1.1
Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä
1 §.Lain tarkoitus. Pykälässä säädetään lain tarkoituksesta. Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi pykälän 1 ja 2 kohdasta sana suoritus. Momentin 1 kohdassa säädetään, että lain tarkoituksena on mahdollistaa henkilön opintosuoritus- ja tutkintotietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi. Kohtaa muutettaisiin niin, että säädettäisiin opintotiedoista opintosuoritustietojen sijaan. Momentin 2 kohdassa säädetään, että lain tarkoituksena on turvata opintosuoritus- ja tutkintotietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa. Myös kohtaa 2 muutettaisiin niin, että säädettäisiin opintotiedoista opintosuoritustietojen sijaan. Ehdotettu muutos vastaisi paremmin lain tarkoitusta, koska laissa säädettäviin rekistereihin jo nykyisellään sisältyy opintotietoja, jotka eivät ole opintosuoritus- tai tutkintotietoja. Ehdotettu muotoilu opinto- ja tutkintotiedoista sisältäisi myös opintosuoritustiedot.
3 §.Oppijanumero ja oppijanumerorekisteri. Pykälässä säädetään oppijanumerosta ja oppijanumerorekisteristä. Oppijanumero on henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa tässä laissa tarkoitettuja tietoja. Tallennettaessa henkilöstä ensimmäistä kertaa tässä laissa tarkoitettuja tietoja tiedon tallentajan tulee kysyä Opetushallitukselta henkilön oppijanumero. Jos henkilöllä ei ole oppijanumeroa, tulee Opetushallituksen luoda oppijanumero. Opetushallitus antaa oppijanumeron tiedoksi tiedon tallentajalle.
Säännöksen 1 momenttiin lisättäisiin oppijanumeron käyttötarkoitukseksi varhaiskasvatuslaissa tarkoitettuun tietovarannon tietojen tallentaminen, käsittely ja luovuttaminen. Varhaiskasvatuslain 68 §:ssä viitataan oppijanumeron osalta tämän lain 3 §:ään.
Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan lisäksi tarkennettavaksi siten, että opetuksen, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä, varhaiskasvatuksen palveluntuottaja taikka korkeakoulu voisi käyttää oppijanumeroa henkilön yksilöintiin myös muissa lakisääteisissä tehtävissään kuin käsitellessään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitettuja tietoja. Muilla kuin tässä laissa säädetyillä lakisääteisillä tehtävillä tarkoitettaisiin tässä yhteydessä varhaiskasvatuslaissa, perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammattikorkeakoululaissa sekä yliopistolaissa tarkoitettuja tehtäviä. Tarkoitus ei ole, että oppijanumeron käyttöä laajennettaisiin käytettäväksi muussa toiminnassa, kuin mikä on perusteltua mainituissa laeissa tarkoitettujen opetukseen, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien toteuttamiseksi. Ehdotetun muutoksen olisi tarkoitus tarkentaa sääntelyä, sillä tietosuoja-asetus edellyttää henkilötietojen käsittelytarkoituksen aiempaa tarkempaa määrittelyä.
Sähköisiin palveluihin kirjautuminen tapahtuu eri koulutusasteilla edelleen usein henkilötunnuksen tai henkilötunnuksesta generoidun yksilökohtaisen tunnisteen perusteella. Erillisten palvelukohtaisten tunnisteiden luominen johtaa helposti ylimääräiseen henkilötietojen käsittelyyn ja saattaa hidastaa opetuksen digitalisaatiota. Ehdotetulla tarkennuksella parannettaisiin oppilaiden, opiskelijoiden ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten henkilötietojen suojaa, sillä oppijanumeron avulla voitaisiin välttää henkilötunnuksen tarpeetonta käsittelyä sekä vähentää muiden henkilöä koskevien yksilöintitietojen käsittelyn tarvetta niin siirrettäessä henkilötietoja opetustoimen järjestelmien välillä kuin opetustoiminnassa laajemminkin.
Henkilötunnuksen käsittelyn tarpeen vähentämisen lisäksi oppijanumeron käytöllä olisi merkitystä erityisesti oppilaitoksille suunnattujen sähköisten palveluiden käytössä ja käyttöönotossa. Koska oppijanumeroa ei voi yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja eikä sitä voida hyödyntää muualla kuin opetussektorilla, muutoksella parannettaisiin sähköisten palveluiden tietoturvallisuutta. Samalla kannustetaan palveluntarjoajia tuottamaan palveluita, jotka perustuvat jatkuvaan oppimiseen eivätkä henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden edellytysten täyttyessä edellyttäisi uuden tunnuksen luomista esimerkiksi siirryttäessä oppilaitoksesta tai koulutusasteelta toiselle. Oppijanumeron käyttäminen helpottaa myös luotettavien kertakirjautumisratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Oppijanumeroa ei voisi jatkossakaan käyttää esimerkiksi markkinointitarkoituksiin tai opetuksen ja koulutuksen ulkopuolisten tahojen intressien toteuttamiseen, sillä sen käyttö olisi rajattu ainoastaan opetuksen, koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän, varhaiskasvatuksen palveluntuottajan taikka korkeakoulun lakisääteisiin tehtäviin. Sitä voitaisiin käyttää henkilön yksilöimiseen esimerkiksi opetuksen järjestämisessä käytettävässä sähköisessä oppimisympäristössä.
Säännöksen 3 momenttia muutettaisiin vastaamaan paremmin tietosuoja-asetuksen vaatimuksia henkilötietojen käytöstä. Säännöstä muutettaisiin niin, että oppijanumerorekisteriin tallennettaisiin oppijanumeron, henkilön nimen sekä henkilötunnuksen lisäksi muita yksilöimiseksi välttämättömiä tietoja. Sanamuoto muutettaisiin tarvittavista tiedoista välttämättömiksi tiedoiksi, koska tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että käsiteltyjen henkilötietojen on oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Oppijanumerorekisteriin on tallennettu tietoja, joita tarvitaan henkilön yksilöitämiseksi. Tarkkuuden vuoksi säännöstä muutettaisiin, mutta käytännössä tallennetut tiedot ovat jo nyt olleet välttämättömiä.
Lisäksi muutettaisiin sanamuotoa kolmannessa momentissa niin, että oppijanumerorekisterin rekisterinpitäjä olisi Opetushallitus. Tämä vastaa nykykäytäntöä ja muutos olisi ainoastaan terminologinen. Oppijanumerorekisteriin tallennettavat tiedot säilytettäisiin edelleen pysyvästi, koska niille on tarvetta jatkuvan oppimisen vuoksi.
5 §. Tietovarannon yhteisrekisteripitäjät ja vastuiden jako. Säännöksen 1 momenttia muutettaisiin siten, että tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä olisivat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät sekä Opetushallitus. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien sekä Opetushallituksen rekisterinpitoon liittyvä vastuu jakautuisi siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.
Voimassaolevassa 5 §:ssä säädetään, että Opetushallitus toimii tietovarannon teknisenä ylläpitäjänä, kun opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimivat tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä. Tietosuoja-asetuksen voimassa ollessa mainitut säännökset eivät terminologisesti kuitenkaan ole enää mahdollisia. Tietosuoja-asetus ei tunne teknistä ylläpitäjää. Mahdolliset roolit henkilötietojen käsittelyssä ovat rekisteripitäjä, yhteisrekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä.
Tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisrekisterinpitäjistä on kyse silloin, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Ne määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön ja tietojen toimittamista koskevien tehtäviensä osalta. Rekisterinpitäjien vastuualueet voidaan kuitenkin määritellä myös rekisterinpitäjiin sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä.
Opetushallitukselle on voimassa olevassa laissa säädetty vastuita ja myös päätösharkintaa tietojen luovutuksen suhteen. Opetushallituksella on näin ollen rekisterinpitäjälle kuuluvia tehtäviä, minkä vuoksi esitetään, että Opetushallitus olisi tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjä. Opetushallitus vastaa jo nykyisellään mm. käsittelyn turvallisuudesta ja tietojen säilyttämisestä.
Opetushallitus olisi yhdessä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien kanssa tietovarannon yhteisrekisterinpitäjä ja tietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, eli käsittely olisi tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Lakisääteinen velvoite ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus olisi tässä tapauksessa tässä laissa säädetty tietovarannon ylläpitäminen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, kumman yhteisrekisterinpitäjän vastuulle mitkäkin tietosuoja-asetuksen edellyttämät velvollisuudet kuuluisivat. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaisivat tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä sekä 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Opetushallitus vastaisi muista tietosuoja-asetuksessa säädetyistä vastuista ja velvollisuuksista. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät ovat voimassa olevan lain nojalla vastanneet tiedon sisällöstä, virheettömyydestä ja ajantasaisuudesta. Tämä on käytännössä sisältänyt tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun täsmällisyysvaatimuksen.
Opetushallitus vastaisi 12 artiklassa edellytetystä läpinäkyvästä informoinnista liittyen rekisteröidyn henkilötietoihin. Niiltä osin, kuin henkilötietoja kerättäisiin rekisteröidyltä itseltään, tulisi Opetushallituksen vastata tietosuoja-asetuksen 13 artiklassa säädetystä velvollisuudesta toimittaa rekisteröidylle häntä koskevat tiedot. Artikla ei kuitenkaan pääsääntöisesti tulisi sovellettavaksi, sillä tietoja ei lähtökohtaisesti saada rekisteröidyltä, vaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia tallentamaan tiedot tietovarantoon.
Kun tietoja ei ole saatu rekisteröidyltä, rekisterinpitäjän on tietosuoja-asetuksen 14 artiklan mukaan toimitettava rekisteröidylle artiklassa säädetyt tiedot. Tietosuoja-asetuksen 14 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaan rekisteröidylle ei kuitenkaan tarvitse toimittaa tietosuoja-asetuksen 14 artiklan mukaisia tietoja, jos henkilötietojen käsittely perustuu lakiin. Näin ollen 14 artikla ei tule sovellettavaksi. Opetushallituksen olisi opiskelijan tai oppilaan taikka tämän laillisen huoltajan pyynnöstä toimitettava tälle 15 artiklassa säädetyt tiedot. Rekisteröidyllä on myös voimassa olevan lain 29 §:n mukaan mahdollisuus katsoa ja käyttää lain 6 luvussa tarkoitettuja omia tietojaan.
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen 16 artiklan nojalla oikeus vaatia, että koulutuksen tai opetuksen järjestäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot. Rekisterinpitäjillä ei olisi 17 artiklassa säädettyä velvollisuutta poistaa rekisteröidyn tietoja, koska 17 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyllä tavalla tietojen käsittely perustuisi jäsenvaltion lainsäädäntöön. Tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädetään rekisteröidyn oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen. Rekisteröidyllä on oikeus siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa käsittelyä 1 kohdan a—d alakohtien tapauksissa. Opetushallitus vastaisi myös 19 artiklassa säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta silloin, kun se ei olisi mahdotonta tai kohtuuttoman vaativaa. Ilmoitusvelvollisuus koskisi vain 16 ja 18 artiklaa, koska 17 artiklaa ei sovellettaisi.
Tietosuoja-asetuksen 20 ja 21 artiklat eivät soveltuisi, eli rekisteröidyllä ei olisi oikeutta vaatia tietoja siirrettävän toiseen järjestelmään eikä oikeutta vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä. Opetushallitus yhteisrekisterinpitäjänä vastaisi tietosuoja-asetuksen 24 artiklan mukaisesta tarvittavien teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttamisesta, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan tietosuoja-asetusta. Tietosuojan on oltava tietosuoja-asetuksen 25 artiklassa säädetyn mukaisesti sisäänrakennettua ja oletusarvoista. Opetushallituksen on yhteisrekisterinpitäjänä ylläpidettävä vastuullaan olevista käsittelytoimista selostetta kuten tietosuoja-asetuksen 30 artikla edellyttää. Lisäksi Opetushallitus vastaisi tietosuoja-asetuksen 31—33 artiklassa säädetyistä yhteistyöstä valvontaviranomaisen kanssa, henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta sekä henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle.
Säännöksellä ei olisi tarkoitus muuttaa vallitsevaa tehtävänjakoa. Tarkoituksena olisi varmistaa, että tietosuoja-asetuksen tarkentuvat velvollisuudet jakautuvat olemassa olevan tehtävänjaon mukaisesti ja että rekisterinpitäjien tehtävänjako on tehokas myös suhteessa rekisteröityyn. Jo voimassa olevan säännöksen mukaisesti opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimivat tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä järjestelmään tallentamiensa tietojen osalta ja vastaavat niiden sisällöstä ja virheettömyydestä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on huolehdittava, että tallennettavat tiedot ovat ajantasaisia.
Säännöksen viimeistä momenttia muutettaisiin terminologisesti vastaamaan ehdotettua yhteisrekisterinpitäjäsääntelyä. Muilta osin momentti pysyisi muuttumattomana. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjä lakkaa, eivätkä kyseisen rekisterinpitäjän tehtävät siirry toiselle oikeushenkilölle, kyseisten tietovarantoon tallennettujen tietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus.
6 §. Tietojen tallentaminen tietovarantoon. Säännöksen 1 momentin sanamuotoa tarkennettaisiin siten, että koulutuksen ja opetuksen järjestäjällä olisi velvollisuus tallentaa tietovarantoon 7—9 §:ssä tarkoitetut tiedot. Tämä vastaisi voimassa olevaa käytäntöä.
8 §. Lukiokoulutusta koskevat tiedot. Säännöksen 2 momentissa muutettaisiin viittaus lukiolakiin vastaamaan 1.8.2019 voimaan tulevan lukiolain vastaavaa säännöstä. Muutos olisi tekninen.
9 §. Ammatillista koulutusta koskevat tiedot. Säännöksen 1 momenttiin lisättäisiin tallennettavaksi tiedoksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu muu ammatillinen koulutus. Ammatillisena koulutuksena voidaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun tutkintorakenteeseen kuuluviin tutkintoihin valmistavan tutkintokoulutuksen ja lain 7 §:ssä tarkoitettujen valmentavien koulutusten lisäksi järjestää ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen sekä ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin.
Ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus vastaa pääsääntöisesti tiettyyn rajattuun osaamistarpeeseen ja tuottaa johonkin työhön tai ammattiin liittyvää erityistä osaamista, johon voi liittyä usein ulkoisten tahojen asettamia vaatimuksia esimerkiksi tietyn sertifikaatin saamiseksi. Hankittava osaaminen on useimmiten laajuudeltaan suppeaa, ja osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutus vastaavasti kestoltaan lyhytaikaista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n mukaan ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta voidaan järjestää vain järjestämisluvassa määrättyihin tutkintoihin liittyen.
Myöskään ammatillisiin tehtäviin valmistavat koulutukset eivät ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluviin tutkintoihin valmistavaa koulutusta. Ammatillisiin tehtäviin valmistavana koulutuksena voidaan järjestää ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin valmistavaa koulutusta, lennonjohtajan tehtäviin valmistavaa koulutusta ja kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin valmistavaa koulutusta. Näihin ammatillisiin tehtäviin valmistava koulutus tuottaa kyseisissä tehtävissä tarvittavan perusammattitaidon. Ammatillisiin tehtäviin valmistavissa koulutuksissa ei noudateta Opetushallituksen määräämiä tutkinnon perusteita, vaan koulutusten sisältö ja vaatimukset määräytyvät kyseistä ammattialaa koskevan kansallisen tai kansainvälisen sääntelyn mukaisesti. Ammatillisiin tehtäviin valmistavan koulutuksen järjestäminen edellyttää kyseisten koulutusten järjestämislupaa sekä mahdollisesti edellytettävää muiden viranomaisten myöntämää lupaa.
Ehdotetun muutoksen perusteella ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi tallentaa rekisteriin uutena tietona tieto suoritettavasta muusta ammatillisesta koulutuksesta. Tämä tarkoittaisi koulutusta, johon koulutuksen järjestäjä saisi rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella. Myös muun ammatillisen koulutuksen osalta ilmoitettaisiin lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu koulutuksen aloittaminen sekä väliaikainen keskeytyminen ja päättyminen. Lisäksi ilmoitettaisiin lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla suoritettu koulutus ja 4 momentin nojalla opiskelijavuosien laskennassa tarvittavat tiedot sekä perusrahoituksen painotusperusteena käytettävät tiedot. Muusta ammatillisesta koulutuksesta ei saa suoritusrahoitusta, joten suoritusrahoituksen painotusperusteena käytettäviä tietoja ei ilmoitettaisi. Pääsääntöisesti muun ammatillisen koulutuksen osalta ei tallennettaisi tietoja henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittävistä tiedoista, koska HOKS laaditaan muussa ammatillisessa koulutuksessa vain siltä osin kuin kyse on oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta. Henkilökohtaistamista koskevat tiedot kuitenkin tallennettaisiin muun ammatillisen koulutuksen osalta silloin, kun HOKS laadittaisiin. Voimassa olevan lain valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä 6 §:n mukaan Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä tietojen tietorakenteista.
Säännökseen lisättäisiin uudet 2, 3 ja 4 momentit. Uusissa momenteissa säädettäisiin siitä, että koulutuksen järjestäjä tallentaa tietovarantoon uusina tietoina osan valtioneuvoston ammatillisesta koulutuksesta antaman asetuksen (673/2017) 9 §:ssä tarkoitetuista opiskelijoidensa henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittävistä tiedoista. Opiskelijoilla tarkoitettaisiin niitä, jotka ammatillisen koulutuksen järjestäjä on ottanut opiskelijaksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on 1 tammikuuta 2018 lähtien ollut velvollisuus laatia opiskelijalle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Säännösmuutos ei muuttaisi tätä velvollisuutta tai sen laajuutta, vaan muutoksella säädettäisiin tietojen tallentamisesta tietovarantoon. Asetuksen 9 §:ssä säädetään, että koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: suoritettava tutkinto tai valmentava koulutus taikka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu muu ammatillinen koulutus, noudatettavat tutkinnon tai koulutuksen perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon tai koulutuksen osat; tiedot niistä tutkinnon osista, yhteisten tutkinnon osien osa-alueista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista, jotka koulutuksen järjestäjä on sisällyttänyt osaksi opiskelijan tutkintoa osaamisen tunnustamisen perusteella; tiedot niistä tutkinnon osista, yhteisten tutkinnon osien osa-alueista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista, jotka koulutuksen järjestäjä on toimittanut nimeämilleen osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten; muu kuin 2 ja 3 kohtaan sisältyvä opiskelijan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen, joka liittyy suoritettavaan tutkintoon tai valmentavaan koulutukseen; mahdollinen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 66 §:n mukainen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen; tutkintokoulutuksen ja muun tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tarve; opiskelijan mahdollisesti tarvitsema ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 48 §:ssä tarkoitettu ohjaus ja tuki; opiskelijalle mahdollisesti tarjottavan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen sisältö; opiskelijalle tarvittaessa järjestettävät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 63 §:ssä tarkoitetut opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot; näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä, jos se on joku muu koulutuksen järjestäjä; vastaavat tiedot muusta osaamisen osoittamisesta sekä erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:n 2 momentin mukainen osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja yksilöllinen osaamisen arviointi; ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat; sekä opiskelijalle laadittava urasuunnitelma.
Jos opiskelija osallistuu 1 momentin 6 kohdan perusteella ilmenneen tarpeen mukaisesti tutkintokoulutukseen tai muuhun tarvittavan osaamisen hankkimiseen, henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkitään 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi tutkintokoulutuksen tai muun tarvittavan osaamisen hankkimisen tavoitteet, sisällöt, opetus ja muut osaamisen hankkimisen tavat ja ajoittuminen sekä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet tutkintokoulutuksen tai muun tarvittavan osaamisen hankkimisen aikana.
Jos opiskelijan osaamisen hankkiminen järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena, henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkitään 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi: opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja; edellä 1 kohdassa tarkoitetun työpaikkaohjaajan ja opettajan tai muun koulutuksen järjestäjän edustajan lisäksi oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja, jos tutkinto on järjestetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun oppisopimuskoulutuksen perusteella; keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi; koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen sekä oppisopimuskoulutuksessa osaamisen hankkimisen ajoittuminen koulutuksen järjestäjän osoittamissa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen sekä työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen osalta.
HOKS-tietosisällöstä poiketen tietovarantoon ei tallennettaisi sisällöllistä tietoa opiskelijan mahdollisesti tarvitsemasta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 48 §:ssä tarkoitetusta ohjauksesta tai tuesta. Tämän osalta tietovarantoon tallennettaisiin vain tieto siitä, onko opiskelijalla tarve ohjaukseen tai tukeen. Tieto ilmoitettaisiin tasolla Kyllä/Ei, jolloin tieto ei olisi salassa pidettävää julkisuuslain perusteella eikä arkaluonteista. Samoin HOKSiin sisältyvä tieto opiskelijalle mahdollisesti tarjottavasta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen sisällöstä pelkistettäisiin tiedoksi siitä, onko opiskelijalla oikeus erityiseen tukeen. HOKSiin laaditaan myös opiskelijan urasuunnitelma. Sen osalta tietovarantoon tallennettaisiin vain urasuunnitelmaan sisältyvä yleinen tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi jatko-opintoihin tai työelämään siirtyminen taikka työuralla eteneminen. Kuten lakiesityksen 5 §:n osalta on esitetty, HOKS-tietojen tietosuoja-asetuksen mukainen henkilötietojen käsittelyperuste olisi 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, eli tietojen käsittely perustuisi rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen. Tallennettavaan tietoon ei sisältyisi tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Tuen tarve ja oikeus erityiseen tukeen eivät ole arkaluonteisia tietoja, eikä niitä ole myöskään pidettävä julkisuuslain 24 §:ssä tarkoitettuina salassa pidettävinä tietoina.
Uudet tallennettavaksi esitetyt tiedot ovat välttämättömiä koulutuksen järjestäjälle, joka järjestää kyseisen opiskelijan koulutusta. Samoin tiedot ovat välttämättömiä uudelle koulutuksen järjestäjälle, jos opiskelija vaihtaa koulutuksen järjestäjää. Samoin työelämän edustaja tarvitsee tietoja, kun opiskelija hankkii tai osoittaa osaamista työpaikalla. Ehdotuksen myötä tiedot olisivat valmiiksi eHOKS-palvelussa, josta niitä voitaisiin helposti välittää tahoille, joilla olisi oikeus tietoihin. Esimerkiksi uusi koulutuksen järjestäjä joutuisi joka tapauksessa selvittämään ja kirjaamaan kyseiset tiedot opiskelijan uuteen HOKSiin, joten tietojen saaminen sujuvasti vähentäisi koulutuksen järjestäjän hallinnollista taakkaa.
10 §. Tietojen luovuttaminen tietovarannosta. Pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta 2 luvussa säädettävästä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tietovarannosta. Säännöksellä ei asiallisesti luoda viranomaisille tai muille tahoille tiedonsaantioikeuksia, vaan oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja määräytyy yleislainsäädännön ja asianomaisen erityislainsäädännön tiedon luovuttamista ja tiedon saantia koskevien säännösten mukaan.
Voimassa olevan säännöksen mukaan tietovarannosta tietoja voidaan luovuttaa viranomaiselle, jolla lain säännöksen tai laissa säädetyn tehtävänsä perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, salassa pidettäviä tietoja kuitenkin vain, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään; Koulutusrahastolle siltä osin kuin sillä on lain säännöksen perusteella oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja; sekä sille, jolla henkilön 29 §:n 5 momentissa tarkoitetun yksilöidyn suostumuksen perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja.
Tietovarannosta voidaan luovuttaa tietoja muun muassa Kansaneläkelaitokselle opintotukilaissa (65/1994), koulumatkatukilaissa (48/1997), Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) ja valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetussa laissa (644/2003) säädettyjen tehtävien hoitamista varten; Kansaneläkelaitokselle, työ- ja elinkeinotoimistolle ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle työttömyysturvalain (1290/2012) mukaisen työttömyysetuuden saamisen edellytysten selvittämistä varten; Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) säädettyjen tehtävien hoitamista varten; lain 3 luvussa tarkoitettuun ylioppilastutkintorekisteriin ylioppilastutkinnon järjestämistä varten; lain 4 luvussa tarkoitettuun opiskelijavalintarekisteriin opiskelijavalintoja varten; Koulutusrahastolle Koulutusrahastosta annetussa laissa ja aikuiskoulutustuesta annetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten; vakuutuslaitokselle työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) säädettyjen tehtävien hoitamista varten sekä Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisrekisteristä annetun lain (1270/1997) mukaiseen rekisteriin virastolle säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Tietoja voidaan luovuttaa myös muille viranomaisille, sillä laissa ei yksityiskohtaisesti luetella niitä viranomaisia, joille tietoja voidaan tietovarannosta luovuttaa. Viranomaisella on kuitenkin aina oltava lakiin perustuva oikeus saada kyseiset tiedot. Opetushallitus yhteisrekisterinpitäjänä arvioisi, onko pyydetyn tiedon luovuttamiselle laillinen peruste.
Valtionapuviranomaiselle voidaan luovuttaa tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen rahoituksen määräämiseksi perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua toimintaa varten sekä rahoituksen valvomiseksi.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ei muutettaisi. Tietovarannosta voidaan luovuttaa tietoja viranomaiselle, jolla lain säännöksen tai laissa säädetyn tehtävänsä perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, salassa pidettäviä tietoja kuitenkin vain, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 109 §:ään ehdotetaan tässä esityksessä lisättäväksi koulutuksen järjestäjälle oikeus saada tieto opiskelijan aiemmista henkilökohtaisista osaamisen kehittämissuunnitelmista. Tiedot olisivat osin tarpeen, jotta koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:ssä säädetyn velvollisuutensa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa muutettaisiin Koulutusrahaston nimen osalta. Koulutusrahasto yhdistyy työttömyysvakuutusrahaston kanssa 1 päivänä tammikuuta 2019 ja sen nimi muuttuu Työllisyysrahastoksi. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (533/2018), jolla muutos toteutettiin, vahvistettiin 27 päivänä kesäkuuta 2018. Mainittua kohtaa ei ehdoteta muilta osin muutettavaksi.
Uudeksi 3 kohdaksi ehdotetaan lisättävän maininta siitä, että tietovarannosta voitaisiin luovuttaa tietoja ammatillisen koulutuksen opiskelijan vastuulliselle työpaikkaohjaajalle tai osaamisen arvioijalle, siltä osin kuin tällä on lain säännöksen perusteella oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja. Tiedonsaantioikeudesta säädettäisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 109 §:ssä.
Tarve lisätä mainitut tahot tiedon saajiksi perustuu siihen, että ammatillisessa koulutuksessa järjestetään koulutusta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja osoitetaan osaamista tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa työpaikoilla. Työpaikoilla, joilla koulutusta järjestetään tai osaaminen osoitetaan, on tarve saada tieto työpaikalla osaamista hankkivan tai osoittavan opiskelijan HOKSista. Työpaikat eivät kuitenkaan yleensä ole viranomaisia. Koulutus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä voidaan järjestää oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena.
Työpaikalla on laissa säädetty tehtävä osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen. Lisäksi HOKS on osittain oppisopimuksen ja koulutussopimuksen liitteenä. Työpaikalla ei kuitenkaan olisi oikeutta saada sellaista opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittyä tietoa, joka ei liity työpaikalla järjestettävään koulutukseen tai osaamisen osoittamiseen työpaikalla.
Pykälän 1 momentin uutta 4 kohtaa muokattaisiin siten, että suostumuksen määritelmä vastaisi tietosuoja-asetuksessa määriteltyä suostumusta. Muotoilusta poistettaisiin sana yksilöity, koska suostumuksen on oltava yksilöity jo tietosuoja-asetuksen nojalla, eikä asiaa ole tarvetta toistaa erityislain säännöksellä.
11 §. Tietovarannon tietojen säilytysaika. Pykälässä säädetään, että pääsääntöisesti tietovarantoon tallennettavat tiedot säilytetään pysyvästi. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tietovarantoon tallennettujen tietojen pysyväisluonteinen säilytys on kuitenkin yksilön kannalta tarpeellista esimerkiksi työnhaun ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta koko kansalaisen elämän ajan. Samoin arkistolaitos on määrännyt arkistolain (831/1994) nojalla oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen tietojärjestelmän asiakirjatiedot pysyvästi säilytettäväksi sähköisessä muodossa 4.10.2016 antamallaan päätöksellä.
Säännöksen 2 momentissa säädetään, että opintojen väliaikaista keskeytymistä koskevat sekä opetuksen ja koulutuksen rahoituksen myöntämistä varten tallennetut tiedot säilytetään tietovarannossa kuitenkin ainoastaan viisi vuotta opintojen päättymisestä tai tutkinnon suorittamisesta. Säännöksen toiseen momenttiin lisättäisiin maininta henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kuuluvista tiedoista. Säilytystä on HOKS-tietojen osalta tarpeen rajoittaa siihen, kuinka pitkään tiedot ovat tarpeellisia viranomaisille tai henkilölle itselleen. Tietoja on arvioitu tarvittavan vähintään viisi vuotta opintojen päättymisestä. Opintojen päättymisellä tarkoitetaan myös esimerkiksi opiskelijan eronneeksi katsomista, opiskeluoikeuden peruuttamista sekä opiskeluoikeuden pidättämistä. Ammatillisten tutkintojen perusteita päivitetään jatkuvasti työelämän tarpeiden perusteella, joten HOKSiin kirjatut tiedot joka tapauksessa vanhenevat ajan myötä, eikä niitä ole syytä säilyttää pysyvästi.
Tietovarannon säilytysajoista on kuitenkin erotettava säilytysvelvollisuudet, joista säädetään muissa laeissa. Lain opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 58 §:n mukaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Säännöksen mukaan rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Lisäksi koulutuksen ja opetuksen järjestäjällä tulee olla arkistonmuodostussuunnitelma, jossa se linjaa asiakirjojen arkistoinnista. Arkistointi koskee esimerkiksi HOKSia sekä koulutus- ja oppisopimuksia.
13 §Ylioppilastutkintorekisterin rekisterinpitäjä. Pykälän muotoilua muutettaisiin paremmin vastaamaan tietosuoja-asetuksen terminologiaa, siten että säännöksessä säädettäisiin, että ylioppilastutkintorekisterin rekisterinpitäjä on ylioppilastutkintolautakunta.
18 §. Opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Voimassa olevassa säännöksessä säädetään, että opiskelijavalintarekisteriä pitää Opetushallitus. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat rekisterinpitoon 17 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta ja ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät 17 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta. Säännöksen 2 momentin mukaan Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta.
Käytännössä korkeakoulut sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjät huolehtivat esimerkiksi siitä, että opiskelupaikan vastaanottotieto on oikein, sekä tallentavat valintaperusteita koskevia tietoja rekisteriin. Korkeakoulut myös käsittelevät hakemukset rekisterissä. Korkeakoulut sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjät vastaavat niiden tietojen oikeellisuudesta, joita ne tallentavat rekisteriin.
Säännöksen 1 momenttia muutettaisiin siten, että opiskelijavalintarekisterin yhteisrekisterinpitäjiä ovat Opetushallitus sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut 17 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät 17 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä Opetushallituksen rekisterinpitoon liittyvä vastuu jakautuisi siten kuin laissa tarkemmin säädetään.
Säännöksen voimassa olevassa 2 momentissa säädetään Opetushallituksen vastuista. Momenttia täydennettäisiin siten, että vastuiden jako olisi tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla selkeä. Opetushallitus vastaisi edelleen opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut vastaisivat tallentamiensa tietojen osalta tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut vastaisivat myös tietosuoja-asetuksen 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Opetushallitus vastaisi muista tietosuoja-asetuksessa säädetyistä vastuista ja velvollisuuksista.
Säännöksen 3 momentti, jonka mukaan rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, kumottaisiin. Asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetusta. Ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa kansallisesta liikkumavarasta säädetyn, on nähtävä tarkoituksenmukaisena, että seikoista, jotka saattaisivat sisältää kansallisen liikkumavaran käyttöä, säädettäisiin yhdellä säädöksellä eikä anneta erityislain lisäksi mahdollisesti kansallista liikkumavaraa koskevia säännöksiä asetustasolla.
Tietosuoja-asetuksen edellyttämä käsittelyperuste olisi 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Opetushallitus ja koulutuksen ja opetuksen järjestäjät tarvitsevat tietoja esimerkiksi voidakseen toteuttaa laissa säädetyt opiskelijavalinnat. Opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksesta säädetään lain 17 §:ssä. Käsittelyperusteesta johtuvia ja muita rekisteröidyn oikeuksia on käsitelty tämän esityksen 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
19 §. Opiskelijavalintarekisterin tietosisältö. Säännöksen 1 momentin 5 kohtaa muutettaisiin siten, että se vastaisi tietosuoja-asetuksen 21 artiklan mukaista vastustamisoikeutta. Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten.
Säännöksen 2 momenttia muutettaisiin siten, että hakijan terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan tiedon tallentamisesta säädettäisiin täsmällisemmin. Ehdotetun 3 ja 4 momentin mukaisesti terveyttä koskevia tietoja olisi mahdollista käsitellä kahdella perusteella: kohtuullisten mukautusten järjestämiseksi valinnassa sekä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevien säännösten noudattamiseksi.
Yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta. Käytännössä ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat järjestäneet opiskelijavalinnassa kohtuullisia mukautuksia sekä vamman, sairauden että toimintakyvyn häiriön perusteella. Hakijalle on esimerkiksi voitu järjestää pidempi aika valintakokeen tekemiseen tai hänen on sallittu käyttää tietokonetta tai muita apuvälineitä. Jotta järjestelyt olisi mahdollista toteuttaa, koulutuksen järjestäjän on voitava saada tieto niiden tarpeesta. Hakijaa voitaisiin opiskelijavalinnassa pyytää ilmoittamaan, tarvitseeko hän valinnassa terveydentilansa perusteella erityisjärjestelyjä. Tieto tallennettaisiin hakijan ilmoituksen mukaisena, ja se saattaisi siten sisältää erityisiin henkilötietoryhmiin sisältyviä tietoja. Käsittelyn perusteena olisivat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta sekä 9 artiklan 2 kohdan a ja g alakohdat. Tiedon käsittely on edellä kuvatulla tavalla tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä kansallisen lainsäädännön nojalla ja käsittelyä on pidettävä oikeasuhteisena tavoitteeseen nähden.
Esteettömyydestä, opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä tiedonsaannista on säädetty yliopistolain (558/2009) 37 a—b §:issä, ammattikorkeakoululain (932/2014) 26 ja 27 §:issä sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 40 ja 41 §:issä. Säännösten mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Hakijan tulee pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Koulutuksen järjestäjällä ja korkeakoululla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista koulutuksen järjestäjältä ja korkeakoululta. Edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan vain yliopistolain 43 a §:ssä, ammattikorkeakoululain 33 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin, joissa opiskeluoikeus on mahdollista turvallisuusnäkökohtien takia peruuttaa.
Opiskelijavalintarekisteriin tallennettaisiin hakijan ilmoituksen mukaisena tieto, onko hänellä sellaisia terveydentilaa tai toimintakykyä koskevia tekijöitä, jotka voisivat olla esteenä opinnoille. Valintaperusteisiin sisältyisi tieto kyseisen hakukohteen terveydentilavaatimuksista, jotta hakija voisi arvioida ilmoituksen tekemisen tarpeellisuutta. Tieto tallennettaisiin opiskelijavalintarekisteriin Kyllä/Ei-muodossa, ja koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu pyytäisi hakijalta tarvittaessa tarkempaa selvitystä. Tiedon voidaan katsoa sisältävän erityisiin henkilötietoryhmiin sisältyviä tietoja. Tietojen käsittelyn peruste olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta sekä 9 artiklan 2 kohdan a ja g alakohdat.
Säännökseen ehdotetaan uutta 4 momenttia, jonka perusteella opiskelijavalintarekisteriin voitaisiin tallentaa tieto hakijaa koskevasta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksestä. Tällainen tieto perustuisi tyypillisesti hakijan omaan ilmoitukseen, mutta se olisi mahdollista tallentaa myös toiselta koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta saatuna. Lisäksi ehdotetaan, että tieto vireillä olevasta ammattikorkeakoululain 33 §:ssä ja yliopistolain 43 a §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä voitaisiin tallentaa korkeakoulujen hakurekisteriin. Tällaisen tiedon käsittelystä siirto-opiskelijaa otettaessa on säädetty vain korkeakoulujen osalta.
Uuden 3 ja 4 momentin myötä vanha 3 momentti siirtyisi 5 momentiksi. 5 momenttiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan kuhunkin 17 §:n 2 momentissa mainittuun osarekisteriin voidaan tallentaa tämän pykälän 1—4 momenteissa tarkoitettujen tietojen lisäksi myös muita osarekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 17 §:stä ilmenevään koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden perusteella. Viittaus 1 ja 2 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi 1—4 momentteihin, ja muut tarpeelliset tiedot muutettaisiin viittaukseksi välttämättömiin tietoihin.
20 §. Opiskelijavalintarekisterin tietolähteet. Pykälän 1 momentin muotoilua muutettaisiin opiskelijavalintarekisterin pitäjän osalta. Terminologian ja yhteisrekisterinpitäjyyden vuoksi uudeksi muotoiluksi ehdotetaan opiskelijavalintarekisterin pitäjän sijaan yhteisrekisterinpitäjää. Pykälän 2 momentti, jossa säädetään, että koulutukseen hakevalle tulee ilmoittaa, mitä häntä koskevia tietoja opiskelijavalintarekisteriin tallennetaan, ehdotetaan kumottavaksi. Tietosuoja-asetuksen 13 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy häntä koskeviin henkilötietoihin. Oikeus toteutuu siten tietosuoja-asetuksen kautta, eikä asiasta voida eikä siitä ole tarve säätää erityislailla.
21 §. Tietojen luovuttaminen opiskelijavalintarekisteristä. Pykälää muutettaisiin siltä osin, kuin siinä viitataan 19 §:ään, jota tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Esitetyssä 19 §:ssä voimassa oleva 3 momentti siirtyisi 5 momentiksi, jonka vuoksi viittausta olisi muutettava 21 §:ssä.
Lisäksi muutettaisiin viittaus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettuun lakiin viittaukseksi koulumatkatukilakiin, koska lain nimikettä on muutettu.
23 §. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon käyttötarkoitus. Tietovarannon käyttötarkoitusta esitetään täsmennettäväksi. Nykyisessä laissa käyttötarkoituksesta on säädetty väljästi, kun korkeakoulu voi käyttää tietovarantoa laissa lueteltujen tarkoitusten lisäksi muussa toiminnassaan. Muutetussa säännöksessä viitattaisiin erikseen lueteltujen käyttötarkoitusten lisäksi mahdollisuuteen käyttää tietovarantoa korkeakoulujen muussa lakisääteisessä toiminnassa.
24 §. Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Ehdotuksessa muutettaisiin korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjää koskevaa sääntelyä. Voimassa olevan 24 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on tietovarannon tekninen ylläpitäjä ja korkeakoulut toimivat tallennetun tiedon rekisterinpitäjinä omien tietojensa osalta. Tietovaranto on siitä alun perin säädettäessä ymmärretty vain kootuksi kopioksi korkeakoulujen omista rekistereistä. Nämä lähtökohdat eivät vastaa henkilötietojen suojaa koskevaa nykyistä yleislainsäädäntöä.
Tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisrekisterinpitäjistä on kyse silloin, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Ne määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön ja tietojen toimittamista koskevien tehtäviensä osalta. Rekisterinpitäjien vastuualueet voidaan kuitenkin määritellä myös rekisterinpitäjiin sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä.
Pykälän ensimmäisessä momentissa säädettäisiin, että tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä järjestelmään tallentamiensa tietojen osalta yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on ollut tietoturvaan ja järjestelmän yleiseen toimintaan liittyviä asioita. Koska tietovarantoon tallennettavista tiedoista vastaavat korkeakoulut, näiden vastuulla ovat olleet tietojen sisältö ja virheettömyys. Yhteisrekisterinpitäjyys ja pääosin nykyisen mukainen rekisterinpitäjien vastuunjako olisi tarkoituksenmukaista säilyttää. Korkeakoulut olisivat yhteisrekisterinpitäjiä kukin omien tietojensa osalta ja opetus- ja kulttuuriministeriö koko tietovarannon osalta. Yhteisrekisterinpitäjien vastuista ja velvollisuuksista säädettäisiin tämän jaon mukaisesti.
Henkilötietojen käsittelyn peruste korkeakoulujen valtakunnallisessa tietovarannossa olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta: käsittely olisi tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Lakisääteinen velvoite olisi tässä laissa säädetty tietovarannon ylläpitäminen.
Säännöksen 2 momentissa säädettäisiin siitä, kenen yhteisrekisterinpitäjän vastuulle mitkäkin tietosuoja-asetuksen edellyttämät velvollisuudet kuuluisivat. Korkeakoulut vastaisivat tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä sekä 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen, koska tietojen sisältö, virheettömyys ja ajantasaisuus ovat olleet korkeakoulujen vastuulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi muista tietosuoja-asetuksessa säädetyistä vastuista ja velvollisuuksista. Käsittelyperusteesta johtuvia ja muita rekisteröidyn oikeuksia on käsitelty tämän esityksen 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Yhteisrekisterinpitäjät voisivat sopia henkilötietojen käsittelystä kolmannen osapuolen kanssa toimeksiantotehtävänä siten kuin tietosuoja-asetuksella säädetään. Käytännössä opetus- ja kulttuuriministeriö on valtuuttanut CSC-Tieteen tietotekniikan keskuksen kehittämään ja ylläpitämään korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon nk. VIRTA-opintotietopalvelua.
26 §. Tietojen luovuttaminen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että tietovarannosta voitaisiin luovuttaa opiskelijavalintarekisterin käyttöön ne tietovarantoon tallennetut, 25 §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka 19 §:n mukaan voidaan tallentaa opiskelijavalintarekisteriin. 2 momenttia muutettaisiin terminologian osalta siten, että sana rekisterinpitäjänä poistettaisiin, koska korkeakoulut olisivat jatkossa yhteisrekisterinpitäjiä. Korkeakoulu päättäisi edelleen muusta tietojen luovuttamisesta tietovarannon kautta ja vastaisi luovutuksen lainmukaisuudesta.
28 §. Opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun tarkoitus ja luovutettavat tiedot. Pykälän 2 momentin 1 kohtaa muutettaisiin siten, että opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla luovutettaisiin perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon sisältyviä 7—9 §:ssä tarkoitettuja tietoja, lukuun ottamatta 9 §:n 2—4 momenteissa tarkoitettuja tietoja. HOKS-tietoja ei luovutettaisi KOSKI-palvelun kautta, vaan erillisestä eHOKS-palvelusta. HOKS-tietojen luovuttamiseen sovellettaisiin tämän lain 2 luvun 10 §:ää.
Pykälän 2 momentin 2 kohtaa muutettaisiin siten, että myös kokelaiden koesuoritukset ja niihin liittyvät arvostelumerkinnät olisivat lain 6 luvun mukaisen luovutuspalvelun piirissä. Kokelaat ja heidän huoltajansa tarvitsevat tietoa koesuoritusten arvostelusta sen arvioimiseksi, onko arvostelussa tapahtunut virheitä ja onko perusteita vaatia arvostelun uusimista. Nykyisin mainittuja tietoja tulee pyytää ylioppilastutkintolautakunnalta paikan päällä nähtäväksi tai paperikopiona. Muille kuin kokelaille ja huoltajille ei olisi säädettyä oikeutta tietoihin, koska tiedot ovat salassa pidettäviä.
Pykälän 2 momentin 4 kohtaan esitetään muutosta siten, että luovutettavia tietoja voisivat olla 25 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi muutkin 25 §:ssä tarkoitetut tiedot, siis tiedot, joiden tallentamisesta tietovarantoon korkeakoulu on erikseen sopinut tietovarantoa ylläpitävän opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tällaisia tietoja voisivat olla esimerkiksi avoimen korkeakouluopetuksen opiskeluoikeuksia koskevat tiedot.
Nykyisessä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat lähes yksinomaan tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Avoimessa korkeakouluopetuksessa opiskelee kuitenkin paljon tutkintokoulutukseen siirtymistä tavoittelevia opiskelijoita tai tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat opintoja toisen korkeakoulun avoimessa korkeakouluopetuksessa. Tutkinnon tuottamaa osaamista voi myös päivittää ja laajentaa suorittamalla myöhemmin erillisiä opintoja. On tarkoituksenmukaista, että myös tällaisia opintoja ja opiskeluoikeuksia koskevat tiedot olisivat luovutuspalvelun kautta opiskelijan itsensä tai hänen suostumuksellaan muun tahon käytettävissä. Näin opiskelijan itsensä tai esimerkiksi häntä ohjaavan tahon olisi yksinkertaisempi saada kokonaiskuva opiskelijan opinnoista ja osaamisesta sen sijaan, että tietoja pitäisi koota useasta eri lähteestä. Näitä tietoja voisi luovutuspalvelun avulla luovuttaa myös sellaisille viranomaisille tai muille tahoille, joilla on lainmukainen peruste tietojen käsittelyyn. Ehdotettu muutos ei loisi viranomaiselle tai muulle tietoja vastaanottavalle taholle uutta tiedonsaantioikeutta tai perustetta henkilötietojen käsittelyyn, vaan säätelisi ainoastaan tietojen luovuttamisen tapaa. Tiedot olisi siis joka tapauksessa mahdollista luovuttaa vastaanottajille, ehdotetulla muutoksella vain täsmennettäisiin, että tiedot luovutettaisiin nimenomaan luovutuspalvelun avulla ja että tiedot sisältyisivät luovutuspalvelun tehtävään samoin kuin muut lainkohdassa mainitut tiedot.
29 §. Tietojen luovuttaminen palvelun avulla. Säännöksen 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Koulutusrahaston nimi muutettaisiin Työllisyysrahastoksi. Koulutusrahasto yhdistyy työttömyysvakuutusrahaston kanssa 1.1.2019 ja sen nimi muuttuu Työllisyysrahastoksi. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (533/2018), jolla muutos toteutettiin, vahvistettiin 27 päivänä kesäkuuta 2018.
Säännöksen 5 momentti muutettaisiin siten, että suostumusta koskeva muotoilu vastaisi tietosuoja-asetuksessa suostumuksesta säädettyä. Säännöksestä poistettaisiin sana yksilöity, koskasuostumuksen on oltava yksilöity jo tietosuoja-asetuksen perusteella.
1.2
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamiseksi
109 §.Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 6—8 momenteiksi lisättäisiin tiedonsaantisäännös. Tiedon saantiin oikeutetut tahot saisivat tiedot sähköisesti niin kutsutun eHOKS-palvelun kautta. eHOKS-palveluun valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain perusteella kirjattavat tiedot ovat suppeammat kuin varsinaiset henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittävät tiedot, joista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:ssä.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että koulutuksen järjestäjällä olisi oikeus saada tieto opiskelijansa henkilökohtaisista osaamisen kehittämissuunnitelmista eHOKS-palvelun kautta sähköisesti. Tämä olisi tarpeellista esimerkiksi silloin, kun opiskelija siirtyy opiskelemaan toiseen koulutusorganisaatioon. Koulutuksen järjestäjä tarvitsee tietoja, jotta se voi toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:ssä säädetyn velvollisuutensa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Tiedonsaanti suoraan eHOKS-palvelusta nopeuttaisi HOKSin laadintaa ja opintojen alkamista tai jatkumista, kun koulutuksen järjestäjän ei tarvitsisi selvittää kaikkia seikkoja alusta alkaen uudelleen opiskelijan kanssa. eHOKS-tietosisältöön ei sisältyisi arkaluonteisia eikä salassa pidettäviä tietoja.
Käytännössä koulutuksen järjestäjän oikeus kattaisi siis kaikki palvelussa olevat eHOKSit. Tietosisältö voisi liittyä opintoihin, jotka ovat keskeytyneet aiemmin, ja opintoihin, jotka ovat kesken toisella koulutuksen järjestäjällä. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kuuluvat tiedot poistettaisiin tietovarannosta, kun on kulunut viisi vuotta opintojen päättymisestä tai tutkinnon suorittamisesta. Opintojen päättymisellä tarkoitetaan myös esimerkiksi opiskelijan eronneeksi katsomista, opiskeluoikeuden peruuttamista sekä opiskeluoikeuden pidättämistä.
Koulutuksen järjestäjällä ei ole voimassa olevan lain nojalla oikeutta opiskelijan HOKSiin, joka on laadittu muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Koulutuksen järjestäjän tiedonsaantioikeus olisi siten uusi ja rajoittuisi vain sähköisesti saatavilla olevaan tietosisältöön. Koulutuksen järjestäjällä ei siten olisi oikeutta muuhun, laajempaan HOKS-tietoon.
Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävällä koulutuksella tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvussa säädettyjä oppisopimuskoulusta ja koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. Molemmissa tapauksissa koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan lain 70 ja 71 §:ssä tarkoitetuista sopimuksista sekä muista laissa säädetyistä oppisopimuksen ja koulutussopimuksen tekemisen edellytyksistä. Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa käytännön työtehtävät ovat sellaisia, että opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet voidaan niitä tekemällä saavuttaa. Samoin koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Oppisopimukseen ja koulutussopimukseen tulee ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 ja 71 §:n mukaan liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma siltä osin kuin se koskee oppisopimuskoulutusta tai koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 45 §:n mukaan työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena taikka osaaminen osoitetaan työpaikalla.
Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi, että opiskelijan vastuullisella työpaikkaohjaajalla olisi oikeus saada sähköisesti tiedot opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta siltä osin, kuin tiedot koskevat sellaista oppisopimuskoulutusta tai koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta, johon tämä on nimetty vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi. Vastuullisella työpaikkaohjaajalla tarkoitettaisiin myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:ssä tarkoitettua yrittäjän työpaikkaohjaajaa. Vastuullisella työpaikkaohjaajalla ei olisi siten oikeutta tietoihin, jotka liittyvät aiempiin koulutus- tai oppisopimuksiin.
Opiskelijalla voi olla myös useampi vastuullinen työpaikkaohjaaja, esimerkiksi jos samalla työpaikkaohjaajalla ei ole riittävää osaamista liittyen kaikkiin tutkinnon osiin, joita opiskelija on suorittamassa. Tällöin oikeus eHOKS-tietoon voisi olla useammalla työpaikkaohjaajalla. Jos opiskelijalla on useampi vastuullinen työpaikkaohjaaja, koskisi työpaikkaohjaajan tiedonsaantioikeus vain tietoa, joka liittyy siihen tutkinnon tai koulutuksen osaan taikka niitä pienempään kokonaisuuteen, jossa työpaikkaohjaaja on vastuullinen.
Osaamisen osoittamisella käytännön työtehtäviä tekemällä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettua näyttöä. Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta. Näyttö toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen.
Työelämän edustajalla, joka toimii osaamisen arvioijana ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 53 §:ssä tarkoitetussa osaamisen arvioinnissa, olisi oikeus saada sähköisesti tiedot opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta siltä osin, kuin tiedot koskevat kyseistä osaamisen osoittamista näytössä.
Tiedot, joita työelämän edustajalla olisi oikeus saada, olisivat erilaiset riippuen siitä, missä asemassa tämä olisi suhteessa opiskelijaan. Vastuullisen työpaikkaohjaajan tiedonsaantitarve olisi laajempi kuin työelämän edustajan, joka on mukana arvioimassa opiskelijan näyttöä. Molemmissa tapauksissa tiedon saaminen kohdistuisi ainoastaan siihen tutkinnon tai koulutuksen osaan taikka niihin tutkinnon tai koulutuksen osiin, joiden osalta opiskelija on hankkimassa tai osoittamassa osaamista. Työelämällä ei olisi oikeutta saada sellaista opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittyä tietoa, joka ei liity työpaikalla järjestettävään koulutukseen tai osaamisen osoittamiseen työpaikalla.
Kuten edellä on todettu, työelämän edustaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena taikka osaaminen osoitetaan työpaikalla. Ottaen huomioon tämän sekä edellä mainitut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 ja 71 §:t, ehdotus uusiksi 109 §:n 7 ja 8 momenteiksi ei synnyttäisi työpaikalle uutta oikeutta uuteen tietoon, vaan ainoastaan täsmentäisi, mitä tietoja työpaikalla on oikeus saada eHOKS-palvelun kautta. Työelämän edustajalla voisi tapauskohtaisesti olla oikeus laajempaankin tietosisältöön, mutta tietoa ei toimitettaisi sähköisesti eHOKS-palvelun kautta, vaan muilla tavoin.
Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen osalta vastuulliset työpaikkaohjaajat näkisivät sähköisen palvelun kautta eHOKS-tiedoista suoritettavan tutkinnon, tiedon mahdollisesta ammattitaitovaatimuksesta tai osaamistavoitteesta poikkeamisesta sikäli, kun se koskee työpaikalla opiskeltavaa tutkinnon osaa, tiedon siitä, tarvitseeko opiskelija työpaikalla ohjausta tai tukea, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, mikäli ne liittyvät osaamisen hankkimiseen työpaikalla, näyttöjen tiedot, jos näytöt suoritetaan oppisopimus- tai koulutussopimustyöpaikalla, sekä tiedon siitä, tarvitseeko opiskelija työpaikalla erityisen tuen toimenpiteitä. Lisäksi työpaikkaohjaaja näkisi tiedoista koulutuksen järjestäjän opettajayhteyshenkilön tiedot, opiskelijalle keskeiset työpaikalla tehtävät työtehtävät osaamisen hankkimiseksi sekä osaamisen hankkimisen ajoittumiset.
Osa tiedoista olisi sellaisia, että koulutuksen järjestäjän tulisi arvioida, tarvitseeko työpaikkaohjaaja tietoja juuri kyseisessä tilanteessa. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamisen osalta olisi arvioitava, liittyykö asia oppisopimuksella tai koulutussopimuksella hankittavan osaamisen alaan. Poikkeaminen voisi liittyä tutkinnon osaan, johon liittyvää osaamista ei hankittaisi työpaikalla, jolloin työpaikkaohjaaja ei tarvitsisi tietoa. Sama arviointi liittyy ohjauksen, tuen ja erityisen tuen tarpeeseen sekä opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin, koska tarve ja opinnot eivät välttämättä ilmenisi ja liittyisi juuri niihin osaamistavoitteisiin, jotka liittyisivät työpaikalla suoritettavaan osaamisen hankkimiseen. Samoin koulutuksen järjestäjän arvioitavaksi jäisi, siirretäänkö työpaikkaohjaajalle tieto näytöistä. Tieto näytöstä voisi olla olennainen esimerkiksi silloin, jos näyttö suoritetaan koulutussopimus- tai oppisopimustyöpaikalla.
Osaamisen osoittamiseen työpaikalla liittyisi tieto suoritettavasta tutkinnosta, valmentavasta koulutuksesta taikka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetusta muusta ammatillisesta koulutuksesta. Samoin osaamisen osoittamiseen liittyisi tieto ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetuista osaamisen arvioijista sekä muut tiedot näytöstä, siltä osin, kun kyse on näytöstä, joka suoritetaan sillä työpaikalla, jolle tietoja ollaan antamassa. Muiden näyttöjen tietoja ei pääsääntöisesti annettaisi. Samoin osaamisen osoittamiseen liittyisi tieto ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamisesta taikka osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tai yksilöllisestä osaamisen arvioinnista, siltä osin kuin se liittyisi kulloinkin kyseessä olevaan osaamisen osoittamiseen työpaikalla.
Lisäksi työelämän edustajalle, joka toimisi näytön arvioijana, olisi välttämätöntä saada tieto opiskelijan ohjauksen tai tuen tarpeesta näytössä sekä siitä, tarvitseeko opiskelija näytössä erityisen tuen toimenpiteitä. Kaikkiin näyttöön liittyvien tietojen osalta koulutuksen järjestäjä arvioisi, mitkä tiedot ovat tarpeellisia missäkin näytössä, ja tämän päätöksen perusteella tieto siirtyisi osaamisen arvioijalle.