3.1
Aiemmat selvitykset, ehdotukset ja aloitteet
Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä esitti mietinnössään 1992 (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63/1992) Hossanjoen vesistöalueen erityissuojelua osana Hossanjoen-Iijärven–Lounajan vesistöalueen kokonaisuutta. Työryhmä piti Hossanjoen vesistöaluetta poikkeuksellisen hyvin säilyneenä pienvesikokonaisuutena.
Suomussalmen kunta esitti 4.9.2012 ympäristöministeriölle kansallispuiston perustamista Kalevala-puiston kokonaisuuteen kuuluville valtionmaille. Esitys oli huomattavan laaja ja sitä vastustivat erityisesti metsästysjärjestöt ja -yhdistykset sekä alueella toimivat paliskunnat. Ympäristöministeriö ei tuolloin ottanut aloitetta jatkovalmisteluun.
Suomussalmen kunta teki 29.5.2015 ympäristöministeriölle aloitteen Suomen itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlavuoden kansallispuiston perustamisesta Hossaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiiri puolestaan esitti 28.9.2015 ympäristöministeriölle juhlavuoden kansallispuiston perustamista Porkkalan alueelle.
Ympäristöministeriö teki selvityksen, jossa vertailtiin mainittujen ehdokkaiden vahvuuksia ja päätyi 27.11.2015 valmistuneessa selvityksessään esittämään juhlavuoden kansallispuiston perustamista Hossaan. Biotalouden ja puhteiden ratkaisujen ministeriryhmä päätti 12.1.2016 ympäristöministerin esityksestä, että Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto perustetaan valtion omistamille alueille Hossan, Moilasenvaaran ja Julmaölkyn alueelle Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kuntiin.
Alueella jo olevien yleisöpalveluiden kunnostus, uusiminen sekä kokonaan uusien tekeminen on aloitettu eduskunnan tähän tarkoitukseen momentille 35.10.52 (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät) myöntämällä määrärahalla. Tavoitteena on, että kansallispuiston yleisöpalvelut ja luontokeskuksen uudistettu näyttely olisivat yleisön käytössä juhlavuoden kansallispuistolain tullessa voimaan17.6.2017.
Hallituksen esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, oikeusministeriöltä, puolustusministeriöltä, Metsähallitukselta, rajavartiolaitokselta, Museovirastolta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kainuun Liitolta, Finpro Oy Visit Finlandilta, Suomussalmen kunnalta, Kuusamon kaupungilta, Taivalkosken kunnalta, Hossa-Irnin Paliskunnalta, Paliskuntain yhdistykseltä, Suomen Riistakeskus Kainuulta, Suomussalmen riistanhoitoyhdistykseltä, Suomen Metsästäjäliitolta, Hossan metsästäjät ry:ltä, Lounajan Erästäjät ry:ltä, Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry:ltä, Suomussalmen Perhokerholta, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunnalta, Hossan osakaskunnalta, Selkoskylän osakaskunnalta, Korvua-Piispajärven kalaveden osakaskunnalta, Kurvisenkylän osakaskunnalta, Kuusamon yhteismetsältä, Suomussalmen kalastusalueelta, Kainuun kalatalouskeskukselta, Oulun kalatalouskeskukselta, Hossan matkailyrittäjät ry:ltä, Idän Taiga ry:ltä, Kainuun museolta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, Suomussalmen Samoojat ry:ltä, Kainuun Urheilusukeltajat ry:ltä, Ruhtinansalmen kyläyhdistykseltä, Selkosten kyläseura ry:ltä, Aivoliitolta ja Kalevala-seuralta. Esitysluonnos on lähetetty myös valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvostolle.
Lausunnonantajat lausuivat lakiesityksestä seuraavasti: Lausunnonantajat kannattavat laajalti ehdotusta Hossan kansallispuiston perustamisesta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Useat lausunnonantajat tuovat esiin sen, että kansallispuisto lisää alueen vetovoimaa luonto- ja kulttuurimatkailukohteena ja luo mahdollisuuksia matkailun yritystoiminnalle.
Valtiovarainministeriö toteaa, että uuden kansallispuiston perustaminen sisältyy pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan sekä esittää seuraavaa täsmennystä esityksen taloudellisiin vaikutuksiin: ”Hossan kansallispuiston perustamiseen varauduttiin julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2016-2019 yhteensä 2,5 milj. euron määrärahalla vuosina 2017 ja 2018. Vuoden 2016 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätettiin muuttaa rahoituksen ajoitusta etupainotteisemmaksi siten, että määrärahasta 2 milj. euroa on ollut käytettävissä kansallispuiston avaamisen valmisteluihin jo vuonna 2016, mikä mahdollistaa kansallispuiston avaamisen jo kesäkuussa 2017”. Myös maa- ja metsätalousministeriö esittää, että esityksen vaikutuksia tulisi täydentää arvioilla muutoksista Metsähallituksen peruspääoman ja muun oman pääoman välillä. Lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia on täydennetty ministeriöiden lausuntojen mukaisesti.
Suomussalmen kunnan ja Kainuun liiton mukaan lakiehdotus noudattaa pääsääntöisesti niitä periaatteita ja rajauksia, jotka sisältyvät kunnan alkuperäiseen ehdotukseen ja että kunnan ehdotus on laadittu laajassa yhteistyössä eri kansalaisryhmien kanssa. Taivalkosken kunnalla ja Kuusamon kaupungilla ei ole huomautettavaa lakiesityksestä. Kuusamon kaupunki pitää tehtyä esitystä erittäin hyvänä ja toivoo lain voimaantuloa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kaupunki pitää tärkeänä, että kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa säilytetään olemassa olevat moottorikelkkailu- ja muut reitistöt niiden ollessa tärkeitä kuntien väliselle matkailuyhteistyölle.
Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että Hossan kansallispuisto on erittäin tervetullut Suomen kansallispuistojen sarjaan, mutta pitää kansallispuiston rajaa epätarkoituksenmukaisena siltä osin kuin rajauksen ulkopuolelle on jätetty tiettyjä luonnonarvoiltaan huomattavia valtionmaan kohteita.
Hossan osakaskunta, Selkoskylän osakaskunta ja Selkosten kyläseura ovat esittäneet, että paikalliset perinteet tulisi huomioida mahdollistamalla pyydyskalastus kotitarvepyyntiin Hossan ja Selkoskylän kylillä asuville sekä siellä vapaa-ajan kiinteistön omistaville. Selkoskylän osakaskunta on lisäksi esittänyt, että nuottaa voitaisiin käyttää hoitokalastukseen. Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momenttia on lausuntojen johdosta täydennetty siten, että vapaa-ajan kalastus seisovilla pyydyksillä sallittaisiin Iso- ja Pikkukukkurin järvissä, Iso Syrjäjärvessä ja Aittojärvessä sekä Talasjärvessä, Puukkojärvessä, Syvä Suottajärvessä, Matala Suottajärvessä ja Saari Hoiluan järvessä. Lisäksi nuotanveto Aittojärvessä olisi sallittua kalaston hoitamiseksi tai pyyntitavan esittelemiseksi yleisölle.
Paikalliset metsästysyhdistykset Hossan Metsästäjät ry ja Lounajan Erästäjät ry pitävät hyvänä asiana sitä, että alueen vanhat eräperinteet on huomioitu lakiesityksessä. Samoin Syrjä-Someron Erä ry katsoo, että kansallispuistoon tavanomaisesti kuuluvien rajoitusten rinnalla on otettu hyvin huomioon mm. poikkeukset metsästysmahdollisuudesta sellaisissa tilanteissa, joissa on taustalla jo pitkään jatkunut metsästysperinne. Suomen Riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomussalmen riistanhoitoyhdistys ovat kuitenkin katsoneet, ettei alueen nykyiseen metsästyskäytäntöön olisi tarvetta tehdä muutoksia. Lausunnoissa on ehdotettu myös pienriistaa koskevan lupametsästyksen sallimista Hossan kansallispuistossa. Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi esittänyt selvennettäväksi suurpetojen metsästystä koskevaa kohtaa. Ministeriö katsoo, että alueen suurpetojen metsästyksen käytännön järjestelyjen tulisi olla erittäin selvät, koska Hossan kansallispuistoon sisältyvillä Natura-alueilla suurpedot (karhu, ahma, susi ja ilves) on mainittuina alueen tietolomakkeissa kohdassa 3.3. muut tärkeät eläin- ja kasvilajit. Ministeriö esittää, että Hossa-Irnin paliskunnan ne osakkaat, joilla ei ole kuntalaisen oikeutta, voisivat metsästää suurpetoja suoraan lain nojalla. Lakiesityksen valmistelun yhteydessä on järjestetty poronhoitolain 53 §:n mukaiset neuvottelut Hossa-Irnin paliskunnan ja paliskuntain yhdistyksen kanssa. Suurpetojen poisto on kirjattu lakiesitykseen siten, kuin paliskunta ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet.
Metsähallitus on esittänyt metsästystä koskevaa pykäläehdotusta korjattavaksi siten, että termi metsästyslupa-alue korjattaisiin muotoon metsästysalue sekä lakiesityksen perusteluissa oleva termi paliskunnan jäsen korjattaisiin muotoon paliskunnan osakas. Lain voimaantuloa koskevaa momenttia Metsähallitus esittää muutettavaksi seuraavaan muotoon: ”taimenen ja harjuksen pienpoikasten istuttaminen ja siihen perustuva kalastaminen Metsähallituksen luvalla Ala- ja Keskivalkeaiseen, Pitkähoilua-Kokalmukseen ja Kirkasvetiseen voi jatkua 31.12.2020 asti.” Lisäksi Metsähallitus pyytää korjaamaan kansallispuiston perustamisen jälkeisiä toimenpiteitä siten, että maanmittaustoimituksen hakeminen tulee tapahtumaan jo ennen puiston perustamista alkuvuodesta 2017. Ehdotettuja korjauksia on tehty lakiesitykseen.
Kuusamon yhteismetsä ja maa- ja metsätalousministeriö esittävät ehdotuksen täsmentämistä siten, että Kuusamon yhteismetsän osakkaiden sijasta hirven metsästykseen oikeutettu taho olisi yhteismetsän osakaskunta. Kuusamon yhteismetsä huomauttaa lisäksi, että Kuusamon puoleiset alueet eivät ole olleet osana Metsähallituksen lupametsästysaluetta toisin kuin esityksen perusteluissa on mainittu. Lakiesitystä ja sen perusteluja on korjattu tältä osin.