8.1
Laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) sekä rajat ylittävässä yhtiöiden sulautumisessa tai jakautumisessa
Lain nimike. Koska lakiin sisällytettäisiin nyt myös säännöksiä työnantajavelvoitteiden jatkuvuudesta sekä työntekijöille tiedottamisesta sekä heidän kuulemisestaan rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskevista selvityksistä ja suunnitelmista, lain nimike muutettaisiin vastaamaan lain sisältöä. Muutettu lain nimike kuuluisi seuraavasti: ”Laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa sekä työnantajavelvoitteista ja henkilöstöedustuksesta rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä”.
1 §. Lain tarkoitus. Pykälään lisättäisiin, että lain tarkoituksena on henkilöstöedustuksen järjestäminen myös yhtiön kotipaikan siirron yhteydessä. Nykyisin säännöksessä on mainittu ainoastaan henkilöstöedustuksen järjestäminen eurooppayhtiössä, eurooppaosuuskunnassa sekä rajat ylittävässä yhtiöiden sulautumisessa ja jakautumisessa.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin maininta säännöksen soveltamisesta Euroopan talousalueella sekä siitä, että lain tarkoituksena olisi myös henkilöstölle tiedottamisen ja sen kuulemisen varmistaminen työnantajan suunnittelemista rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä ja henkilöstön aseman turvaaminen näissä yritysjärjestelyissä.
Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin siten, että momentti koskee henkilöstöedustuksen järjestämistä eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa. Kuten voimassa olevassa laissa henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa järjestettäisiin säännöksen mukaan ensisijaisesti neuvottelemalla ja sopimalla 3 ja 4 luvussa säädetyn mukaisesti tai, jollei sopimukseen päästä, 5 luvun toissijaisten säännösten mukaisesti. Vastaava rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskeva säännös sisältyy 2 a §:ään.
2 a §. Lain soveltaminen henkilöstöedustuksen järjestämiseen, henkilöstölle tiedottamiseen ja henkilöstön kuulemiseen sekä työnantajavelvoitteiden jatkumiseenrajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa
Pykälän otsikko muutettaisiin kattamaan henkilöstöedustuksen järjestämisen ohella myöshenkilöstölle tiedottaminen ja henkilöstön kuuleminen sekä työnantajavelvoitteiden jatkuminen rajat ylittävässä yhtiöiden sulautumisessa, jakautumisessa ja kotipaikan siirrossa. Pykälän mukaan nämä oikeudet määräytyisivät 5 a luvussa säädetyn mukaisesti.
Mainittua lukua sovelletaan sellaisissa yhtiöissä ja tilanteissa, joihin sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä rajat ylittävistä sulautumisista, jakautumisista tai kotipaikan siirroista. Hallituksen esityksessä osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ehdotetaanosakeyhtiölakia koskevien muutosehdotusten kanssa johdonmukaisella tavalla sisällöltään vastaavia muutoksia vakuutus- ja rahoitusalan lainsäädäntöön ottaen huomioon kuitenkin toimialaan ja erityisesti toimiluvan myöntämiseen liittyvät erityispiirteet. Nämä muutokset koskisivat muun muassa vakuutusyhtiölakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, sijoituspalvelulakia, sijoitusrahastolakia, vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettua lakia, joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annettua lakia, maksulaitoslakia, liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annettua lakia ja luottolaitostoiminnasta annettua lakia. Lain 5 a luvun säännökset koskisivat soveltuvin osin myös näissä laessa säänneltyjä osakeyhtiöitä, siltä osin kuin niihin soveltuvat yritysjärjestelydirektiivin säännökset rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä.
Luvun säännöksiä sovellettaisiin soveltuvin osin myös osuuskuntalain (421/2013) 20 ja 21 luvussa sekä säästöpankkilain (1502/2001) 4 luvussa tarkoitetuissa rajat ylittävissä osuuskuntien ja säästöpankkien yritysjärjestelyissä. Osuuskuntalain 20 ja 21 luvuissa säännellään osuuskuntien rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia ja säästöpankkilain 4 luvussa säästöpankkien rajat ylittäviä sulautumisia.
Lain 5 a luvussa säänneltäisiin, milloin henkilöstöedustuksen järjestämiseen rajat ylittävien yritysjärjestelyjen yhteydessä sovelletaan yhteistoimintalain säännöksiä ja milloin eurooppayhtiösääntelyä. Lisäksi 5 a luvussa määriteltäisiin myös, miltä osin eurooppayhtiösääntelyä sovellettaisiin sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron yhteydessä.
Samoin kuin eurooppayhtiösääntelyssä, järjestettäessä henkilöstöedustusta rajat ylittävien yritysjärjestelyjen yhteydessä, lähtökohtana olisi pääosin neuvotteleminen ja sopiminen. Yhtiöoikeudelliseen yritysjärjestelydirektiiviin sisältyy kuitenkin sopimusvapautta rajoittavia elementtejä, kuten säännös kansallisen lain soveltamisen ensisijaisuudesta tietyissä tilanteissa. Rajat ylittävän sulautumisen osalta osallistuvat yhtiöt voivat 30 b §:n 7 momentin mukaan yksipuolisesti, ilman henkilöstön kanssa käytäviä neuvotteluja päättää, että yhtiöön sovelletaan 28—30 §:ssä tarkoitettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia säännöksiä.
Lain 2 a §:n toinen virke kumottaisiin ja korvattaisiin 5 a lukuun lisättävillä viittauksilla eurooppayhtiösääntelyn soveltamiseen tältä osin. Voimassa olevan lain 2 a §:n toisen virkkeen mukaan tämän lain 31 §:n 2 momentin salassapitosäännöstä, 33 §:n 2 momentin säännöstä henkilöstön edustajan suojasta, 34 §:n 3 momenttia, joka koskee vapautusta työstä, korvauksia ja vastuuta kustannuksista, 37 §:n säännöstä valvonnasta sekä 39 §:n 2 momentin rangaistussäännöstä sovelletaan rajat ylittävissä sulautumisissa ja jakautumisissa. Tässä ehdotuksessa esitetään kumottavaksi mainituista säännöksistä 31 §:n 2 momentti, 33 §:n 2 momentti sekä 34 §:n 3 momentti. Samalla ehdotetaan 30 b §:ään säännöstä, jonka mukaan kaikkiin rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin sovelletaan 31—34, 37 ja 39 §:ää. Näin viittaukset eurooppayhtiösääntelyyn sisällytettäisiin näidenkin säännösten osalta rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskevaan 5 a lukuun. Tämä olisi selkeämpää, koska lain 5 a luvussa määritellään muutoinkin, mitä eurooppayhtiön henkilöstön edustusta koskevia säännöksiä sovelletaan rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä. Myös yritysjärjestelydirektiivissä nämä nykyisessä 2 a §:ssä mainitut asiat ja nykyisen 5 a luvun 30 a §:ssä luetellut eurooppayhtiödirektiivin säännökset, joita sovelletaan rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä, perustuvat direktiivin samojen artiklojen samoihin alakohtiin, joten direktiivin velvoitteita täytäntöönpantaessa olisi selkeintä noudattaa direktiivin kanssa yhdenmukaista käytäntöä.
3 §.Määritelmät. Lain 3 §:n määritelmiin lisättäisiin 2 a kohdaksi määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan rajat ylittävällä yritysjärjestelyllä. Tässä laissa rajat ylittävällä yritysjärjestelyllä tarkoitettaisiin ETA:n sisällä toteutettavaa osakeyhtiön rajat ylittävää sulautumista, jakautumista ja kotipaikan siirtoa, josta säädetään osakeyhtiölaissa tai muun ETA:aan kuuluvan valtion vastaavassa lainsäädännössä. Työntekijöiden oikeuksia koskevien säännösten soveltamisen kannalta keskeiset osakeyhtiölakiin direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä lisättäväksi ehdotettavat säännökset sisältyvät osakeyhtiölain 16, 17 ja 17 a lukuun. Näihin lukuihin on tarkoitus lisätä säännökset henkilöstölle tiedottamisesta yritysjärjestelyjä koskevista suunnitelmista ja selvityksistä. Tämän lain säännökset täydentävät mainittuja osakeyhtiölain säännöksiä ja säännöksiä tulee soveltaa yhdessä ja yhtenä kokonaisuutena. Säännöksiä työntekijöiden aseman turvaamisesta sovelletaan myös sellaisiin osakeyhtiölain 16, 17 ja 17 a luvun piiriin kuuluviin yhtiöihin, joita koskevat tietyt erityissäännökset, kuten esimerkiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain tai vakuutusyhtiölain erityissäännökset. Määritelmä kattaisi myös 2 a §:ssä mainittujen osuuskuntien ja säästöpankkien vastaavat yritysjärjestelyt. Vaikka yritysjärjestelydirektiivi kattaa vain osakeyhtiöiden yritysjärjestelyt, EU-tuomioistuimen edellä selostettu Polbud-ratkaisu kattanee myös muun muassa osuuskunnat. Suomessa on jo aiemmin hyväksytty säännökset osuuskuntien rajat ylittävistä sulautumisista ja jakautumisista sekä säästöpankkien sulautumisista.
5 a luku Henkilöstön edustuksen järjestäminen, henkilöstölle tiedottaminen ja henkilöstön kuuleminen sekä työnantajavelvoitteiden jatkuminen rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä
Luvun otsikkoa muutettaisiin siten, että se kattaisi hallintoedustuksen järjestämisen ohella myös henkilöstölle tiedottamista ja sen kuulemista sekä työnantajavelvoitteiden jatkumista koskevia säännöksiä. Otsikko kattaisi myös kaikki yritysjärjestelyt eli sulautumisen ja jakautumisen lisäksi myös kotipaikan siirron.
30 a §. Yhteistoimintalain säännösten soveltaminen. Uudessa 30 a §:ssä säänneltäisiin sitä, missä tilanteissa rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin tulisi soveltaa yhteistoimintalain säännöksiä. Sen mukaan yhteistoimintalain 5 luvun säännöksiä henkilöstön edustuksesta työnantajan hallinnossa sovellettaisiin henkilöstön osallistumisen järjestämiseen Euroopan talousalueella sijaitsevien yhtiöiden sulautumisen tai jakautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä sekä yhtiön kotipaikan siirron seurauksena syntyvässä yhtiössä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa, ellei 30 b §:stä muuta johdu.
Mainittuja yhteistoimintalain säännöksiä sovellettaisiin kyseisen yhtiön tai kyseisten yhtiöiden kaikkiin Euroopan talousalueella sijaitseviin toimipaikkoihin ja niiden henkilöstöön. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin kotipaikan siirtoa koskevan 86 l artiklan 1 ja 2 b kohdan, yrityssulautumisia koskevan 133 artiklan 1 ja 2 b kohdan sekä jakautumisia koskevan 160 l artiklan 1 ja 2 b kohdan säännökset. Näistä sulautumisia koskevia 133 artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksiä ei muutettu yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin hyväksymisen yhteydessä.
30 b §.Eurooppayhtiösääntelyn soveltaminen. Pykälän 1 ja 2 momentin mukaan tämän lain mukaisia henkilöstön osallistumista eurooppayhtiössä koskevia säännöksiä sovellettaisiin soveltuvin osin yhtiöoikeudellisessa yritysjärjestelydirektiivissä säännellyissä tilanteissa. Säännökset tästä perustuvat kotipaikan siirron osalta direktiivin 86 l artiklan 2 kohtaan, yhtiön jakautumisten osalta 160 l artiklan 2 kohtaan sekä sulautumisen osalta 133 artiklan 2 kohtaan. Direktiivin säännösten tavoitteena on muun muassa turvata jo eurooppayhtiödirektiivin yhteydessä käyttöön otettua niin kutsuttua ”ennen ja jälkeen”-periaatetta, jolla pyritään suojelemaan henkilöstöä ennen järjestelyn toteutumista olemassa olevien oikeuksien heikennyksiltä. Säännöksen taustalla on myös pyrkimys suojella olemassa olevia osallistumisoikeuksia yrityksen mahdollisilta toimilta, joilla se pyrkisi vaikuttamaan henkilöstön määrää tilapäisesti alentamalla työntekijöiden osallistumiselle kansallisessa lainsäädännössä asetettujen työntekijämäärien täyttymättä jäämiseen.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan rajat ylittävässä kotipaikan siirrossa ja jakautumisessa sovellettaisiin henkilöstön osallistumista eurooppayhtiössä koskevia säännöksiä soveltuvin osin, kun kotipaikkaa siirtävän tai jakautuvan yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä on rajat ylittävää kotipaikan siirtoa tai jakautumista koskevan suunnitelman julkistamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut neljä viidesosaa lähtöjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesta raja-arvosta, jonka ylittyminen johtaa 3 §:n 12 kohdan mukaiseen henkilöstön osallistumiseen.
Momentin 2 kohdan mukaan henkilöstön osallistumista eurooppayhtiössä koskevia sääntöjä sovellettaisiin sulautumisessa, kun vähintään yhden sulautumiseen osallistuvan yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä on rajat ylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman julkistamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut neljä viidesosaa sen jäsenvaltion lainsäädännön, jonka oikeudenkäyttöalueeseen sulautumiseen osallistuva yhtiö kuuluu, mukaisesta raja-arvosta, jonka ylittyminen johtaa 3 §:n 12 kohdan mukaiseen henkilöstön osallistumiseen.
Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tämän lain henkilöstön osallistumista eurooppayhtiössä koskevia säännöksiä sovellettaisiin rajat ylittävän sulautumisen tai kotipaikan siirron seurauksena Suomeen sijoittuvan yrityksen henkilöstöön myös silloin, kun Suomen lainsäädännössä ei säädetä vähintään saman laajuisesta henkilöstön osallistumisesta kuin se henkilöstön osallistuminen, jota sovellettiin rajat ylittävään yrityssulautumiseen osallistuvassa tai kotipaikkansa Suomeen siirtävässä yhtiössä ennen rajat ylittävää sulautumista tai kotipaikan siirtoa.
Momentin 2 kohdan mukaan yritysten jakautumisen osalta eurooppayhtiön henkilöstön osallistumista koskevia säännöksiä sovellettaisiin Suomeen sijoittuvaan vastaanottavaan yritykseen tai vastaanottaviin yrityksiin, ellei kansallisessa lainsäädännössä säädetä vähintään saman laajuisesta henkilöstön osallistumisesta kuin jakautuvassa yhtiössä ennen sen rajat ylittävää jakautumista.
Pykälän 3 momentin mukaan arvioitaessa sitä, onko Suomen lainsäädännön mukainen henkilöstön osallistumisen taso 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähintään saman laajuinen, käytetään vertailukohtana henkilöstön edustajien osuutta hallinto- tai valvontaelimen tai niiden komiteoiden jäsenistä taikka sellaisen johtoryhmän jäsenistä, jonka toimivaltaan kuuluvat yhtiön tulosyksiköt, kun näissä elimissä on käytössä henkilöstön osallistumisjärjestely. EU-tason säännökset asiasta sisältyvät yhtiön kotipaikan siirron osalta yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin 86 l artiklan 2 a kohtaan, sulautumisen osalta 133 artiklan 2 a kohtaan sekä yhtiön jakautumisten osalta 160 l artiklan 2 a kohtaan.
Pykälän 4 momentti perustuisi nykyisen 30 a §:n 1 momenttiin, joka muutettaisiin vastaamaan yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin sisältöä. Nykyisessä muotoilussa viitataan eurooppayhtiösääntelyn osallistumisjärjestelyjen käyttöönottoon tilanteessa, jossa vähintään yhdessä rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvassa yhtiössä on 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettu henkilöstön osallistumisjärjestelmä. Tämä muotoilu korvattaisiin viittauksella 1 ja 2 momentin säännöksiin. Kun henkilöstön osallistumisen järjestämiseen rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron seurauksena Suomessa rekisteröitävässä yhtiössä tulee 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sovellettavaksi eurooppayhtiön henkilöstön osallistumista koskeva järjestely, 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen neuvotteluryhmä neuvottelee yrityssulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tai kotipaikkaa siirtävän tai jakautuvan yhtiön toimivaltaisten elinten kanssa henkilöstön osallistumisen järjestämisestä.
Säännökset siitä, mitä eurooppayhtiön henkilöstön osallistumista koskevia säännöksiä sovelletaan rajat ylittävän sulautumisen tilanteessa, säilyisivät pääosin ennallaan. Sulautumisiin sovellettaisiin edelleen soveltuvin osin 2 §:n 1 momenttia ja 4—12 §:ää, jotka koskevat erityisen neuvotteluryhmän perustamista, neuvotteluryhmän paikkojen jakautumista jäsenvaltioiden kesken ja suomalaisten yhtiöiden kesken sekä lisäpaikkojen jakautumista sulautumistilanteessa, neuvotteluryhmän jäsenten valitsemista Suomessa, neuvottelujen tavoitetta, erityisen neuvotteluryhmän tiedonsaantioikeutta ja päätöksentekosääntöjä sekä neuvottelujen aloittamista ja kestoa. Lisäksi sovellettaisiin 14 §:ää, joka koskee asiantuntijoita. Henkilöstöedustusta koskevan sopimuksen sisällön osalta sovellettaisiin 16 §:n 1 momentin 1 ja 7—9 kohtaa sekä 2 momenttia. Toissijaisten sääntöjen soveltamisen osalta sovelletaan ainoastaan 18 §:n 1 momenttia. Myös henkilöstön osallistumismuodon valintaa koskevaa 19 §:ää sovellettaisiin. Henkilön osallistumisoikeuksien osalta sovellettaisiin 28 §:n 2 ja 3 momenttia. Myös henkilöstöä edustavien jäsenten paikkojen jakautumista koskevaa 29 §:ää sekä henkilöstöä edustavien jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa 30 §:ää sovellettaisiin. Lain 18 §:n 2 momentin 2 kohtaa sovellettaisiin siten, että siinä säädetyn 25 prosentin sijasta edellytyksenä henkilöstön osallistumista koskevien 28—30 §:n soveltamiselle on 33 1/3 prosenttia. Näin ollen toissijaisia sääntöjä sovellettaisiin, jos yhdessä tai useammassa osallistuvassa yhtiössä olisi ollut ennen sulautumisen rekisteröintiä käytössä yksi tai useampi henkilöstön osallistumismuoto, joiden piiriin kuului vähintään 33 1/3 prosenttia kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstön kokonaismäärästä ja erityinen neuvotteluryhmä niin päättäisi. Säännös vastaisi siis yrityssulautumisten osalta nykyisen 30 a §:n sisältöä.
Pykälän 5 momenttiin lisättäisiin säännökset siitä, miltä osin eurooppayhtiösääntelyä sovellettaisiin rajat ylittävän yrityksen jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa. Näissä tilanteissa sovellettaisiin soveltuvin osin 2 §:n 1 momenttia ja lain 2 luvun säännöksiä erityisen neuvotteluryhmän perustamisesta, ei kuitenkaan ainoastaan sulautumista koskevaa 6 §:ää. Neuvotteluja henkilöstöedustuksesta koskevan 3 luvun säännöksistä sovellettaisiin neuvottelujen tavoitetta (9 §) ja erityisen neuvotteluryhmän tiedonsaantioikeutta (10 §). Erityisen neuvotteluryhmän päätöksentekosääntöjä koskevien säännösten osalta sovellettaisiin 11 §:n 1 momenttia ja 2 momentin ensimmäistä virkettä ja 3 momenttia sekä neuvottelujen aloittamista ja kestoa koskevaa 12 §:ää ja asiantuntijoita koskevaa 14 §:ää. Sopimusta henkilöstöedustuksesta koskevan 4 luvun säännöksistä sovellettaisiin sopimuksen sisältöä koskevan 16 §:n 1 momentin 1 ja 7—9 kohtaa sekä 2 momenttia sekä henkilöstöedustuksen vähentämisen kieltoa kotipaikan siirrossa koskevaa 17 §:ää. Toissijaisten säännösten soveltamista koskevasta 18 §:stä sovellettaisiin 1 momenttia ja 2 momentin 1 kohtaa. Lisäksi jakautumisiin ja kotipaikan siirtoihin sovellettaisiin soveltuvin osin 36 §:n säännöstä eurooppayhtiö- ja eurooppaosuuskuntajärjestelyn väärinkäytöstä.
Sulautumisten osalta henkilöstön osallistumisen järjestämiseen yritysjärjestelyjen osalta sovellettaisiin kuten nykyisinkin myös eurooppayhtiöasetuksen 12 artiklan 2—4 kohtaa. Jakautumisiin ja kotipaikan siirtoihin sovellettaisiin vain 12 artiklan 2 ja 4 kohtaa, koska artiklan 3 kohta koskee ainoastaan sulautumisia. Asetuksen 12 artiklan mukaan yhtiön kotipaikan siirtoa, yhtiöiden sulautumista tai yhtiön jakautumista ei voida rekisteröidä, jos henkilöstöedustusta koskevista järjestelyistä ei ole sovittu tai jos päätöstä olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa aloitetut neuvottelut ei ole tehty tai jos määräaika neuvotteluille on päättynyt ilman että on päästy sopimukseen. Lisäksi yhtiössä sovellettavat säännöt eivät saa olla ristiriidassa henkilöstön osallistumista koskevan lainsäädännön kanssa.
Pykälän 6 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että kaikkiin yritysjärjestelyihin sovellettaisiin myös 31 §:n salassapitovelvollisuutta, 32 §:n poikkeamista tiedonantovelvollisuudesta, 33 §:n henkilöstön edustajan suojaa, 34 §:n vapautusta työstä, korvauksia ja vastuuta kustannuksista ja 37 §:n valvontaa koskevia säännöksiä sekä 39 §:n mukaisia rangaistussäännöksiä. Nykytilaan verrattuna näistä ainoa uusi lainkohta olisi 32 §, joka koskee poikkeamista tiedonantovelvollisuudesta. Salassapitovelvollisuus, henkilöstön edustajan suoja ja vapautus työstä, korvaukset sekä vastuu kustannuksista laajenisivat koskemaan myös muita mahdollisia henkilöstön edustajia kuin erityisen neuvotteluelimen jäseniä. Lain 39 §:n 1 momentin rangaistussäännöksiä sovellettaisiin myös rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin. Koska 16 §:n osalta näihin yritysjärjestelyihin sovelletaan vain 1 momentin 1 ja 7—9 kohtaa sekä 2 momenttia, 39 §:n 1 momentin mukainen rangaistussäännöskin soveltuu 16 §:n osalta vain mainituissa kohdissa säädettyjen velvoitteiden eli 16 §:n 1 momentin 1 ja 7—9 kohdan sekä 2 momentin velvoitteiden laiminlyöntiin. Momentin säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 l artiklan 3 kohta, 133 artiklan 3 kohta sekä 160 l artiklan 3 kohta.
Pykälän 7 momentti perustuisi nykyisen 30 a §:n 2 momenttiin. Momentin mukaan rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvat yhtiöt voivat ilman henkilöstön kanssa käytäviä neuvotteluja päättää, että ne soveltavat mitä 28—30 §:ssä säädetään henkilöstön osallistumisesta välittömästi muodostettavan yhtiön rekisteröinnistä alkaen. Vastaava menettely ei ole mahdollinen kotipaikan siirron tai yhtiön jakautumisen tilanteissa. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 133 artiklan 4 a kohdan velvoite.
Pykälän 8 momentti perustuisi nykyisen 30 a §:n 3 momenttiin. Voimassa olevan säännöksen mukaan yhtiölle on valittava sellainen yhtiömuoto, joka mahdollistaa henkilöstön osallistumisoikeudet, jos rajat ylittävän sulautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä tulee sovellettavaksi tällainen järjestelmä. Yhtiöoikeudellisessa yritysjärjestelydirektiivissä vastaava velvoite laajennettiin koskemaan myös tilanteita, joissa rajat ylittävän jakautumisen tai kotipaikan siirron seurauksena muodostettuihin yhtiöihin tulisi sovellettavaksi henkilöstön osallistumista koskeva järjestelmä. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 l artiklan 6 kohta, 133 artiklan 6 kohta sekä 160 l artiklan 3 kohta.
30 c §.Päätös olla aloittamatta tai lopettaa neuvottelut. Pykälä perustuisi nykyiseen 30 b §:ään. Pykälän mukaan erityinen neuvotteluryhmä voi päättää olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa neuvottelut. Päätös edellyttää vähintään kahden kolmasosan enemmistöä niiden jäsenten äänistä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa henkilöstöstä. Rajat ylittävien sulautumisten osalta päätöksen hyväksyminen edellyttää, että päätöstä ovat tukeneet sellaiset jäsenet, jotka edustavat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa työskentelevää henkilöstöä. Tällöin henkilöstön mahdollinen oikeus osallistua yhtiön hallintoon määräytyy 30 a §:ssä säädetyin tavoin yhteistoimintalain mukaan, eikä 30 b ja 30 d—30 f §:ää sovelleta. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 l artiklan 4 a kohta, 133 artiklan 3 kohta sekä 160 l artiklan 3 kohta.
30 d §.Henkilöstön osallistumisen rajoittaminen. Pykälä perustuisi nykyiseen 30 c §:ään. Henkilöstön osallistumisen rajoittamista koskeva pykälä laajennettaisiin koskemaan rajat ylittävien sulautumisten ohella myös rajat ylittäviä jakautumisia ja kotipaikan siirtoja. Uuden muotoilun mukaan, jos henkilöstön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tulisivat sovellettaviksi 28—30 §:ssä tarkoitetut henkilöstön osallistumista koskevat säännökset, henkilöstön edustajien osuutta kotipaikan siirron, rajat ylittävän sulautumisen tai jakautumisen tuloksena muodostettavassa yhtiössä tai yhtiöissä voidaan rajoittaa. Henkilöstön edustajien osuus sulautumisen tai kotipaikan siirron seurauksena muodostettavan yhtiön tai kussakin jakautumisen seurauksena syntyvän yhtiön hallintoelimessä ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin yksi kolmasosa, jos yhdessäkin sulautumiseen osallistuvassa tai kotipaikan siirtävässä tai jakautumisen kohteena olevassa yhtiössä henkilöstön edustajien osuus on vähintään yksi kolmasosa hallituksen tai muun hallintoelimen jäsenistä. Pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 133 artiklan 4 b kohdan ohella nyt myös direktiivin 86 l artiklan 4 b kohta sekä 160 l artiklan 4 b kohta.
30 e §. Henkilöstön osallistumisoikeuksien suoja. Pykälä perustuisi nykyiseen 30 d §:ään. Pykälä muutettaisiin vastaamaan yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin velvoitteita ulottamalla henkilöstön osallistumisoikeuksien suoja koskemaan kaikkia rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä eli sulautumisten ohella myös yhtiön kotipaikan siirtoja ja jakautumisia. Lisäksi suoja laajennettaisiin kattamaan direktiivissä edellytetyllä tavalla vastaiset rajat ylittävät ja myös kotimaiset sulautumisen, kotipaikan siirron ja jakautumisen tilanteet. Suojan kestoa pidennettäisiin samalla kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Tarvittaessa yritysjärjestelyä seuraavien neljän vuoden kuluessa tapahtuvissa uusissa järjestelyissä noudatettaisiin soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä henkilöstön osallistumisoikeuksien suojelemisesta.
Pykälän mukaan jos rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai yhtiön kotipaikan siirron tuloksena muodostetussa suomalaisessa yhtiössä sovelletaan henkilöstön osallistumisjärjestelmää, yhtiön on varmistettava, että henkilöstön osallistumisoikeudet suojataan tilanteissa, joissa yhtiö on rajat ylittävän sulautumisen, yhtiön kotipaikan siirron tai jakautumisen voimaantuloa seuraavien neljän vuoden aikana joko rajat ylittävän tai kotimaisen sulautumisen tai jakautumisen tai yhtiön kotipaikan siirron kohteena. Osallistumisoikeuksien suojaamiseksi myös edellä mainittujen, myöhemmin toteutettavien yritysjärjestelyjen yhteydessä, tulee noudattaa soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä, joilla suojataan henkilöstön osallistumisjärjestelmiä. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin yhtiön kotipaikan siirtoa koskevan 86 l artiklan 7 kohdan, yrityssulautumisia koskevan 133 artiklan 7 kohdan sekä yhtiön jakautumisia koskevan 160 l artiklan 7 kohdan velvoitteet.
30 f §. Henkilöstön osallistumisoikeuksien jatkuvuuden suoja. Nykyinen 30 e §, jonka mukaan säännökset henkilöstön osallistumisen järjestämisestä rajat ylittävässä sulautumisessa koskevat soveltuvin osin myös rajat ylittävää jakautumista, on tarpeeton, koska rajat ylittävistä jakautumisista säädetään direktiivissä edellytetyllä tavalla yksityiskohtaisemmin muissa säännöksissä. Sen tilalle ehdotetaan säännöstä henkilöstön osallistumisoikeuksien jatkuvuuden suojasta.
Pykälän uudella muotoilulla pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 l artiklan 4 c kohdan ja 160 l artiklan 4 c kohdan velvoitteet, jotka koskevat henkilöstön osallistumisoikeuksien jatkuvuuden suojaa. Säännös koskee vain osallistumisoikeuksien suojelua yhtiön rajat ylittävän jakautumisen tai yhtiön kotipaikan siirron tilanteissa. Pykälän mukaan henkilöstön osallistumista koskevia järjestelyjä, joita sovellettiin ennen yhtiön rajat ylittävää jakautumista tai kotipaikan siirtoa, sovelletaan edelleen siihen asti, kunnes henkilöstön osallistumisen järjestämiseen sovelletaan mahdollisia myöhemmin sovittavia järjestelyjä tai sovittujen järjestelyjen puuttuessa, kunnes sovelletaan 28—30 §:ssä tarkoitettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia säännöksiä.
30 g §. Työntekijöiden kuuleminen rajat ylittävää sulautumista, jakautumista tai kotipaikan siirtoa koskevasta suunnitelmasta tai selvityksestä. Pykälä olisi uusi. Sen 1 momentissa säädettäisiin, että jos Suomeen sijoittunut osakeyhtiö aikoo toteuttaa ETA:aan kuuluvien valtioiden rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron, työntekijöille tulee tiedottaa ja heitä kuulla ennen kuin työnantajayrityksessä päätetään rajat ylittävää sulautumista, jakautumista tai yhtiön kotipaikan siirtoa koskevasta osakeyhtiölain mukaisesta suunnitelmasta tai selvityksestä sen mukaan, kummasta päätetään aikaisemmin.
Direktiivin mukaan yritysjärjestelyjä koskevaan suunnitelmaan tulee kirjata järjestelyn vaikutukset työhön ja työllisyyteen sekä tarvittaessa tiedot menettelyistä, joita sovelletaan henkilöstön osallistumisen järjestämiseen. Yritysjärjestelyjä koskevaan kertomukseen tulee kirjata järjestelyn vaikutukset työsuhteisiin ja tarvittaessa toimet työsuhteiden turvaamiseksi, mahdollisesti sovellettavien työolojen ja -suhteiden sekä yhtiön toimipaikkojen olennaiset muutokset sekä miten muutokset vaikuttavat yhtiön mahdollisiin tytäryhtiöihin. Jos yhtiö saa työntekijöidensä edustajien tai, jos edustajia ei ole, työntekijöidensä lausunnon asiasta, jäsenille on ilmoitettava lausunnosta ja se on liitettävä kertomukseen. Työntekijöille tarkoitettua kertomusta ei edellytetä, jos yhtiöllä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat hallinto- ja johtoelimeen. Kertomus on toimitettava työntekijöiden edustajien tai, jos heitä ei ole, työntekijöille vähintään kuusi viikkoa ennen asiasta päättävää yhtiökokousta. Direktiivi sisältää myös määräajat siitä, milloin työntekijöiden edustajille tai työntekijöille tulee ilmoittaa järjestelyä koskevasta suunnitelmasta ja määräajasta huomautusten tekemiselle asiasta.
Direktiivin säännökset työntekijöille annettavasta suunnitelmasta ja kertomuksesta on tarkoitus panna täytäntöön yhtiöoikeuden alan lainsäädännöllä. Hallituksen esityksessä laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitetään osakeyhtiölain 16 lukuun sulautumista koskevia. säännöksiä. Sen 22 §:ssä säädettäisiin sulautumissuunnitelmasta. Sulautumissuunnitelmassa on oltava muun muassa selvitys rajat ylittävän sulautumisen todennäköisistä työllisyysvaikutuksista sekä selvitys menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista vastaanottavassa yhtiössä.
Lain 22 a §:ssä olisi säännös huomautusten tekemistä koskevasta ilmoituksesta ja huomautusten toimittamista yhtiölle. Sen 1 momentin mukaan kunkin rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvan yhtiön olisi laadittava ilmoitus osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöille tai työntekijöiden edustajille siitä, että nämä voivat toimittaa kirjallisesti yhtiölle huomautuksia sulautumissuunnitelmasta. Ilmoituksessa olisi mainittava päivämäärä, johon mennessä huomautukset tulee viimeistään toimittaa yhtiölle. Huomautukset olisi toimitettava viimeistään viisi arkipäivää ennen sulautumisesta päättävää yhtiökokousta tai, jos sulautumisesta ei päätetä vastaanottavassa yhtiössä yhtiökokouksessa, viisi arkipäivää ennen tällaisen yhtiön sulautumisesta päättävää hallituksen kokousta. Ilmoitus olisi asetettava yhtiön internetsivuille taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla saataville vähintään kuukautta ennen sulautumisesta päättävää yhtiökokousta ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen toimittamisesta lähtien taikka vähintään kuukautta ennen sulautumisesta päättävää hallituksen kokousta.
Osakeyhtiölakiin ehdotetaan myös säännöstä hallituksen selvityksestä osakkeenomistajille ja työntekijöille (16 luvun 22 b §). Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen on selvitettävä ja perusteltava sulautumisen oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat, kuten vaikutukset sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tulevaan liiketoimintaan, sekä muun muassa työntekijöille aiheutuvat seuraukset sekä annettava tiedot erityisesti vaikutuksista työsuhteisiin ja tarvittaessa toimenpiteistä näiden suhteiden turvaamiseksi sekä mahdollisista sovellettavien työehtojen tai toimipaikkojen olennaisista muutoksista. Jos sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallitus saa työntekijöiltä tai työntekijöiden edustajilta lausunnon näistä tiedoista hyvissä ajoin, osakkeenomistajille on ilmoitettava lausunnosta ja lausunto on liitettävä hallituksen selvitykseen.
Vastaavat jakautumista koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi osakeyhtiölain jakautumista koskevan 17 luvun 21, 21 a ja 21 b §:ään ja kotipaikan siirron osalta asiaa koskevan 17 a luvun 4—6 §:ään.
Yhtiöoikeudellisessa yritysjärjestelydirektiivissä säädetään yhdenmukaisesta menettelystä direktiivissä tarkoitetuille rajat ylittäville järjestelyille. Laissa on aiheellista täsmentää erityisesti ajanjakso, jonka kuluessa työntekijöille tulee tiedottaa ja kuulla heitä rajat ylittävästä järjestelystä.
Pykälän 2 momentin mukaan työntekijöille tulisi antaa perusteltu vastaus heidän asiasta esittämiinsä huomautuksiin ennen yhtiökokousta, jossa päätetään rajat ylittävää sulautumista, jakautumista tai yhtiön kotipaikan siirtoa koskevan suunnitelman hyväksymisestä. Direktiivin mukaan työntekijöille tarkoitettua selvitystä ei edellytetä, jos yhtiöllä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat hallinto- ja johtoelimeen. Näin ollen säännöstä tulee soveltaa tilanteissa, joissa yhtiöllä on muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat sen hallinto- ja johtoelimeen.
Säännös koskisi rajat ylittävää sulautumista, jakautumista ja kotipaikan siirtoa ja sillä pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 k artiklan 2 kohta (yhtiön kotipaikan siirto), 126 c artiklan 2 kohta (rajat ylittävä sulautuminen) sekä 160 k artiklan 2 kohta (rajat ylittävä jakautuminen).
Säännöksen soveltaminen ei vaikuta EU:n työntekijöille tiedottamista ja kuulemista koskevien säännösten soveltamiseen. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiön kotipaikan siirtoon, yhtiöiden sulautumiseen tai yhtiön jakautumiseen liittyviä työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulemista koskevia oikeuksia kunnioitetaan ja niitä käytetään yhteistoimintamenettelydirektiivissä säädettyjen oikeudellisten puitteiden ja sovellettavin osin yhteisönlaajuisten yritysten tai yritysryhmien osalta yritysneuvostodirektiivin mukaisesti.
Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulemista koskevia oikeuksia muihin kuin yhteistoimintamenettelydirektiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden työntekijöihin. Sulautumisten ja jakautumisten osalta direktiivissä viitataan myös mahdollisuuteen, että rajat ylittävää sulautumista tai jakautumista voidaan joissakin tapauksissa pitää liikkeenluovutusdirektiivissä tarkoitettuna yrityksen luovutuksena. Tällöin sovelletaan myös liikkeenluovutusdirektiivin säännöksiä kuulemisesta ja tiedottamisesta. Yhtiöoikeudellinen yritysjärjestelydirektiivi ei vaikuta joukkovähentämisdirektiivin, liikkeenluovutusdirektiivin, yhteistoimintamenettelydirektiivin tai yritysneuvostodirektiivin kuulemista ja tiedottamista koskevien säännösten soveltamiseen. Samasta asiasta ei kuitenkaan tarvitse tiedottaa eikä kuulla erikseen edellä mainitun muun EU-säädöksen perusteella. Kuuleminen ja tiedottaminen voidaan katsoa hoidetuksi, jos tiedottaminen ja kuuleminen täyttävät samalla kuulemista ja tiedottamista koskevien direktiivien ja yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin mukaiset velvoitteet, kun yritysjärjestelyn johdosta on jo informoitu ja kuultu työntekijöitä yrityksen rajat ylittävää sulautumista, jakautumista tai yhtiö kotipaikan siirtoa koskevasta suunnitelmasta tai kertomuksesta.
Suomessa yhteistoimintamenettelydirektiivin, joukkovähentämisdirektiivin ja liikkeenluovutusdirektiivin kuulemista ja tiedottamista koskevat velvoitteet on pantu täytäntöön yhteistoimintalain säännöksillä. Jos yrityksen sulautumisessa tai jakautumisessa on kyse liikkeenluovutuksesta, sovelletaan siten soveltuvin osin myös yhteistoimintalain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.
Yritysneuvostodirektiivi on pantu täytäntöön yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetulla lailla, joten henkilöstön kuulemiseen ja sille tiedottamiseen sovellettaisiin rajat ylittävien yritysjärjestelyjen osalta soveltuvin osin myös mainitun lain tiedottamista ja kuulemista koskevia säännöksiä, jos kyseessä on yritys, jota tarkoitetaan mainitussa laissa.
Yhteistoimintalakia sovelletaan taloudellista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 20. Lakia sovelletaan myös sellaiseen elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 2 §:ssä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 13 §:ssä ja vakuutusyhtiölain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun sivuliikkeeseen, jossa työskentelevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Niinpä lain kuulemista ja tiedottamista koskevia säännöksiä sovelletaan yhtiöoikeudellisessa yritysjärjestelydirektiivissä edellytetyllä tavalla myös tilanteissa, joissa Suomeen sijoittunut yritys toteuttaa rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron.
Lisäksi sovellettavaksi tulevat osakeyhtiölain yritysjärjestelyjä koskevat erityissäännökset niissä tilanteissa, joissa yrityksellä on muutakin henkilöstöä kuin sen hallintoon kuuluvat.
30 h §. Työnantajavelvoitteiden siirtyminen rajat ylittävien yritysjärjestelyjen yhteydessä. Pykälä olisi uusi. Sen 1 momentissa säädettäisiin, että jos Euroopan talousalueella toteutettavaa rajat ylittävää yritysjärjestelyä on pidettävä työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentissa tai merityösopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuna liikkeenluovutuksena, järjestelyyn osallistuvan yhtiön henkilöstön työsuhteisiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovellettaisiin työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 ja 2 momentin tai merityösopimuslain 1 luvun 10 §:n säännöksiä.
Pykälän 2 momentin mukaan siltä osin kuin työsopimuslain tai merityösopimuslain liikkeenluovutusta koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi, yhtiön rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron voimaantuloajankohtana voimassa olevat henkilöstön työsuhteisiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät sulautumisen, kotipaikan siirron tai jakautumisen voimaantulopäivänä rajat ylittävän sulautumisen tai kotipaikan siirron tuloksena muodostettavan yhtiön vastattaviksi tai rajat ylittävää jakautumista koskevan suunnitelman mukaisesti vastaanottavan yhtiön tai yhtiöiden vastattaviksi.
Pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 86 r artiklan 1 c kohta ja 160 r artiklan 1 c, 2 c ja 3 c kohta sekä 131 artiklan 1 a kohta.
Rajat ylittävissä tilanteissa noudatettavat säännöt vastaisivat pitkälti myös kotimaisissa yritysjärjestelyissä noudatettavia sääntöjä. Lainsäädännön selkeyttäminen rajat ylittävissä tilanteissa on kuitenkin tarpeen. Erityisesti yrityksen jakautumisessa on tärkeää määritellä, minkä jakautumisen seurauksena syntyvistä yhtiöistä palveluksessa jakautuvan yrityksen työntekijä on jakautumisen jälkeen. Tämä tulisi kirjata jakautumista koskevaan suunnitelmaan.
Säännös koskee tilannetta, jossa työntekijään sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä, kun hänen työnantajansa toteuttaa ETA:n sisällä rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron. Yleensä kyseessä on Suomen osakeyhtiölain mukainen osakeyhtiö. On mahdollista, että kyse olisi myös johonkin muuhun ETA:aan kuuluvaan valtioon sijoittuneesta Suomessa toimivasta suomalaista osakeyhtiötä vastaavasta yhtiömuodosta, kunhan yhtiön henkilöstöön tai osaan siitä sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä.
Säännöksen tavoitteena on turvata työntekijälle lainsäädäntöön, työehtosopimukseen ja työsopimukseen perustuvien oikeuksien jatkuvuus eli vähimmäistason suoja. Myös työehtosopimuslain (436/1946) 5 §:ssä säädetään, että jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siirtyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan oli.
On mahdollista, että yritysjärjestelyt, joiden seurauksena yrityksen kotipaikka siirretään Suomeen, vaikuttavat muusta lainsäädännöstä johtuen työsuhteeseen sovellettavan lainsäädännön valintaan tai sovellettavaan työehtosopimukseen ja sitä kautta työehtojen määräytymiseen. Soveltuvan lainsäädännön vaihtuminen on mahdollista tilanteissa, joissa sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen 8 artiklan 3 (työnantajan liikepaikan laki) tai 4 kohdan nojalla tai jos Suomeen lähetetyn työntekijän työoikeudellista asemaa saatetaan joutua arvioimaan uudelleen vaikkapa sellaisen yritysjärjestelyn seurauksena, jossa työnantajayhtiön kotipaikka siirtyy Suomeen.
Yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin mukaan rajat ylittävää sulautumista tai jakautumista voidaan joissakin tapauksissa pitää liikkeenluovutusdirektiivissä tarkoitettuna yrityksen luovutuksena.
Liikkeenluovutusdirektiiviä sovelletaan ETA:n sisällä tapahtuviin liikkeenluovutuksiin. Direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan tätä direktiiviä sovelletaan siltä osin kuin luovutettava yritys tai liike taikka yritys- tai liiketoiminnan osa sijaitsee alueella, jolla perustamissopimusta sovelletaan.
Toisaalta useat jäsenvaltiot ovat ilmeisesti implementoineet direktiivin vain kotimaisia luovutuksia koskevaksi ja direktiivistä puuttuvat täsmällisemmät säännökset sen soveltamisesta rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin. EU-tuomioistuimen tulkintakäytäntö muun muassa ”oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön” luovuttamisesta, jolla tarkoitetaan pää- ja sivutoimisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi järjestettyä resurssikokonaisuutta, saattaa osaltaan vaikeuttaa direktiivin soveltamista rajat ylittäviin tilanteisiin.
Liikkeenluovutusdirektiiviä sovelletaan sen 1 artiklan 1 a kohdan mukaan yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovuttamiseen toiselle työnantajalle sopimukseen perustuvan luovutuksen taikka sulautumisen kautta. Vaikka yhtiön kotipaikan siirrossa yhtiö muuttaa yhtiömuodon vastaamaan uuden kotipaikan lainsäädännön mukaista osakeyhtiömuotoa, yhtiö ei kuitenkaan menetä oikeushenkilöllisyyttään. Tässä tapauksessa liikkeenluovutusdirektiivi tuskin tulisi sovellettavaksi. Sen sijaan yrityksen oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat periaatteessa muutoinkin.
31 §.Salassapitovelvollisuus. Lain 31 §:n 2 momentti kumottaisiin ja korvattaisiin 5 a luvun 30 b §:ään lisättävillä viittauksilla 31, 33 ja 34 §:n soveltamisesta rajat ylittäviin sulautumisiin, jakautumisiin ja kotipaikan siirtoihin. Tällä tavoin sääntely vastaisi sisällöltään paremmin yhtiöoikeudellisen yritysjärjestelydirektiivin sisältöä. Salassapitovelvollisuus, henkilöstön edustajien suoja ja vapautus työstä, korvaukset ja vastuu kustannuksista koskisivat erityisen neuvotteluryhmän jäsenten ja heidän avustajiensa ohella myös mahdollisia muita rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin liittyviä henkilöstön edustajia sekä heidän avustajiaan. Näihin kuuluisivat erityisesti rajat ylittävien järjestelyjen kautta muodostettavien yhtiöiden hallintoon lain nojalla osallistuvat henkilöstön edustajat.
Sisäpiiritiedon ilmaisemista koskee myös neuvoston direktiivi 89/592/ETY sisäpiirikauppoja koskevien säännösten ja määräysten yhteensovittamisesta. EU-tuomioistuin on todennut ratkaisussaan asiassa C-384/02, että EU:n sisäpiirikauppoja koskevan säännöksen vastaista on, että työntekijöiden valitsema hallituksen jäsen tai konserniyhteistyötoimikunnan jäsen ilmaisee tiedon muun muassa ammattijärjestön puheenjohtajalle, paitsi jos sisäpiiritiedon ilmaisemisen ja kyseisen henkilön työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen välillä on läheinen yhteys ja tämän sisäpiiritiedon ilmaiseminen on mainitun työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen kannalta ehdottoman tarpeellista. Huomioon tulee ottaa se seikka, että poikkeusta kiellosta on tulkittava suppeasti, että jokaisella uudella sisäpiiritiedon ilmaisemisella voidaan lisätä vaaraa tämän tiedon käyttämisestä tarkoituksessa, joka on ristiriidassa neuvoston direktiivin 89/592/ETY sisäpiirikauppoja koskevien säännösten ja määräysten yhteensovittamisesta kanssa sekä se, miten arkaluonteista sisäpiiritieto on.
32 §.Poikkeaminen työnantajan tiedonantovelvollisuudesta. Myös 32 §:ää sovellettaisiin nykytilasta poiketen rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin yhtiöoikeudellisessa yritysjärjestelydirektiivissä edellytetyllä tavalla. Pykälän sanamuotoa muutettaisiin vastaamaan paremmin eurooppayhtiödirektiivin salassapitoa ja luottamuksellisuutta koskevan 8 artiklan 2 ja 4 kohdan velvoitteita. Direktiivin 8 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on säädettävä, että erityistapauksissa ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin sen alueelle sijoittautuneen eurooppayhtiön tai osallistuvan yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus ei ole velvollinen ilmaisemaan tietoja, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ilmaiseminen aiheuttaisi objektiivisten perusteiden mukaan merkittävää haittaa tai vahinkoa eurooppayhtiön (tai mahdollisesti osallistuvan yhtiön) tai sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen toiminnalle. Jäsenvaltio voi edellyttää tällaiselle vapautukselle hallinto- tai oikeusviranomaisen etukäteistä lupaa.
Lain 32 §:n sanamuotoa muutettaisiin vastaamaan paremmin eurooppayhtiödirektiivin velvoitetta lisäämällä siihen täsmennys, että tietojen luovuttamisesta olisi aiheuduttava puolueettomasti arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa. Samalla pykälä yhdenmukaistettaisiin yhteistoimintalain 41 §:n 2 momentin säännöksen kanssa lisäämällä siihen uusi 2 momentti, jonka mukaan poikkeusta tiedonantovelvollisuudesta ei sovelleta henkilöstön hallintoedustukseen yrityksen toimielimessä.
Eurooppayhtiödirektiivin 8 artiklan 4 kohdassa edellytetään jäsenvaltioiden säätävän menettelyistä, joiden avulla henkilöstön edustajat voivat saattaa oikeus- tai hallintomenettelykäsittelyyn tapaukset, joissa eurooppayhtiön tai osallistuvan yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus vaatii luottamuksellisuutta tai ei anna tietoja. Suomessa yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin kuuluu valvoa sulautumisten ja jakautumisten osalta sitä, että työntekijöiden osallistumisoikeuksia noudetaan. Tässä esityksessä valvontatehtävä ulotettaisiin koskemaan myös kotipaikan siirtoja. Yhteistoiminta-asiamiehen oikeudesta saada tietoja säädetään yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 4 §:ssä ja oikeudesta antaa kehotus, saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä määrätä uhkasakko, lain 6, 7 ja 8 §:ssä.
33 §.Henkilöstön edustajien suoja. Lain 33 §:n 1 momenttiin lisättäisiin viittaus merityösopimuslain 8 luvun 9 §:n säännökseen luottamusmiehen irtisanomisesta. Pykälän 2 momentti kumottaisiin ja korvattaisiin 5 a luvun 30 b §:ään lisättävillä viittauksilla 31, 33 ja 34 §:n soveltamisesta rajat ylittäviin sulautumisiin, jakautumisiin ja kotipaikan siirtoihin edellä 31 §:n perusteluissa mainituilla perusteilla.
34 §.Vapautus työstä, korvaukset ja vastuu kustannuksista. Lain 34 §:n 3 momentti kumottaisiin ja korvattaisiin 5 a luvun 30 b §:ään lisättävillä viittauksilla 31, 33 ja 34 §:n soveltamisesta rajat ylittäviin sulautumisiin, jakautumisiin ja kotipaikan siirtoihin edellä 31 §:n muutoksen yhteydessä mainituilla perusteilla.