7.1
Kuntalaki
6 §. Kuntakonserni ja kunnan toiminta.Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteinen muutos kunnan tytäryhteisöjen määräysvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden kuulumisesta kuntakonserniin.
Momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehdään kielellinen tarkennus.
12 §. Kuntatalousohjelma. Pykälän 2 momentin ensimmäinen lause kuntatalousohjelman sisältymisestä julkisen talouden suunnitelmaan ehdotetaan poistettavaksi ja 1 momentin jälkimmäinen virke koskien kuntatalousohjelman valmistelusta osana julkisten talouden suunnitelmaa ja valtion talousarvioesitystä siirrettäisiin 2 momentin alkuun. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennettäisiin kuntatalousohjelman valmistelun suhdetta julkisen talouden suunnitelmaan ja mahdollistettaisiin valmistelu ajallisesti tehokkaammin. Ehdotettava muutos poistaisi myös osin momenttien tekstien päällekkäisyyksiä. Lisäksi 1 momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen tarkistus.
Pykälään 3 momentin viimeisen virkkeen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi. Kunnan lakisääteisten ja muiden tehtävien erittelystä ei säädettäisi, koska vaatimus sisältää tulkinnan varaa. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Ehdotuksen mukaan arviointi koskisi kuntien lakisääteisiä ja muita tehtäviä sekä kuntien toiminnan tuottavuutta.
Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntatalousohjelman valmistelevat valtiovarainministeriö yhdessä kuntien talouden ja toiminnan kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Valmisteluun osallistuvien tahojen nimeämisestä säännöksessä luovuttaisiin, jolloin ministeriöiden työnjakojen mahdolliset muutokset voidaan huomioida valmistelussa. Ehdotettu muotoilu mahdollistaisi myös toiminnallisesti joustavamman valmistelun.
14 §. Valtuuston tehtävät. Valtuuston tehtäviä ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että tehtäviin lisättäisiin rahoitustoiminnan perusteista päättäminen.
Pykälän 2 momentin varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista päättämistä koskevaan 6 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi rahoitustoiminnan perusteista päättäminen. Rahoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän pitkä- ja lyhytaikaista rahoituksen hankintaa, joka voidaan toteuttaa erilaisilla rahoitusinstrumenteilla kuten pitkä- ja lyhytaikaisilla lainoilla, kuntatodistuksilla tai erilaisilla vuokrausmalleilla. Rahoituksen riskien suojaukseen käytetään lisäksi erilaisia johdannaisia kuten koronvaihtosopimuksia. Kunnan yleistä toimialaa koskee spekulatiivisen toiminnan kielto, joten johdannaisia voidaan käyttää ainoastaan suojaamistarkoituksessa.
Valtuuston tulisi rahoitustoiminnan perusteista koskevassa päätöksessä ottaa kanta esimerkiksi siihen, minkä tyyppistä rahoitusta kunta käyttää, millaisia rahoitus- ja johdannaisinstrumentteja voidaan hyödyntää ja minkälaiset riskit voivat olla hyväksyttäviä. Kunnan varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan tulisi perustua kuntastrategiaan ja palvella sen tavoitteiden toteutumista. Käytännön toimivalta varallisuuden hoidossa sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnassa on edelleen mahdollista ja perusteltua siirtää muille kunnan viranomaisille. Tästä toimivallan siirrosta valtuusto päättäisi hallintosäännöllä.
23 §. Aloiteoikeus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että aloiteoikeus laajennettaisiin kunnassa kiinteää omaisuutta omistaville tai hallitseville. Voimassa olevan lain mukaan aloiteoikeus on kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä, mutta säännöstä ei ole tulkittu tiukasti sanamuodon mukaisesti. Sanamuodon muutoksella kuitenkin täsmennettäisiin, että aloiteoikeus kuuluisi kaikille kuntalain 3 §:ssä tarkoitetuille kunnan jäsenille.
Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Muutoksen seurauksena laissa ei enää säädettäisi erikseen tietyn kannatusmäärän keränneiden aloitteiden käsittelyn määräajasta, vaan kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet tulisi käsitellä kunnan toimivaltaisessa viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä hallintolain 23 §:n mukaisesti. Aloitteen voisi kuitenkin edelleen tehdä joko yksi tai useampi aloitteen tekemiseen oikeutettu yhdessä. Aloitteen käsittelyä koskevat tarpeelliset määräykset otettaisiin kunnan hallintosääntöön voimassa olevan lain 90 §:n mukaisesti. Hallintosääntöön voitaisiin edelleen ottaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi aloitteen kannatusilmoituksissa vaadittavien tietojen muotovaatimuksista.
26 §. Nuorisovaltuusto. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumotun nuorisolain (72/2006) 8 §:ään korvattaisiin viittauksella voimassa olevan nuorisolain (1285/2016) 24 §:ään.
42 §. Johtajasopimus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momenttiin lisätään kunnanhallituksen toimivalta johtajasopimuksen hyväksymisessä. Vastaavasti 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan sopimuksen hyväksyy kunnanvaltuusto, jos sopimus sisältää määräyksen erokorvauksen maksamisesta.
Esityksen mukaan kunnanhallituksella olisi toimivalta hyväksyä johtajasopimus kaikilta osin, myös erokorvauksen osalta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja kunnanjohtaja 38 §:n mukaisesti johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Johtajasopimuksessa kyse on työnantajan ja kunnanjohtajan välisestä sopimisesta. Johtajasopimus on yksi johtamisen väline. Päätöksenteon keskittämisen hallitukselle voidaan arvioida ehkäisevän myös sopimusprosessin pitkittymistä.
Valtuuston roolia johtajasopimuksen hyväksymisessä erokorvauksen osalta on aiemmin perustelu asian kuulumisella valtuuston talousarviovaltaan. Perusteina on myös käytetty valtuuston valtaa päättää kunnanjohtajan valinnasta ja 43 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa myös kunnanjohtajan irtisanomisesta. Valtuusto on kuitenkin jo päättänyt kunnanjohtajan palkkauksen perusteista ja palkka sisältyy kunnan talousarvioon vuosittain. Erokorvauksen käsittelyä valtuustossa voidaan pitää tarpeettomana ottaen huomioon hallituksen rooli kunnan toiminnan, hallinnon ja talouden johtamisesta vastaavana toimielimenä ja työnantajan edustajana. Valtuuston päätösvaltaan kuuluva kuntastrategia, hallintosääntö sekä talousarvio ohjaavat johtajasopimuksen valmistelua. Erokorvauksen sisällyttämistä johtajasopimukseen voidaan pitää kunnanhallituksen tehtäviin kuuluvan toimivallan käyttämisenä. Valtuustolla on tarvittaessa mahdollisuus reagoida hallituksen sopimiin järjestelyihin hallituksen luottamusta arvioimalla.
Kuntalaissa ei edelleenkään säädettäisi sopimuksen tarkemmasta sisällöstä, vaan kunnilla olisi mahdollisuus sopia kunnan johtamisen edellytyksistä omien tarpeidensa mukaisesti. Lailla ei myöskään säädettäisi määräaikaa johtajasopimuksen tekemiselle. Sekä kunnan että kunnanjohtajan kannalta on kuitenkin perusteltua, että sopimus valmistellaan mahdollisimman nopeasti kunnanjohtajan valinnan jälkeen.
56 §. Kuntayhtymän perussopimus. Pykälän 1 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä. Momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin maininta kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta päättämisestä. Säännös voidaan katsoa tarpeettomaksi, koska kuntayhtymään noudatetaan 64 §:n mukaisesti kunnanhallituksen tehtäviä koskevaa 39 §:ää sekä hallintosääntöä koskevaa 90 §:ää, jonka mukaan hallintosäännössä tulee olla määräykset asiakirjojen allekirjoittamisesta. Kyse olisi teknisluonteisesta muutoksesta.
Momentin 6 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi määräys, jonka mukaan perussopimuksessa tulisi sopia jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän peruspääomaan. Määräys olisi tarpeen peruspääomaosuuksia koskevan jaon oikeusvaikutuksien vuoksi. Peruspääomaosuuksien suhteessa voi esimerkiksi määräytyä jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista. Säännöksessä peruspääomalla tarkoitettaisiin omaa pääomaa, joka muodostuisi jäsenkuntien kuntayhtymään sijoittamasta nettovarallisuudesta. Peruspääoma olisi jaettava jäsenosuuksiin, joista kuntayhtymän tulisi pitää rekisteriä. Kuntayhtymällä tulisi olla vähintään nimellinen peruspääoma. Käytännössä kuntayhtymien perussopimuksiin on jo nykyisin sisältynyt peruspääomaa koskevia määräyksiä.
61 §. Yhden toimielimen kuntayhtymä. Pykälän 2 momentissa säädetään asioista, jotka kuuluvat yhden toimielimen kuntayhtymän jäsenkuntien päätösvaltaan perussopimuksessa sovitun päätösvallan lisäksi. Momentin 3 kohdan mukaan jäsenkunnat päättävät vastuuvapaudesta siten kuin perussopimuksessa sovitaan. Momentin 3 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että jäsenkunnat päättäisivät myös tilinpäätöksen hyväksymisestä. Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta päättäminen liittyvät asiallisesti toisiinsa. Lisäksi kohtaan tehtäisiin teknisluonteinen tarkistus.
62 a §. Kuntayhtymien yhdistyminen. Pykälä olisi kuntalaissa uusi ja siinä säädettäisiin kuntayhtymien yhdistymisestä, yhdistymisen tavoista, oikeusvaikutuksista ja yhdistymistä koskevasta päätöksenteosta.
Pykälän 1 momentissasäädettäisiin yhdistymisen määritelmästä. Kuntayhtymä voisi yhdistyä siten, että yksi tai useampi kuntayhtymä yhdistyisi yhteen vastaanottavaan kuntayhtymään taikka kuntayhtymät yhdistyisivät yhdeksi uudeksi kuntayhtymäksi. Vastaanottavalla kuntayhtymällä tarkoitettaisiin kuntayhtymää, joka olisi perustettu ennen yhdistymisen voimaantuloa. Kuntayhtymän yhdistymisessä yhdistyvä kuntayhtymä lakkaisi ilman purkumenettelyä ja sen henkilöstö, luvat, varat, oikeudet, velat ja sitoumukset siirtyisivät sellaisinaan vastaanottavaan tai uuteen kuntayhtymään yhdistymisen voimaantullessa. Omaisuus ja velat siirtyisivät kirjanpitoarvosta. Yhdistymisestä aiheutuva henkilöstön työnantajan vaihtuminen katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. Jos yhdistyvän kuntayhtymän johtaja ei siirtyisi vastaanottavan kuntayhtymän johtajaksi, hänet siirrettäisiin soveltuvaan kuntayhtymän virkaan tai työsopimussuhteeseen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin jäsenkuntien kuntayhtymän yhdistymistä koskevasta päätöksenteosta. Yhdistymisestä päättäminen kuuluisi kaikkien yhdistymiseen osallistuvien kuntayhtymien jäsenkunnille. Yhdistymiseen osallistuvilla kuntayhtymillä tarkoitettaisiin yhdistyvää kuntayhtymää, joka lakkaa sekä uutta ja vastaanottavaa kuntayhtymää. Yhdistymissopimus on kuntayhtymän perussopimusta vastaavalla tavalla kuntien välinen sopimus eivätkä yhdistymiseen osallistuvat kuntayhtymät siten ole sopimuksen osapuolia. Valtuustot hyväksyisivät yhdistymissopimuksen, jossa olisi sovittava ainakin yhdistymisen voimaantulosta, yhdistymisessä noudatettavasta menettelystä, vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän perussopimuksesta sekä uuden kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta. Yhdistymissopimuksessa tulisi olla esimerkiksi riittävät määräykset yhdistymisen tavasta, sopimuksen toimeenpanosta ja siitä, mikä taho huolehtisi uuden vastaanottavan kuntayhtymän toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Sopimuksessa olisi tarpeen sopia yhdistyvien kuntayhtymien johtajien asemasta vastaanottavassa kuntayhtymässä. Yhdistymissopimukseen sisältyvä määräys omaisuuden siirtymisestä vastaisi omaisuuden saantokirjaa. Yhdistymisen voimaantulosta ei säädettäisi laissa. Talousseurannan takia olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, että voimaantulo ei tapahtuisi kesken tilikautta, vaan kalenterivuoden alusta.
Vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän aloittava tase muodostuisi yhdistyvien kuntayhtymien omaisuus- ja pääomaerien yhteenlasketusta määrästä, josta olisi vähennetty mahdolliset kuntayhtymien väliset tase-erät. Yhdistymissopimuksessa olisi tarkoituksenmukaista sopia myös uuden tai vastaanottavan kuntayhtymän jäsenkuntien peruspääomaosuuksien laskennan periaatteista. Peruspääoman osuuksien laskennassa voitaisiin käyttää kirjanpitoarvon sijasta myös muita laskenta- ja arvostusperiaatteita. Yhdistyvien kuntayhtymien jäsenkuntien kirjanpidossa kuntayhtymäosuuden arvo ei muuttuisi, vaan osuus kohdistuisi uuteen tai vastaanottavaan kuntayhtymään.
Pykälän 3 momentin mukaan vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän ensimmäinen talousarvio ja -suunnitelma hyväksyttäisiin yhdistyvien kuntayhtymien lisäksi vastaanottavassa kuntayhtymässä, koska vastaanottava kuntayhtymä olisi ollut perustettuna jo ennen yhdistymisen voimaantuloa. Talousarviosta päättäisi yhtymävaltuusto, yhtymäkokous tai yhden toimielimen kuntayhtymän perussopimuksessa tarkoitettu taho. Momentissa säädettäisiin myös tilinpäätöksen hyväksymisestä. Koska yhdistyvät kuntayhtymät lakkaisivat, uusi tai vastaanottava kuntayhtymä päättäisi järjestelyyn osallisten kuntayhtymien yhdistymistä edeltävien tilinpäätösten hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Yhdistyvien kuntayhtymien tarkastuslautakunnat valmistelisivat asian ja uuden tai vastaanottavan kuntayhtymän tarkastuslautakunta vastaisi esityksen tekemisestä ylimmälle päättävälle toimielimelle.
Yhdistyvän kuntayhtymän tilinpäätöksen laatisi vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän hallitus ja allekirjoittaisi hallitus ja kuntayhtymän johtaja. Yhdistyvän kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta päättäisi vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän yhtymäkokous, yhtymävaltuusto taikka yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkuntien valtuustot. Arviointikertomuksen antaisi vastaanottavan tai uuden kuntayhtymän tarkastuslautakunta yhdistyvien kuntayhtymien tarkastuslautakuntien valmistelun pohjalta. Yhdistyvien kuntayhtymien tarkastuslautakunnat olisi valittu yhdistyvän kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämistä varten ja valmistelu jatkuisi käytännössä vielä tilikauden päättymisen jälkeen. Yhdistyvien kuntayhtymien tilintarkastuksesta vastaisivat viimeiseltä tilivuodelta kuntayhtymien tilintarkastajat.
62 b §. Kuntayhtymän jakautuminen. Pykälä olisi kuntalaissa uusi ja siinä säädettäisiin kuntayhtymän jakautumisesta ja jakautumisen oikeusvaikutuksista ja jakautumista koskevasta päätöksenteosta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin jakautumisen määritelmästä. Momentin mukaan kuntayhtymä voisi jakautua kokonaan tai osittain kahteen tai useampaan kuntayhtymään. Jakautuminen voisi tapahtua uuteen, jakautumisen yhteydessä perustettavaan kuntayhtymään tai olemassa olevaan vastaanottavaan kuntayhtymään. Jakautumisella vastaanottavaan kuntayhtymään tarkoitettaisiin jakautumista, jossa kuntayhtymän toiminta siirtyisi kuntayhtymälle, joka olisi perustettu ennen jakautumisen voimaantuloa. Jakautuminen voitaisiin tehdä myös niin, että kuntayhtymä jakautuisi vain osittain, jolloin kuntayhtymä ei lakkaisi vaan osa sen toiminnasta jakautuisi ja siirtyisi toimintaa jatkaville kuntayhtymille. Osittaisjakautumisessa toimintaa jatkaisi alkuperäinen sekä yksi tai useampi muu joko perustettava uusi tai vastaanottava olemassa oleva kuntayhtymä. Kuntayhtymän jakautumisessa sen henkilöstö, luvat, varat, velat ja sitoumukset jäisivät joko osittain kuntayhtymään tai siirtyisivät kokonaan tai osittain toimintaa jatkaviin kuntayhtymiin jakautumisen voimaantullessa. Jakautumisesta aiheutuva henkilöstön työnantajan vaihtuminen katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. Jos kokonaan jakautuvan kuntayhtymän johtaja ei siirtyisi vastaanottavan kuntayhtymän johtajaksi, hänet siirrettäisiin soveltuvaan kuntayhtymän virkaan tai työsopimussuhteeseen. Jos kuntayhtymä jakautuisi osittain, koskisi siirto jakautuvaa osaa kuntayhtymästä. Siirrot tapahtuisivat siihen kuntayhtymään, johon toiminta tai pääosan toiminnasta katsottaisiin siirtyvän. Henkilöstö ja omaisuus eli luvat, varat, oikeudet, velat ja sitoumukset seuraisivat siten siirtyvää toimintaa. Omaisuus ja velat siirtyisivät kirjanpitoarvosta. Omaisuuden sekä velkojen ja velvoitteiden jakaminen muutoksen kohteena olevien kuntayhtymien kesken ei saisi vaarantaa velkojien tai muiden oikeudenhaltijoiden asemaa. Kuntayhtymän jakautuessa kokonaan kuntayhtymä lakkaisi ilman purkumenettelyä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kuntayhtymän jakautumista koskevasta jäsenkuntien päätöksenteosta. Jakautumisesta päättäminen kuuluisi järjestelyyn osallistuvien kuntayhtymien jäsenkunnille. Jakautumiseen osallistuvilla kuntayhtymillä tarkoitettaisiin jakautuvaa kuntayhtymää sekä toimintaa jatkavaa uutta ja vastaanottavaa kuntayhtymää. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyisivät jakautumissopimuksen, jossa olisi sovittava ainakin jakautumisen voimaantulosta, jakautumisessa noudatettavasta menettelystä sekä toimintaa jatkavien kuntayhtymien perussopimuksista. Jakautumissopimuksessa olisi sovittava kokonaan jakautuvan kuntayhtymän viimeisen tilinpäätöksen valmistelusta sekä asiakirjahallinnon ja tiedonhallinnan järjestämisestä. Sopimuksessa tulisi olla esimerkiksi riittävät määräykset jakautumisen tavasta, sopimuksen toimeenpanosta sekä siitä, mikä taho huolehtisi uusien kuntayhtymien toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Sopimuksessa olisi tarpeen sopia myös jakautuvan kuntayhtymän johtajan asemasta. Jakautumissopimukseen sisältyvä määräys omaisuuden siirtymisestä vastaisi omaisuuden saantokirjaa.
Toimintaa jatkavien kuntayhtymien aloittavat taseet muodostuisivat osuuksista jakautuvan kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaeriin, johon lisättäisiin mahdolliset jakautumisessa syntyvät saamis- ja velkaerät. Jos jakautuminen olisi osittainen, jakautuvan kuntayhtymän tase pienenisi vastaavasti. Jakautumissopimuksessa olisi tarkoituksenmukaista sopia toimintaa jatkavien kuntayhtymien jäsenkuntien peruspääomaosuuksien laskennan periaatteista. Peruspääoman osuuksien laskennassa voitaisiin käyttää kirjanpitoarvon sijasta myös muita laskenta- ja arvostusperiaatteita. Jakautuvan kuntayhtymän jäsenkuntien kirjanpidossa kuntayhtymäosuuden arvo ei muuttuisi, vaan osuus kohdistuisi uuteen tai vastaanottavaan kuntayhtymään.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että toimintaa jatkavan uuden kuntayhtymän ensimmäinen talousarvio ja -suunnitelma hyväksyttäisiin jakautuvassa kuntayhtymässä. Tämä tarkoittaisi yhtymävaltuuston tai yhtymäkokouksen taikka yhden toimielimen kuntayhtymässä sen jäsenkuntien valtuustojen tai perussopimuksen mukaisen tahon päätöstä. Säännös olisi tarpeen, koska uusi kuntayhtymä ei voisi aloittaa toimintaa ilman talousarviota. Jos jakautuminen tapahtuisi olemassa olevaan vastaanottavaan kuntayhtymään taikka osittain, talousarvion- ja suunnitelman hyväksyminen tapahtuisi normaaliin tapaan toimintaa jatkavissa kuntayhtymissä.
Jos kuntayhtymä jakautuisi ja lakkaisi kokonaan, olisi jakautumissopimuksessa sovittava viimeisen tilinpäätöksen valmistelusta. Tilinpäätöksen valmistelusta sopimuksen mukaan vastaavan kuntayhtymän hallitus ja tämän kuntayhtymän johtaja allekirjoittaisivat tilinpäätöksen. Osittaisjakautumisessa jakautuvan kuntayhtymän tilinpäätöksen laatisi jakautuvan kuntayhtymän hallitus ja allekirjoittaisi hallitus ja kuntayhtymän johtaja.
Momentin mukaan kaikki toimintaa jatkavat jakautumiseen osallistuvat kuntayhtymät päättäisivät jakautuvan kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Jakautuvan kuntayhtymän tarkastuslautakunta valmistelisi asian ja toimintaa jatkavien kuntayhtyvien tarkastuslautakunnat vastaisivat esityksen tekemisestä ylimmälle päättävälle toimielimelle. Tämä tarkoittaisi yhtymävaltuustoa tai yhtymäkokousta taikka yhden toimielimen kuntayhtymässä sen jäsenkuntien valtuustoja. Jakautuvan kuntayhtymän tarkastuslautakunta olisi valittu kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämistä varten ja valmistelu jatkuisi käytännössä vielä tilikauden päättymisen jälkeen. Jakautuvan kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastaisi viimeiseltä tilivuodelta tämän kuntayhtymän tilintarkastaja.
63 §. Sopimuksesta aiheutuvan erimielisyyden ratkaiseminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumottuun hallintolainkäyttölakiin (586/1996) korvattaisiin informatiivisella viittauksella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019).
64 §. Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymässä. Pykälässä säädetään kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta kuntayhtymässä. Pykälän 5 momentissa säädetään kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja kuntayhtymän välillä tehtävästä johtajasopimuksesta ja menettelytavoista, jotka liittyvät kuntayhtymän johtavan viranhaltijan viran hoitamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseen. Pykälän 5 momentista ehdotetaan poistettavaksi johtajasopimusta sekä kuntayhtymän ylimmän toimielimen toimivaltaa koskeva sääntely, koska niistä säädettäisiin 42 §:ssä. Tämän pykälän 3 momentissa säädetään 43 §:n soveltamisesta. Lisäksi momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen tarkistus.
67 §. Johtokunta. Pykälässä säädetään kunnallisen liikelaitoksen johtokunnasta ja sen tehtävistä. Johtokunnan tehtävistä säädetään 3 momentissa. Pykälän 4 momentin mukaan johtokunnan muista tehtävistä voidaan määrätä hallintosäännössä. Liikelaitoksen johtokuntaa koskevan 3 momentin 6 kohdan mukaan johtokunta päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista ja 7 kohdan mukaan johtokunnan tehtäviin kuuluu valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Pykälän 3 momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska liikelaitoksen edustamisesta ja puhevallan käyttämisestä säädetään momentin 7 kohdassa. Lisäksi hallintosäännössä tulee 90 §:n mukaisesti olla tarpeelliset määräykset asiakirjojen allekirjoittamisesta. Kyse olisi teknisluonteisesta muutoksesta.
75 §. Vaalikelpoisuus tarkastuslautakuntaan. Pykälässä säädetään vaalikelpoisuudesta tarkastuslautakuntaan. Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, ettei kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa kunnan määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä oleva ole vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan. Voimassa olevan sääntelyn mukaan vaalikelpoisuusrajoitus koskee henkilöitä, jotka ovat kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa. Lain soveltamisessa on ilmennyt tarkentamisen tarvetta siitä, onko kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön toimitusjohtaja vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan. Tulkintaepäselvyyttä on aiheuttanut se, että palveluksessa oleminen tarkoittaa työoikeudellisessa mielessä lähtökohtaisesti joko työ- tai virkasuhdetta. Toimitusjohtaja sen sijaan on esimerkiksi osakeyhtiössä toimielin, eikä toimitusjohtaja ole työ- tai virkasuhteessa. Säännöksen tarkoitus huomioon ottaen on peruteltua, että toimitusjohtajaa ja sitä vastaavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä olevaa henkilöä koskisi yhteisön tai säätiön muuta henkilöstöä vastaava vaalikelpoisuusrajoitus.
80 §.Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asema. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumottuun tapaturmavakuutuslakiin korvattaisiin viittauksella voimassa olevaan työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015). Lisäksi momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen tarkistus.
90 §. Hallintosääntö. Hallintosääntöä koskevaa 90 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että hallintosäännön määräyksiin lisätään sopimusten hallintaa ja tiedonhallinnan järjestämistä koskevat kohdat.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan f alakohtaan ehdotetaan lisättäväksi sopimusten hallinta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lisäksi. Sopimusten hallinta kunnassa tarkoittaa johtamisen keinoja, joilla luodaan tavoitteet, toteutetaan ohjausta ja seurataan kunnan sopimuksiin liittyvää kokonaisuutta. Sopimusten hallinta kunnassa koskisi erilaisia sopimustyyppejä ja sopimuksia kahden eri oikeushenkilön välillä kuten yhteistoimintaa koskevia sopimuksia ja hankintasopimuksia. Sopimusten hallinnan tarkoitus on valvoa palvelun tuotannon asianmukaisuutta, mutta myös tehostaa johtamista, valvontaa ja riskienhallintaa silloin kuin palveluja tuotetaan sopimusten nojalla. Sopimusten taloudellisen merkityksen vuoksi sopimusten hallinnan ja valvonnan merkitys kunnan taloudelle on huomattava. Sopimuksin tuotettavien palvelujen kokonaisuus on huomioitava kunnan riskienhallinnassa. Sopimusten hallintaa koskevat määräykset koskisivat esimerkiksi sopimuksiin liittyvää toimivaltaa, vastuita, ohjeiden antamista ja sopimusten valvontaa sekä riskien hallintaa. Lisäksi hallintosäännön määräykset voisivat koskea sopimusten johtamista ja esimerkiksi palvelujen hankkimista koskevien periaatteiden määrittämistä.
Pykälän 1 momentin 2 kohdan l alakohtaan ehdotetaan lisättäväksi, että hallintosäännössä tulisi antaa tarpeelliset määräykset asiakirjahallinnon ohella myös tiedonhallinnan järjestämisestä. Lainkohtaan olisi tarpeen lisätä tiedonhallinta, koska tiedonhallintalaki edellyttää päivityksiä kunnan hallintosääntöön. Tiedonhallinnalla tarkoitetaan viranomaisen tehtävien hoidossa tai sen muussa toiminnassa syntyviin tarpeisiin perustuvia toimia ja tietoturvallisuustoimenpiteitä viranomaisen tietoaineistojen, niiden käsittelyvaiheiden ja tietoaineistoihin sisältyvien tietojen hallinnoimiseksi riippumatta tietoaineistojen tallentamistavasta ja muista käsittelytavoista. Kunnat ja kuntayhtymät ovat tiedonhallintalaissa tarkoitettuja tiedonhallintayksikköjä. Tiedonhallintayksikön johdon on tiedonhallintalain mukaisesti huolehdittava siitä, että tiedonhallintayksikössä on määritelty laissa säädettyjen tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut. Vaikka tiedonhallinta käsitteenä sisältää myös asiakirjahallinnon, on perusteltua käyttää hallintosäännössä molempia käsitteitä asian yksiselitteisyyden varmistamiseksi.
99 §. Sähköinen kokous. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että siinä säädettäisiin tarkemmin sähköisen kokouksen edellytyksistä. Ehdotettu sääntely vastaisi sisällöltään kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 99 a §:ää.
Ehdotuksen mukaan sähköinen kokous voitaisiin pitää käyttäen sellaista videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa käyttäen, että pykälän 1–3 kohdassa säädettäviksi ehdotetut edellytykset täyttyisivät.
Pykälän 1 kohdan mukaisesti kokouksen edellytyksenä olisi, että kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri voisivat luotettavasti todentaa kokoukseen osallistuvat. Pykälän 2 kohdan mukaisesti kokouksen puheenjohtajan tulisi voida johtaa asioiden käsittelyä lain 102 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Puheenjohtajalla tulisi siten olla mahdollisuus myös tarvittaessa pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa sekä varmistua siitä, että kokoukseen osallistutaan soveliaasta paikasta. Pykälän 3 kohdan mukaan kokouksen edellytyksenä olisi, että kokoukseen osallistuva voisi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn. Edellytyksestä esimerkiksi seuraisi, että puheenjohtajan tulisi välittömästi keskeyttää kokous, jos tekninen yhteys katkeaisi yhdenkin kokoukseen osallistuvan osalta siten, ettei hän pystyisi osallistumaan kokoukseen laissa tarkoitetulla tavalla. Kokous tulisi tällöin keskeyttää siihen asti, kunnes yhteys saataisiin palautettua.
Jotta pykälässä säädetyt edellytykset käytännössä täyttyisivät, kokouksessa tulisi olla käytettävissä ääniyhteyden lisäksi kuvayhteys. Uusi kokousmuoto eroaisi voimassa olevan 99 §:n mukaisesta sähköisestä kokouksesta lähinnä yhdenvertaista ääni- ja näköyhteyttä koskevan edellytyksen osalta, sillä ehdotetun sääntelyn mukaan kuvayhteyden ei tulisi välttämättä olla käytössä keskeytyksettä. Kuvayhteyttä tulisi tarvittaessa pitää päällä esimerkiksi kokoukseen osallistuvia todennettaessa tai varmistettaessa kokoukseen osallistuminen soveliaasta paikasta. Kuvayhteys voisi helpottaa myös kokouksessa puheenvuoroa pitävän puheen seuraamista.
Ehdotettu sääntely ei tarkoittaisi poikkeusta siihen voimassa olevan 99 §:n mukaiseen periaatteelliseen edellytykseen, että kaikilla kokoukseen osallistuvilla tulisi olla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet toimielimen kokoukseen. Periaatteen mukaiset yhdenvertaiset osallistumisoikeudet olisi ehdotetun sääntelyn puitteissa kuitenkin mahdollista toteuttaa erilaisilla teknisillä ja tosiasiallisilla järjestelyillä. Tarpeelliset määräykset siitä, kuinka sähköiseen kokoukseen osallistumiseen tarvittavista teknisistä välineistä ja yhteyksistä käytännössä huolehditaan, on otettava kunnan hallintosääntöön.
Ehdotettu sääntely mahdollistaisi edelleen täysin sähköiset kokoukset, joihin kaikki kokoukseen osallistuvat osallistuisivat teknisen tiedonvälitystavan avulla valitsemastaan paikasta. Lisäksi mahdollisia olisivat edelleen sähköiset kokoukset, joihin osa osallistujista osallistuisi varsinaiselta kokouspaikalta ja osa teknisen tiedonvälitystavan avulla valitsemastaan paikasta. Toimielimen puheenjohtaja antaa hallintosäännön määräysten mukaisesti kokouskutsun, josta olisi muun ohella käytävä ilmi, onko edellä kuvattu toimintamalli mahdollinen vai onko kokous täysin sähköinen.
Ehdotetun sääntelyn mukaisessa sähköisessä kokouksessa tulisi voimassa olevan lain 98 §:n 2 momentin mukaisesti huolehtia tietoturvallisuudesta ja salassa pidettävän tiedon käsittelyyn liittyvistä velvoitteista. Tietoturvallisuusvelvoitteista säädetään myös julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa ja erityisesti sen 4 luvun säännöksissä. Tietoturvallisuudesta huolehtiessa tulisi esimerkiksi ottaa huomioon, etteivät kaikki kunnissa käytössä yleisesti olevat sähköisessä yhteydenpidossa käytetyt tiedonsiirtotavat välttämättä vastaa tietoturvallisuuden vaatimuksia. Kunnan voi olla perusteltua ottaa hallintosääntöön tarpeellisia täydentäviä määräyksiä tietoturvallisuuden toteuttamiseen ja salassa pidettävien asioiden käsittelyyn liittyen. Hallintosäännössä voidaan esimerkiksi linjata siitä, millaisesta fyysisestä paikasta sähköiseen kokoukseen voidaan osallistua, jotteivat salassa pidettävät ja luottamukselliset tiedot olisi ulkopuolisten saatavilla. Hallintosäännössä voi olla tarpeen linjata myös periaatteista, jotka koskevat luottamushenkilöiden omien laitteiden ja yhteyksien käyttöä sähköisessä kokouksessa ja kuinka tällaisten laitteiden ja yhteyksien tietoturvallisuudesta huolehditaan.
Ehdotetun sääntelyn mukaisessa sähköisessä kokouksessa ja kokouksessa, johon osa osallistuu sähköisen yhteyden avulla ja osa varsinaiselta kokouspaikalta, tulisi huolehtia kokouksen yleisöjulkisuudesta voimassa olevan lain 101 §:n mukaisesti. Kyseisen pykälän 4 momentin mukaisesti yleisölle tulisi huolehtia mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Voimassa oleva laki ei edellytä, että yleisöllä tulisi olla poikkeuksetta mahdollisuus seurata sähköisenä kokouksena pidettävää julkista kokousta kokouspaikalla tai muussa kunnan osoittamassa tilassa, vaikka tätä voidaan julkisuusperiaatteen kannalta pitää ensisijaisena lähtökohtana. Mahdollisuus seurata julkista sähköistä kokousta tai julkista kokousta, johon osa osallistuu sähköisen yhteyden avulla, voidaan siten toteuttaa myös esimerkiksi yksinomaan suorana verkkolähetyksenä. Tällöin kunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kokousten seuraamisen mahdollistavat tavat ovat saavutettavia, maksuttomia ja helppokäyttöisiä. Kunta voi tarvittaessa ottaa hallintosääntöönsä tarkempia määräyksiä siitä, millä tavoin yleisöjulkisuus käytännössä toteutetaan täysin sähköisissä kokouksissa sekä kokouksissa, joihin osa osallistuu sähköisen yhteyden avulla ja osa varsinaiselta kokouspaikalta. Yleisöjulkisuutta yleisessä tietoverkossa toteutettaessa kunnan on otettava huomioon myös tarvittavat henkilötietojen suojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat velvoitteet ja esimerkiksi poistaa yleisessä tietoverkossa olevista kokoustallenteista henkilötiedot viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden käsittelylle ei enää ole laissa säädettyjä edellytyksiä.
110 §. Talousarvio ja -suunnitelma. Pykälän 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Taloussuunnitelma voisi siten olla alijäämäinen, mutta vain enintään siihen määrään kuin laadintavuoden lopussa arvioidaan kertyvän ylijäämää. Ylijäämän määrän arvioinnissa otetaan huomioon edellisen vuoden tilinpäätöksen lisäksi laadintavuoden talousarvio ja siihen tehdyt muutokset sekä muut tiedossa olevat laadintavuoden tulokseen vaikuttavat tekijät. Tällä tavoin otetaan huomioon edellisen vuoden tilinpäätökseen sisältyneen ylijäämän käyttö alijäämän kattamiseen jo talousarvion laadintavuonna. Kunnan laatiessa taloussuunnitelmaa se voisi siten ottaa huomioon tasapainossa edellisen tilinpäätöksen ylijäämäerien ja talousarvion laadintavuoden arvioitujen ylijäämäerien yhteenlasketun määrän. Esimerkiksi jos vuoden 2019 tilinpäätöksessä on ollut kertynyttä ylijäämää 3, ja vuoden 2020 arvioitu alijäämän määrä on 1, vuosia 2021–2023 koskeva taloussuunnitelma voi olla 2 alijäämäinen.
Talousarvion yli- ja alijäämä lasketaan samalla tavalla kuin tilinpäätöksessä. Yli- ja alijäämän käsitteen sisällöstä tilinpäätöksessä antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Ylijäämäeriin rinnastetaan myös vapaaehtoiset varaukset ja poistoero, jotka ovat kirjattaessa vähentäneet tilikauden ylijäämää. Tässä pykälässä tarkoitettu ylijäämä lasketaan siten edellisten tilikausien yli- tai alijäämän, tilikauden yli- tai alijäämän sekä vapaaehtoisten varausten ja poistoeron summana.
Momentin mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Muutos olisi teknisluoteinen ja sääntely vastaisi voimassa olevaa sääntelyä, jolla estetään alijäämän kattamisen siirtäminen eteenpäin taloussuunnitelmassa. Jos taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katetuksi säädettyä aikaa nopeammassa ajassa, ylijäämäinen tilinpäätös, jolla kertynyt alijäämä saadaan katetuksi, katkaisee momentin mukaisen kattamiskauden. Sen jälkeen seuraavina tilikausina mahdollisesti kertyvän alijäämän johdosta alkaa uusi kattamiskausi.
Taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona on katettava. Pykälässä tarkoitetun talouden tasapainottamisen tai alijäämän kattamisen keinojen tulee olla ensisijaisesti reaalitalouden keinoja eli tulojen lisäyksiä tai menojen vähennyksiä. Tällaisena keinona ei voida pitää kunnan taseen peruspääoman alentamista alijäämän kattamiseksi, joka merkitsisi kertyneen nettovarallisuuden käyttöä palvelujen rahoittamiseen. Kirjanpidon toimenpiteenä peruspääoman alentaminen tase-erien välisenä siirtona on sallittu vain poikkeustapauksessa. Peruspääoman alentaminen olisi mahdollista silloin, kun kunnan palvelutoiminta supistuu pysyvästi ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarve vähenee. Peruspääoman alentaminen olisi mahdollista esimerkiksi, jos lailla muutetaan kuntien tehtäviä ja jos muutos vaikuttaa kunnan omaisuuteen ja rahoituksen tarpeeseen. Peruspääoman alentamisen soveltamista on tulkittava suppeasti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto voi antaa ohjeita ja lausuntoja peruspääoman määräytymisestä.
Momenttiin ehdotetaan lisäksi alijäämän kattamisen määräaikaa koskevaa uutta säännöstä kuntaliitostilannetta koskien. Kuntarakennelaissa tarkoitetun uuden kunnan alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Uudella kunnalla tarkoitetaan kuntarakennelain 3 §:n mukaisesti kuntien yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa. Kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan mainitussa pykälässä kuntajaon muuttamista, jossa yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan, kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta tai kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Alijäämän kattamiskauden alkaminen kuntajaon muutoksen voimaantulosta antaa uudelle kunnalle mahdollisuuden tuona aikana sopeuttaa talouttaan ja toteuttaa yhdistymissopimusta.
118 §. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely. Pykälän 6 momentin mukaan valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin toimenpide-ehdotuksia ja niiden käsittelyä koskevasta muusta kunnan päätöksenteosta. Talousarvio ja -suunnitelma olisi laadittava siten, että ne toteuttavat valtuuston päätöksiä toimenpide-ehdotuksista. Esitetyn muutoksen tarkoituksena on toimenpideohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden kytkeminen osaksi kunnan taloussuunnittelua ja raportointia. Valtuuston päätökset voivat sisältää myös päätöksen yksittäisen toimenpiteen muuttamisesta toimenpideohjelman voimassaoloaikana esimerkiksi silloin, jos talous on mahdollista saada tasapainoon muilla keinoilla. Valtuusto voisi myös jättää yksittäisen toimenpiteen toteuttamatta, jos muut keinot palvelujen turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi ovat riittäviä ja niiden avulla saavutetaan toimenpideohjelmassa päätetyt talouden tavoitteet. Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimintakertomuksessa olisi esitettävä selvitys toimenpiteiden toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella. Kunnan olisi saatettava selvitys valtiovarainministeriön tietoon tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Tarkastuslautakuntakunnan tulee 121 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Siten tarkastuslautakunnan tulee arvioida osana tasapainotuksen toteutumista myös toimenpideohjelman toteutumista. Tilintarkastajan on 123 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaisesti tarkastettava onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti ja antavatko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikean ja riittävän kuvan kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. Siten tilintarkastajan tehtäviin kuuluu tarkastaa toimintakertomuksen sisältämä säädettäväksi esitetty selvitys sekä valtuuston toimenpide-ehdotuksia koskevan päätöksen noudattaminen.
Pykälään ehdotetaan uutta 7 momenttia, jossa säädettäisiin voimassa olevan 6 momentin mukaisesta valtiovarainministeriön päätöksenteosta koskien ratkaisua kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Momentissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi valtiovarainministeriön mahdollisuudesta tehdä ratkaisu erityisen selvityksen tarpeellisuudesta uutta arviointimenettelyä käynnistämättä, jos toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja jos 2 tai 3 momentissa säädetyt arviointimenettelyn edellytykset edelleen täyttyvät. Tämä olisi mahdollista tilanteessa, jossa kunta ei ole kyennyt noudattamaan ohjelmaa ja tekemään riittäviä toimenpiteitä. Lisäksi edellytyksenä olisi, että kunta edelleen olisi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevien kriteerien mukaisesti niin kutsuttu kriisikunta. Säännöksessä toimenpiteillä tarkoitettaisiin arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksista tehtyjä kunnan päätöksiä sekä muita kunnan päättämiä toimenpiteitä, joilla pyritään kunnan taloutta parantaviin vaikutuksiin. Siten toimenpiteet voivat edellä 6 momentin kohdalla kuvatusti olla myös muita kuin mitä arviointimenettelyssä on ehdotettu. Erityisen selvityksen käynnistäminen ei siten voisi tapahtua uutta arviointimenettelyä käynnistämättä pelkästään yksittäisten toimenpiteiden toteutumattomuuden takia, jos kunnan olisi mahdollista löytää ratkaisu muilla keinoilla. Toimenpiteiden toteutumista ja vaikutusta arvioitaisiin kokonaisuutena suhteessa kunnan talouden tilanteeseen. Ratkaisua ei voitaisi tehdä pelkästään sellaisten syiden vuoksi, joihin kunta ei ole omin toimenpitein voinut vaikuttaa. Nykyiseen tapaan ratkaisu olisi valtiovarainministeriön harkinnassa. Harkinnassa voidaan huomioida toimenpideohjelman toteutumattomuuden syyt, kuten kertaluonteisesti kunnan tuloihin tai menoihin vaikuttavat tekijät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi arvonalentumiskirjaukset käyttämättä jäävistä tai sisäilmaongelmaisista kiinteistöistä. Ratkaisu voitaisiin tehdä toimenpideohjelman aikana. Jos kunnan talous olisi saatu kunnan päättämillä toimenpiteillä kuntoon, ei säännöstä voitaisi soveltaa ohjelman päätyttyä kunnan talouden uudelleen heikentyessä. Arviointimenettelyn käynnistämisen edellytysten täyttyessä uudestaan, tulisi päättää uudesta kunnan arviointimenettelystä.
Ehdotettu muutos mahdollistaa erityisen selvityksen asettamisen nopeutumisen esimerkiksi tilanteissa, joissa uudessa arviointimenettelyssä ei arvioida voitavan tehdä enää kunnan vaikean taloudellisen tilanteen kannalta kunnan palvelujen edellytysten turvaamiseksi tarvittavia uusia toimenpide-ehdotuksia. Valtiovarainministeriö voisi vaihtoehtoisesti myös päättää uudesta arviointimenettelystä.
Kuntarakennelain 15 §:ssä säädetään erityisen kuntajakoselvityksen määräämisestä ja 16 a §:ssä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta selvityksestä ja 18 §:ssä päätöksenteon edellytyksistä kuntien yhdistyessä. Myös kuntajakoselvitykseen liittyvästä kuulemismenettelystä on säädetty kuntarakennelaissa.
119 §. Arviointimenettely kuntayhtymässä. Kuntayhtymän arviointimenettelyssä selvityshenkilö tekee esityksen tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Säännöksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkuntien valtuustojen on käsiteltävä ehdotus sopimukseksi. Pykälään ehdotetaan sopimuksen vaikuttavuuden tehostamista ja raportointia koskevia muutoksia.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien talousarviot ja -suunnitelmat olisi laadittava siten, että ne toteuttavat sopimusta. Kuntayhtymän tulisi toimintakertomuksessa esittää selvitys sopimuksen toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella ja sen olisi saatettava selvitys valtiovarainministeriön tietoon tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ehdotetun sääntelyn tarkoitus on tehostaa sopimuksessa sovittujen toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa ja seurantaa kuntayhtymässä.
Kuntalain 117 §:n mukaisesti kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Perussopimuksessa on 56 §:n mukaisesti sovittava menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Perussopimuksessa sovitaan myös talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Perussopimuksessa sovitaan myös jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista. Määräykset voivat koskea esimerkiksi kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittamisen perusteita, talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä sekä jäsenkuntien vaikutusmahdollisuuksia niihin. Määräyksissä voidaan esimerkiksi myös ottaa kantaa siihen, miten kuntayhtymän investointisuunnitelma ja sen vaikutukset kuntayhtymän jäsenkunnille käsitellään.
120 §. Kunnallisen liikelaitoksen talous. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi 2 kohta, joka mukaan kunnallisen liikelaitoksen talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Ehdotettu muutos on teknisluonteinen. Talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään 110 §:ssä. Säännöksen 4 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Mainittua säännöstä sovelletaan myös liikelaitoksen talousarvioon ja -suunnitelmaan. Sellaisen liikelaitoksen, jolla ei ole useita tehtäviä, tuloslaskelmaosa toimii käyttötalousosana. Jos liikelaitoksella on useita tehtäviä, käyttötalousosan laatiminen on perusteltua.
Pykälän 1 momentin 6 kohta, jossa säädetään liikelaitosten mahdollisuudesta tehdä investointivaraus tilikauden tuloksestaan, ehdotetaan kumottavaksi. Kunnan talouden osalta noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita. Myöskään liikelaitosten osalta ei ole erityistä syytä säätää investointivarauksesta erikseen. Säännös ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan poista kunnan tai kuntayhtymän mahdollisuutta tehdä jatkossakin investointivarausta liikelaitoksen tuloksesta ohjeiden mukaisesti.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan kumottavaksi. Säännökset kunnan ja kuntayhtymän liikelaitosta sitovista meno- ja tuloeristä kunnan tai kuntayhtymän talousarviossa poistettaisiin laista. Valtuuston tehtäviin kuuluu 14 §:n mukaisesti päättää liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista. Valtuusto voisi siten edelleen asettaa liikelaitokselle toimintaa parhaiten edistäviä taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitokselle voitaisiin esimerkiksi asettaa sen tulosta kuvaava sitova tavoite, mikä varmistaisi liikelaitoksen toiminnan kunnan kokonaistalouden tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteilla voitaisiin myös varmistaa, että liikelaitoksen investointien kokonaismäärä on kunnan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen eikä vaaranna kunnan rahoitusasemaa. Liikelaitoksen johtokunnan tehtävä on 67 §:n mukaisesti hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä valtuuston tai yhtymäkokouksen asettamien sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti. Liikelaitoksen johtokunta voisi tällöin asettaa liikelaitokselle valtuuston asettamien tavoitteiden kanssa linjassa olevia tarkentavia tavoitteita.
120 a §. Kunnan toiminnan, talouden ja palvelutuotannon tietojen tuottaminen ja toimittaminen. Tietojen tuottamista ja toimittamista koskevan säännöksen numerointi esitetään muutettavaksi. Nykyinen 121 a § ehdotetaan siirrettäväksi muuttumattomana uudeksi 120 a §:ksi. Pykälä liittyy kiinteästi kunnan taloutta koskevaan sääntelyyn ja selkeyden vuoksi sen tulisi siirtää kunnan taloutta koskevaan 13 lukuun.
123 §. Tilintarkastajan tehtävät. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tilintarkastajan on tarkastettava antavatko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikean ja riittävän kuvan kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. Teknisluonteinen muutos on tarpeellinen, jotta kohdan muotoilu olisi sama kuin kunnan tilinpäätöstä koskevassa 113 §:n 3 momentissa.
129 §. Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi osakeyhtiölain sekä osuuskuntalain mukaisen pääomalainan antamisen mahdollistamiseksi.
Osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan pääomalainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella, pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Säännöksen mukaan pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta. Osuuskuntalain 12 luvussa on vastaavat säännökset koskien osuuskunnan ottamaa pääomalainaa.
Esityksen mukaan pääomalainan antaminen olisi mahdollista ilman vakuutta, mutta kuntalain 129 §:ssä säädettyjen muiden edellytysten tulisi täyttyä.
Kunta voisi siten antaa pääomalainan, jos laina ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, eikä siihen sisälly merkittävä taloudellista riskiä. Kunnan on lisäksi otettava huomioon pääomalainaa antaessaan, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään valtiontuen käsitteestä sekä komission toimivallasta ja jäsenvaltion velvollisuudesta etukäteen ilmoittaa valtiontuesta niissä tilanteissa, joissa ei ole säädetty poikkeusta ilmoitusvelvollisuudesta. Huomioitava on muun muassa Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01), joka sisältää arviointimenetelmiä ja vertailukohtia lainojen ja takausten markkinaehtoisuuden selvittämiseksi niin kutsutulla markkinataloustoimijatestillä. Markkinataloustoimijaperiaatteen tarkoitus on havaita julkisiin sijoituksiin liittyvä valtiontuki. Jos kunnan antamat lainat tai takaukset eivät anna etua, ne eivät ole valtiontukea vaan niissä noudetaan tavanomaisia markkinaehtoja. Jotta voidaan määrittää, onko julkisyhteisön sijoitus valtiontukea, on tarpeen arvioida, olisiko vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Takauksia koskee myös komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (sittemmin SEUT 107 ja 108 artikla) soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C155/02). Kunnan tulisi huomioida toimenpiteitä valmistellessaan ja tehdessään valtiontukea koskevat säädökset.
Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin myös teknisluonteinen tarkistus kunnan edun turvaamiseksi riittävän kattavilla vakuuksilla vastavakuuksien lisäksi. Lainan antamista turvataan vakuuksilla.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kumottuun kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (728/1992) ja kumottuun museolakiin (729/1992) korvattaisiin viittauksilla voimassa olevaan kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (166/2019) ja voimassa olevaan museolakiin (314/2019).
132 §. Kilpailulain soveltaminen. Pykälässä viitataan kilpailulaissa (948/2011) säädettyyn Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan puuttua kilpailulain vastaiseen toimintaan. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus, jonka mukaan kirjanpidon eriyttämisestä säädetään kilpailulaissa.
Pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehdään kielellinen tarkennus.