1.1
Opintotukilaki
7 §. Opintotukeen oikeuttava aika. Voimassa olevan säännöksen mukaan opintotukea voi saada korkeakouluopiskelua varten yhteensä enintään 64 tukikuukautta 1 päivänä elokuuta 2014 lukien. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 54 tukikuukautta. Tukiaika lyhenee kymmenellä kuukaudella. Tukiajan lyhennys koskisi opiskelijoita, jotka aloittavat uudet korkeakouluopinnot 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen. Momenttiin lisättäisiin lisäksi säännös, jonka mukaan opintotukikuukausien enimmäismäärä olisi kuitenkin 57 tukikuukautta silloin, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus olisi yhteensä 360 opintopistettä. Tämä pidempi tukiaika koskisi lääketieteen lisensiaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittajia sekä niitä ulkomailla koko tutkinnon suorittavia, joiden tutkinnon laajuuden mukainen säännönmukainen opiskeluaika on kuusi lukuvuotta.
Pykälän 3 momentissa säädetään yhden korkeakoulututkinnon tukeen oikeuttavasta ajasta. 1 päivänä elokuuta 2014 ja sen jälkeen aloitetuissa opinnoissa voi saada tutkinnon laajuuden mukaisen ajan lisäksi viisi tukikuukautta ja ennen 1 päivänä elokuuta 2014 aloitetuissa opinnoissa kymmenen tukikuukautta. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkintokohtainen enimmäistukiaika on yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kolmella tukikuukaudella, jolloin tukeen oikeuttava aika lyhenee kaksi tukikuukautta. Esimerkiksi 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiaika lyhenee tällöin nykyisestä 50 tukikuukaudesta 48 tukikuukauteen.
Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien pääaineessa tai aineryhmässä tukeen oikeuttava aika on yhteensä enintään 64 tukikuukautta. Kyseisissä opinnoissa tukiaika ei ole määräytynyt alemman ja ylemmän yhteenlasketun laajuuden 3 momentin mukaisesti, vaan tutkintojen tukiaika on määräytynyt 4 momentin mukaisen pääsäännön mukaan ja tukiajassa on otettu huomioon opintojen edellyttämä työmäärä. Erillisestä 4 momentin mukaisesta muita pidemmästä tukiajasta on perusteltua luopua, koska vastaavien 300 opintopisteen laajuisten alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiajat lyhenevät kahdella tukikuukaudella ja ovat enintään 48 tukikuukautta eikä muissakaan tutkinnoissa oteta erikseen huomioon opintoalan vaativuutta.
Lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä säädettäisiin tarkemmin opintotukeen oikeuttavan ajan soveltamisesta.
11 §. Opintorahan määrä. Voimassa olevan lain 11 §:ssä säädetään korkeakouluopiskelijan sekä muun oppilaitoksen opiskelijan opintorahan perusmäärät. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määriin vaikuttaa opiskelupaikan vastaanottamisen ajankohta pykälän 2 momentin mukaisesti. Opintorahan määrä on korkeampi opiskelijalla, joka on ensimmäisen kerran ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa taikka jos opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen kuin aiemmin aloittaneilla korkeakouluopiskelijalla, jolle opintoraha myönnetään 1 momentin mukaan.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi kuukausikohtaiset opintorahan määrät opiskelijan koulutusasteesta riippumatta siten, että ensimmäisen kohdan mukaan vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle opintoraha olisi 38,66 euroa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 81,39 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Toisen kohdan mukaan muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle opintoraha olisi 101,74 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias sekä 250,28 euroa kuukaudessa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta. Kolmannen kohdan mukaan avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskelijalle opintoraha olisi 250,28 euroa.
Pykälän 2 momentin mukaisesta sääntelystä luovuttaisiin tarpeettomana, koska opintojen aloitusajankohdalla ei enää olisi vaikutusta opintorahan määrään korkeakoulussa opiskelevien osalta. Opiskelijan vanhempien pienten tulojen perusteella tehtävät voimassa olevassa 11 a §:ssä säädetyt opintorahan korotukset ehdotetaan selkeyden vuoksi säädettäväksi samassa pykälässä kuin opintorahan perusmäärätkin säädetään. Korotus määräytyisi korkeakoulussa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevilla opiskelijoilla samalla tavalla.
Pykälän 3 ja 4 momentin kirjoitusasua ehdotetaan selkeytettäväksi. Niiden sisältö vastaisi kuitenkin voimassaolevaa lakia.
11 a §. Opintorahan korottaminen vanhempien tulojen perusteella. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska korotuksista säädettäisiin esityksen mukaan 11 §:ssä.
12 §. Opintorahan korottaminen samaksi kuin korkeakoulussa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska opintorahojen määrät yhtenäistetään 11 §:ssä säädettävällä tavalla.
14 §.Asumislisä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ulkomailla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisästä, koska asumislisän piirissä nykyisin olevat opiskelijat siirtyisivät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.
Asumislisään olisi oikeutettu opiskelija, joka opiskelee ja asuu ulkomailla. Asumislisään olisi oikeutettu opiskelija, joka suorittaa ulkomailla tutkintoa tai kotimaassa suoritettaviin opintoihin liittyvää ulkomaan vaihtoa tai työharjoittelua. Asumislisän saaminen edellyttäisi, että opiskelijalla asuu ulkomailla vuokralla ja hänellä olisi asumismenoja. Ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä olisi 210 euroa kuukaudessa, joka vastaa voimassa olevan lain asumislisän määrää. Lisäksi säädettäisiin tilanteista, jolloin ulkomailla asuva opiskelija ei kuitenkaan olisi oikeutettu asumislisään. Asumislisään ei olisi oikeutettu opiskelija, joka asuu ulkomailla vanhempansa luona tai vanhempansa tai puolisonsa omistamassa asunnossa.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan oikeudesta asumislisään, joka olisi 88,87 euroa kuukaudessa.
14 a §.Asumislisän määrä. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana, koska muut kuin ulkomailla asuvat ja opiskelevat opiskelijat siirtyisivät 1 päivänä elokuuta 2017 lukien yleisen asumistuen piiriin.
15 §.Opintolainan valtiontakaus. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea. Valtiontakaus myönnetään 2 momentin mukaan myös opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu opintorahaan, muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja joka vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan tai opiskelijalle, jolle ei 20 §:n mukaan myönnetä opintorahaa. Pykälän 3 momentin mukaan opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta. Muun kuin korkeakouluopiskelijan olisi edelleen haettava lainatakaus erikseen. Aikuiskoulutustukea saavalle valtiontakaus voidaan myöntää muihinkin kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin.
Voimassa olevan 4 momentin 3 kohdan mukaan valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle, jolla on luottotietolain (527/2007) 4 luvussa tarkoitettuun luottotietorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö. Pykälän 5 momentin mukaan valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, vaikka opiskelijalla olisi 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maksuhäiriö, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtalaisen pitkä aika, merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu; tai valtiontakauksen myöntämiselle on muu erityinen syy.
Pykälän 4 momentin 3 kohdan ja 5 momentin mukaisista säännöksistä luovuttaisiin. jolloin luottotietolain 4 luvussa tarkoitettuun luottotietorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö ei estäisi valtiontakauksen myöntämistä. Tällöin ei myöskään olisi enää tarpeen säätää 5 momentin mukaisista poikkeustilanteista, joiden perusteella valtiontakaus voitaisiin myöntää, vaikka opiskelijalla 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maksuhäiriö.
Jatkossakaan valtiontakausta ei myönnettäisi opiskelijalle, joka on suorittamassa vapausrangaistusta tai opiskelijalle, jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä, ellei Kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin määrää.
Voimassa olevan lain mukaisesti valtiontakaus myönnettäisiin edelleen enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päätös valtiontakauksen myöntämisestä voi kuitenkin sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- ja heinäkuuta varten. Jos opiskelu kestää enintään 12 kuukautta, valtiontakaus voitaisiin myöntää yhdellä päätöksellä koko opiskeluajalle.
15 a §. Opintolainan nostaminen. Voimassa olevassa pykälässä säädetään opintolainan nostamisesta. Pykälän kirjoitusasua ehdotetaan selkeytettäväksi sekä opintolainan nostamista koskevia säännöksiä yksinkertaistettavaksi.
Voimassa olevassa 3 momentissa säädetään opintolainan nostosäännöistä korkeakouluopinnoissa ja muissa oppilaitoksissa. Ehdotetun 3 momentin mukaan muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa käytetyistä nostosäännöistä luovuttaisiin ja kaikilla opiskelijoilla olisi samat opintolainan nostosäännöt. Syyslukukaudelle tarkoitettu osuus voidaan nostaa aikaisintaan 1 päivänä elokuuta ja kevätlukukaudelle tarkoitettu osuus aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta. Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon, tieteellisiin jatko-opintoihin, aikuiskoulutustuen saajalle tai enintään 12 kuukautta kestäviin opintoihin myönnetty opintolaina voidaan nostaa yhtenä eränä, kuten nykyisin.
15 f §. Opintolainahyvityksen määrä. Voimassa olevan säännöksen mukaan opintolainahyvityksen määrä lasketaan tutkinnon suorittamishetkellä voimassa olevien opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää koskevien säännösten mukaan.
Opintolainahyvitysehtojen yhdenmukaistamiseksi ja menojen hillitsemiseksi ehdotetaan muutettavaksi pykälän 2 momenttia siten, että opintolainahyvityksen määrää laskettaessa otetaan huomioon opintolainaa enintään 400 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa, tai enintään 700 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu ulkomaisessa korkeakoulussa. Opintolainan valtiontakausta otetaan huomioon yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa.
16 §. Valtiontakauksen määrä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakouluopiskelijan, aikuiskoulutukea saavan ja muun kuin korkeakouluopiskelijan opintolainan valtiontakauksen määrää tukikuukautta kohden korotetaan 400 eurosta 650 euroon. Ulkomailla opiskelevan opiskelijan opintolainan valtiontakauksen määrää tukikuukautta kohti taas korotetaan 700 eurosta 800 euroon. Takauksen korotus koskee sekä korkeakouluopiskelijoita että muita opiskelijoita, mikä turvaa yhdenvertaisesti päätoimisen opiskelun edellytykset eri koulutusasteilla. Alle 18-vuotiailla muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla valtiontakauksen määrää tukikuukautta kohden korotetaan 260 eurosta 300 euroon.
17 a §. Opiskelijan omien tulojen tulorajojen tarkistaminen. Pykälässä säädettäisiin, että opiskelijan omia tulorajoja tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivä tammikuuta lukien yleisen ansiotasoindeksin mukaisesti, mutta vain, jos indeksimuutos korottaa tulorajoja.
Tulorajojen tarkistukset vastaisivat kulloinkin kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta. Yleisen ansiotasoindeksin mukainen euromäärä pyöristettäisiin lähimpään euroon.
Ensimmäinen 17 §:n 5 momentissa tarkoitettu yleiseen ansiotasoindeksiin perustuva tulorajojen tarkistus tehtäisiin 1 päivänä tammikuuta 2018. Ensimmäisen korotuksen voimaantulosta säädettäisiin lain voimaantulosäännöksessä.
19 §. Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan vanhempien tuloja ei oteta huomioon korkeakouluopiskelijoiden opintotukea myönnettäessä.
Pykälän 2 momentin mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Tulot otetaan huomioon mainitun ikärajan täyttämistä edeltävän kalenterikuukauden loppuun. Vanhempien tuloja ei kuitenkaan oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut. Jos opiskelija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uuden aviopuolison tulot otetaan huomioon.
Pykälän 3 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 40 800 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia. Pykälän 4 momentissa säädetään vanhempien tulorajoista, jotka koskevat muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelevalla 18 tai 19-vuotiaalla, joka asuu muualla kuin vanhempansa luona.
Vanhempien tulot otetaan huomioon vain myönnettäessä opintotukea muille kuin korkeakouluopiskelijoille, joten nykyisestä 1 momentin mukaisesta sääntelystä luovutaan tarpeettomana. Ehdotetun 1 momentin muutoksen mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon alle 20-vuotiaiden opintorahaa myönnettäessä ainoastaan silloin, kun opiskelija asuu vanhempansa luona. Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevaa lakia. Ehdotettu 2 momentti vastaisi myös voimassa olevan lain 3 momenttia.
Nykyisestä 4 momentin mukaisesta sääntelystä luovuttaisiin, koska 1 päivänä tammikuuta 2018 lukien vanhempien tuloja ei enää otettaisi huomioon myönnettäessä opintorahaa muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle 18—19 -vuotiaalle muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalla.
27 §. Takaisinperintä. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta alennetaan voimassa olevan lain 15 prosentista 7,5 prosenttiin.
38 §. Opintolainan takaussaatava. Voimassa olevassa pykälässä säädetään takaussaatavan takaisinperimisestä. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi opintolainan takaussaatavaksi, jolloin se vastaisi paremmin pykälän sisältöä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin opintolainansaajan velvollisuudesta maksaa takaussaatava Kansaneläkelaitokselle.
Takaussaatavalla tarkoitettaisiin valtiontakauksen perusteella luottolaitokselle maksettua määrää. Takaussaatavan enimmäiskorkona olisi, kuten voimassa olevassa laissa, lakisääteinen viivästyskorko. Pykälässä olevan asetuksenantovaltuutuksen mukaan perittävän koron määrästä voitaisiin säätää tarkemmin asetuksella voimassa olevan lain 40 §:ää vastaavasti. Opintotukiasetuksen 26 §:n mukaan valtion takaussaatavasta perittävä korko on seitsemän prosenttia.
Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevan lain 40 §:ä ja siinä säädettäisiin takaussaatavalle maksettavasta korosta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen mahdollisuudesta sopia takaussaatavan maksujärjestelyistä opintolainansaajan kanssa. Lainansaajan kanssa voitaisiin tehdä osamaksusuunnitelma lainan takaisinmaksusta. Osamaksusuunnitelman tekeminen edellyttää opintolainansaajan aktiivisuutta tai yhteydenottoa Kansaneläkelaitokseen. Kaikissa tilanteissa osamaksusopimuksen tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista, esimerkiksi silloin, kun opintolainansaajan maksukyky ei riitä. Edellytyksenä maksujärjestelylle olisi, ettei opintolainansaaja kykene maksamaan koko takaussaatavaa kertasuorituksena. Tehtyä osamaksusuunnitelmaa voidaan perustellusta syystä muuttaa tai sopia määräajaksi pienempi osamaksuerä opintolainansaajan maksukyvyn tilapäisen heikentymisen vuoksi.
Pykälän4 momentissa säädettäisiin takaussaatavan ja sille perittävän koron ulosottokelpoisuudesta. Saatava on perimiskelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä. Momentissa viitataan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettuun lakiin (706/2007). Saatavan vanhentumista koskevia pykäliä ei kuitenkaan sovelleta takaussaatavaan ja sille perittävään korkoon, vaan niihin sovelletaan tämän lain 38 a §:n säännöksiä.
39 §. Maksuvapautuksen myöntäminen. Voimassa olevan 39 §:n säännöksiä maksuvapautuksen myöntämisestä ehdotetaan uudistettavaksi opintovelallisen oikeuksien ja maksuvapautuksen toimeenpanon selkeyttämiseksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin opintolainansaajan mahdollisuudesta saada vapautus takaussaatavalle kertyvien korkojen maksamisesta. Vapautus voitaisiin myöntää hakemuksesta eteenpäin sille ajalle kuin lainansaajan veronalaisten tulojen ei arvioida ylittävän 16 a §:ssä säädettyjä korkoavustuksen myöntämisen edellytyksenä olevia tulorajoja. Saatavan perintää jatkettaisiin edelleen, vaikka opintolainansaaja saisi vapautuksen korkojen maksamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opintolainansaajan oikeudesta saada maksuvapautus takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen maksamisesta. Maksuvapautuksen edellytyksenä on, että lainansaaja olisi pysyvästi työkyvytön tai lainansaajan määräaikainen työkyvyttömyys olisi kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Työkyvyttömänä pidettäisiin henkilöä, jolle on myönnetty työkyvyttömyyden perusteella maksettava etuus kuten kansaneläkelain tai työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke tai vastaava etuus ulkomailta. Lisäksi lainansaajan keskimääräiset veronalaiset tulot saavat olla uuden viittaussäännöksen perusteella enintään samat kuin korkoavustuksessa. Voimassa olevien tulorajojen mukaan maksuvapautuksen myöntäminen edellyttäisi, että lainansaaja saa veronalaista tuloa keskimäärin enintään 1 333 euroa kuukaudessa. Jos lainansaajalla on huollettavaan yksi lapsi, tuloraja on 1 539 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on kaksi, tuloraja on 1 595 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on kolme tai enemmän, tuloraja on 1 690 euroa kuukaudessa. Tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä maaliskuuta työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkakertoimen muutoksen mukaisesti. Työkyvyttömyyttä ja sen kestoa koskevat edellytykset olisivat samat kuin voimassa olevassa säännöksessä. Vakiintuneessa soveltamiskäytännössä on jo nykyisin sovellettu korkoavustuksen tulorajoja.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että maksuvapautus myönnetään hakemuksesta. Hakemus voisi olla myös suullinen. Koronmaksuvapautus voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella takautuvasti enintään yhdeksi vuodeksi, ellei erityisen painava syy edellytä maksuvapautuksen myöntämistä pidemmälle ajalle takautuvasti. Takautuva hakuaika ei kuitenkaan koskisi 2 momentin mukaista täyttä maksuvapautusta.
40 §. Takaussaatavan perinnästä luopuminen. Voimassa olevassa laissa pykälässä säädetään takaussaatavasta perittävästä korosta. Esityksen mukaan siitä säädettäisiin esityksen 38 §:ssä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takaussaatavan sekä sille kertyneiden korkojen takaisinperinnästä luopumisesta.
Pykälän 1 momentin mukaan takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen perinnästä voitaisiin luopua, jos takaisinperittävä määrä on vähäinen, jos takaisinperintää ei lainansaajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää perusteltua jatkaa tai jos perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. Tällä saataisiin jossain määrin aikaistettua sellaisten saatavien poistuminen saatavakannasta, joita ei kuitenkaan koskaan saataisi perittyä. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevan lain 39 §:n 4 momenttia.
Pykälän 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitos luopuu opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takausvastuusaatavan sekä sille kertyneiden korkojen perimisestä, kun lainansaaja on kuollut. Momentti vastaa sisällöltään voimassa olevan lain 39 §:n 1 momenttia. Kyseessä on kirjoitusasua selkeyttävä uudistus. Termin maksuvapautus sijaan käytetään termiä luopuminen.