1.1
Laki yleisistä kirjastoista
1 §.Lain soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Sen mukaan laissa säädettäisiin yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta edistämisestä, kirjastojen yhteistyöstä ja valtionrahoituksesta.
Yleisillä kirjastoilla ja niiden toiminnalla tarkoitettaisiin kunnan järjestämän kirjastolaitoksen toimintaa. Yleiset kirjastot toimisivat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Kirjastojen yhteistyöllä tarkoitettaisiin sekä yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä muiden kirjastojen kanssa että yleisten kirjastojen yhteistyötä viranomaistahojen ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Valtionrahoituksella tarkoitettaisiin yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuksia ja harkinnanvaraisia valtionavustuksia.
2 §.Lain tavoite. Pykälässä säädettäisiin lain tavoitteesta. Pykälä vastaisi sisällöllisesti osittain voimassa olevan kirjastolain 1 §:ää.
Pykälän 1 momentin mukaan lain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Momentti korostaa yleisen kirjaston yhteiskunnallista tehtävää ja toimintaa etenkin aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden sekä elinikäisen oppimisen edistäjänä. Aktiivinen kansalaisuus lisäisi luottamusta ja hyvinvointia sekä vahvistaisi sosiaalista pääomaa yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Tavoitteena on, että yleinen kirjasto osaltaan edistäisi väestön mahdollisuuksia osallistua omaehtoisesti kulttuuri- ja talouselämään samoin kuin muuhun yhteiskunnalliseen elämään. Sananvapauden toteutumista yleinen kirjasto edistäisi osaltaan tukemalla avoimen ja luotettavan tiedon saatavuutta sekä tarjoamalla erilaisia näkökulmia tiedon hankintaan, yhdistämiseen ja tuottamiseen sekä asettamalla saataville monipuolisia aineistoja. Yleinen kirjasto toimisi myös fyysisenä tilana sananvapauden edistämiseksi.
Yleinen kirjasto on jokaisen saavutettavissa ja jokaiselle avoin paikka ja tila, joka sekä tarjoaisi pääsyn monipuoliseen tietoon ja kulttuurisisältöihin että tukisi yksilöiden ja yhteisöjen toimimista kansalaisyhteiskunnassa. Yleisiä kirjastoja ylläpitämällä julkinen valta osaltaan toteuttaa perustuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua yksilön oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina olisivat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Lähtökohdat loisivat lain arvopohjan, joka ohjaisi 1 momentissa säädetyn tavoitteen toteuttamisessa. Yhteisöllisyys viittaisi kaikkien ihmisten ja ryhmien mukaan ottamisen ja osallistumisen edistämiseen. Moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus viittaisivat puolestaan erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseen. Momentissa lueteltujen lähtökohtien lisäksi yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohtina olisivat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
3 §. Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin yleinen kirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä ja alueellinen kehittämistehtävä. Pykälän 1 kohdan mukaan yleisellä kirjastolla tarkoitettaisiin kunnan järjestämää kaikille väestöryhmille tarkoitettua kunnan kirjastolaitosta, joka olisi toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus.
Pykälän 2 kohdassa määriteltäisiin valtakunnallinen kehittämistehtävä. Valtakunnallisella kehittämistehtävällä tarkoitettaisiin yleiselle kirjastolle annettua kehittämistehtävää, jolla tasapuolisesti tuettaisiin yleisten kirjastojen toimintaa. Valtakunnallinen kehittämistehtävä voitaisiin antaa ainoastaan yhdelle kirjastolle. Kehittämistehtävää hoitavalla yleisellä kirjastolla voisi lisäksi olla 6 §:ssä säädettyjen tehtävien ohella 9 §:ssä tarkoitettu erityinen tehtävä.
Pykälän 3 kohdan mukaan alueellisella kehittämistehtävällä tarkoitettaisiin yleiselle kirjastolle annettua tehtävää, jolla tuettaisiin toimialueen yleisten kirjastojen toimintaedellytysten vahvistumista. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat yleiset kirjastot muodostaisivat Manner-Suomen kattavan yhteistyöverkon. Alueellista kehittämistehtävää hoitavilla yleisillä kirjastoilla voisi lisäksi olla 6 §:ssä säädettyjen tehtävien ohella 9 §:ssä tarkoitettu erityinen tehtävä.
4 §.Valtion viranomaisten tehtävät. Pykälässä säädettäisiin valtion viranomaisten tehtävistä. Pykälän 1 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi yleisiä kirjastoja koskevasta valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuu yleisiä kirjastoja koskevan kirjastopolitiikan johdosta perustuu perustuslakiin, valtioneuvostosta annettuun lakiin (175/2003), valtioneuvoston ohjesääntöön (262/2003), opetus- ja kulttuuriministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen (310/2003) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä annettuun opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen (359/2014).
Perustuslain 68 §:n mukaan kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Valtioneuvostosta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston ohjesäännön 18 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan yleinen kirjastotoimi kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, että yleinen kirjastotoimi kuuluu ministeriön tehtäviin. Valtakunnallista kirjastopolitiikkaa opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaisi eri ohjauskeinoin ja rahoittamalla yleisten kirjastojen kehittämistoimia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtion alueellisesta hallintoviranomaisesta ja sen tehtävistä. Momentin mukaan valtion alueellisena hallintoviranomaisena toimisi nykyiseen tapaan aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston tehtävänä olisi ensinnäkin edistää toimialueellaan yleisiä kirjastoja koskevien valtakunnallisten kirjastopoliittisten tavoitteiden toteutumista esimerkiksi informaatio-ohjauksella ja viestinnällä sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia. Aluehallintoviraston järjestämät koulutustilaisuudet liittyisivät erityisesti yleisten kirjastojen näkökulmasta keskeisiin julkisen hallinnon ja rahoituksen sekä lainsäädännön asiakokonaisuuksiin. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat yleiset kirjastot tukisivat puolestaan henkilöstön osaamista järjestämällä etenkin henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevia koulutustilaisuuksia.
Aluehallintoviraston tehtävänä olisi toiseksi seurata ja arvioida toimialueensa yleisten kirjastojen toimintaa. Aluehallintovirasto vastaisi yleisten kirjastojen seuranta- ja arviointitiedon tuottamisesta päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja alueellista kehittämistoimintaa varten. Yleisten kirjastojen seuranta- ja arviointitiedon tuottamisessa aluehallintovirasto tekisi yhteistyötä muun muassa kuntien kanssa.
Voimassa olevan aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on myös peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Tarkoituksena on arvioinnilla seurata, valvoa ja arvioida peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa.
Kolmanneksi aluehallintoviraston tehtävänä olisi edistää yleisten kirjastojen paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita. Aluehallintovirasto toimisi valtionapuviranomaisena yleisten kirjastojen alueellisissa ja paikallisissa kehittämishankkeissa. Lisäksi aluehallintovirasto suorittaisi opetus- ja kulttuuriministeriön antamat muut tehtävät, joita voisi olla esimerkiksi ministeriön antamien erillisselvitysten laatiminen.
5 §.Kunnan tehtävät. Pykälässä säädettäisiin kunnan tehtävistä yleisten kirjastojen toiminnan järjestämisessä. Voimassa olevan kirjastolain 3 §:n 1 momentin mukaan kunnan tehtävänä on järjestää kirjastolaissa tarkoitetut kirjasto- ja tietopalvelut. Perustuslain 121 §:n 2 momentin mukaisesti kunnalle annettavasta tehtävästä säädetään lailla. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen olisi edelleen kunnan tehtävä. Momentti ei näin ollen muuttaisi kunnan vastuuta eikä tehtäviä nykyisestä. Kunta vastaisi siitä, että yleisen kirjaston toiminta olisi ehdotetun lain mukaista.
Kunta voisi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Säännös vastaisi tältä osin voimassa olevan kirjastolain 3 §:n 2 momenttia.
Pykälän 2 momentissa ehdotettaisiin säädettäväksi kunnan velvollisuudesta kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Säännöstä sovelletaan 1 päivänä toukokuuta 2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) 147 §:n mukaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alkuun saakka. Sen jälkeen kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säädetään kuntalain 22 §:ssä. Sen mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Uuden kuntalain 146 §:n mukaan lailla kumotaan kuntalaki (365/1995). Jos muualla laissa viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen kuntalakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia.
Pykälän 3 momentin mukaan kunnan tulisi olla yleisten kirjastojen toiminnan järjestämisessä tarpeen mukaan yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa.
6 §.Yleisen kirjaston tehtävät. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston tehtävistä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan yleisen kirjaston tehtävänä olisi tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin. Aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin pääsy tapahtuisi fyysisesti ja sähköisesti. Yleinen kirjasto hankkisi, asettaisi käyttöön ja toisi vapaasti saataville eri alojen aineistoja, tietoa ja kulttuurisisältöjä, esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia, pelejä ja muuta audiovisuaalista aineistoa.
Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan yleisen kirjaston tehtävänä olisi ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa. Jokaisella yleisellä kirjastolla tulisi olla kokoelma. Kokoelmalla tarkoitettaisiin kirjaston hankkimia ja käyttöön asettamia fyysisiä aineistoja sekä sähköisten aineistojen käyttöoikeuksia. Kokoelman monipuolisuudella ja säännöllisellä uudistamisella varmistettaisiin kokoelman laatu ja ajankohtaisuus.
Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan yleisen kirjaston tehtävänä olisi edistää lukemista ja kirjallisuutta. Kohdan tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien lukemista ja kehittää siihen liittyviä palveluja ja toimintamuotoja, kuten lukupiirejä ja kursseja verkossa. Yleinen kirjasto voisi esimerkiksi järjestää päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa työpajoja, kirjavinkkausta ja kirjailijavierailuja.
Yleisen kirjaston tehtävänä olisi pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Kohdan mukaan yleisen kirjaston tehtävänä olisi muun muassa tarjota kirjaston käyttäjille erilaisten aineistojen käytön ohjausta. Monipuolisen lukutaidon tukemista kirjasto toteuttaisi ohjaamalla kirjaston käyttäjiä erilaisten mediasisältöjen vastaanottamisessa ja tuottamisessa sekä tieto- ja viestintäteknologian käytössä. Monipuolinen lukutaito on keskeinen edellytys aktiivisen kansalaisuuden toteutumiselle.
Yleisen kirjaston tehtävänä olisi pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Tarkoituksena on, että yleinen kirjasto toimii kaikille avoimena ja monipuolisena työ- ja oppimisympäristönä sekä yhteisöllisenä kohtaamispaikkana.
Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan yleisen kirjaston tehtävänä on edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tätä tehtävää yleinen kirjasto toteuttaisi monipuolisella kokoelmalla sekä muun muassa eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä hyvää keskusteluilmapiiriä edistävällä toiminnalla.
Pykälän 1 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten kunnalle myönnetään valtionosuusrahoitusta, josta säädetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa.
Pykälän 2 momentin mukaan yleisellä kirjastolla voisi 1 momentissa säädettyjen tehtävien lisäksi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisesta ja alueellisesta kehittämistehtävästä säädettäisiin 7 ja 8 §:ssä ja erityisestä tehtävästä 9 §:ssä.
Jotta yleinen kirjasto voi hoitaa 1 momentissa säädettyjä tehtäviä, yleisellä kirjastolla tulisi pykälän 3 momentin mukaan olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Tilojen esteettömyydestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Ajantasaisella välineistöllä tarkoitettaisiin esimerkiksi kirjaston henkilöstölle ja käyttäjille tarkoitettuja laitteita, ohjelmistoja ja verkkoyhteyksiä. Henkilöstön osaamisesta ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin 17 §:ssä.
7 §.Valtakunnallinen kehittämistehtävä. Pykälässä säädettäisiin valtakunnallisesta kehittämistehtävästä. Kehittämistehtävällä korvattaisiin voimassa olevan kirjastolain 4 §:ssä tarkoitettu organisaatioon perustuva yleisten kirjastojen keskuskirjastomalli. Nykyinen yleisten kirjastojen keskuskirjastotoiminta ei sinänsä lakkaisi, vaan se määriteltäisiin uudelleen palvelutehtävästä käsin.
Valtakunnallisen kehittämistehtävän tarkoituksena olisi tukea tasapuolisesti kaikkien yleisten kirjastojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Kehittämistehtävällä tuotettaisiin kaikille yleisille kirjastoille sellaisia palveluja, joita yksittäisten yleisten kirjastojen ei olisi tarkoituksenmukaista tuottaa yksin. Tehtävän hoitaminen edellyttäisi suunnitelmallisuutta ja avoimuutta.
Kehittämistehtävällä toteutettaisiin pykälän 1 momentin mukaan ensinnäkin yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja. Yhteisiä palveluja voisivat olla esimerkiksi hanke-, organisaatio- ja tilastotietokantojen ylläpito sekä yleisten kirjastojen verkko- ja viestintäpalvelut.
Valtakunnalliseen kehittämistehtävään kuuluvat palvelut suuntautuisivat pääasiassa yleisille kirjastoille. Kansalliskirjasto sen sijaan tarjoaa yliopistolain 70 §:n 2 momentin mukaan kansallisia palveluja kaikille kirjastoille. Näitä ovat esimerkiksi tietokanta-, metatieto- ja käyttöliittymäpalvelut, kuvailu- ja formaattityön ohjaus sekä niihin liittyvä koulutus.
Yhteisten palvelujen toteuttaminen tulisi 1 momentin mukaan hoitaa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa. Se edellyttäisi yhteistyötä erityisesti Kansalliskirjaston kanssa.
Toiseksi kehittämistehtävällä edistettäisiin yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä yleisten kirjastojen keskinäiselle vuoropuhelulle, viestinnälle ja käytänteiden kehittämiselle.
Pykälän 2 momentin mukaan valtakunnallinen kehittämistehtävä voitaisiin antaa yleiselle kirjastolle, jolla olisi kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kansallista ja kansainvälistä kirjastotoiminnan tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Kehittämistehtävää hoitavalla yleisellä kirjastolla tulisi olla kokemusta kansallisen kehittämistoiminnan johtamisesta ja verkostoista sekä kansainvälisestä kehittämistoiminnasta. Valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitaminen edellyttäisi kunnan suostumusta. Kunnalla olisi myös mahdollisuus niin halutessaan luopua kehittämistehtävän hoitamisesta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kehittämistehtävän peruuttamisesta. Kehittämistehtävä voitaisiin peruuttaa vain olennaisesta laiminlyönnistä. Peruuttamisen edellytyksenä olisi lisäksi se, että yleinen kirjasto ei olisi annetuista huomautuksista huolimatta korjannut laiminlyöntiään. Kehittämistehtävän peruuttaminen edellyttäisi 4 momentissa tarkoitetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamista.
Pykälän 4 momentin mukaan valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta yleisestä kirjastosta ja sen toimialueesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Tarkoituksena on, että valtakunnallinen kehittämistehtävä annettaisiin Helsingin kaupunginkirjastolle, joka nykyisin toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena olisi koko maa. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriöllä tulisi olla Helsingin kaupungin suostumus kehittämistehtävän hoitamiseen. Jos Helsingin kaupunki päättäisi luopua valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitamisesta, asetusta muutettaisiin tältä osin.
Valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettävästä rahoituksesta säädettäisiin 18 §:ssä. Tarkoituksena on, että kehittämistehtävää hoitava yleinen kirjasto pystyisi suoriutumaan kehittämistehtävän hoitamisesta vuosittain valtion talousarvioon varatulla määrärahalla.
8 §.Alueellinen kehittämistehtävä. Pykälässä säädettäisiin alueellisesta kehittämistehtävästä. Kehittämistehtävällä korvattaisiin voimassa olevan kirjastolain 4 §:ssä tarkoitettu organisaatioon perustuva maakuntakirjastomalli. Nykyinen maakuntakirjastotoiminta ei sinänsä lakkaisi, vaan se määriteltäisiin uudelleen palvelutehtävästä käsin.
Alueellisen kehittämistehtävän tarkoituksena olisi luoda edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Kehittämistehtävällä tuettaisiin kunkin toimialueen yleisiä kirjastoja alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin vastaamisessa. Alueellisen kehittämistehtävän hoitaminen edellyttäisi alueellisen tuntemuksen lisäksi suunnitelmallisuutta ja avoimuutta.
Kehittämistehtävällä tuettaisiin pykälän 1 momentin mukaan ensinnäkin toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista. Yleisten kirjastojen kehittymistä tuettaisiin esimerkiksi erilaisilla yhdessä toteutettavilla kehittämishankkeilla sekä hyvien käytänteiden levittämisellä ja palvelujen käytön edistämisellä. Henkilöstön osaamista tuettaisiin puolestaan esimerkiksi selvittämällä toimialueen yleisten kirjastojen henkilöstön osaamistarpeita ja järjestämällä monimuotoista koulutusta. Koulutus painottuisi pääsääntöisesti henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Toiseksi kehittämistehtävällä edistettäisiin yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Tarkoituksena olisi toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa edistettäisiin muun muassa tietojen ja kokemusten vaihdolla ja vertaisoppimisella sekä yhteistoimintamuotojen kehittämisellä.
Pykälän 2 momentin mukaan kehittämistehtävää hoitavan kirjaston tulisi toimia yhteistyössä muiden alueellista kehittämistehtävää hoitavien yleisten kirjastojen, valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston ja muiden kirjastojen kanssa.
Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot muodostaisivat koko Manner-Suomen kattavan yhteistyöverkon. Lisäksi alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot muodostaisivat yhdessä valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston kanssa yleisten kirjastojen kansallisen verkon sekä yhdessä Kansalliskirjaston ja muiden kirjastosektoreiden kirjastojen kanssa kansallisen kirjastoverkon.
Pykälän 3 momentin mukaan alueellinen kehittämistehtävä voitaisiin antaa yleiselle kirjastolle, jolla olisi kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kirjastotoiminnan kansallista ja alueellista tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Kehittämistehtävää hoitavalla yleisellä kirjastolla tulisi olla laaja-alaista kokemusta alueellisen kehittämistoiminnan johtamisesta ja verkostotoiminnasta. Lisäksi kehittämistehtävää annettaessa olisi otettava huomioon aluerakenne ja kielelliset tekijät. Kehittämistehtävän hoitaminen edellyttäisi kunnan suostumusta. Kunta voisi myös niin halutessaan luopua kehittämistehtävän hoitamisesta.
Alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettävästä rahoituksesta säädettäisiin 18 §:ssä. Tarkoituksena on, että kehittämistehtävää hoitava yleinen kirjasto pystyisi suoriutumaan kehittämistehtävän hoitamisesta vuosittain valtion talousarvioon varatulla määrärahalla.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin kehittämistehtävän peruuttamisesta. Kehittämistehtävä voitaisiin peruuttaa vain olennaisesta laiminlyönnistä. Peruuttamisen edellytyksenä olisi lisäksi se, että yleinen kirjasto ei olisi annetuista huomautuksista huolimatta korjannut laiminlyöntiään. Kehittämistehtävän peruuttaminen edellyttäisi 5 momentissa tarkoitetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamista.
Pykälän 5 momentin mukaan alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Tarkoituksena on, että alueellista kehittämistehtävää hoitavia yleisiä kirjastoja olisi vähemmän kuin nykyisiä maakuntakirjastoja. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriöllä tulisi olla kunkin kunnan suostumus alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen. Jos kunta päättäisi luopua kehittämistehtävän hoitamisesta, asetusta muutettaisiin tältä osin.
Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 21/2009), että toimialueen asetuksentasoisessa järjestelyssä tulee kiinnittää erityisesti huomiota perustuslain 122 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Myös valtioneuvoston oikeuskansleri on kielellisten perusoikeuksien toteutumista aluehallinnon uudistuksessa koskevassa päätöksessään (OKV/1370/2009, 30.10.2009) todennut, että perustuslakivaliokunnan linjaukset tulee ottaa huomioon myös annettaessa asetustasoisia säännöksiä. Oikeuskanslerin antaman päätöksen mukaan kielellisten oikeuksien asema perusoikeutena ja perusoikeuksien turvaamisvelvoite asettavat kielelliset oikeudet erityisasemaan aluejakopäätökseen vaikuttavien tekijöiden joukossa.
Edellä todettu huomioon ottaen alueellista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueen määrittelyssä kiinnitettäisiin huomiota siihen, että alueellista kehittämistehtävää hoitava yleinen kirjasto tukee toimialueensa yleisiä kirjastoja siten, että ne kykenevät turvaamaan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tarkoituksena on, että ainakin yksi alueellista tehtävää hoitava yleinen kirjasto toimisi vahvasti kaksikielisellä alueella. Maantieteellisen toimialueen määrittelyssä pyritään lisäksi mahdollisuuksien mukaan kiinnittämään huomiota saamenkielisen väestön tarpeisiin.
9 §.Erityinen tehtävä. Pykälän mukaan yleisellä kirjastolla voisi olla 6 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien lisäksi erityinen tehtävä. Erityisellä tehtävällä tarkoitettaisiin pääasiassa tehtävää, jota ei olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa hajautetusti ja jonka tarjonnan tulisi kattaa koko maa. Erityinen tehtävä täydentäisi yleisille kirjastoille säädettyjä tehtäviä. Erityisellä tehtävällä pyrittäisiin turvaamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Erityisellä tehtävällä voitaisiin tuottaa sekä yleisille kirjastoille että yleisten kirjastojen käyttäjille tarkoitettuja palveluja. Erityinen tehtävä voisi olla esimerkiksi saamenkielisen tai monikielisen kirjaston ylläpitäminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi antaa erityisen tehtävän yleiselle kirjastolle, jolla olisi riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Erityistä tehtävää hoitavalla kirjastolla tulisi olla tehtävän edellyttämää monipuolista asiantuntemusta ja riittävät voimavarat. Erityinen tehtävä voitaisiin antaa joko määräajaksi tai toistaiseksi. Erityisen tehtävän hoitamiseen myönnettäisiin valtionavustusta. Erityisen tehtävän hoitaminen edellyttäisi kunnan suostumusta. Kunnalla olisi myös mahdollisuus niin halutessaan luopua erityisen tehtävän hoitamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin erityisen tehtävän peruuttamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi peruuttaa erityisen tehtävän, jos erityistä tehtävää hoitava yleinen kirjasto laiminlöisi tehtävän hoitamisen eikä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa määräajassa korjaisi laiminlyöntejään.
Erityinen tehtävä voitaisiin peruuttaa vain tehtävän olennaisesta laiminlyönnistä. Laiminlyönnin havaittuaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi antaa yleiselle kirjastolle kohtuullinen määräaika laiminlyönnin korjaamiseen. Peruuttaminen olisi mahdollista vasta, jos yleinen kirjasto ei olisi ministeriön asettamassa määräajassa korjannut laiminlyöntiään ja jos laiminlyönti olisi tehtävän hoitamisen kannalta edelleen olennainen.
10 §.Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston toiminnan järjestämisestä. Yleisen kirjaston tulisi olla 1 momentin mukaan kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Tarkoituksena on, että yleinen kirjasto tarjoaa aineistonsa, tilansa ja palvelunsa jokaisen käyttöön. Yleinen kirjasto olisi lasten, nuorten, aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien käytössä ja käytettävissä. Yleinen kirjasto on lähipalvelu, ja sillä on riittävät aukioloajat. Yleisen kirjaston palveluiden järjestämisessä ja käyttöön tarjottavissa aineistoissa olisi otettu huomioon tasa-arvon vahvistaminen ja erityisryhmien, erityisesti lukemisesteisten, tarpeet.
Pykälän 2 momentin mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjestämisessä on huolehdittava, että kaksikielisessä kunnassa otettaisiin molempien kieliryhmien tarpeet huomioon samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa olisi huolehdittava, että saamenkielisen ja suomenkielisen väestöryhmän tarpeet otettaisiin huomioon samanlaisten perusteiden mukaan. Säännökset vastaavat voimassa olevan kirjastolain 3 §:n 4 ja 5 momenttia.
Pykälän 3 momentin mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjestämisessä olisi 1 ja 2 momentin lisäksi otettava huomioon paikallisten kieliryhmien tarpeet. Säännös tarkoittaisi esimerkiksi ruotsinkielisten tarpeiden huomioimista yksikielisessä kunnassa samoin kuin saamenkielisten tarpeiden huomioimista kotiseutualueen ulkopuolella. Lisäksi myös viittomakielisten ja muiden kieliryhmien tarpeet olisi huomioitava paikallisten olosuhteiden mukaan.
11 §.Yhteistyö. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston yhteistyöstä yhtäältä toisten kirjastojen kanssa ja toisaalta muiden toimijoiden kanssa. Pykälän 1 momentin mukaan yleinen kirjasto toimisi ja kehittäisi toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston sekä muiden korkeakoulukirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. Yleisen kirjaston kanssa yhteistyötä tekeviä erikoiskirjastoja olisivat julkishallinnon, yksityisten ja valtionapua saavien tutkimuslaitosten, säätiöiden, yhteisöjen ja yritysten kirjastot.
Kirjastot toimisivat kirjastoverkkona, joka edistäisi aineistojen, metatietojen ja palvelujen saatavuutta sekä yhteentoimivuutta ja kokonaisuuden hallintaa. Kansallisen kirjastoverkon lisäksi yleiset kirjastot toimisivat osana kansainvälistä kirjastoverkkoa. Momentti vastaisi pääasiassa sisällöllisesti voimassa olevan kirjastolain 4 §:n 1 momenttia, mutta siihen olisi lisätty yleisille kirjastoille tärkeitä, niille tarpeellisia palveluja tuottavia yhteistyötahoja.
Pykälän 2 momentin mukaan yleinen kirjasto voisi 6 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Yleinen kirjasto voisi tehtäväkohtaisesti arvioida yhteistyötarpeen ja -tahon. Yleisten kirjastojen tehtävien toteuttamisen kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi opetus-, kulttuuri-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysalan toimijat. Yleiset kirjastot toimivat läheisessä yhteistyössä etenkin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa.
12 §.Maksuttomuus ja maksut. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston maksuista. Pykälä vastaisi pääsääntöisesti voimassa olevan kirjastolain 5 §:ää, mutta siihen tehtäisiin joitakin etenkin yleisten kirjastojen maksuttomia palveluja koskevia täsmennyksiä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yleisen kirjaston maksuttomista palveluista. Momentin mukaan yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaaminen ja varaaminen olisivat maksutonta. Maksutonta olisi myös kirjaston käyttäjälle annettava ohjaus ja neuvonta. Vaikka viranomaisen neuvonta on hallintolain 8 §:n nojalla maksutonta, momentissa on selkeyden vuoksi säädetty, että myös käyttäjälle annettava ohjaus ja neuvonta ovat yleisen kirjaston maksutonta toimintaa. Kirjaston käyttäjälle annettava ohjaus ja neuvonta ovat yleensä varsin laajaa ja kattavaa toimintaa, ja se käsittää esimerkiksi tietopalvelun.
Maksuttomia olisivat lisäksi kaukolainat, joita valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto antaisi muille yleisille kirjastoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustusta valtakunnallisen ja alueellisen tehtävän hoitamista varten. Valtionavustuksen määrän arvioinnissa otetaan muun muassa huomioon kaukolainatoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Kaukolainojen maksuttomuus ei kuitenkaan estäisi kaukolainoista aiheutuvien postituskulujen perimistä, jos valtionavustus ei riittäisi näiden menojen kattamiseen. Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueensa yleisille kirjastoille lähettämien kaukolainojen postituskulut tulisi kuitenkin kattaa edellä mainitulla valtionavustuksella.
Pykälän 2 momentin mukaan kunta voisi periä maksuja myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista suoritteista. Myöhästymismaksujen ja varatun aineiston noutamatta jättämisestä perittävien maksujen lisäksi kunta voisi periä maksuja esimerkiksi kirjaston tilojen vuokraamisesta. Maksun tulisi kuitenkin olla kohtuullinen. Maksu ei saisi ylittää suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää, niin sanottua omakustannusarvoa.
Pykälän 3 momentin mukaan pykälässä tarkoitetut maksut olisivat perittävissä ilman tuomiota tai päätöstä. Maksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
13 §.Kirjaston käyttäjän velvollisuudet. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kirjaston käyttäjän velvollisuudesta. Velvollisuudet liittyisivät yhtäältä kirjaston tilojen käyttöön ja niissä käyttäytymiseen ja toisaalta kirjaston aineiston käyttöön.
Pykälän 1 momentin mukaan kirjaston käyttäjän tulisi käyttäytyä yleisessä kirjastossa asiallisesti. Yleinen kirjasto on järjestyslaissa (612/2003) tarkoitettu yleinen paikka. Järjestyslaissa kielletään muun muassa yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla. Näin ollen yleisen kirjaston käyttäjä ei saisi yleisessä kirjastossa asioidessaan aiheuttaa häiriötä kirjaston muille käyttäjille eikä henkilökunnalle. Kirjaston käyttäjä ei myöskään saisi vaarantaa kirjaston viihtyisyyttä eikä turvallisuutta. Kirjaston käyttäjä ei siten kirjastossa asioidessaan saisi esimerkiksi metelöimällä häiritä kirjaston toimintaa eikä uhkaavilla eleillä tai hyökkäävillä liikkeillä aiheuttaa uhkaavia tai pelottavia tilanteita. Järjestyslaissa on tahallisesta järjestysrikkomuksesta säädetty seuraamukseksi rikesakko. Momenttiin on selkeyden vuoksi otettu viittaus järjestyslakiin.
Kirjaston käyttäjä olisi pykälän 2 momentin mukaan velvollinen käsittelemään kirjaston aineistoja ja muuta omaisuutta huolellisesti. Kirjoja ja muita aineistoja tulisi käsitellä siten, että ne eivät vioitu tai vaurioidu. Aineistojen käytön lisäksi huolellisen käytön velvollisuus koskisi yleisen kirjaston muuta omaisuutta, kuten kirjaston tiloja, tietokoneita ja kalusteita.
Kirjaston käyttäjän tulisi korvata kadonnut tai vahingoittunut aineisto vastaavalla aineistolla tai maksamalla siitä sovittu euromäärä. Kappalekohtaisten tekijänoikeusmaksun vuoksi osaa aineistoa ei voi korvata vastaavalla tallenteella. Tällaisia ovat esimerkiksi videokasetit sekä DVD-, CD-ROM- ja Blue ray - levyt ja konsolipelit. Kirjaston käyttäjän aiheuttamaan vahinkoon sovellettaisiin vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä.
14 §.Käyttösäännöt. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston käyttöä koskevista käyttösäännöistä. Pykälän mukaan kunta voisi laatia yleisen kirjaston käyttösäännöt, joilla edistettäisiin kirjaston sisäistä järjestystä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Käyttösäännöissä olisi mahdollista antaa määräyksiä ensinnäkin yleisen kirjaston tilojen ja omaisuuden käytöstä. Toiseksi käyttösäännöissä olisi mahdollista määrätä kirjastoaineistojen lainaamisesta, varaamisesta, palauttamisesta ja palauttamisen määräajoista sekä lainauskiellosta, kirjaston käyttökiellosta ja maksuista. Käyttösäännöissä kunta voisi määritellä esimerkiksi laina-ajan pituuden, samanaikaisten lainojen enimmäismäärän ja aineistojen varaamiseen liittyviä käytäntöjä. Kunta voisi edelleen käyttösäännöissä määrätä, että kirjaston käyttökielto olisi 14 §:ssä säädettyä enimmäispituutta lyhyempi.
Käyttösääntöjen laadinnassa kunnan tulisi ottaa huomioon perustuslain säännösten ohella hallintolain (434/2003) yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet. Käyttösääntöjen hyväksymistä ja muuttamista koskevaan päätöksentekoon ja muutoksenhakuun sovellettaisiin kuntalain (365/1995) säännöksiä.
15 §.Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto. Pykälässä säädettäisiin lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta.
Pykälän 1 momentin mukaan kirjaston käyttäjä ei saisi lainata yleisen kirjaston aineistoja, jos hän ei olisi ollut palauttanut asetetussa määräajassa aiemmin lainaamiaan aineistoja tai jos hän ei olisi ollut suorittanut saamiaan myöhästymis- tai muita 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja maksuja. Tuhoutuneesta, vahingoittuneesta tai kadonneesta aineistosta mahdollisesti perittävän korvauksen suorittamatta jättäminen ei kuitenkaan itsessään voisi johtaa lainauskieltoon.
Lainauskiellosta huolimatta kirjaston käyttäjällä olisi mahdollisuus käydä kirjastossa ja käyttää kirjaston aineistoja kirjaston tiloissa. Kun aiemmin lainatut, myöhässä olevat aineistot olisi palautettu kirjastoon tai maksut suoritettu, kirjaston käyttäjä voisi jälleen lainata aineistoja. Yleisen kirjaston käytössä olevat tietojärjestelmät merkitsevät lainauskiellon automaattisesti järjestelmään ja poistavat sen automaattisesti, kun palauttamatta ollut aineisto on palautettu ja maksut suoritettu. Lainauskiellosta ei tehtäisi erillistä hallintopäätöstä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta asettaa kirjaston käyttäjä määräaikaiseen kirjaston käyttökieltoon. Määräaikainen käyttökielto voitaisiin antaa vain, jos kirjaston käyttäjä 13 §:ssä säädetyn vastaisesti aiheuttaisi toistuvasti ja olennaisesti häiriötä kirjaston toiminnalle, vaarantaisi kirjaston turvallisuutta tai vahingoittaisi kirjaston omaisuutta. Koska kirjasto on yleinen paikka ja sen tulee olla kaikkien käytettävissä, käyttökielto voitaisiin antaa vasta vakavasta ja toistuvasta kirjaston toiminnan häiritsemisestä silloin, kun esimerkiksi käyttäjälle annetut huomautukset tai muut vastaavat toimenpiteet eivät ole johtaneet käyttäytymisen muuttumiseen.
Käyttökiellon antaisi kunta, ja se olisi kirjastokohtainen. Käyttökielto voisi olla kestoltaan enintään 30 päivää. Ennen kiellon antamista kunnan tulisi kuulla asianosaisena olevaa kirjaston käyttäjää.
16 §.Arviointi. Pykälässä säädettäisiin arvioinnista. Pykälä vastaisi sisällöllisesti pääsääntöisesti voimassa olevan kirjastolain 6 §:ää.
Pykälän 1 momentin mukaan kunnan olisi arvioitava yleisen kirjaston toimintaa. Kunta voisi päättää arvioinnin toteuttamis- ja menettelytavat. Arvioinnin tarkoituksena olisi turvata lakiehdotuksen tarkoituksen toteutumista ja tukea yleisen kirjaston toiminnan kehittämistä. Arvioinnilla seurattaisiin yleisten kirjastojen tehtävien toteuttamista ja toiminnan järjestämistä.
Arviointitasoja olisi nykyiseen tapaan kunnan itsearviointi, valtakunnallinen arviointi ja kansainvälinen arviointi. Kuntatasoisessa arvioinnissa korostuisi yleisen kirjaston käyttöä ja käyttäjien tarpeita koskeva seurantatieto sekä kunnan ja yleisen kirjaston kirjastotoiminnalle asettamien tavoitteiden toteuttamisen arviointi. Valtakunnallinen arviointi keskittyisi kirjastoverkon kattavuuden ja toimivuuden sekä kirjastojen toiminnan saatavuuden, laadun, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden yleiseen arviointiin.
Valtakunnallisesta arvioinnista ja valtakunnallisesta osallistumisesta kansainväliseen arviointiin päättäisi 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi arvioinnin toteutuksesta yhdessä aluehallintoviraston kanssa. Arvioinnin toteutus yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa olisi yksi aluehallintoviraston tehtävistä. Kunnalla olisi velvollisuus osallistua sekä valtakunnalliseen arviointiin että mahdolliseen kansainväliseen arviointiin.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevan kirjastolain 6 §:n 4 momenttia vastaavasti arviointien keskeisten tulosten julkistamisesta. Kunta päättäisi 1 momentissa tarkoitettujen arviointien ja opetus- ja kulttuuriministeriö 2 momentissa tarkoitettujen arviointien keskeisten tulosten julkistamistavasta.
17 §.Osaaminen ja johtaminen. Pykälässä säädettäisiin yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 1 momentin mukaan yleisellä kirjastolla tulisi olla riittävä määrä sekä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta että muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytettäisiin pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Asiantuntijatehtävät voisivat kirjasto- ja informaatioalan lisäksi liittyä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan, pedagogiikkaan sekä viestintään ja markkinointiin. Tietyt kirjastotehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä tarvittavaa osaamista ei voida perustellusti kytkeä korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Pykälän 2 momentin mukaan kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaadittaisiin virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Johtajalta edellytettäisiin perehtyneisyyttä joko yleisten tai muiden kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
18 §.Rahoitus. Pykälässä säädettäisiin yleisten kirjastojen rahoituksesta. Pykälä vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan kirjastolain 9 §:ää.
Kunta saa valtionosuutta yleisen kirjaston käyttökustannuksiin. Yleisten kirjastojen valtionosuusrahoitus on osa valtiovarainministeriön hallinnoiman kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää, johon yleisten kirjastojen lisäksi sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, yleinen kulttuuritoimi ja asukaskohtainen taiteen perusopetus. Valtionosuuden myöntämisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa. Selkeyden vuoksi pykälän 1 momentissa on asiaa koskeva informatiivinen viittaus.
Pykälän 2 momentin mukaan kunnalle voitaisiin myöntää valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa valtionavustusta yleiselle kirjastolle annetun valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän sekä erityisen tehtävän hoitamiseen samoin kuin yleisen kirjaston investointihankkeisiin ja toimitilojen kehittämiseen. Valtionapuviranomaisen investointihankkeissa olisi opetus- ja kulttuuriministeriö.
19 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta kirjaston käyttökieltoa koskevaan päätökseen. Pykälän mukaan 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kirjaston käyttökieltoa koskevaan päätökseen saisi hakea kunnalta oikaisua siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään.
20 §.Voimaantulo. Pykälässä säädetään lain voimaantulosta. Lailla kumottaisiin voimassa oleva kirjastolaki. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakiehdotuksen valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää koskevat säännökset ehdotetaan kuitenkin tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Kumottavaksi ehdotetun kirjastolain yleisten kirjastojen keskuskirjastoa ja maakuntakirjastoja koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2017 loppuun.
Yleisten kirjastojen henkilöstö, joka on otettu virkaan tai työsopimussuhteeseen ennen 1 päivää tammikuuta 2017, olisi edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai tehtävään. Säännös koskisi sellaisia kirjastolaitoksen johtajia, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa, mutta jotka ovat voimassa olevan kirjastoista annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella olleet kelpoisia kyseiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen.