Nations, hereinafter called "Secretary-General". As soon as possible thereafter the Secretary-General shall give notification of this Rule to the Contracting Parties. 

The Rule will be considered as adopted unless, within a period of six months from its notification by the Secretary-General, more than one-third of the Contracting Parties at the time of notification have informed the Secretary-General of their disagreement with the Rule. 

The Rule shall cover the following: 

(a) The categories of wheeled vehicles concerned and the frequency of its inspection; 

(b) The equipment and/or parts to be inspected; 

(c) Test methods, and equipment by which any performance requirements are to be demonstrated; 

(d) Conditions for granting inspection certificate;  

(e) The date(s) on which the Rule enters into force. 

The Rule may, if needed, include references to the test centres authorised by the competent authorities where the inspections of wheeled vehicles may be carried out. 

2. When a Rule has been adopted the Secretary-General shall so notify as soon as possible all the Contracting Parties, specifying which Contracting Parties have objected and in respect of which the Rule shall not enter into force. 

3. The adopted Rule shall enter into force on the date(s) specified therein as a Rule annexed to this Agreement for all Contracting Parties which did not notify their disagreement. 

4. Any new Contracting Party may, when depositing its instrument of accession, declare that it is not bound by certain Rules then annexed to this Agreement or that it is not bound by any of them. If, at that time, the procedure laid down in paragraphs 1, 2 and 3 of this Article is in progress for a draft rule, the Secretary-General shall communicate such draft rule to the new Contracting Party and the draft shall enter into force as a Rule for the new Contracting Party only on the conditions specified in paragraph 3 of this Article, the time allowed being counted from the date of the communication of the draft to that Party. The Secretary-General shall notify all the Contracting Parties of the date of such entry into force. He shall also communicate to them all declarations concerning the non-application of certain Rules that any Contracting Party may make in accordance with the terms of this paragraph. 

5. Any Contracting Party applying a Rule may at any time notify the Secretary-General, subject to one year's notice, that its administration intends to cease applying it. Such notification shall be communicated by the Secretary-General to the other Contracting Parties. 

6. Any Contracting Party not applying a Rule may at any time notify the Secretary-General that it intends henceforth to apply it, and the Rule will then enter into force for this Party on the sixtieth day after this notification. The Secretary-General shall notify all the Contracting Parties of every entry into force of a Rule for a new Contracting Party effected in accordance with the terms of this paragraph. 

7. The Contracting Parties for which a Rule is in force shall hereinafter be referred to as "the Contracting Parties applying a Rule." 

8. The Rules annexed to this Agreement as Addenda to this Agreement shall form an integral part thereof. 

Article 3 

The Rules annexed to this Agreement may be amended in accordance with the following procedure: 

1. Amendments to Rules shall be established by the Administrative Committee as described in Articles 1 and 2 and in accordance with the procedure indicated in Appendix 1. An amendment to the Rule, after having been established, shall be communicated by the Administrative Committee to the Secretary-General. As soon as possible thereafter the Secretary-General shall give notification of this amendment to the Contracting Parties applying the Rule. 

2. An amendment to a Rule will be considered to be adopted unless, within a period of six months from its notification by the Secretary-General, more than one-third of the Contracting Parties applying the Rule at the time of notification have informed the Secretary-General of their disagreement with the amendment. If, after this period, the Secretary-General has not received declarations of disagreement of more than one-third of the Contracting Parties applying the Rule, the Secretary-General shall as soon as possible declare the amendment as adopted and binding upon those Contracting Parties applying the Rule who did not declare themselves opposed to it. When a Rule is amended and at least one-fifth of the Contracting Parties applying the unamended Rule subsequently declare that they wish to continue to apply the unamended Rule, the unamended Rule will be regarded as an alternative to the amended Rule and will be incorporated formally as such into the Rule with effect from the date of adoption of the amendment or its entry into force. In this case the obligations of the Contracting Parties applying the Rule shall be the same as set out in paragraph 1. 

3. Should a new Contracting Party accede to this Agreement between the time of the notification of the amendment to a Rule by the Secretary-General and its entry into force, the Rule in question shall not enter into force for that Contracting Party until two months after it has formally accepted the amendment or two months after the lapse of a period of six months since the communication to that Party by the Secretary-General of the proposed amendment. 

Article 4 

1. Countries members of the Economic Commission for Europe, countries admitted to the Commission in a consultative capacity in accordance with paragraph 8 of the Commission's Terms of Reference, and regional economic integration organizations set up by countries members of the Economic Commission for Europe to which their Member States have transferred powers in the fields covered by this Agreement, including the power to make binding decisions on their Member States, may become Contracting Parties to this Agreement. 

For the determination of the number of votes referred to in Article 2, paragraph 1 and in Article 3, paragraph 2, regional economic integration organizations vote with the number of votes of their Member States being members of the Economic Commission for Europe. 

2. Countries Members of the United Nations as may participate in certain activities of the Economic Commission for Europe in accordance with Paragraph 11 of the Commission's Terms of Reference and regional economic integration organizations of such countries to which their Member States have transferred powers in the fields covered by this Agreement including power to make binding decisions on their Member States may become Contracting Parties to this Agreement. 

For the determination of the number of votes referred to in Article 2, paragraph 1 and in Article 3, paragraph 2, regional economic integration organizations vote with the number of votes of their Member States being Members of the United Nations. 

3. Countries under paragraphs 1 and 2 of this Article may become Contracting Parties to the Agreement:  

(a) by signing it without reservation to a ratification; 

(b) by ratifying it after signing it subject to ratification; 

(c) by acceding to it. 

4. Ratification or accession shall be effected by the deposit of an instrument with the Secretary-General of the United Nations. 

5. The Agreement shall be open for signature from 12 November 1997 until 30 June 1998 inclusive. Thereafter, it shall be open for accession. 

Article 5 

1. This Agreement shall come into force on the sixtieth day after five of the countries referred to in paragraph 1 of Article 4 thereof have signed it without reservation of ratification or have deposited their instruments of ratification or accession. 

2. For any country ratifying or acceding to the Agreement after its entry into force this Agreement shall enter into force on the sixtieth day after the said country has deposited its instrument of ratification or accession. 

Article 6 

1. Any Contracting Party may denounce this Agreement by so notifying the Secretary-General of the United Nations. 

2. Denunciation shall take effect twelve months after the date of receipt by the Secretary-General of such notification. 

Article 7 

1. Any country may, at the time of signing this Agreement without reservation of ratification or of depositing its instrument of ratification or accession or at any time thereafter, declare by notification addressed to the Secretary-General of the United Nations that this Agreement shall extend to all or any of the territories for the international relations of which it is responsible. The Agreement shall extend to the territory or territories named in the notification as from the sixtieth day after its receipt by the Secretary-General or, if on that day the Agreement has not yet entered into force, as from its entry into force. 

2. Any country which has made a declaration in accordance with paragraph 1 of this Article extending this Agreement to any territory for whose international relations it is responsible may denounce the Agreement separately in respect of that territory, in accordance with the provisions of Article 6. 

Article 8 

1. Any dispute between two or more Contracting Parties concerning the interpretation or application of this Agreement shall, so far as possible, be settled by negotiation between them. 

2. Any dispute which is not settled by negotiation shall be submitted to arbitration if any one of the Contracting Parties in dispute so requests and shall be referred accordingly to one or more arbitrators selected by agreement between the Parties in dispute. If within three months from the date of the request for arbitration the Parties in dispute are unable to agree on the selection of an arbitrator or arbitrators, any of those Parties may request the Secretary-General of the United Nations to nominate a single arbitrator to whom the dispute shall be referred for decision. 

3. The decision of the arbitrator or arbitrators appointed in accordance with paragraph 2 of this Article shall be binding on the Contracting Parties in dispute. 

Article 9 

1. Each Contracting Party may, at the time of signing, ratifying or acceding to this Agreement, declare that it does not consider itself bound by Article 8 of the Agreement. Other Contracting Parties shall not be bound by Article 8 in respect of any Contracting Party which has entered such a reservation. 

2. Any Contracting Party having entered a reservation as provided for in paragraph 1 of this Article may at any time withdraw such reservation by notifying the Secretary-General of the United Nations. 

3. No other reservation to this Agreement or to the Rules annexed thereto shall be permitted; but any Contracting Party may, in accordance with the terms of Article 1, declare that it does not propose to apply certain of the Rules or that it does not propose to apply any of them. 

Article 10 

The text of the Agreement itself and of its Appendices may be amended in accordance with the following procedure: 

1. Any Contracting Party may propose one or more amendments to this Agreement and its Appendices. The text of any proposed amendment to the Agreement and its Appendices shall be transmitted to the Secretary-General, who shall transmit it to all Contracting Parties and inform all other countries referred to in paragraph 1 of Article 4 thereof. 

2. Any proposed amendment circulated in accordance with paragraph 1 of this Article shall be deemed to be accepted if no Contracting Party expresses an objection within a period of six months following the date of circulation of the proposed amendment by the Secretary-General. 

3. The Secretary-General shall, as soon as possible, notify all Contracting Parties whether an objection to the proposed amendment has been expressed. If an objection to the proposed amendment has been expressed, the amendment shall be deemed not to have been accepted, and shall be of no effect whatever. If no such objection has been expressed, the amendment shall enter into force for all Contracting Parties three months after the expiry of the period of six months referred to in paragraph 2 of this Article. 

Article 11 

In addition to the notification provided for in Articles 2, 3 and 5 of this Agreement, the Secretary-General of the United Nations shall notify the Contracting Parties of: 

(a) signatures, ramifications and accessions in accordance with Article 4; 

(b) the dates of entry into force of this Agreement in accordance with Article 5; 

(c) denunciations in accordance with Article 6; 

(d) notifications received in accordance with Article 7; 

(e) declarations and notifications received in accordance with paragraphs 1 and 2 of Article 9; 

(f) the entry into force of any amendment in accordance with paragraphs 1 and 2 of Article 3; 

(g) the entry into force of any amendment in accordance with paragraph 3 of Article 10. 

Article 12 

Bodies or establishments designated by a Contracting Party may carry out periodical technical inspections in accordance with this Agreement on behalf of another Contracting Party provided both the Contracting Party where the vehicle is registered and the Contracting Party where the inspections are to take place are in agreement. The certificate delivered in application of Article 12 must clearly make reference to the agreement between the concerned Contracting Parties. 

Article 13 

After 30 June 1998 the original of this Agreement shall be deposited with the Secretary-General of the United Nations, who shall transmit certified true copies to each of the countries mentioned in paragraphs 1 and 2 of Article 4 thereof. 

In witness whereof, the undersigned, being duly authorized thereto, have signed this Agreement. 

Done at Vienna on 13 November 1997 in a single copy in the English, French and Russian languages, each text being equally authentic. 

Appendix 1 

Composition and rules of procedure of the administrative committee 

Article 1 

The members of the Administrative Committee shall be composed of all the Contracting Parties to the Agreement. 

Article 2 

The Executive Secretary of the United Nations Economic Commission for Europe shall provide the Committee with secretariat services. 

Article 3 

The Committee shall, at its first session each year, elect a Chair and Vice-Chair. 

Article 4 

The Secretary-General of the United Nations shall convene the Committee under the auspices of the Economic Commission for Europe whenever a new Rule or an amendment to a Rule is required to be established. 

Article 5 

Proposed new Rules shall be put to the vote. Each country, Contracting Party to the Agreement shall have one vote. A quorum consisting of not less than half of the Contracting Parties is required for the purposes of taking decisions. For the determination of the quorum regional economic integration organizations, being Contracting Parties to the Agreement, vote with the number of votes of their Member States. The representative of a regional economic integration organization may deliver the votes of its constituent sovereign countries. New Draft Rules shall be established by a two-thirds majority of those present and voting. 

Article 6 

Proposed amendments to Rules shall be put to the vote. Each country, Contracting Party to the Agreement applying the Rule shall have one vote. A quorum of not less than half of the Contracting Parties applying the Rule is required for the purposes of taking decisions. For the determination of the quorum, regional economic integration organizations, being Contracting Parties to the Agreement, vote with the number of votes of their Member States. The representative of a regional economic integration organization may deliver the votes of those of its constituent sovereign countries which apply the Regulation. Draft Amendments to Rules shall be established by a two-thirds majority of those present and voting. 

APPENDIX 2 

International technical inspection certificate 

1.Authorised Тesting Сentres are responsible for conducting the inspection tests, granting the confirmation of compliance with the inspection requirements of the relevant Rule(s) annexed to the 1997 Vienna Agreement, and specifying the latest date of next inspection to be indicated in line No. 12.5 of the International Technical Inspection Certificate, the model of which is reproduced hereafter; 

2. The International Technical Inspection Certificate shall contain the information indicated hereafter. It may be a booklet in format A6 (148x105 mm), with a green cover and white inside pages, or a sheet of green or white paper of format A4 (210x197) folded to format A6 in such a way that the section containing the distinguishing sign of the state or of the United Nations forms the top of the folded Certificate. 

The certificate may also be in electronic form, provided a certified printout of the certificate is made available when required. 

3. Items of the certificate and their content shall be printed in the national language of the issuing Contracting Party by maintaining the numbering. 

4. The periodical technical inspection reports, which are in use in the countries of the Contracting Parties to the Agreement, may be used as an alternative. A sample of them shall be transmitted to the Secretary-General of the United Nations for information to the Contracting Parties. 

5. Handwritten, typed or computer generated entries on the International Technical Inspection Certificate to be made exclusively by the competent authorities, shall be in Latin characters. 

Rule no. 1 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the Adoption of Uniform Conditions for Periodical Technical Inspections of Wheeled Vehicles and the Reciprocal Recognition of such Inspections, the items to be inspected are related to environmental requirements; 

1.2. Wheeled vehicles defined in paragraph 2.4 and used in international transport shall satisfy the requirements set out below;  

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2. above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule, 

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the Adoption of Uniform Conditions for Periodical Technical Inspections of Wheeled Vehicles and the Reciprocal Recognition of such Inspections;  

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement;  

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests verify that the wheeled vehicle submitted complies with the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, and trailers of categories O3 and O4 used in international transport; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without dismantling or removing any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement Concerning the Adoption of Harmonized Technical United Nations Regulations for Wheeled Vehicles, Equipment and Parts which can be Fitted and/or be Used on Wheeled Vehicles and the Conditions for Reciprocal Recognition of Approvals Granted on the Basis of these United Nations Regulations, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 14 September 2017; 

2.7. "Regulation" means a UN Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement.  

Periodicity of technical inspections 

Vehicle Categries 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum Inspection Intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1 used as taxi or ambulances, M2 and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Trailers: O3 and O4 

Maximum Inspection Intervals 

One year after the first entry into service of the first registration and annually thereafter. 

Technical inspections 

Vehicles to which these provisions apply must undergo a periodic technical inspection in accordance with the annex to this Rule hereafter. 

Following verification, the compliance with at least the provisions of the annex to this Rule shall be confirmed by the International Technical Inspection Certificate. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover: 

5.1. The identification of the vehicle; 

5.2. Environmental nuisances; 

5.3. Noise emissions 

5.4. Other items related to the protection of the environment  

Methods of inspections 

The method of inspection set out in the annex to this Rule shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects 

The main reasons for rejection and the assessment of defects are given in the annex to this Rule. The three criteria for assessment of defects are defined as follows.  

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay. 

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it may still be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked. 

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the subsequent more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on Administrative Authorities responsible for supervising the inspection tests. 

Transitional provisions 

9.1. As from 24 months after the date of entry into force of this Revision, Contracting Parties applying this Rule shall grant the International Technical Inspection Certificates only if the vehicle meets the requirements of this Rule as amended by the Revision 2. 

9.2. The International Technical Inspection Certificates issued according to previous revision of this Rule will be valid until the expiry date indicated therein. 

Rule no. 2 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the Adoption of Uniform Conditions for Periodical Technical Inspections of Wheeled Vehicles and the Reciprocal Recognition of such Inspections, the items to be inspected are related to safety requirements; 

1.2. Wheeled vehicles as defined in paragraph 2.4 used in international transport shall satisfy the requirements set out below; 

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2. above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule,  

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the Adoption of Uniform Conditions for Periodical Technical Inspections of Wheeled Vehicles and the Reciprocal Recognition of such Inspections; 

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the first registration after manufacture and the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement (see paragraph 2.1. above); 

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical administrative uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests declare, after carrying out the required verifications, that the wheeled vehicle submitted conforms to the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3 and trailers of categories O3 and O4 used in international transport; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without the use of tools to dismantle or remove any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement Concerning the Adoption of Harmonized Technical United Nations Regulations for Wheeled Vehicles, Equipment and Parts which can be Fitted and/or be Used on Wheeled Vehicles and the Conditions for Reciprocal Recognition of Approvals Granted on the Basis of these United Nations Regulations, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 14 September 2017; 

2.7. "Regulation" means a UN Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement. 

2.8. "Inappropriate repair or modification" means a repair or modification that adversely affects the road safety of the vehicle. 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum Inspection Intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle Categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1 used as taxi or ambulances, M2 and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Trailers: O3 and O4 

Maximum Inspection Intervals 

One year after the first entry into service of the first registration and annually thereafter 

Technical inspection 

Vehicles to which these provisions apply shall undergo a periodic technical inspection in accordance with the annex hereafter. 

Following verification, the International Technical Inspection Certificate shall confirm the compliance with at least the provisions of this annex. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover at least the items listed below, provided that these are related to the obligatory equipment of the vehicle being tested in the implementing State concerned. 

5.1. Identification of the vehicle; 

5.2. Braking equipment; 

5.3. Steering; 

5.4. Visibility; 

5.5. Lighting equipment and parts of electric system; 

5.6. Axles, wheels, tyres, suspension; 

5.7. Chassis and chassis attachments; 

5.8. Other equipment; 

5.9. Additional inspections of vehicles for the commercial carriage of passengers. 

Methods of inspection 

The method of inspection set out in the annex shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

7.1. For each item to be tested, Annex I provides a minimum list of possible deficiencies and their level of severity. 

7.2. Deficiencies that are found during periodic testing of vehicles shall be categorised in one of the following groups: 

(a) "Minor deficiencies" having no significant effect on the safety of the vehicle or impact on the environment, and other minor non-compliances; 

(b) "Major deficiencies" that may prejudice the safety of the vehicle or have an impact on the environment or put other road users at risk, or other more significant non-compliances; 

(c) "Dangerous deficiencies", constituting a direct and immediate risk to road safety or having an impact on the environment which justifies that, a Member State or its competent authorities may prohibit the use of the vehicle on public roads. 

7.3. A vehicle having deficiencies falling into more than one of the deficiency groups referred to in paragraph 7.2. above shall be classified in the group corresponding to the more serious deficiency. A vehicle showing several deficiencies within the same inspection area as identified in the scope of the test referred to in paragraph 2 of Annex I, may be classified in the next most serious deficiency group if it can be demonstrated that the combined effect of those deficiencies results in a higher risk to road safety. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on Administrative Authorities responsible for supervising the inspection tests and issuing the International Technical Inspection Certificates. 

Transitional provisions 

9.1. As from 24 months after the date of entry into force of this Revision, Contracting Parties applying this Rule shall grant the International Technical Inspection Certificates only if the vehicle meets the requirements of this Rule as amended by the Revision 1. 

9.2. The International Technical Inspection Certificates issued according to previous revision of this Rule will be valid until the expiry date indicated therein. 

Rule no. 3 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections, the items to be inspected are related to safety requirements of motor vehicles using compressed natural gas (CNG), Liqufied Petroleum Gas (LPG) and/or liquefied natural gas (LNG) in their propulsion system; 

1.2. Wheeled vehicles as defined in paragraph 2.4 used in international transports shall satisfy the requirements set out below when they are fitted with LPG, LNG or CNG engines according to UN Regulations Nos. 67, 110, 115 or 143; 

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2 above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule,  

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections; 

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the first registration after manufacture and the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement (see paragraph 2.1. above); 

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical administrative uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests declare, after carrying out the required verifications, that the wheeled vehicle submitted conforms to the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, as specified in Consolidated Resolution on the Construction of Vehicles (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, as amended), used in international transport; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without the use of tools to dismantle or remove any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement concerning the adoption of uniform technical prescriptions for wheeled vehicles, equipment and parts which can be fitted and/or used on wheeled vehicles and the conditions for reciprocal recognition of approvals granted on the basis of these prescriptions, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 16 October 1995; 

2.7. "Regulation" means a Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement. 

2.8. "Inappropriate repair or modification" means a repair or modification that adversely affects the road safety of the vehicle. 

  

Periodicity of technical inspections 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum inspection intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every two years thereafter 

Vehicle categories 

[Taxis and ambulances] 

Passenger-carrying motor vehicles: M2 above 3,500 kg and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Maximum inspection intervals 

One year after the first registration (or if the vehicle is not required to be registered, date of first use) and annually thereafter 

Technical inspection 

Vehicles to which these provisions apply must undergo a periodic technical inspection in accordance with Annex 1 hereafter together with the inspection defined in Rule 1 and Rule 2 annexed to the 1997 Agreement. 

Following verification, the International Technical Inspection Certificate shall confirm the compliance with at least the provisions of this annex. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover at least the items listed below, provided they are installed in the vehicle. 

Methods of inspection 

The method of inspection set out in the annex shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

Recommendations for the main reasons for rejection and the assessment of defects are also given in the annex. The three criteria for assessment of defects are defined as follows.  

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay.  

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it still may be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked.  

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the next more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on administrative authorities responsible for supervising the inspection tests and issuing the International Technical Inspection Certificates. 

Rule no. 4 

Scope 

1.1. For the purpose of Article 1 of the Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections, the items to be inspected are related to safety requirements of hybrid and electric vehicles; 

1.2. Wheeled vehicles as defined in paragraph 2.4 used in international transports shall satisfy the requirements set out below when they are considered electric or hybrid according to the UN Regulation No. 100; 

1.3. Contracting Parties may decide to extend the requirement of paragraph 1.2 above also to vehicles used in domestic transport. 

Definitions 

For the purpose of this Rule,  

2.1. "Agreement" means the 1997 Vienna Agreement concerning the adoption of uniform conditions for periodical technical inspections of wheeled vehicles and the reciprocal recognition of such inspections; 

2.2. "International Technical Inspection Certificate" means a certificate about the first registration after manufacture and the periodical technical inspections of wheeled vehicles in compliance with the provisions of Article 1 and Appendix 2 of the Agreement (see paragraph 2.1. above); 

2.3. "Periodical Technical Inspection" means a periodical administrative uniform procedure by which the authorized technical Inspection Centres responsible for conducting the inspection tests declare, after carrying out the required verifications, that the wheeled vehicle submitted conforms to the requirements of this Rule; 

2.4. "Wheeled vehicle" means motor vehicles of categories M1, M2, M3, N1, N2 and N3, as specified in Consolidated Resolution on the Construction of Vehicles (RE.3) (TRANS/WP.29/78/Rev.6, as amended), used in international transport whose permissible maximum mass exceeds 3,500 kg, except those used for the carriage of passengers and having not more than eight seats in addition to the driver's seat; 

2.5. "Verification" means the proof of compliance with the requirements set out in the annex to this Rule through tests and checks carried out using techniques and equipment currently available, and without the use of tools to dismantle or remove any part of the vehicle; 

2.6. "1958 Geneva Agreement" means the Agreement concerning the adoption of uniform technical prescriptions for wheeled vehicles, equipment and parts which can be fitted and/or used on wheeled vehicles and the conditions for reciprocal recognition of approvals granted on the basis of these prescriptions, done at Geneva on 20 March 1958 and amended as of 16 October 1995; 

2.7. "Regulation" means a Regulation annexed to the 1958 Geneva Agreement. 

2.8. "Inappropriate repair or modification" means a repair or modification that adversely affects the road safety of the vehicle. 

2.9. Hybrid and electric vehicles: according the scope or the Regulation No. 100. 

2.10. Residual Energy Storage System (RESS) means the rechargeable energy storage system that provides electric energy for electric propulsion. 

The REESS may include subsystem(s) together with the necessary ancillary systems for physical support, thermal management, electronic control and enclosures. 

Periodicity of technical inspections 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M1, except taxis and ambulances 

Goods vehicles: N1 

Maximum inspection intervals 

Four years after the first entry into service of the first registration and every second two years thereafter 

Vehicle categories 

Passenger-carrying motor vehicles: M2 above 3,500 kg and M3 

Goods vehicles: N2 and N3 

Maximum inspection intervals 

One year after the first registration (or if the vehicle is not required to be registered, date of first use) and annually thereafter 

Technical inspection 

Vehicles to which these provisions apply must undergo a periodic technical inspection in accordance with the annex hereafter together with the inspection defined in Rule 1, when applicable, and Rule 2 annexed to the 1997 Agreement. 

Following verification, the International Technical Inspection Certificate shall confirm the compliance with at least the provisions of this annex. 

Inspection requirements 

The inspection shall cover at least the items listed below, provided they are installed in the vehicle. 

Methods of inspection 

The method of inspection set out in the annex shall be the minimum requirement. Where a method of inspection is given as visual, it means that in addition to looking at the items, the inspector can also handle them, evaluate noise, etc. 

Main reasons for rejection and assessment of defects  

Recommendations for the main reasons for rejection and the assessment of defects are also given in the annex. The three criteria for assessment of defects are defined as follows.  

7.1. "Minor defects" (MiD) are technical defects that have no significant effect on the safety of the vehicle and other minor non-compliances. The vehicle does not have to be re-examined as it can reasonably be expected that the detected defects will be rectified without delay.  

7.2. "Major defects" (MaD) are defects that may prejudice the safety of the vehicle and/or put other road users at risk and other more significant non-compliances. Further use of the vehicle on the road without repair of the detected defects is not allowed although it still may be driven to a place for repair and afterwards to a specified location for the repair to be checked.  

7.3. "Dangerous defects" (DD) are defects that constitute a direct and immediate risk to road safety such that the vehicle should not be used on the road under any circumstances. 

7.4. A vehicle having defects falling into more than one defect group should be classified according to the most serious defect. A vehicle showing several defects of the same group can be classified in the next more serious group if their combined effect makes the vehicle more dangerous. 

Names and addresses 

The Contracting Parties to the Agreement applying this Rule shall communicate to the United Nations Secretariat basic information on administrative authorities responsible for supervising the inspection tests and issuing the International Technical Inspection Certificates. 

Normien 1-4 liitteet

Normi 1 liite 

Tarkastusten vähimmäisvaatimukset  

1. Soveltamisala  

Tarkastuksen on katettava ainakin jäljempänä luetellut kohteet.  

2. Ajoneuvon tunnistetiedot  

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

MiD  

MaD  

DD  

2.1. Rekisterikilvet  

(jos edellytetään vaatimuksissaa

Silmämääräinen tarkastus  

a) Rekisterikilpi tai kilvet puuttuvat tai ne on kiinnitetty siten, että ne todennäköisesti irtoavat. 

b) Teksti puuttuu tai ei luettavissa. 

c) Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai rekisteritietoja  

 

X  

 

2.2. Ajoneuvon valmiste/sarjanumero 

Silmämääräinen tarkastus 

a) Puuttuu tai ei löydy. 

b) Puutteellinen, ei luettavissa, ilmeisen väärennetty tai ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja. 

c) Ajoneuvon asiakirjat eivät luettavissa tai sisältävät kirjoitusvirheitä. 

 

a) ”Vaatimukset” on määritelty ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa sekä jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.  

3. Ympäristöhaitat  

3.1. Pakokaasupäästöt  

3.1.1. Kipinäsytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot:  

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

3.1. Kipinäsytytysmoottorin päästöt 

 

 

3.1.1.  

Pakokaasupäästöjen rajoituslaitteet  

Silmämääräinen tarkastus  

a) Valmistajan asentama pakokaasupäästöjen rajoituslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen  

 

X  

 

 

 

b) Vuodot, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin 

 

 

3.1.2.  

Kaasupäästöt 

Ajoneuvot päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V tai vastaavaan asti:  

Pakokaasuanaly-saattorilla saadut mittaukset vastaavat vaatimuksia1 tai OBD-lukemaa. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa oletusmenetelmänä on pakoputken testaus. Vastaavuuden arvioinnin perusteella ja asianmukaisen tyyppihyväksyntälainsäädännön huomioon ottaen sopimuspuolet voivat hyväksyä OBD:n käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti.  

Ajoneuvot päästöluokista Euro 6 ja Euro VI tai vastaavasta alkaen:  

Pakokaasuanaly-saattorilla saadut mittaukset vastaavat vaatimuksia1 tai OBD:n lukema  

on valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten1 mukainen.  

Mittauksia ei sovelleta kaksitahtimoottoreihin 

a) Kaasupäästöt ylittävät valmistajan määrittelemät tasot  

b) Tai jos tätä tietoa ei ole saatavilla, hiilidioksidipäästöt ylittävät  

i) ajoneuvoissa, joissa ei ole edistynyttä päästöjenrajoitusjärjestelmää:  

4,5 % tai 3,5 %  

Vaatimuksissa1 määritellyn ensimmäisen rekisteröintipäivämäärän tai ensimmäisen käyttöpäivämäärän mukaan  

ii) ajoneuvoissa, joissa on edistynyt päästöjenrajoitusjärjestelmä:  

- moottorin ollessa joutokäynnillä: 0,5 %  

- korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %  

ajoneuvoissa, joiden päästöluokka on Euro 5 ja Euro 6 tai vastaava:  

- moottorin ollessa joutokäynnillä: 0,3 %  

- korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %  

Vaatimuksissa1 määritellyn ensimmäisen rekisteröintipäivämäärän tai ensimmäisen käyttöpäivämäärän mukaan  

c) Lambdakerroin ei ole välillä 1± 0,03 tai valmistajan eritelmien mukainen;  

d) OBD-lukema osoittaa merkittävän toimintahäiriön 

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaa-rallinen  

3.2 Puristussytytysmoottorin päästöt  

3.2.1. Pakokaasupäästöjen rajoituslaitteet  

Silmämääräinen tarkastus  

a) Valmistajan asentama pakokaasujenrajoituslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.  

b) Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin  

 

X  

X  

 

3.2.2.  

Sameus  

Ennen 1. tammikuuta 1980 rekisteröidyt tai käyttöön otetut ajoneuvot on vapautettu tästä vaatimuksesta  

Ajoneuvot päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V tai vastaavaan asti:  

Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-lukema. 

Pakokaasupäästöjen arvioinnissa oletusmenetelmänä on pakoputken testaus. Vastaavuuden arvioinnin perusteella sopimuspuolet voivat hyväksyä OBD:n käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti.  

Ajoneuvot päästöluokista Euro 6 ja Euro VI tai vastaavasta alkaen:  

Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-lukema valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten1 mukaisesti  

Ajoneuvon esivakautus:  

1. Ajoneuvot voidaan testata ilman esivakautusta, vaikka turvallisuussyistä tulisi tarkistaa, että moottori on lämmin ja tyydyttävässä mekaanisessa kunnossa  

a) Ajoneuvo, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön ensimmäistä kertaa vaatimuksissa1 määritellyn päivämäärän jälkeen  

Sameus ylittää ajoneuvoon asennetussa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaa-rallinen  

 

2. Esivakautusvaatimukset:  

i) Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, joka on esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattava moottoriöljyn lämpötila, jonka on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattava sylinteriryhmän lämpötila, jonka on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanon vuoksi epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.  

ii) Pakokaasujärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.  

 

 

 

 

 

Testausmenetelmä:  

1. Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.  

2. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.  

b) Jos näitä tietoja ei ole saatavilla tai vaatimukset1 eivät salli viitearvojen käyttöä  

- Vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1  

- Turboahdetuilla moottoreilla: 3,0 m-1 

- Vaatimuksissa1 määritellyillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka on ensimmäistä kertaa rekisteröity tai otettu käyttöön vaatimuksissa määritellyn päivämäärän jälkeen: ajoneuvoilla, jotka kuuluvat päästöluokkiin Euro 5 ja Euro 5 tai vastaavaan 1,5 m-1

ajoneuvoilla, jotka kuuluvat päästöluokkiin Euro 6  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

3. Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia.  

ja Euro VI tai vastaavaan 0,7 m-1 

 

 

 

 

4. Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Tämä voidaan laskea jättämällä huomioimatta mittaukset, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Sopimuspuolet voivat rajoittaa testijaksojen määrää. 

 

 

 

 

 

5. Tarpeettoman testauksen välttämiseksi sopimuspuolet voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Tarpeettoman testauksen välttämiseksi sopimuspuolet voivat vastaavasti hyväksyä ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot.  

 

 

 

 

3.3. Testauslaitteet  

Ajoneuvopäästöt testataan käyttäen laitteistoa, joka on suunniteltu määrittämään tarkasti, ovatko päästöt säädettyjen tai valmistajan ilmoittamien raja-arvojen mukaisia.  

4. Melupäästöt  

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

MiD  

MaD  

DD  

4.1. Äänenvaimennusjärjestelmä  

Subjektiivinen arviointi (paitsi jos tarkastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan)  

a) Vaatimuksissa1 sallitut melutasot ylittyvät.  

b) Jokin äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, vaurioitunut, väärin asennettu, puuttuu tai sitä on selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.  

c) Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

X  

5. Muut ympäristönsuojeluun liittyvät kohteet  

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

MiD  

MaD  

DD  

5.1. Nestevuodot  

 

a) Muun nesteen kuin veden liiallinen vuoto, joka todennäköisesti vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa turvallisuusriskin muille tienkäyttäjille.  

b) Tasainen pisaroiden muodostus, joka aiheuttaa hyvin suuren vaaran.  

 

X  

X  

6. Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus (suositeltu) 

Kohde  

Menetelmä  

Pääasialliset hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

MiD  

MaD  

DD  

6.1. Radio- 

häiriöt (*)2 

Silmämääräinen tarkastus  

Jokin vaatimus1 ei täyty.  

X  

 

 

1”Vaatimukset” on määritelty ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä sekä jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa, mahdollisissa voimassa olevissa vaatimustenmukaisuusvaatimuksissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä. Hylkäämissyitä sovelletaan vasta, kun vaatimustenmukaisuus on tarkastettu.  

2 (*) osoittaa kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina ajokelpoisuustestissä  

Annex to Rule no. 1 

Minimum inspection requirements 

1. Scope 

The inspection shall cover at least the items listed below. 

2. Identification of the vehicle 

Item 

Method 

Main Reasons for Rejection 

Defect Assessment 

MiD 

MaD 

DD 

2.1. Registration number plates (if needed by requirements a

Visual inspection. 

(a) Number plate(s) missing or so insecure/fixed that it is (they are) likely to fall off. 

(b) Inscription missing or illegible. 

(c) Not in accordance with vehicle documents or records.  

 

 

2.2. Vehicle identification chassis/ serial number 

Visual inspection.  

(a) Missing or cannot be found. 

(b) Incomplete, illegible, obviously falsified, or does not match the vehicle documents. 

(c) Illegible vehicle documents or clerical inaccuracies. 

 

a "Requirements" are laid down by type-approval requirements at the date of approval, first registration or first entry into service as well as retrofitting obligations or national legislation in the country of registration. 

3. Environmental nuisances 

3.1. Exhaust emissions 

3.1.1. Vehicles with positive-ignition engines: 

Item 

Method 

Main Reasons for Rejection 

Defect Assessment 

Minor 

Major 

Dangerous 

3.1. Positive ignition engine emissions 

3.1.1 Exhaust emissions control equipment 

Visual inspection 

(a) Emission control equipment fitted by the manufacturer absent, modified or obviously defective. 

(b) Leaks which would affect emission measurements 

 

 

3.1.2. Gaseous emissions 

For vehicles up to emission classes Euro 5 and Euro V or equivalent: 

Measurements using an exhaust gas analyser in accordance with the requirements1 or reading of OBD. Tailpipe testing shall be the default method of exhaust emission assessment. On the basis of an assessment of equivalence, and by taking into account the relevant type approval legislation, Contracting Parties may authorise the use of OBD in accordance with the manufacturer’s recommendation and other requirements. 

For vehicles as of emission classes Euro 6 and Euro VI or equivalent: 

Measurement using an exhaust gas analyser in accordance with requirements1 or reading of OBD in accordance with manufacturer’s recommendations and other requirements1

Measurements not applicable for two-stroke engines 

(a) Either gaseous emissions exceed the specific levels given by the manufacturer; 

(b) Or, if this information is not available the CO emissions exceed, 

(i) For vehicles not controlled by an advanced emission controls system: 

4.5%, or 3.5% 

According to the date of first registration or use specified in requirements1 

(ii) for vehicles controlled by an advanced emission control system: 

- At engine idle: 0.5% 

- At high idle: 0.3% 

for vehicles of emission class Euro 5 and Euro 6 or equivalent:  

- At engine idle: 0.3% 

- At high idle: 0.2% 

According to the date of first registration or use specified in requirements1 

(c) Lambda coefficient outside the range 1± 0.03 or not in accordance with manufacturer’s specification; 

(d) OBD read-out indicating significant malfunction 

 

 

3.2 Compression ignition engine emissions 

3.2.1. Exhaust emissions control equipment 

Visual inspection 

(a) Emission control equipment fitted by the manufacturer absent or obviously defective. 

(b) Leaks which would affect emission measurements 

 

 

3.2.2. Opacity 

Vehicles registered or put into service before 1 January 1980 are excepted from this requirement 

For vehicle up to emission classes Euro 5 and Euro V or equivalent: 

Exhaust gas opacity to be measure during free acceleration (no load from idle up to cut-off speed) with gear lever in neutral and clutch engaged or reading of OBD. The tailpipe testing shall be the default method of exhaust emissions assessment. On the basis of an assessment of equivalence, Contracting Parties may authorise the use of OBD in accordance with the manufacturer’s recommendation and other requirements. 

For vehicles as of emission classes Euro 6 and Euro VI or equivalent: 

Exhaust gas opacity to be measured during free acceleration (no load from idle up to cut-off speed) with gear lever in neutral and clutch engaged or reading of OBD in accordance with the manufacturer’s recommendations and other requirements1 

Vehicle preconditioning: 

1. Vehicles may be tested without preconditioning, although for safety reasons checks should be made that the engine is warm and in a satisfactory mechanical condition 

(a) For vehicle registered or put into service for the first time after the date specified in the requirements1 

Opacity exceeds the level recorded on the manufacturer’s plate on the vehicle. 

 

 

 

2. Precondition requirements: 

(i) Engine shall be fully warm, for instance the engine oil temperature measured by a probe in the oil level dipstick tube to be at least 80ºC or normal operating temperature if lower, or the engine block temperature measured by the level of infrared radiation to be at least an equivalent temperature. If, owing to the vehicle configuration, this measurement is impractical, the establishment of the engine’s normal operating temperature may be made by other means, for example by the operation of the engine cooling fan. 

(ii) Exhaust system shall be purged by at least three free acceleration cycles or by an equivalent method. 

 

 

 

 

 

Test procedure: 

1. Engine and any turbocharger fitted, to be at idle before the start of each free acceleration cycle. For heavy-duty diesels, this means waiting for at least 10 seconds after the release of the throttle. 

2. To initiate each free acceleration cycle, the throttle pedal must be fully depressed quickly and continuously (in less than one second) but not violently, so as to obtain maximum delivery from the injection pump. 

3. During each free acceleration cycle, the engine shall reach cut-off speed or, for vehicles with automatic transmissions, the speed specified by the manufacturer or, if this data is not available, then two thirds of the cut-off speed, before the throttle is released. This could be checked, for instance, by monitoring engine speed or by allowing a sufficient time to elapse between initial throttle depression and release, which in the case of vehicles of categories M2, M3, N2 and N3, should be at least two seconds. 

(b) Where this information is not available or requirements1 do not allow the use of reference values, 

- For naturally aspirated engines: 2.5 m-1 

- For turbo-charged engines: 3.0 m-1 

- For vehicles identified in requirements1 or first registered or put into service for the first time after the date specified in requirements: for vehicles of emission classes Euro 5 and Euro V or equivalent 

1.5 m-1 for vehicles of emission classes Euro 6 and Euro VI or equivalent 0.7 m-1 

 

 

 

4. Vehicles shall only be failed if the arithmetic means of at least the last three free acceleration cycles are in excess of the limit value. This may be calculated by ignoring any measurement that depart significantly from the measured mean, or the result of any other statistical calculation that takes account of the scattering of the measurements. Contracting Parties may limit the number of test cycles. 

5. To avoid unnecessary testing, Contracting Parties may fail vehicles which have measured values significantly in excess of the limit values after fewer than three free acceleration cycles or after the purging cycles. Equally to avoid unnecessary testing, Contracting Parties may pass vehicles which have measured values significantly below the limits after fewer than three free acceleration cycles or after the purging cycles. 

 

 

 

 

3.3. Test equipment 

Vehicle emissions are tested using equipment designed to establish accurately whether the limit values prescribed or indicated by the manufacturer have been complied with. 

4. Noise emissions 

Item 

Method 

Main Reasons for Rejection 

Defect Assessment 

MiD 

MaD 

DD 

4.1. Noise suppression system  

Subjective evaluation (unless the inspector considers that the noise level may be borderline, in which case a measurement of noise emitted by stationary using a sound level meter may be conducted). 

(a) Noise levels in excess of those permitted in the requirements1

(b) Any part of the noise suppression system loose, damaged, incorrectly fitted, missing or obviously modified in a way that would adversely affect the noise levels.  

(c) Very serious risk of falling off. 

 

5. Other items related to the protection of the environment 

Item 

Method 

Main Reasons for Rejection 

Defect Assessment 

MiD 

MaD 

DD 

5.1. Fluid leaks  

 

(a) Any excessive fluid leak, other than water, likely to harm the environment or to pose a safety risk to other road users. 

(b) Steady formation of drops that constitutes a very serious risk. 

 

6. Electromagnetic interference suppression (Recommended) 

Item 

Method 

Main Reasons for Rejection 

Defect Assessment 

MiD 

MaD 

DD 

6.1. Radio-interference (*)2 

Visual inspection 

Any of the requirements1 not met. 

 

 

1 "Requirements" are laid down at the date of approval, first registration or first entry into service as well as by retrofitting obligations, by in use conformity requirements if any or by national legislation in the country of registrations. These reasons for failure apply only when compliance with requirements has been checked. 

2 (*) identifies items which relate to the condition of the vehicle and its suitability for use on the road but which are not considered essential in a roadworthiness test  

Normi 2 liite  

Tarkastusten vähimmäisvaatimukset  

1. Yleistä  

Tässä liitteessä määritellään testattavat ajoneuvojärjestelmät ja osat ja esitetään niiden suositeltujen testausmenetelmien yksityiskohdat sekä perusteet, joilla määritetään, onko ajoneuvon kunto hyväksyttävä.  

Testin on katettava ainakin jäljempänä 3 kohdassa luetellut kohteet, jos ne liittyvät kyseessä olevassa sopimusvaltiossa testattavan ajoneuvon laitteisiin. Testissä voidaan myös tarkistaa, vastaavatko kyseisen ajoneuvon asianmukaiset osat ja komponentit turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia, jotka olivat voimassa hyväksyntäajankohtana tai tarvittaessa jälkiasennuksen ajankohtana. 

Jos tässä liitteessä määriteltyjen testausmenetelmien soveltaminen ei ole mahdollista ajoneuvon kokoonpanon vuoksi, testi on suoritettava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien suositeltujen testausmenetelmien mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että noudatetaan turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia.  

Kaikkien jäljempänä lueteltujen kohteiden testausta on pidettävä pakollisena määräaikaisessa ajokelpoisuustestissä, lukuun ottamatta kirjaimella X merkittyjä kohteita, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina ajokelpoisuustestissä.  

”Hylkäämisperusteita” ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joista ei ollut säädetty ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä tai jälkiasennusta koskevissa vaatimuksissa.  

Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia tarkastusmenetelmiä, jotka eivät edellytä työkalujen käyttöä.  

2. Testin soveltamisala  

Testin on katettava ainakin seuraavat alueet:  

0. Ajoneuvon tunnistetiedot;  

1. Jarrutuslaitteet;  

2. Ohjaus;  

3. Näkyvyys;  

4. Valaistuslaitteet ja sähköjärjestelmän osat;  

5. Akselit, pyörät, renkaat, jousitus  

6. Runko ja kori varusteineen;  

7. Muut laitteet;  

8. Lisätestit M2- ja M3-luokan henkilökuljetukseen käytettäville ajoneuvoille. 

3. Testauksen sisältö ja menetelmät; ajoneuvojen puutteiden arviointi  

Testin on katettava ainakin seuraavassa taulukossa luetellut kohteet, ja siinä on sovellettava vähimmäisvaatimuksia ja suositeltuja menetelmiä.  

Jokaiselle testattavalle ajoneuvojärjestelmälle ja osalle on suoritettava puutteiden arviointi tapauskohtaisesti kyseisessä taulukossa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

0. Ajoneuvon tunnistetiedot  

0.1. Rekisterikilpi (jos edellytetään vaatimuksissa(1))  

Silmämääräinen tarkastus  

a) Rekisterikilpi tai -kilvet puuttuvat tai ne on kiinnitetty siten, että ne todennäköisesti irtoavat.  

 

X  

 

b) Teksti puuttuu tai ei luettavissa  

 

X  

 

c) Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai rekisteritietoja.  

 

X  

 

0.2. Ajoneuvon valmiste/sarjanumero  

Silmämääräinen tarkastus  

a) Puuttuu tai ei löydy.  

 

X  

 

b) Puutteellinen, ei luettavissa, ilmeisen väärennetty tai ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja.  

 

X  

 

c) Ajoneuvon asiakirjat eivät luettavissa tai sisältävät kirjoitusvirheitä.  

X  

 

 

1. Jarrulaitteet  

1.1. Mekaaninen kunto ja toiminta  

1.1.1. Käyttöjarrupolkimen/‑vivun laakerointi  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.  

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.  

a) Laakerointi liian kireä.  

 

X  

 

b) Erittäin kulunut tai liikaa välystä.  

 

X  

 

1.1.2. Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.  

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna. 

a) Liian suuri tai riittämätön liikevara.  

 

X  

 

b) Jarrun käyttölaite ei palauta asianmukaisesti.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

X  

X  

 

c) Jarrupolkimen liukueste puuttuu, irrallaan tai kulunut.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.1.3. Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt 

Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta. 

a) Yli- tai alipaine riittämätön 

vähintään neljään jarrun käyttökertaan varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen); vähintään kahteen jarrun käyttökertaan varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).  

 

X  

X  

b) Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika on liian pitkä vaatimuksiin(1) nähden. 

 

X  

 

c) Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi. 

 

 

d) Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai kuultavissa olevia vuotoja  

 

X  

 

e) Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.  

Toisiojarrun suorituskyky ei täyty. 

 

1.1.4. Alipaineen mittari tai osoitin 

Toiminnan tarkastus. 

Viallinen mittari tai osoitin.  

Alhaista painetta ei voida havaita.  

X  

X  

 

1.1.5. Käsikäyttöinen jarruventtiili  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. 

a) Käyttölaite murtunut, vaurioitunut tai erittäin kulunut. 

 

 

 

 

b) Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen.  

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

c)  

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä. 

 

 

d) 

Epätyydyttävä toiminta. 

 

 

1.1.6. Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru 

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana. 

a)  

Lukitus ei pidä kunnolla.  

 

X  

 

b)  

Vivun akseli tai lukitusmekanismi kulunut. 

Liiallinen kuluminen.  

X  

X  

 

c)  

Vivun liiallinen liike osoittaa virheellisen säädön.  

 

X  

 

d) 

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton. 

 

 

e) 

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki osoittaa toimintahäiriön. 

 

 

1.1.7. Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.  

a)  

Venttiili on vaurioitunut tai vuotaa.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

b)  

Liiallinen öljyvuoto kompressorista.  

X  

 

 

c)  

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.  

 

X  

 

d)  

Hydraulinesteen valuminen tai vuoto  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

1.1.8. Perävaunun jarrujen liittimet (sähkö ja paineilma)  

Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.  

a)  

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

X  

X  

 

b)  

Erotusventtiilin tai itsesulkeutuvan venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

X  

X  

 

c)  

Liiallinen vuoto.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

d)  

Virheellinen toiminta.  

Vaikuttaa jarrun toimintaan.  

 

X  

X  

1.1.9. Energiavaraaja, painesäiliö  

Silmämääräinen tarkastus.  

a)  

Säiliö hieman vaurioitunut tai ruostunut.  

Säiliö erittäin vaurioitunut, ruostunut tai vuotaa.  

X  

X  

 

b)  

Vaikuttaa tyhjennyslaitteen toimintaan.  

Tyhjennyslaite ei toimi.  

X  

X  

 

c)  

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.1.10. Jarrutehostimet, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a)  

Viallinen tai tehoton servoyksikkö. 

Jos ei toimi.  

 

X  

b)  

Pääsylinteri viallinen mutta jarru toimii edelleen. 

Pääsylinteri viallinen tai vuotaa.  

 

c)  

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen mutta jarru toimiin edelleen. 

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.  

 

X  

d) 

Jarrunestettä liian vähän, alle vähimmäismerkinnän. 

Jarrunestettä merkittävästi alle vähimmäismerkinnän. 

Jarrunestettä ei havaittavissa. 

e) 

Pääsylinterin kansi puuttuu. 

 

 

 

 

f)  

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen. 

 

 

 

 

g) 

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti. 

 

 

1.1.11. Jarruputket 

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a)  

Välitön rikkoutumis- tai murtumisvaara. 

 

 

b)  

Vuoto putkissa tai liitoksissa (painejarrujärjestelmät). 

Vuoto putkissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät). 

 

c) 

Putket vaurioituneet tai erittäin ruostuneet. 

Vaikuttaa jarrujen toimintaan tukkeutumisen tai välittömän vuotovaaran vuoksi. 

 

d) 

Putket sijoitettu väärin. 

Vaurioitumisvaara. 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.1.12. Jarruletkut  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a)  

Välitön rikkoutumis- tai murtumisvaara.  

 

 

b)  

Letkut vaurioituneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet. 

Letkut vaurioituneet tai hankautuneet.  

X  

 

c)  

Vuoto letkuissa tai liitoksissa (painejarrujärjestelmät). 

Vuoto letkuissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät).  

 

X  

d) 

Letkut paisuvat paineen alaisina. 

Johto vaurioitunut. 

 

e) 

Letkut huokoiset. 

 

 

1.1.13. Jarrupäällysteet ja-palat 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) 

Jarrupäällyste tai pala erittäin kulunut (vähimmäismerkintään asti). 

Jarrupäällyste tai –pala erittäin kulunut (vähimmäismerkintä ei näy). 

 

b) 

Jarrupäällyste tai –pala likainen (öljyä, rasvaa jne.). 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. 

 

c) 

Jarrupäällyste tai –pala puuttuu tai asennettu väärin. 

 

 

1.1.14. Jarrurummut, jarrulevyt 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) 

Jarrurumpu tai –levy kulunut. 

Jarrurumpu tai -levy erittäin kulunut, siinä on paljon naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut. 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

b)  

Jarrurumpu tai –levy likainen (öljyä, rasvaa jne.). 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.  

 

c)  

Jarrurumpu tai levy puuttuu.  

 

 

d)  

Taustalevy puutteellisesti kiinnitetty.  

 

X  

 

1.1.15. Jarruvaijerit, tangot, vivut, liitännät 

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a) 

Vaijeri vaurioitunut tai kiertynyt. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. 

 

b) 

Osa erittäin kulunut tai ruostunut. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. 

 

 

 

c) 

Vaijeri, tanko tai nivel puutteellisesti kiinnitetty. 

 

 

 

 

d) 

Vaijerinohjain viallinen. 

 

 

 

 

e) 

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen estynyt. 

 

 

 

 

f) 

Vipujen/liitäntöjen epänormaali liikkuminen osoittaa virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen  

 

 

1.1.16. Jarrujen toimilaitteet (mukaan lukien jousijarrut tai hydrauliset sylinterit)  

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a) 

Toimilaite murtunut tai vaurioitunut. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn. 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

b)  

Toimilaite vuotaa. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.  

 

c)  

Toimilaite puutteellisesti kiinnitetty tai asennettu. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.  

 

d)  

Toimilaite erittäin ruostunut. 

Murtuminen todennäköistä.  

 

X  

 

 

e) 

Männän tai tiivistemekanismin liikepituus liian pieni tai liian suuri. 

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn (liikevaran puute). 

 

 

 

f) 

Pölysuojus vaurioitunut. 

Pölysuojus puuttuu tai erittäin vaurioitunut. 

 

1.1.17. Kuormituksen tunnistusventtiili 

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana mahdollisuuksien mukaan. 

a)  

Viallinen liitäntä. 

 

 

b) 

Liitäntä säädetty virheellisesti. 

 

 

c) 

Venttiili juuttunut tai toimimaton (ABS toiminnassa). 

Venttiili juuttunut tai toimimaton. 

 

d) 

Venttiili puuttuu (jos vaaditaan). 

 

 

e) 

Tietokilpi puuttuu. 

 

 

f) 

Tiedot eivät luettavissa tai eivät vastaa vaatimuksia(1)

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen 

Merkittävä 

Vaarallinen 

1.1.18. Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Säädin vaurioitunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on erittäin kulunut tai virheellisesti säädetty.  

 

 

b) Säädin viallinen.  

 

X  

 

c) Virheellisesti asennettu tai korvattu.  

 

X  

 

1.1.19. Hidastinjärjestelmä (jos asennettuna tai vaaditaan)  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Asennuksessa tai kiinnityksissä puutteita.  

Jos vaikuttaa toimivuuteen.  

X  

X  

 

b) Järjestelmässä ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.  

 

X  

 

1.1.20 Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta  

Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.  

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle, kun kytkentä irrotetaan.  

 

 

X  

1.1.21. Koko jarrujärjestelmä  

Silmämääräinen tarkastus  

a) Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vaurioituneita tai erittäin ruostuneita tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.  

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.  

 

X  

X  

b) Ilma- tai pakkasnestevuoto. Vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.  

X  

X  

 

c) Jokin osa puutteellisesti kiinnitetty tai asennettu.  

 

X  

 

d) Johonkin osaan on tehty muutos, joka ei ole turvallinen(3).  

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.  

 

X  

X  

1.1.22. Testiliittimet  

(jos asennettuina tai vaaditaan)  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Puuttuvat.  

 

X  

 

b) Vaurioituneet.  

Käyttökelvottomat tai vuotavat.  

X  

X  

 

1.1.23. Työntöjarru  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Riittämätön teho.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.2 Käyttöjarrun suorituskyky ja teho  

1.2.1. 

Suorituskyky  

Testaus jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, testaus koeajon aikana; jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti.  

a) Jarruvoima riittämätön yhdessä tai useammassa pyörässä.  

Jarruvoima puuttuu yhdestä tai useammasta pyörästä.  

 

X  

X  

b) Jarruvoima on jossakin pyörässä alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiallisesti suorasta linjasta.  

Jarruvoima on jossakin pyörässä alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa.  

 

X  

X  

c) Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).  

 

X  

 

d) Liian pitkä vasteaika jonkin pyörän jarrutoiminnossa.  

 

X  

 

e) Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.  

 

X  

 

1.2.2. 

Teho  

Testaus jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla, jotta voidaan määrittää jarrutuskerroin  

suhteessa suurimpaan  

sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.  

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:  

1. Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran 1.1.2012 jälkeen:  

- Luokka M1: 58 %  

- Luokat M2 ja M3: 50 %  

- Luokka N1: 50 %  

- Luokat N2 ja N3 50 %  

- Luokat O3 ja O4:  

- puoliperävaunut: 45 % 43 % puoliperävaunuilla, jotka on hyväksytty ennen 1. tammikuuta 2012. 

- vetoaisalla varustetut perävaunut: 50 %  

 

X  

 

 

Ajoneuvot tai perävaunut, joiden suurin sallittu massa ylittää 3,5 tonnia, on tarkastettava standardin ISO 21069 mukaisesti tai vastaavilla menetelmillä.  

Koeajon aikana tehtävät testit on toteutettava kuivissa olosuhteissa tasaisella ja suoralla tiellä. 

2. Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 1.1.2012:  

- Luokat M1, M2 ja M3: 50 % 48 % ajoneuvoilla, joita ei ole varustettu ABS:llä tai tyyppihyväksytty ennen 1. lokakuuta 1991. 

- Luokka N1: 45 %  

- Luokat N2 ja N3 43 % 45 % ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa määritellystä päivämäärästä alkaen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. 

- Luokat O3 ja O4: 40 % 43 % puoliperävaunuilla ja vetoakselilla varustetuilla perävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa määritellystä päivämäärästä alkaen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. 

Edellä mainituista arvoista saavutetaan alle 50 %.  

 

X  

X  

1.3. Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)  

Kohde  

 

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.3.1. Suorituskyky  

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1. kohdassa määriteltyä menetelmää.  

a) Jarruvoima riittämätön yhdessä tai useammassa pyörässä.  

Jarruvoima puuttuu yhdestä tai useammasta pyörästä.  

 

b) Jarruvoima on jossakin pyörässä alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiallisesti suorasta linjasta.  

Jarruvoima on jossakin pyörässä alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa 

 

c) Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).  

 

X  

 

1.3.2.  

Teho 

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2. kohdassa määriteltyä menetelmää.  

Jarruvoima on alle 50 % Esim. 2,5 m/s2 luokkien N1, N2 ja N3 ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa 1.1.2012 jälkeen. 1.2.2. kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun tehosta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan.  

Edellä mainituista jarruvoima-arvoista saavutetaan alle 50 %. 

 

X  

X  

1.4. Seisontajarrun suorituskyky ja teho  

1.4.1.  

Suorituskyky  

Jarrua käytetään jarrutestauslaitteessa suoritettavan testin aikana.  

Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liikaa suorasta linjasta.  

1.4.2. kohdassa tarkoitetuista jarruvoima-arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 % suhteessa ajoneuvon massaan.  

 

X  

X  

1.4.2. 

Teho  

Testaus jarrutestauslaitteessa. Jos tämä ei ole mahdollista, koeajon aikana suoritettava testi hidastuvuuden osoittavan tai tallentavan välineen avulla tai pysäyttämällä ajoneuvo mäkeen, jonka kaltevuus on tunnettu.  

Ei saavuta kaikkien ajoneuvojen osalta vähintään 16 %:n jarrutuskerrointa suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai moottoriajoneuvojen osalta vähintään 12 %:n jarrutuskerrointa suhteessa ajoneuvolle sallittuun suurimpaan yhdistelmämassaan sen mukaan, kumpi on suurempi.  

Edellä mainituista jarruvoima-arvoista saavutetaan alle 50 %.  

 

X  

X  

1.5. Hidastinjärjestelmän suorituskyky  

Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.  

a) Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).  

 

X  

 

b) Järjestelmä ei toimi.  

 

X  

 

1.6. Lukkiutumattomat jarrut (ABS)  

Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Varoitusmerkki ei toimi  

 

X  

 

b) Varoitusmerkki osoittaa järjestelmän toimintahäiriön.  

 

X  

 

 

 

c) Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vaurioitunut. 

 

 

 

 

d) Johdotus vaurioitunut. 

 

 

 

 

e) Muita osia puuttuu tai ne ovat vaurioituneita. 

 

 

 

 

f) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta. 

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

1.7. Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)  

Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Varoitusmerkki ei toimi.  

 

X  

 

b) Varoitusmerkki osoittaa järjestelmän toimintahäiriön.  

 

X  

 

c) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

1.8. Jarruneste  

Silmämääräinen tarkastus.  

Jarruneste likaista tai sakkautunutta.  

Ilmeinen häiriön vaara.  

 

X  

X  

2. Ohjaus  

2.1. Mekaaninen kunto  

2.1.1. Ohjauslaitteiston kunto  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät irti maasta tai kääntöpöydillä ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Ohjauslaitteiston toiminnan silmämääräinen tarkastus.  

a)  

Ohjauslaitteisto takertelee.  

 

X  

 

b)  

Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet.  

Vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

c)  

Kääntöakseli erittäin kulunut.  

Vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

d)  

Kääntöakselin liike liian suuri.  

Vaikuttaa toimivuuteen.  

 

X  

X  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.2 Ohjauslaitteiston kiinnitys 

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon pyörien 

paino kohdistuu maahan, ohjauspyörää/ohjaustankoa pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystetarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauslaitteen kiinnitys runkoon.  

e) Vuoto  

Pisaroiden muodostus. 

 

a) Ohjauslaitteistoa ei ole kiinnitetty kunnolla.  

Kiinnitykset vaarallisen löysät tai näkyvää liikettä alusta/korin suhteen. 

b) Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat.  

Kiinnitykset vakavasti vaurioituneet.  

X  

X  

c) Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut.  

Vaikuttaa merkittävästi kiinnityksiin.  

 

X  

X  

d) Ohjauslaitteistossa halkeamia.  

Vaikuttaa ohjauslaitteiston vakauteen tai kiinnitykseen.  

 

X  

X  

2.1.3. Ohjausvivuston kunto  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.  

a) Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä.  

Liiallista liikettä tai irtoaminen todennäköistä.  

 

X  

X  

b) Nivelissä liiallista kulumista.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

c) Jonkin osan murtuma tai muodonmuutos.  

Vaikuttaa toimintaan.  

 

X  

X  

d) Lukituslaitteet puuttuvat.  

 

X  

 

e) Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel).  

 

X  

 

f) Vaarallinen muutos(3).  

Vaikuttaa toimintaan.  

 

X  

X  

g) Pölysuojus vaurioitunut tai huonokuntoinen.  

Pölysuojus puuttuu tai on erittäin huonokuntoinen.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

2.1.4. Ohjausvivuston toiminta  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.  

a)  

Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan.  

 

X  

 

b)  

Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat.  

 

X  

 

2.1.5. Ohjaustehostin  

Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä.  

a)  

Nestevuoto tai vaikuttaa toimintoihin.  

 

X  

 

b)  

Nestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän).  

Liian pieni säiliö.  

X  

X  

 

c)  

Mekanismi ei toimi.  

Vaikuttaa ohjaukseen.  

 

X  

X  

d)  

Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.  

Vaikuttaa ohjaukseen.  

 

X  

X  

e)  

Osat asennettu virheellisesti tai osuvat toisiinsa.  

Vaikuttaa ohjaukseen.  

 

X  

X  

f)  

Vaarallinen muutos(3).  

Vaikuttaa ohjaukseen.  

 

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

g) Vaijerit/letkut vaurioituneita, erittäin ruostuneita.  

Vaikuttaa ohjaukseen. 

 

2.2. Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko 

2.2.1. Ohjauspyörän/ohjaustangon kunto  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan, ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus.  

a) Ohjauspyörän ja -pylvään välinen liike osoittaa löysyyttä.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

b) Ohjauspyörän keskiön lukituslaite puuttuu.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

c) Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

2.2.2. Ohjauspylväs/haarukat ja ohjausvaimentimet  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan, ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin  

a) Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike ylös tai alas.  

 

X  

 

b) Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden.  

 

X  

 

c) Joustokytkin vaurioitunut.  

 

X  

 

d) Kiinnitys puutteellinen.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

X  

X  

Kohde  

 

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus. 

e) Vaarallinen muutos(3)

 

 

2.3.  

Ohjauksen välys  

Ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa on pyörien varassa, ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on mahdollisuuksien mukaan käynnissä ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin, ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus.  

Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten(1) mukainen).  

Vaikuttaa ohjauksen turvallisuuteen.  

 

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

2.4. Pyörien suuntaus  

(X)(2) 

Tarkastetaan ohjaavien pyörien suuntaus sopivilla laitteilla.  

Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten(1) mukainen.  

Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen.  

X  

X  

 

2.5. Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä  

Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus erityisellä välystentarkistuslaitteella.  

a) Osa hieman vaurioitunut.  

Osa merkittävästi vaurioitunut tai murtunut.  

 

X  

X  

b) Liiallinen välys  

Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen.  

 

X  

X  

c) Kiinnitys puutteellinen.  

Vaikuttaa merkittävästi kiinnitykseen.  

 

X  

X  

2.6. Sähköinen ohjaustehostin (EPS)  

Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/sammutetaan, ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) osoittaa jonkin vian järjestelmässä.  

 

X  

 

b) Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa.  

Vaikuttaa ohjaukseen.  

 

X  

X  

c) Ohjaustehostin ei toimi.  

 

X  

 

d) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

3. Näkyvyys  

3.1.  

Näkökenttä  

Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta.  

Kuljettajan näkökentässä on este, joka oleellisesti haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella).  

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

3.2. Lasin kunto 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella).  

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä. 

X  

 

b) Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten(1) eritelmien mukainen (tuulilasinpyyhkimien puhdistusalueen ulkopuolella).  

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä. 

 

c)Lasi tai läpinäkyvä paneeli ei ole hyväksyttävässä kunnossa.  

Vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen tuulilasinpyyhkimien puhdistamalla alueella. 

 

3.3. Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti (käytettävissä vähintään kaksi epäsuoran näkemän laitetta).  

Käytettävissä vähemmän kuin kaksi epäsuoran näkemän laitetta.  

 

X  

X  

 

b) Peili tai laite hieman vaurioitunut tai löystynyt.  

Peili tai laite ei toimi tai se on vaurioitunut, löystynyt tai puutteellisesti kiinnitetty.  

X  

X  

 

c) Ei kata tarvittavaa näkökenttää.  

 

X  

 

3.4. Tuulilasinpyyhkimet  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Pyyhkimet eivät toimi tai puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaisia. 

 

X  

 

b) Pyyhkimen sulka vaurioitunut.  

Pyyhkimen sulka puuttuu tai on ilmeisen vaurioitunut.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen 

Merkittävä  

Vaarallinen 

3.5. Tuulilasin pesulaitteet  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Pesulaitteiden toiminta riittämätön (ei pesunestettä mutta pumppu toimii tai vesisuihku suunnattu väärin).  

Pesulaitteet eivät toimi.  

X  

X  

 

3.6. Huurunpoistojärjestelmä  

(X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Järjestelmä ei toimi tai on ilmeisen puutteellinen.  

X  

 

 

4. Valaisimet, heijastimet ja sähkölaitteet  

4.1. Ajovalaisimet  

4.1.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu (useampia valoja/valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).  

Yksi valo/valonlähde; LED-valojen tapauksessa vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen.  

X  

X  

 

b) Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) hieman vaurioitunut.  

Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) erittäin vaurioitunut tai puuttuu.  

X  

X  

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

 

X  

 

4.1.2. Suuntaus  

Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa(1) asetetuissa rajoissa.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

4.1.3. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samanaikaisesti syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).  

Suurin sallittu valon kirkkaus ylittyy edessä.  

X  

X  

 

b) Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.  

 

X  

 

c) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

4.1.4. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen.  

 

X  

 

b) Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä.  

 

X  

 

c) Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.  

 

X  

 

4.1.5. Suuntauksensäätöjärjestelmä  

(jos pakollinen)  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu mahdollisuuksien mukaan tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Laite ei toimi.  

 

X  

 

b) Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.  

 

X  

 

c) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

4.1.6. Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen)  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu mahdollisuuksien mukaan.  

Laite ei toimi.  

Kaasupurkauslamppujen tapauksessa.  

X  

X  

 

4.2. Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet, äärivalaisimet ja huomiovalaisimet  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

4.2.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valonlähde viallinen.  

 

X  

 

b) Lasi viallinen.  

 

X  

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

X  

 

4.2.2. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti 

Taka- ja sivuvalaisimet voidaan sammuttaa ajovalojen ollessa päällä.  

 

X  

X  

 

b) Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.  

 

X  

 

4.2.3. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti heikentynyt valon kirkkaus.  

X  

X  

 

b) Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä.  

Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti heikentynyt valon kirkkaus.  

X  

X  

 

4.3. Jarruvalaisimet  

4.3.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valonlähde viallinen (useita valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3)  

Yksittäinen valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3.  

Kaikki valonlähteet eivät toimi.  

X  

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

b) Lasi hieman viallinen (ei vaikuta valoon).  

Lasi erittäin viallinen (vaikuttaa valoon). 

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty. 

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

 

4.3.2. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä käyttöliittymää.  

a) Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti 

Viive toiminnassa.  

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

X  

b) Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.  

 

X  

 

c) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

d) Hätäjarruvalotoiminto ei toimi tai ei toimi oikein.  

 

X  

 

4.3.3. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

Valkoinen valo takana; voimakkaasti heikentynyt valon kirkkaus.  

X  

X  

 

4.4. Suuntavalaisin ja hätävilkkuvalaisimet  

4.4.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Viallinen valonlähde (useita valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).  

Yksittäinen valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3).  

X  

X  

 

b) Lasi hieman viallinen (ei vaikuta valoon)  

Lasi erittäin viallinen (vaikuttaa valoon).  

X  

X  

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

4.4.2. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti. 

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

 

4.4.3. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

 

X  

 

4.4.4. Vilkkumistaajuus  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Vilkkumistaajuus ei ole vaatimusten(1) mukainen (taajuus poikkeaa yli 25 %).  

X  

 

 

4.5. Etu- ja takasumuvalaisimet 

4.5.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valonlähde viallinen (useita valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3)  

Yksittäinen valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3).  

X  

X  

 

b) Lasi hieman viallinen (ei vaikuta valoon)  

Lasi erittäin viallinen (vaikuttaa valoon).  

X  

X  

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

Erittäin suuri irtoamisen tai vastaantulevan liikenteen häikäisemisen vaara.  

X  

X  

 

4.5.2. Suuntaus (X)(2) 

Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla.  

Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja (ääriraja liian matala).  

Ääriraja lähivalaisinten äärirajaa korkeammalla.  

X  

X  

 

4.5.3. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.  

Ei toimi.  

X  

X  

 

4.5.4. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

4.6. Peruutusvalaisimet  

4.6.1. Kunto ja toiminta  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a)  

Viallinen valonlähde.  

X  

 

 

b)  

Viallinen lasi.  

X  

 

 

c)  

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

X  

 

4.6.2. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten(1) mukainen.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.  

 

X  

 

4.6.3. Kytkennät  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.  

Peruutusvalaisin voidaan kytkeä päälle, kun peruutusvaihde ei ole päällä.  

X  

X  

 

4.7. Takarekisterikilven valaisin  

4.7.1. Kunto ja toiminta  

 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Valaisin lähettää suoraa tai valkoista valoa taakse.  

X  

 

 

 

b) Viallinen valonlähde (useita valonlähteitä).  

Viallinen valonlähde (yksi valonlähde).  

X  

X  

 

 

c) Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

X  

 

4.7.2. Vaatimustenmukaisuus(1) 

 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Järjestelmä ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti.  

X  

 

 

4.8. Heijastimet, näkymistä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet  

4.8.1. Kunto  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Heijastinlaite puutteellinen tai vaurioitunut.  

Vaikuttaa heijastavuuteen.  

X  

X  

 

b) Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.  

Saattaa irrota.  

X  

X  

 

4.8.2. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus.  

Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten(1) mukainen.  

Puuttuu tai lähettää punaista valoa eteen tai valkoista valoa taakse.  

X  

X  

 

4.9. Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet  

Kohde 

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

4.9.1. Kunto ja toiminta 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Ei toimi.  

Ei toimi kaukovalaisimen tai takasumuvalaisimen osalta.  

X  

X  

 

4.9.2. Vaatimustenmukaisuus(1) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Ei vastaa vaatimuksia(1).  

X  

 

 

4.10. Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät 

Silmämääräinen tarkastus: jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus.  

a) Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty.  

Löysä pistoke.  

X  

X  

 

b) Eristys vaurioitunut tai huonokuntoinen.  

Saattaa aiheuttaa oikosulun.  

X  

X  

 

 

c) Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.  

Perävaunun jarruvalot eivät toimi lainkaan.  

 

X  

X  

4.11. Sähköjohdot 

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, mukaan lukien moottoritilan sisältä (tarvittaessa).  

a) Johtoja irti tai puutteellisesti kiinnitetty.  

Kiinnitykset löysiä, kosketuksissa teräviin reunoihin, liitinten irtoaminen todennäköistä.  

Johdot todennäköisesti kosketuksissa kuumiin tai pyöriviin osiin tai maahan, liittimiä irronnut (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta olennaiset osat).  

X  

X  

X  

b) Johdot hieman vaurioituneita.  

Johdot pahoin vaurioituneita.  

Johdot erittäin vaurioituneita (jarrutuksen ja ohjauksen kannalta olennaiset osat)  

X  

X  

X  

 

c) Eristys vaurioitunut tai huonokuntoinen.  

Saattaa aiheuttaa oikosulun.  

Ilmeinen palovaara, kipinöinti.  

X  

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

4.12. Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. 

a) Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti.  

Lähettää punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana. 

 

b) Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten(1) mukainen.  

Samanaikaisesti toiminnassa olevien ajovalojen lukumäärä ylittää sallitun valon kirkkauden; säteilee punaista valoa eteen tai valkoista valoa taakse.  

X  

X  

 

c) Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamisvaara.  

X  

X  

 

4.13. Akku (akut)  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Puutteellinen kiinnitys.  

Puutteellisesti kiinnitetty; saattaa aiheuttaa oikosulun.  

X  

X  

 

b) Vuotaa.  

Vaarallisten aineiden vuoto.  

X  

X  

 

c) Viallinen kytkin (jos vaaditaan).  

 

X  

 

d) Vialliset sulakkeet (jos vaaditaan).  

 

X  

 

e) Riittämätön tuuletus (jos vaaditaan).  

 

X  

 

5. Akselit, pyörät, renkaat ja jousitus  

5.1. Akselit  

5.1.1. Akselit  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta  

a) Akselissa murtuma tai muodonmuutos.  

 

 

X  

b) Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen.  

Heikentää vakautta; vaikuttaa toimivuuteen: Liikaa liikettä suhteessa kiinnityksiin.  

 

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.  

 

c) Vaarallinen muutos(3).  

Heikentää vakautta; vaikuttaa toimivuuteen; liian lähellä ajoneuvon muita osia tai maata. 

 

5.1.2. Olka-akselit 

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. 

Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli  

3,5 tonnia. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin varren ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta.  

a) Olka-akseli murtunut 

 

 

b)  

Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet. 

Irtoaminen todennäköistä; heikentynyt suuntavakaus. 

 

c)  

Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin varren välillä.  

Irtoaminen todennäköistä; heikentynyt suuntavakaus.  

 

X  

X  

d)  

Olka-akselin tappi löysällä.  

Irtoaminen todennäköistä; heikentynyt suuntavakaus.  

 

X  

X  

5.1.3. Pyörän laakerit  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia. Ravistetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin.  

a)  

Pyörän laakerissa liikaa välystä.  

Heikentynyt suuntavakaus; hajoamisvaara.  

 

X  

X  

b) Pyörän laakeri liian tiukka, jumittunut. 

Ylikuumenemisvaara; hajoamisvaara.  

 

X  

X  

5.2. Pyörät ja renkaat 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

5.2.1. Pyörän napa  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu tai ne ovat löysällä.  

Kiinnitys puuttuu tai on niin löysä, että liikenneturvallisuus vaarantuu erittäin merkittävästi.  

 

X  

X  

b) Napa kulunut tai vaurioitunut.  

Napa kulunut tai vaurioitunut tavalla, joka vaikuttaa pyörien turvalliseen kiinnitykseen.  

 

X  

X  

5.2.2. Pyörät  

Kunkin pyörän molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.  

a) Murtumia tai puutteellinen hitsaus.  

 

 

X  

b) Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti.  

Irtoaminen todennäköistä.  

 

X  

X  

c) Pyörä vääntynyt tai kulunut.  

Vaikuttaa pyörän navan turvalliseen kiinnitykseen; vaikuttaa renkaan turvalliseen kiinnitykseen.  

 

X  

X  

d) Pyörän koko, tekninen rakenne, yhteensopivuus tai tyyppi ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.  

 

X  

 

5.2.3. Renkaat  

Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse  

a) Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.  

Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka tosiasiallista käyttöä varten, rengas koskettaa ajoneuvon muita kiinteitä osia heikentäen ajoturvallisuutta.  

 

X  

X  

b) Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.  

 

X  

 

c) Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat).  

 

X  

 

d) Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja. 

Kudosrakenne näkyvissä tai vaurioitunut.  

 

X  

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

tarkastuskuilun päällä. 

e) Renkaan kulutuspinnan kulumismerkintä näkyvissä.  

Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

 

f) Rengas hankaa muihin osiin (joustavat roiskeenestolaitteet).  

Rengas hankaa muihin osiin (ei heikennä ajoturvallisuutta).  

X  

X  

 

g) Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaisia.  

Vaikuttaa kudosrakenteen suojapinnoitteeseen.  

 

X  

X  

h) Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai rengas ilmeisen alipaineinen.  

Ilmeisen toimimaton.  

X  

X  

 

5.3. Jousitusjärjestelmä  

5.3.1. Jouset ja kallistuksenvakaaja  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.  

a) Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.  

Näkyvää liikettä. Kiinnitykset erittäin löystyneet.  

 

X  

X  

b) Jousen osa vaurioitunut tai murtunut.  

Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan.  

 

X  

X  

c) Jousi puuttuu.  

Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan.  

 

X  

X  

d) Vaarallinen muutos(3).  

Liian lähellä ajoneuvon muita osia; jousijärjestelmä ei toimi.  

 

X  

X  

5.3.2. Iskunvaimentimet  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun  

a) Iskunvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.  

Iskunvaimennin irti kiinnityksistään.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

päällä tai autonostimessa tai tarkastus erityisvälineillä, jos niitä on saatavilla. 

b) Iskunvaimennin vaurioitunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä. 

 

 

5.3.2.1. Vaimennustehon testaus (X)(2)  

Käytetään erityislaitteita ja verrataan vasemman ja oikean puolen välistä eroa.  

a) Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä.  

 

X  

 

b) Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.  

 

X  

 

5.3.3. Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.  

a) Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.  

Irtoaminen todennäköistä; heikentynyt suuntavakaus.  

 

X  

X  

b) Vaurioitunut tai erittäin ruostunut osa.  

Vaikuttaa osan vakauteen tai osa murtunut.  

 

X  

X  

c) Vaarallinen muutos(3).  

Liian lähellä ajoneuvon muita osia; järjestelmä ei toimi.  

 

X  

X  

5.3.4. Jousituksen nivelet  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.  

a) Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet.  

Irtoaminen todennäköistä; heikentynyt suuntavakaus.  

 

X  

X  

b) Pölysuojus erittäin vaurioitunut.  

Pölysuojus puuttuu tai murtunut.  

X  

X  

 

5.3.5. Ilmajousitus  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Järjestelmä ei toimi.  

 

 

X  

b) Jokin osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla.  

Vaikuttaa merkittävästi järjestelmän toimivuuteen.  

 

X  

X  

c) Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.  

 

X  

 

 

6. Runko ja kori varusteineen  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

6.1. Runko tai kori varusteineen  

6.1.1. Yleinen kunto  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.  

a) Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vähäinen murtuma tai muodonmuutos.  

Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vakava murtuma tai muodonmuutos.  

 

X  

X  

b) Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen.  

Suurin osa kiinnityksistä löysiä; osien vahvuus riittämätön.  

 

X  

X  

c) Rakenteen lujuuteen vaikuttava merkittävä ruostevaurio.  

Osien riittämätön lujuus.  

 

X  

X  

6.1.2. Pakoputkisto ja äänenvaimentimet  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.  

a) Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa.  

 

X  

 

b) Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan.  

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.  

 

X  

X  

6.1.3. Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket)  

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa,  

LPG/CNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisin-laitteita.  

a) Polttoainesäiliö tai putket puutteellisesti kiinnitetty, aiheuttaa erityisen palovaaran.  

 

 

X  

b) Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi.  

Palovaara; vaarallisen aineen liiallinen vuoto.  

 

X  

X  

c) Hankautuneet putket.  

Vaurioituneet putket.  

X  

X  

 

d) Polttoaineen sulkuhana (jos vaaditaan) ei toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

e) Seuraavista syistä johtuva palovaara:  

- vuotava polttoaine;  

- polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu; 

- moottoritilan kunto.  

 

 

X  

f) LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten(1) mukainen;  

järjestelmän jokin osa viallinen. 

 

 

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

6.1.4. Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa.  

Osien irtoaminen todennäköistä; vaikuttaa merkittävästi toimivuuteen.  

 

X  

X  

b) Laite selvästi vaatimusten(1) vastainen.  

 

X  

 

6.1.5. Varapyörän teline (jos asennettu)  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa.  

 

 

b) Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty. 

 

 

c) Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen. 

Hyvin suuri irtoamisvaara. 

 

6.1.6. Kytkentä- ja hinauslaitteet  

Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella.  

a) Osa vaurioitunut, puutteellinen tai murtunut (jos ei käytössä). 

Osa vaurioitunut, puutteellinen tai murtunut (jos käytössä)  

 

X  

b) Osa erittäin kulunut. 

Yli käyttörajan.  

 

X  

X  

c) Kiinnitys puutteellinen. 

Jokin kiinnitys löystynyt, jolloin on hyvin suuri irtoamisvaara.  

 

d) Jokin turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

 

 

e) Jokin kytkennän osoitin ei toimi. 

 

 

 

 

f) Peittää rekisterikilven tai jonkin valaisimen (kun ei käytössä). 

Rekisterikilpi ei luettavissa (kun ei käytössä). 

 

 

 

g) Vaarallinen muutos(3) (toissijaiset osat). 

Vaarallinen muutos(3) (ensisijaiset osat). 

 

 

 

h) Kytkentä liian heikko. 

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

6.1.7. Vaihteisto 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja. 

Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja niin paljon, että liikenneturvallisuus vaarantuu merkittävästi. 

 

b) Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet.  

Hyvin suuri irtoamis- tai murtumisvaara.  

 

X  

X  

c) Kardinaalinivel tai voimansiirtoketjut/hihnat erittäin kuluneet.  

Hyvin suuri irtoamis- tai murtumisvaara.  

 

X  

X  

d) Vaurioituneet joustokytkimet.  

Hyvin suuri irtoamis- tai murtumisvaara.  

 

X  

X  

e) Akseli vaurioitunut tai vääntynyt.  

 

X  

 

f) Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.  

Hyvin suuri irtoamis- tai murtumisvaara.  

 

X  

X  

g) Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.  

Pölysuojus puuttuu tai murtunut.  

X  

X  

 

h) Laiton muutos voimansiirtolaitteissa.  

 

X  

 

6.1.8. Moottorikiinnikkeet  

Silmämääräinen tarkastus, ei välttämättä tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.  

Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita.  

Löysät tai murtuneet kiinnikkeet.  

 

X  

X  

6.1.9. Moottorin suorituskyky (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää.  

a) Ohjausyksikköä muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla.  

 

X  

 

b) Moottoria muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla.  

 

 

X  

6.2. Ohjaamo ja kuormakori  

6.2.1. Kunto  

Silmämääräinen tarkastus.  

a)  

Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja.  

Saattaa irrota.  

 

X  

X  

b)  

Runkopilarin kiinnitys puutteellinen.  

Heikentynyt vakaus.  

 

X  

X  

c) 

Pakokaasu pääsee sisään.  

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden. 

 

d) 

Vaarallinen muutos(3).  

Liian lähellä pyöriviä tai liikkuvia osia ja tietä. 

 

6.2.2. Kiinnitys 

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. 

a) 

Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty.  

Vaikuttaa vakauteen. 

 

b) 

Kori/ohjaamo selvästi vinossa runkoon nähden. 

 

 

c) 

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukiin puutteellinen tai puuttuu ja jos symmetrinen.  

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukiin puuttuu tai on niin puutteellinen, että liikenneturvallisuus vaarantuu merkittävästi. 

 

d) 

Itsekantavan korin kiinnityspisteissä merkittäviä ruostevaurioita.  

Heikentynyt vakaus. 

 

X  

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

6.2.3. Ovet ja ovenkahvat 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla. 

 

 

b) Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni (liukuovet).  

Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni (kääntöovet).  

 

X  

X  

c) Ovet, saranat, kahvat tai pilari vaurioituneita.  

Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat tai löysiä. 

X  

 

6.2.4. Lattia  

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.  

Lattia heikko tai pahoin vaurioitunut.  

Riittämätön vakaus.  

 

X  

X  

6.2.5. Kuljettajan istuin  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Istuimen rakenne viallinen.  

Istuimen kiinnitys löysä. 

 

X  

b) Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti. 

Istuin liikkuu tai selkänoja ei korjattavissa. 

 

6.2.6. Muut istuimet 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (toissijaiset osat). 

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (olennaiset osat). 

 

b) Istuimia ei ole asennettu vaatimusten (1) mukaisesti. 

Istuinten sallittu lukumäärä ylittyy; sijoittelu ei vastaa hyväksyntää. 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

6.2.7. Hallintalaitteet 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. 

Jokin ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti. 

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. 

 

6.2.8. Ohjaamon askelmat 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Askelma tai astinlauta puutteellisesti kiinnitetty. 

Riittämätön vakaus. 

 

b) Askelma tai astinlauta vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille. 

 

 

6.2.9. Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Muiden varusteiden tai laitteiden kiinnitys puutteellinen. 

 

 

b) Muut varusteet tai laitteet eivät ole vaatimusten(1) mukaisia. 

Asennetut osat voivat aiheuttaa vammoja; vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. 

 

c) Vuotava hydraulilaite. 

Vaarallista ainetta vuotaa liikaa. 

 

6.2.10. Roiskesuojat ja roiskeläpät 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Puuttuu, löysällä tai pahasti ruostunut. 

Voi aiheuttaa vammoja; saattaa irrota. 

 

b) Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskeläppä).  

Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskesuoja). 

 

c) Ei vastaa vaatimuksia(1)

Ei peitä kulutuspintaa riittävästi.  

X  

 

7. Muut varusteet  

7.1. Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät  

7.1.1. Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Kiinnityspiste pahoin vaurioitunut.  

Vaikuttaa vakauteen.  

 

X  

X  

b) Kiinnitys löystynyt.  

 

X  

 

7.1.2. Turvavöiden/lukkojen kunto.  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu.  

 

X  

 

b) Turvavyö vaurioitunut.  

Viiltoja tai merkkejä liiallisesta venymisestä.  

X  

X  

 

c) Turvavyö ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

 

X  

 

d) Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

e) Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

7.1.3. Turvavöiden voimanrajoittimet  

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää.  

a) Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

 

X  

7.1.4. Turvavöiden esikiristimet  

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää.  

a) Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

 

X  

7.1.5. Turvatyyny  

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää.  

a) Turvatyynyt puuttuvat selvästi tai eivät sovellu ajoneuvoon.  

 

X  

 

b) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

 

X  

c) Turvatyyny ei selvästi toimi.  

 

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi 

 

 

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen 

7.1.6. SRS-järjestelmä 

Toimintahäiriön merkkivalon (MIL) silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus sähköisen käyttöliittymän avulla.  

a) 

b)  

SRS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo osoittaa jonkin vian järjestelmässä.  

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

X  

7.2. Palosammutin (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus.  

a)  

Puuttuu.  

 

X  

 

b)  

Ei vastaa vaatimuksia(1).  

Jos vaaditaan (esim. taksit, linja-autot jne.).  

X  

X  

 

7.3. Lukot ja varkaudenestolaite 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a)  

Laite ei estä ajoneuvon käyttöä.  

X  

 

 

b)  

Viallinen.  

Lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta.  

 

X  

X  

7.4. Varoituskolmio (jos vaaditaan) (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus.  

a)  

Puuttuu tai puutteellinen.  

X  

 

 

b)  

Ei vastaa vaatimuksia(1).  

X  

 

 

7.5. Ensiapupakkaus (jos vaaditaan) (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus.  

Puuttuu, puutteellinen tai ei vastaa vaatimuksia(1).  

X  

 

 

7.6. Pyörän jarrukiilat (jos vaaditaan) (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus.  

Puuttuu tai huonokuntoinen, riittämätön vakaus tai koko.  

 

X  

 

7.7. Äänimerkinantolaite 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Ei toimi kunnolla.  

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

 

b) Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty.  

X  

 

 

 

c) Ei vastaa vaatimuksia(1).  

Ääni voidaan sekoittaa virallisiin sireeneihin.  

X  

X  

 

7.8. Nopeusmittari 

Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana. tai sähköisesti. 

a) Ei asennettu vaatimusten mukaisesti(1).  

Puuttuu (jos vaaditaan).  

X  

X  

 

b) Toiminta puutteellinen. 

Ei toimi lainkaan. 

 

c) Valaistus ei toimi riittävästi. 

Valaistus ei toimi lainkaan. 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

7.9. Ajopiirturi (jos asennettuna/vaaditaan) 

Silmämääräinen tarkastus. 

a) Ei asennettu vaatimusten mukaisesti(1)

 

 

b) Ei toimi. 

 

 

c) Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. 

 

 

d) Asennuskilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa. 

 

 

e) Laitteeseen on selvästi kajottu. 

 

 

f) Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. 

 

 

7.10. Nopeudenrajoitin (jos asennettuna/vaaditaan) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä. 

a) Ei asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. 

 

 

b) Selvästi toimimaton. 

 

 

c) Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan). 

 

 

d) Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu. 

 

 

e) Kilpi puuttuu tai ei luettavissa. 

 

 

f) Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa. 

 

 

7.11. Matkamittari, jos saatavilla (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää. 

a) Tietoja selvästi muutettu (petos) ajoneuvon mittarilukeman alentamiseksi tai vääristämiseksi. 

 

 

b) Selvästi toimimaton. 

 

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

7.12. Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettuna tai vaaditaan  

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä käyttöliittymää.  

a) Pyörän nopeusanturit puuttuvat tai vaurioituneet. 

 

 

b) Johdotus vaurioitunut.  

 

X  

 

c) Muita osia puuttuu tai ne ovat vaurioituneita.  

 

X  

 

d) Kytkin vaurioitunut tai ei toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

e) ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) osoittaa jonkin vian järjestelmässä.  

 

X  

 

f) Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen käyttöliittymän kautta.  

 

X  

 

8. Lisätestit M2- ja M3-luokan henkilökuljetukseen käytettäville ajoneuvoille  

8.1. Ovet  

8.1.1. Sisään- ja uloskäynnit  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a)  

Puutteellinen toiminta.  

 

X  

 

b)  

Huono kunto.  

Voi aiheuttaa vammoja.  

X  

X  

 

c)  

Hätäohjaus viallinen.  

 

X  

 

d)  

Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia.  

 

X  

 

e)  

Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Ovien leveys riittämätön.  

X  

X  

 

8.1.2. Hätäuloskäynnit  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu  

(tarvittaessa).  

a)  

Puutteellinen toiminta.  

 

X  

 

b)  

Hätäuloskäynnin kyltit eivät ole luettavissa.  

Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat.  

X  

X  

 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

 

 

c)  

Ikkunan särkemiseen tarkoitettu vasara puuttuu.  

X  

 

 

d)  

Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Riittämätön leveys tai pääsy estetty.  

X  

X  

 

8.2. Huurun- ja huurteenpoistojärjestelmä (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a)  

Ei toimi asianmukaisesti.  

Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.  

X  

X  

 

b) Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.  

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.  

 

X  

X  

c) Huurteenpoisto puutteellinen (jos pakollinen).  

 

X  

 

8.3. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a) Puutteellinen toiminta.  

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.  

X  

X  

 

b) Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.  

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.  

 

X  

X  

8.4. Istuimet  

8.4.1. Matkustajien istuimet  

(mukaan luettuina henkilökuntaan kuuluvien istuimet)  

Silmämääräinen tarkastus.  

Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti.  

Tukkivat hätäuloskäynnin.  

X  

X  

 

8.4.2. Kuljettajan istuin  

(lisävaatimukset)  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus.  

Näkökenttä supistunut.  

X  

X  

 

b) Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten(1) mukainen. 

Voi aiheuttaa vammoja.  

X  

X  

 

Kohde  

 

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

8.5. Sisävalaistus ja linjakilvet (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Laite puutteellinen tai ei vaatimusten(1) mukainen.  

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

 

8.6. Käytävät, seisomapaikat  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty.  

Vaikuttaa vakauteen.  

 

X  

X  

b) Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit.  

Puutteellinen kiinnitys tai käyttökelvoton.  

X  

X  

 

c) Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Riittämätön leveys tai tila.  

X  

X  

 

8.7.  

Portaat ja askelmat  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu  

(tarvittaessa).  

a) Huonokuntoiset.  

Vaurioituneet.  

Vaikuttaa vakauteen.  

X  

X  

X  

b) Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti.  

 

X  

 

c) Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Riittämätön leveys tai liian korkeat.  

X  

X  

 

8.8. Kuulutusjärjestelmä  

(X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

Viallinen järjestelmä.  

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

 

8.9. Merkinnät (X)(2) 

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa.  

X  

 

 

b) Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Väärää tietoa.  

X  

X  

 

8.10. Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)(2) 

8.10.1. Ovet  

Silmämääräinen tarkastus.  

 

Ovia ei ole suojattu  

tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten(1) mukaisesti.  

 

X  

 

8.10.2. Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet  

Silmämääräinen tarkastus.  

 

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaisia.  

X  

 

 

8.11. Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)(2) 

Kohde  

Menetelmä  

Hylkäämisperusteet  

Puutteiden arviointi  

 

 

Vähäinen  

Merkittävä  

Vaarallinen  

8.11.1. Ovet, luiskat ja nostimet  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.  

a)  

Puutteellinen toiminta.  

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.  

X  

X  

 

b)  

Huono kunto.  

Vaikuttaa vakauteen; saattaa aiheuttaa vammoja.  

X  

X  

 

c)  

Vialliset käyttölaitteet.  

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.  

X  

X  

 

d) Vialliset varoituslaitteet.  

Ei toimi lainkaan.  

X  

X  

 

e) Ei vastaa vaatimuksia(1).  

 

X  

 

8.11.2. Pyörätuolin turvajärjestelmä  

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu tarvittaessa.  

a) Puutteellinen toiminta.  

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.  

X  

X  

 

b) Huonokuntoinen.  

Vaikuttaa vakauteen; saattaa aiheuttaa vammoja.  

X  

X  

 

c) Vialliset käyttölaitteet.  

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.  

X  

X  

 

d) Ei vastaa vaatimuksia(1).  

 

X  

 

8.11.3. Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet  

Silmämääräinen tarkastus.  

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten(1) mukaisia.  

 

X  

 

8.12. Muut erityisvarusteet (X)(2) 

8.12.1. Ruonvalmistuslaitteet  

Silmämääräinen tarkastus.  

a) Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

 

X  

 

b) Laite on niin vaurioitunut, että sen käyttö olisi vaarallista.  

 

X  

 

8.12.2. Saniteettilaitteet  

Silmämääräinen tarkastus.  

Laite ei ole vaatimusten(1) mukainen. 

Voi aiheuttaa vammoja.  

X  

X  

 

8.12.3. Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät)  

Silmämääräinen tarkastus.  

Ei vastaa vaatimuksia(1). 

Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.  

X  

X  

 

Huomautukset:  

(1) ”Vaatimukset” on määritelty ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa sekä jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä. Hylkäämissyitä sovelletaan vasta, kun vaatimustenmukaisuus on tarkastettu.  

(2) (X) osoittaa kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina ajokelpoisuustestissä.  

(3) Vaarallinen muutos tarkoittaa muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai josta on suhteetonta haittaa ympäristölle.  

Annex to Rule no. 2 

Minimum inspection requirements 

1. General 

This Annex identifies the vehicle systems and components to be tested; it details the recommended methods for testing them and the criteria to be used when determining whether the condition of the vehicle is acceptable. 

The test shall cover at least the items listed in paragraph 3. below provided that these relate to the equipment of the vehicle being tested in the Contracting Party concerned. The test may also include a verification as to whether the relevant parts and components of that vehicle correspond to the required safety and environmental characteristics that were in force at the time of approval or, if applicable, at the time of retrofitting. 

Where the design of the vehicle does not allow the application of the test methods laid down in this annex, the test shall be conducted in accordance with the recommended test methods accepted by the competent authorities. The competent authority shall be satisfied that safety and environmental standards will be maintained. 

Testing of all the items listed below shall be considered as mandatory in the context of a periodic roadworthiness test, with the exception of those marked with the indication "X" which are related to the condition of the vehicle and its suitability for use on the road but which are not considered essential in the context of a roadworthiness test. 

The "Reasons for failure" do not apply in cases where they refer to requirements that were not prescribed in the relevant vehicle approval legislation at the time of first registration or first entry into service, or in the retrofitting requirements. 

Where a method of testing is indicated as visual, it means that, in addition to looking at the items concerned, the inspector shall also, if appropriate, handle them, evaluate their noise or use any other appropriate means of inspection not involving the use of equipment. 

2. Scope of test 

The test shall cover at least the following areas: 

0. Identification of the vehicle; 

1. Braking equipment; 

2. Steering; 

3. Visibility; 

4. Lighting equipment and parts of the electrical system; 

5. Axles, wheels, tyres, suspension; 

6. Chassis and chassis attachments; 

7. Other equipment; 

8. Supplementary tests for passenger-carrying vehicles of categories M2 and M3. 

3. Contents and methods of testing; assessment of deficiencies of vehicles 

The test shall cover at least the items, and use the minimum standards and the recommended methods, listed in the following table. 

For each vehicle system and component subject to testing, the assessment of deficiencies shall be carried out in accordance with the criteria set out in that table, on a case-by-case basis.  

Item 

Method 

Reasons for failure 

Assessment of deficiencies 

 

Minor 

Major 

Dangerous 

0. Identification of the vehicle