2
Nykytila ja sen arviointi
Nykyisin Suomen Pankin johtokunta tekee yksittäiset eläkepäätökset. Palveluntuottaja valmistelee eläkepäätökset Suomen Pankille ja vastaa eläkkeiden maksatuksesta. Suomen Pankki perii työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja vastaa eläkkeiden hoidon kustannuksista ja rahoituksesta.
Suomen Pankin eläkejärjestelmän perussäännökset ovat Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 58 § sekä 58 a ja b §:ssä. Lisäksi eduskunnan pankkivaltuuston toimivallasta eläke- ja perhe-eläkesäännön vahvistamiseksi on säädetty Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:ssä. Finanssivalvonta on osa Suomen Pankkia ja siten edellä mainitut säännökset koskevat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Eläketurvan sisältö määräytyy edellä mainitun Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 58 §:n ja 1.1.2007 voimaan tulleen eläkesäännön perusteella. Suomen Pankin eläkesääntö on vuodesta 1998 alkaen viitannut lähes kokonaan valtion eläkelakiin (1295/2006), joka 2017 kumottiin julkisten alojen eläkelain (81/2016) säätämisen takia. Suomen Pankin henkilöstön eläketurva on lähes vastaava kuin julkisten alojen eläkelain mukainen eläketurva. Erot julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläketurvaan ovat suhteellisen vähäisiä ja koskevat useimmiten vanhoja eri eläkeuudistusten yhteydessä suojattuja palvelussuhteita.
Eläkeuudistuksen yhteydessä 2017 Suomen Pankin yleistä eläkeikää alhaisempaa 60 vuoden eläkeikää korotettiin Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 58 b §:ssä siten, että eläkeikä nousee 1958─1965 syntyneillä ikäryhmillä 3 kuukauden vuosittaisena nousuna. Poikkeuksia julkisten alojen eläkelain säännöksiin ovat mm. tiettyjen henkilöryhmien alemmat vanhuuseläkeiät, eläkkeiden rahoitus, eläkehallinto sekä säännökset tietojen saamisesta ja salassapidosta. Suomen Pankin eläketurvaan ei myöskään sovelleta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Päätöksistä on valitusoikeus ainoastaan vakuutusoikeuteen Suomen Pankin johtokunnan käsittelyn ja itseoikaisumahdollisuuden arvioinnin jälkeen.
Vuonna 2019 Suomen Pankin eläkejärjestelmän piirissä oli 631 henkilöä. Eläkkeensaajia oli 1338 henkilöä. Suomen Pankin vastuulla on lisäksi vapaakirja 2960 henkilön työeläketurvasta.
Suomen Pankki, sen henkilöstön eläkejärjestelmä mukaan lukien, toimii eduskunnan valvonnan alaisena. Eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut vahvistavat eläkesäännön ja valvovat pankin eläkevastuun hoitamista vahvistaessaan pankin tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen. Eduskunnan valitsemat Suomen Pankin tilintarkastajat toimittavat Suomen Pankin tilintarkastuksen. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston hyväksymillä tilintarkastajilla on oikeus tarkastaa Suomen Pankin kirjanpito ja tilit Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä ilmenevällä tavalla.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulleeseen julkisten alojen eläkelakiin yhdistettiin julkisalan henkilöstön eläkelaeista valtion eläkelaki, kunnallinen eläkelaki (549/2003), evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) sekä Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa (731/2001) olleet säännökset Kelan toimihenkilöiden eläketurvasta. Julkisten alojen eläkelain voimaantullessa aiemmat eläkelait kumoutuivat. Eläketurvan sisältöön ei tehty asiasisällöllisiä muutoksia, koska kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaa koskevien säännösten sisältö oli jo pitkälti yhteneväinen.
Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos, jonka lakisääteisenä tehtävänä on toimeenpanna julkisten alojen eläkelain mukaista kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilöstön eläketurvaa.
5
Muut toteuttamisvaihtoehdot
Suomen Pankin kilpailuttaessa eläkepalvelunsa hoidon vuonna 2010 vain yksi palveluntuottaja jätti tarjouksen ja palvelut hankittiin siltä. Tämäkään palveluntuottaja ei voi tuottaa eläkepalveluita Suomen Pankille vuoden 2020 jälkeen.
Keväällä 2019 Suomen Pankissa arvioitiin pitkän aikavälin vaihtoehdot Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan järjestämiseksi eläkkeet turvaavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Arvioitavana oli nykymalli, siirtyminen yksityisten alojen työeläkejärjestelmään, toimeenpanon siirto Kevaan ja eläkesäätiön perustaminen. Selvityksen yhteydessä kuultiin asiantuntijoita Eläketurvakeskuksesta, Finanssiala ry:stä, Kevasta, Eläkesäätiöyhdistys ─ ESY ry:stä ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala laati lisäksi Suomen Pankille selvityksen eri toteutusvaihtoehdoista.
Muiden nykymallia vastaavia palveluja tarjoavien yritysten lukumäärä on erittäin rajallinen eikä ole syytä olettaa, että pitkäaikaisia hinnaltaan kohtuullisia sopimuksia olisi tehtävissä, minkä takia tätä vaihtoehtoa ei pidetty tavoiteltavana. Eläkesäätiön perustaminen puolestaan ei olennaisesti muuttaisi nykymallin taloudellisia vaikutuksia eikä muuttaisi tekniseen toimeenpanoon liittyviä ongelmia, minkä takia myöskään tätä vaihtoehtoa ei pidetty tavoiteltavana.
Julkisten alojen eläkelain piiriin siirtymiseen voitiin selvitysten ja kuulemisten perusteella todeta liittyvän vähemmän haasteita kuin yksityiseen työeläkejärjestelmään siirtymiseen. Tekniseltä kannalta julkisten alojen eläkelain piiriin siirtyminen olisi merkittävästi yksinkertaisempi ja toteutettavissa siirrolle asetetussa aikataulussa. Julkisten alojen eläkelain piiriin siirtymisessä olisi myös mahdollista säilyttää eläkkeiden rahoitusvastuu Suomen Pankilla, eikä sen yhteydessä olisi tarvetta siirtää kertynyttä perus- ja lisäturvaa vastaavaa määrää omaisuutta vastaanottavaan järjestelmään. Lisäksi siirtoa julkisten alojen eläkelain piiriin puoltaa se, että Suomen Pankki on osa julkista sektoria ja näiden järjestelmien mukaiset eläketurvat ovat jo nyt sisällöllisesti lähellä toisiaan.
Kuulemisten ja Rantalan selvityksen perusteella siirtoa julkisten alojen eläkelain piiriin ja Kevan hoidettavaksi pidettiin toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona. Tämä malli turvaisi parhaiten operatiivisten riskien ehkäisyn sekä palvelutuotannon ja eläkeosaamisen jatkuvuuden.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Julkisten alojen eläkelaki
1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä säädetään lain tarkoituksesta. Julkisten alojen eläkelaissa säädetään Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan eläketurvasta. Siinä ehdotetaan säädettäväksi myös Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvasta.
3 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 3 kohdan julkisen työnantajan määritelmään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankki.
117 §. Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät. Pykälässä säädetään niin sanotun viimeisen eläkelaitoksen tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa.
Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei voimassa olevan lain mukaan sovelleta käsiteltäessä Suomen Pankin henkilöstön eläkeasioita. Tätä ei ole tarkoitus muuttaa tietojärjestelmäkustannuksiin ja aikatauluun liittyvistä syistä, vaikka Suomen Pankin eläketurvan toimeenpano ehdotetaan jatkossa hoidettavaksi Kevassa. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä noudatettaisiin näin ollen jatkossakin, kun Keva hoitaa kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioita, mutta ei Kevan hoitaessa Suomen Pankin eläkeasioita. Siten myöskään säännöksiä päätösyhdistelmästä ei sovellettaisi jatkossakaan Suomen Pankin palveluksessa olevien eläkkeisiin. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläkesäännön kumoamisesta johtuva teknisluonteinen viittaussäännöksen muutos.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 3 momentti, jossa säädettäisiin, että julkisten alojen eläkelain 7 lukua sovellettaessa ei otettaisi huomioon Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita. Säännös on tarpeen, jotta nämä työansiot eivät vaikuttaisi jatkossakaan siihen, missä tapauksissa Keva hoitaisi viimeisen eläkelaitoksen tehtävät.
166 §. Työnantajan eläkemaksu. Pykälä sisältää informatiivisen viittauksen eri julkisten sektorien eläkkeiden rahoituksesta säädettyihin lakeihin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus Suomen Pankin virkamiehistä annettuun lakiin.
167 §. Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen. Pykälässä säädetään, miten julkisten alojen eläkelain 83 ja 84 §:ssä säädetyt tulevan ajan kustannukset jakautuvat eri julkisten toimijoiden välillä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankki.
7.2
Laki Suomen Pankin virkamiehistä
33 §. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta muutoksenhausta työntekijän eläkemaksua koskevaan päätökseen, sillä eläkettä koskeviin päätöksiin sovellettaisiin julkisten alojen eläkelakia ja sen 9 luvun säännöksiä muutoksenhausta.
33 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, sillä eläkettä koskevaan muutoksenhakuun sovellettaisiin julkisten alojen eläkelakia.
33 c §. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus 33 a §:ään, joka edellä todetuin tavoin kumotaan.
58 §. Suomen Pankin virkamiesten eläketurvasta säädettäisiin 1 momentin mukaan julkisten alojen eläkelaissa. Suomen Pankin virkamiesten eläketurva määräytyy nykyisin lähes täysin samojen perusteiden mukaan kuin valtion eläketurva. Eläketurvasta on nykyisin säädetty tarkemmin Suomen Pankin eläkesäännössä. Voimassa olevassa eläkesäännössä ei ole nyt karttuvien eläkkeiden osalta määräyksiä, jotka poikkeaisivat julkisten alojen eläkelaista, eikä eläkesääntöä ole tarpeen enää mainita 58 §:ssä. Eläkesääntö poikkeaa kuitenkin joltain osin julkisten alojen eläkelain voimaantuloa edeltävän palveluksen osalta julkisten alojen eläkelaista nykytilan arviota koskevassa luvussa 2 kuvatuin tavoin. Jotta aikaisempi eläketurva säilyisi, ehdotetaan julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädettäväksi, että eläkesäännön määräyksiä noudatetaan lain voimaantuloa edeltävään palvelukseen. Sääntely vastaisi menettelyä, jota on sovellettu muiden eläkelakien kumoamisen ja julkisten alojen eläkelain säätämisen yhteydessä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi, että Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano ja rahoitus kustannettaisiin edelleen Suomen Pankin varoista. Eläketurvan hoidon ja eläkemenoja koskevien kustannusten korvaamisesta säädettäisiin laissa Kevasta annetun lain muuttamisesta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevaan Suomen Pankin eläkesääntöön sisältyvä säännös. Sen mukaan Suomen Pankin työttömyyskorvauksesta solmitun virkaehtosopimuksen mukaiset etuudet rinnastetaan julkisten alojen eläkelain 87 §:ää sovellettaessa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiseen ansioon suhteutettuun päivärahaan. Työttömyyskorvauksesta solmitussa Suomen Pankin virkaehtosopimuksessa ovat säännökset työttömyyspäivärahasta ja sen muuttamisesta ns. jatkuvaksi korvaukseksi sopimuksen mukaisissa erityistilanteissa.
58 a §. Suomen Pankin eläketurvan hoitamiseksi säädetyt tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset kumottaisiin, sillä tiedonsaantiin sovellettaisiin julkisten alojen eläkelain 10 lukua.
58 b §. Pykälä kumottaisiin ja sen sisältämät säännökset eläkeiän nostamisesta ehdotetaan siirrettäväksi julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen.
2 §. Kevan tehtävät. Pykälässä säädetään Kevan tehtävistä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano. Samalla ehdotetaan poistettavaksi sektorikohtaiset rajaukset työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvän toiminnan osalta.
6 §. Yleinen valvonta. Pykälän 3 momentissa säädetään, että valtiovarainministeriö asettaa tilintarkastajan Kevaan. Säännöstä perusteltiin hallituksen esityksessä 4/2010 vp. sillä, että valtion on voitava varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, kun Keva ehdottaa valtiovarainministeriölle eläketurvan hoitamisen korvauksena maksettavan summan ja valtion eläkemenon. Evankelis-luterilaisen kirkon ja kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoidon siirtyessä Kevan hoidettaviksi, valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan tarkastusoikeus laajennettiin koskemaan myös kirkon ja kansanelälaitoksen henkilöstön eläkkeiden hoitoa Kevassa. Jotta myös Suomen Pankki voisi varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, ehdotetaan, että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi myös Suomen Pankkia koskevien tietojen oikeellisuuden. Koska Kevaan ei ole tarkoituksenmukaista asettaa jo olemassa olevien tilintarkastajien lisäksi enempää tilintarkastajia, ehdotetaan että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi tilit myös Suomen Pankin osalta. Suomen Pankki maksaisi oman osuutensa tästä tilintarkastuksesta. Pykälään tehtäisiin lisäksi tekninen muutos muuttamalla työttömyysvakuutusrahaston sijalle työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus.
24 §. Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkemenojen maksu ja Kevan kustannusten korvaus. Pykälässä säädetään siitä, kuinka valtio, Kirkon eläkerahasto ja Kansaneläkelaitos maksavat eläkemenonsa maksamiseen tarvittavan summan Kevalle ja kuinka Kevan saama kustannusten korvaus maksetaan. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että samoja periaatteita noudatettaisiin Suomen Pankin eläketurvan hoidossa. Suomen Pankkikin maksaisi Kevalle omakustannushintaisen korvauksen tehtävän hoidosta, kuten eläkepäätös- ja maksatusvolyymia vastaavan osuuden toiminnan kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista, pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoista sekä kokonaan vain Suomen Pankin tarpeita palvelevien toimintojen kustannukset ja investoinnit. Valtiovarainministeriö vahvistaisi siirrettävien rahasummien suuruudet ja ajankohdat. Tarkoituksena on, että se pyytäisi ennen vahvistamista asiasta lausunnon myös Suomen Pankilta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin yksityiskohdista. Kirkon keskusrahasto on muutettu lailla 1602/2015 kirkon eläkerahastoksi. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että kirkon keskusrahaston tilalle muutetaan kirkon eläkerahasto.
Pykälän 3 momentin mukaan valtiovarainministeriö, kirkon eläkerahasto ja Kansaneläkelaitos arvioivat eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että myös Suomen Pankki osallistuisi tähän arviointiin.
3 §. Työeläkelait. Pykälän 2 momentissa on lueteltu julkisten alojen työeläkelait. Pykälän 2 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Suomen Pankin henkilöstön eläkkeistä säädettäisiin jatkossa julkisten alojen eläkelaissa eläkesäännön sijaan. Eläkesääntöä ei kumota nyt säädettävällä lailla, vaan se jää eduskunnan pankkivaltuuston tehtäväksi lain vahvistamisen jälkeen Suomen Pankista annetun lain 11 §:n nojalla.
107 §. Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla. Pykälässä säädetään toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa.
Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei voimassa olevan lain mukaan sovelleta käsiteltäessä Suomen Pankin henkilöstön eläkeasioita. Tätä soveltamisalaa ei ole tarkoitus muuttaa järjestelmäkustannus- ja aikataulullisista syistä, vaikka Suomen Pankin eläketurva ehdotetaan jatkossa hoidettavaksi Kevassa. Siten viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä noudatetaan, kun Keva hoitaa kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioita, mutta ei Kevan hoitaessa Suomen Pankin eläkeasioita. Siten myöskään säännöksiä päätösyhdistelmästä ei sovelleta jatkossakaan Suomen Pankin palveluksessa olevien eläkkeisiin. Momentin viittaussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomen Pankin eläkesäännön sijasta viitataan julkisten alojen eläkelain 1 §:ään.
107 b §. Työansioihin luettavat ansiot. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että vaikka Suomen Pankin henkilöstön eläketurva vakuutetaan julkisten alojen eläkelain mukaan, Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon sovellettaessa 107 ja 107 a §:ssä olevia säännöksiä viimeisen eläkelaitoksen määräytymisestä.
178 §. Eläkelaitoksen vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälässä säädetään eläkelaitosten keskinäisestä vastuusta palkattomien aikojen perusteella karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälän 1 momentissa olevassa luettelossa eritellään, miten eri tahot vastaavat julkisten alojen eläkelain mukaan vakuutettujen työansioiden mukaisesta osuudesta työansioiden mukaisessa suhteessa. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta Suomen Pankin rahoitusvastuusta, jotta rahoituksen nykytilanne säilyisi riippumatta siitä, että Suomen Pankin työeläkkeiden toimeenpano siirtyisi Kevalle.
182 §. Työllisyysrahaston osuus työeläkekustannuksista. Pykälässä säädetään maksusta, jonka Työllisyysrahasto maksaa Eläketurvakeskukselle työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vastuun ja kulujen kattamiseksi. Pykälän 1 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että kohdassa ei viitattaisi enää Suomen Pankin eläkesääntöön ja lisäksi täsmennettäisiin siltä osin, että vaikka Suomen Pankki ei toimisi jatkossa enää eläkelaitoksena, Suomen Pankki vastaisi jatkossakin työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta syntyneestä vastuusta ja kuluista siltä osin kuin Suomen Pankki vastaa julkisten alojen eläkelain mukaisesta eläketurvasta henkilöstölleen.
183 §. Kustannusten selvittely. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon siirtymisestä johtuvat teknisluontoiset muutokset, jotta Eläketurvakeskus selvittäisi työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäisen vastuun momentissa tarkoitetuista kustannuksista nykyistä vastaavalla tavalla esityksessä ehdotetusta muutoksista huolimatta. Nykyisin voimassa olevan momentin mukaan Suomen Pankin vastuu toimeenpanevana eläkelaitoksena on sisältynyt momentin ensimmäiseen lauseeseen, jossa säädetään työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivista eläkelaitoksista. Jotta kustannustenjaon näkökulmasta tilanne ei muuttuisi Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon siirtyessä Kevalle, ehdotetaan momentin loppuun lisättäväksi säännös, jolla täsmennetään säännöksiä Kevan vastuusta Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanijana kustannustenjaon näkökulmasta ottaen huomioon, että Suomen Pankki ei jatkossakaan kuuluisi viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Säännöksen mukaan kustannusten selvittelyssä huomioidaan se osuus Kevan maksamista kustannuksista, jolla Suomen Pankki vastaa henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta. Momentti vastaisi kustannustenjaon osalta nykytilannetta, vaikka rahaliikenteeseen tulisikin muutos eli Suomen Pankin kustannusten selvittelyssä otettaisiin huomioon jatkossakin, mitä lain 178, 180 ja 182 §:ssä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:ssä on säädetty. Pykälän 1 momentissa sekä jäljempänä 2─4 momentissa olevilla säännöksillä eläkelaitoksesta, tarkoitetaan myös Suomen Pankkia.
184 §. Päätös kustannusten jakamisesta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan hoitamisen siirtymisestä Kevalle johtuva teknisluonteinen muutos. Suomen Pankin osalta toimittaisiin kustannustenjakoa koskevan päätöksen osalta samalla lailla kuin mitä voimassa olevassa momentissa on säädetty muiden Kevan toimeenpanon piiriin kuuluvien toimijoiden (esim. valtio, Kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos) osalta. Eläketurvakeskus antaisi kustannustenjakoa koskevan päätöksen Kevalle eriteltynä niin, että päätöksessä näkyvät eri toimijoiden, myös Suomen Pankin, vastuulle tulevat kustannukset, kullekin niistä erikseen säädetyn rahoitusvastuun mukaisessa suhteessa.
3 §. Työeläkelait. Pykälän 2 momentissa on lueteltu julkisten alojen työeläkelait. Pykälän 2 momentista ehdotetaan kumottavaksi Suomen Pankin eläkesääntöä koskeva säännös. Muutos vastaa TyEL:n 3 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta.
158 §. Eläkekassan vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin TyEL178 §:ään lisäämällä momenttiin uusi 5 kohta. Muilta osin momentti säilyy entisen sisältöisenä.
7.6
Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta
1 §. Pykälän 7 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä sekä pykälän johdantokappaleesta maininta eläkesäännöistä. Momentin nykyinen 8 kohta siirtyisi 7 kohdaksi.
4 §. Pykälän 1 ja 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininnat eläkesäännöistä, koska 1 §:ään ehdotetun muutoksen johdosta 1 §:ssä luetellut säädökset ovat kaikki laintasoisia säädöksiä.
7 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta eläkesäännöstä, koska 1 §:ään ehdotetun muutoksen johdosta pykälässä luetellut säädökset ovat kaikki laintasoisia säädöksiä.
7.7
Laki kansaneläkelain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta
6 §. Työeläke. Pykälän 1 momentissa säädetään, mitä tässä laissa tarkoitetaan työeläkkeellä. Momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi, sillä siinä on maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä.
7.8
Laki Eläketurvakeskuksesta
1 §. Eläketurvakeskus. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen viittaussäännöksen muutos johtuen työntekijän eläkelain 3 §:n 2 momenttiin ehdotetusta muutoksesta.
5 §. Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen viittaussäännöksen muutos johtuen työntekijän eläkelain 3 §:n 2 momenttiin ehdotetusta muutoksesta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentti vastaisi esityksessä Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanoon ehdotetun muutoksen jälkeen asiasisällöltään Eläketurvakeskuksessa tehtävän kustannustenjaon nykytilaa.
3 §. Eläketuen saamisen estävät sosiaalietuudet. Pykälän 1 momentin 3 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä. Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädetään jatkossa julkisten alojen eläkelaissa.
7.10
Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan kumoamisesta
2 §. Lain soveltamisala. Pykälän 1 momentin 7 kohta, jossa säädetään Suomen Pankin eläkesäännöstä, ehdotetaan kumottavaksi, koska Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädetään jatkossa julkisten alojen eläkelaissa.
4 §. Estävät sosiaalietuudet. Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että kohdassa ei mainittaisi enää työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittua eläkesääntöä, koska Suomen Pankin eläkesääntö ehdotetaan muualla esityksessä poistettavaksi työntekijän eläkelain 3 §:stä.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2021. Julkisten alojen eläkelakia sovellettaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on lain voimaantulon jälkeen. Aiempia valtion eläketurvaa koskevia säännöksiä sekä Suomen Pankin eläkesäännön määräyksiä sovellettaisiin lakien voimaantuloa edeltävään palvelukseen. Asiasta säädettäisiin julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa. Näin ollen myös vuonna 2007 voimaan tulleen eläkesäännön määräykset tulisivat sovellettavaksi niiden aikaisten karttumien ja etuuksien osalta.
Eläketurvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät ja niitä koskeva päätösvalta siirtyisivät Kevasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain voimaatulosta lukien Suomen Pankilta Kevalle. Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomen Pankin maksettavina olevat eläkkeet siirtyisivät Kevan maksettaviksi. Suomen Pankki hoitaisi kuitenkin lain voimaantulon jälkeen vielä verotukseen liittyvät vuosi-ilmoitukset vuonna 2020 maksettavien eläkkeiden osalta. Keva huolehtisi lain voimaantulohetkellä vireillä olevien eläkehakemusten käsittelystä loppuun sekä Suomen Pankin ennen lain voimaantuloa antamien päätösten mahdollisista oikaisuista, lausunnoista päätöksiä koskeviin valituksiin ja mahdollisista päätösten poistoesityksistä lain voimaantulosta alkaen. Suomen Pankin ennen lain voimaantuloa antamiin päätöksiin haettaisiin edelleen muutosta Vakuutusoikeudelta, mutta niitä koskevat lain voimaantulon jälkeen vireille tulevat valitukset toimitettaisiin Kevalle, joka antaisi niitä koskevat lausunnot ja harkitsisi, voidaanko päätös oikaista.
Kevasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädettäisiin siitä, että lain 24 §:n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Suomen Pankki suorittaisi Kevalle vuonna 2021 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tehtäväsiirrosta. Tällaisia kustannuksia ovat vuosina 2019 ja 2020 Kevalle syntyvät kustannukset, jotka liittyvät tehtävien siirtoon valmistautumiseen ja jotka eivät sisälly 2021 käynnistyvään omakustannusarvolaskentaan. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien konversio- ja muutoskulut.
Eduskunnan pankkivaltuusto vahvistaa ja tarvittaessa kumoaa Suomen Pankin eläkesäännön Suomen Pankista annetun lain 11 §:n nojalla. Nyt annettavalla lainsäädännöllä ei kumottaisi eläkesääntöä, vaan se jäisi pankkivaltuuston tehtäväksi.
10
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Erilaisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin henkilöitä koskevien eläkeasioiden käsittelyyn sisältyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käsitteelle ei löydy laista tarkkaa määritelmää. Hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta HE 30/1998 vp. todetaan muun muassa seuraavaa: ”Julkisen vallan käsitettä ei ehdoteta laissa määriteltäväksi. Käsitteelle ei olekaan annettavissa yleistä määritelmää. Sen keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä tai tutkintotodistuksen antamista.”
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisella hallintotehtävällä lainkohdassa viitataan laajaan joukkoon hallinnollisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.
Hallintolain (434/2003) 2 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan muun muassa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Lain perustelujen mukaan itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ovat oikeushenkilöitä, joiden järjestysmuodosta, toimielimistä ja tehtävistä säädetään niitä koskevissa säädöksissä. Ne suorittavat niin sanotun välillisen julkisen hallinnon tehtäviä. Itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ovat muun muassa Suomen Pankki ja Keva.
Kevasta annetun lain (66/2016) 1 §:n mukaan Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos. Käsiteltäessä sitä edeltävää lakia, kunnallista eläkelakia, perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa eläkelaitoksen asemaan julkisten hallintotehtävien hoitajana. Valiokunnan kannanoton mukaan: ”Perustuslain 124 §:n tarkoituksena on rajoittaa julkisten hallintotehtävien osoittamista varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle (HE 1/1998 vp, s. 178/II). Varsinaiseen viranomaiskoneistoon perustuslain merkityksessä luetaan valiokunnan käsityksen mukaan valtion ja itsehallintoyhdyskuntien normaaliin organisaatioon kuuluvat viranomaiset sekä sellaiset itsenäiset laitokset kuin Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos, myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen (aiempi sopimusvaltuuskunta) ja kunnallisen eläkelaitoksen tapaiset, lähtökohtaisesti kaikkien kuntien yhteiset erityistoimielimet. Valiokunta näin ollen päätyy siihen, että kunnalliseen eläkelaitokseen kohdistuvat suoraan perustuslain 21 §:n johdosta vaatimukset käsittelyn asianmukaisuudesta ja viivytyksettömyydestä sekä hyvän hallinnon takeiden turvaamisesta lailla.” Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan siirto Kevan hoidettavaksi täyttää siten perustuslain 124 §:n mukaiset edellytykset.
Perustuslain 91 §:n mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sen mukaan kuin lailla säädetään. Suomen Pankin asemasta ja tehtävistä säädetään Suomen Pankista annetussa laissa. Perustuslain 91 §:n mukaan eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut valvovat Suomen Pankin toimintaa.
Suomen Pankin ulkopuolella toteutettavaa henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa ei voida pitää sellaisena toimintana, joka kuuluisi eduskunnan asettamien valtuutettujen valvontavelvollisuuden piiriin. Valtiovarainministeriön Kevaan asettama tilintarkastaja tarkastaisi Suomen Pankin eläkkeiden maksamista ja Kevan saamien kustannusten korvausta koskevien tietojen oikeellisuuden. Pankkivaltuutettujen Suomen Pankkiin kohdistama valvonta ei muuttuisi nykyisestä.
Esityksessä henkilöstön eläke-etuudet eivät muutu, joten esitystä ei ole tarpeen arvioida perustuslain omaisuudensuojasäännösten kannalta.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
