1
Nykytila ja ehdotetut muutokset
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa. Muutoksenhakulautakunnan tehtävistä, jäsenistä ja asioiden käsittelystä muutoksenhakulautakunnassa säädetään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetulla lailla (677/2005).
Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi sekä määrää sivutoimiset varapuheenjohtajat ja muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Muutoksenhakulautakunnan nykyinen toimikausi päättyy vuoden 2016 lopussa.
Käytännössä muutoksenhakulautakunta toimii jakautuneena jaostoihin, joita on nykyisin kuusi. Näistä kuudesta jaostosta neljä ratkaisee pääasiassa yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ja yksi valtion ja yksi kuntien eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita. Jaostoon kuuluu puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, työeläkeasioihin perehtynyt ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut tai muu työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyt jäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä. Yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ratkaiseviin jaostoihin kuuluu jokaiseen lisäksi joko maatalousyrittäjätoimintaan tai yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen.
Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen (1318/2010) johdosta jaostoissa voidaan käsitellä entistä monipuolisemmin eri eläkelakeihin liittyviä asioita. Jaoston päätösvaltaisuuden edellytykset ovat samanlaiset sekä yksityisen että julkisen alan eläkeasiaa ratkaistaessa, joten esimerkiksi julkisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita ratkaiseva jaosto voi nykyisin ratkaista myös yksityisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita. Näin työ jaostojen välillä voidaan jakaa entistä tasaisemmin. Lakiin lisättiin myös mahdollisuus vähentää jaostojen määrää viiteen niin, että julkisen alan eläkeasioita käsitteleviä jaostoja olisi kaksi ja yksityisten alojen eläkeasioita käsitteleviä jaostoja kolme.
Lautakunnan asiamäärät ovat olleet pitempiaikaisessa laskussa. Reilusti yli 6000 saapuneesta asiasta vuodessa on tultu alle 5 400 asiaan ja samaan suuruusluokkaan päädytään myös vuonna 2016. Vuonna 2015 muutoksenhakulautakunnan ratkaisemista asioista pääosa, 64,9 prosenttia, koski työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisia asioita. Ratkaisuista 17,0 prosenttia koski kunnallista eläkelakia (549/2003) ja 4,0 prosenttia valtion eläkelakia (1295/2006). Maatalousyrittäjien eläkelakia koskevia ratkaisuja oli 5,0 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista ja yrittäjän eläkelakia (1272/2006) koskevia asioita 8,5 prosenttia. Lisäksi oli 0,6 prosenttia muita lakeja koskevia ratkaisuja. Työmäärän vähentyminen on kohdistunut erityisesti jaostoihin, jotka käsittelevät pääasiassa julkisten alojen eläkejärjestelmiin kuuluvia asioita.
Ottaen huomioon valitusten määrissä tapahtuneen kehityksen, muutoksenhakulautakunnan nykyisen työmäärän sekä mahdollisuuden jakaa eri eläkelajeja koskevia asioita eri jaostoihin, muutoksenhakulautakunta pystyisi nykyistä pienemmällä kokoonpanolla toimimaan yhtä tehokkaasti kuin nykyisin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia muutettaisiin siten, että jäsenten määrää olisi mahdollista vähentää nykyisestä ja jaostot voitaisiin asettaa asioiden laadun mukaan oikeassa suhteessa. Muutoksenhakulautakunnassa tulisi olla jäseniä ja varapuheenjohtajia vähintään neljää jaostoa varten. Siksi ehdotetaan, että lakia muutetaan tällä tavoin.
Lain sanamuoto mahdollistaa sen, että tarvittaessa valtioneuvosto voisi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä määrätä muutoksenhakulautakuntaan myös enemmän jäseniä. Jaostojen määrää onkin tarkoitus vähentää vuoden 2017 alusta lukien viiteen ja määrätä jäseniä tätä vastaava määrä. Jatkossa harkittaisiin tarvitaanko tätäkään määrää ja siirrytään tarvittaessa neljän jaoston käyttöön.