7.1
Laki sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä
1 §. Rekisterinpitäjä ja rekisterin tarkoitus. Pykälässä säädettäisiin, että Oikeusrekisterikeskus toimisi ehdotettavan sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin rekisterinpitäjänä. Oikeusrekisterikeskus vastaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin ylläpidosta, ja jatkaisi EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä sen korvaavan rekisterin osalta.
Lisäksi pykälässä säädettäisiin rekisterin tarkoituksesta. Tuomioistuinlaitoksen osalta rekisterin tarkoituksena olisi nykyiseen tapaan toteuttaa tuomareiden sidonnaisuuksien ja sivutoimien, tuomioistuinten asiantuntijajäsenten ja käräjäoikeuden lautamiesten sidonnaisuuksien sekä esittelijöiden sivutoimien julkisuutta. Rekisteröitävien piirin laajentuessa ehdotuksen mukaan säädettäisiin, että rekisterin tarkoituksena on lisäksi toteuttaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan jäsenten sidonnaisuuksien julkisuutta. Tavoitteena on samalla lisätä avoimuutta ja vahvistaa luottamusta tuomioistuinlaitokseen ja muutoksenhakuviranomaisiin.
2 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sidonnaisuuksia, sivutoimia ja sivutoimilupia sekä sivutoimipalkkioita koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 1 momentin ilmoitusvelvollisten luettelon 4 kohtaan lisättäisiin muutoksenhakulautakuntien jäsenet. Muuten 1 momentti vastaisi tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain 2 §:n 1 momenttia. Muutoksenhakulautakuntien jäsenillä tarkoitettaisiin sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäseniä sekä heihin rinnastettavia liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan jäseniä. Jäsenillä tarkoitettaisiin kaikkia kyseisten lautakuntien jäseniä, riippumatta esimerkiksi siitä, toimivatko he lautakunnassa varsinaisena vai varajäsenenä, pää- vai sivutoimisesti tai millä nimikkeellä he lautakunnassa toimivat (esimerkiksi puheenjohtajana, lääkärijäsenenä tai lakimiesjäsenenä). Tarkoitettujen lautakuntien jäsenten tulisi valtion virkamieslain 8 a §:n 1 momentin ja lautakuntia koskevien lakien mukaan täyttää ilmoitusvelvollisuutensa ennen tehtävään nimittämistä, sidonnaisuuksien muuttuessa tehtävän aikana sekä myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön tai muutoksenhakulautakunnan pyytäessä selvitystä sidonnaisuuksista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että muutoksenhakulautakunnan jäsen ilmoittaa tiedot sosiaali- ja terveysministeriölle. Muilta osin pykälän 2 momentti vastaisi tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain 2 §:n 2 momenttia. Tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevat ilmoitusvelvolliset ilmoittaisivat tietonsa näin ollen nykyiseen tapaan Oikeusrekisterikeskukselle, mikä voisi tapahtua merkitsemällä tiedot teknisen rajapinnan avulla sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin. Pykälän sääntely ei sulje pois sitä, että myös lautakunnan jäsen voisi ilmoittaa tietonsa merkitsemällä ne sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin. Tähän tarvittavaa teknistä rajapintaa ei kuitenkaan ainakaan vielä tässä vaiheessa suunnitella avattavaksi lautakuntien jäsenille, jolloin tämä ei olisi käytännössä mahdollista. Sosiaali- ja terveysministeriö siirtäisi lautakuntien jäsenten tiedot sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi tietoja rekisteriin merkitessään noudattaa asianmukaista huolellisuutta, jotta rekisteriin tehdään tarpeelliset merkinnät tietojen oikeaksi välittämiseksi, huomioiden rekisterinpitäjän asettamat tekniset vaatimukset sekä tietojen salassapitoa koskeva sääntely.
3 §. Rekisteriin merkittävät tiedot. Pykälässä yksilöitäisiin rekisteriin merkittävät tiedot. Pykälä vastaisi muuten tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain 3 §:ää, mutta siihen tehtäisiin eräitä lisäyksiä sen vuoksi, että muutoksenhakulautakuntien jäsenet tulisivat rekisteröinnin piiriin: pykälän 1 momenttiin lisättäisiin muutoksenhakulautakuntien jäsenet henkilöryhmäksi, jonka sidonnaisuudet rekisteröidään. Pykälän 2 momenttiin puolestaan lisättäisiin vaihtoehtoisesti rekisteröitäväksi tiedoksi tiedot siitä muutoksenhakulautakunnasta, jossa ilmoitusvelvollinen työskentelee. Voimassa olevan lain vastaavassa pykälässä todetaan henkilötunnuksen osalta, että henkilötunnus ei ole julkinen tieto. Tämä maininta poistettaisiin, koska tietojen luovuttamista koskevat säännökset annettaisiin tämän lain 4 §:ssä.
Rekisteriin merkittäisiin siten tiedot tuomarin, tuomioistuimen asiantuntijajäsenen, käräjäoikeuden lautamiehen ja muutoksenhakulautakunnan jäsenen sidonnaisuuksista sekä tuomarille ja tuomioistuimen esittelijälle myönnetyistä sivutoimiluvista ja sivutoimista saaduista tuloista. Rekisteriin merkittäisiin lisäksi asianomaisen henkilön nimi, virka- tai tehtävänimike, tiedot siitä tuomioistuimesta tai muutoksenhakulautakunnasta, jossa hän työskentelee, sekä sivutoimen ja muun kuin taloudellisen sidonnaisuuden alkamis- ja päättymispäivä. Samoin kuin nykyisin, rekisteriin voitaisiin teknisistä syistä merkitä myös henkilötunnus. Tämän tarve pakollisena taustatietona perustuu samoihin syihin kuin nykyisen tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin osalta eli henkilöiden riittävään yksilöintiin sekä oikeushallinnon tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Kuten tälläkin hetkellä, kaikki tässä lainkohdassa säädetyt tiedot merkittäisiin rekisteriin, mutta rekisteristä luovutettaisiin vain julkisia tietoja, ellei oikeudesta salassa pidettävän tiedon saamiseen ole erikseen säädetty. Henkilötunnuksen sekä eräiden muiden tietojen osalta lain 4 §:ssä säädettäisiin nimenomaisista luovutusrajoituksista.
4 §. Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen. Pykälässä säädettäisiin rekisteritietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta. Pykälä vastaisi keskeisiltä osin tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain 4 §:ää. Pykälää kuitenkin täsmennettäisiin henkilötunnuksen luovutusrajoituksen osalta ja siihen lisättäisiin säännökset eräistä uusista, yksilöidyistä tietojen luovutusrajoituksista rekisteröidyn yksityiselämän suojaamiseksi. Lisäksi pykälään lisättäisiin säännökset muutoksenhakulautakuntien jäseniä koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Pykälässä huomioitaisiin myös rekisterin uusi nimi.
Jokaisella olisi 1 momentin mukaan oikeus saada tieto rekisteriin merkityistä tiedoista siltä osin kuin ne eivät ole salassa pidettäviä tai pykälän 2 momentissa ei erikseen toisin säädetä. Tiedot voisivat olla salassa pidettäviä erityislainsäädännön tai yleislainsäädännön nojalla. Käytännössä merkityksellisiä olisivat etenkin julkisuuslain 24 §:ssä säädetyt salassapitoperusteet ja näistä erityisesti yksityiselämää ja yksityisyyttä suojaavat salassapitoperusteet. Näiden soveltuminen yksittäisiin rekisteriin merkittäviin tietoihin perustuisi mainitun lain mukaiseen tapauskohtaiseen harkintaan, mitä käytännössä käytettäisiin tietoja rekisteriin merkittäessä. Salassa pidettävät sekä luovutusrajoituksien kohteena olevat tiedot merkittäisiin rekisteriin siten, että niiden näkyminen teknisesti estettäisiin muille kuin niille tahoille, joiden osalta pykälän 3 momentissa erikseen säädettäisiin oikeudesta saada eräitä tietoja salassapitosäännösten estämättä. Julkisuuslaki soveltuu myös tällä hetkellä yleislakina tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin (HE 224/2014 vp, s. 27).
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin erikseen siitä, että rekisteröidyn henkilötunnus voidaan luovuttaa ainoastaan niille tahoille, joilla pykälän 3 momentin mukaan on oikeus saada rekisteröityä koskevia tietoja salassapitosäännösten estämättä. Säännös tarkoittaisi sitä, että rekisteröidyn henkilötunnus voidaan luovuttaa vain tarkoitetuille tahoille ja se voidaan luovuttaa näille tahoille vain rekisteröidyn yksilöimiseksi. Lisäksi pykälän 2 momenttiin sisältyisi eräitä tietoja koskevia nimenomaisia luovutusrajoituksia rekisteröidyn yksityiselämän suojaamiseksi. Tieto rekisteröidyn luottamus- tai hallintotehtävästä tai muusta tehtävästä asunto-osakeyhtiölaissa (1599/2009) tarkoitetun asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön hallintoelimessä, asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (393/2021) tarkoitetun asumisoikeusyhteisön hallintoelimessä, varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettuun varhaiskasvatukseen liittyvässä toiminnassa tai perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun esi- tai perusopetukseen liittyvässä toiminnassa voitaisiin luovuttaa ainoastaan niille tahoille, joilla pykälän 3 momentin mukaan olisi oikeus saada rekisteröityä koskevia tietoja salassapitosäännösten estämättä. Edellä luetellut tiedot luovutettaisiin näille tahoille sidonnaisuuksien selvittämiseksi ja valvomiseksi. Ehdotettavaa, kyseisten yksilöityjen tietojen luovuttamista kategorisesti rajoittavaa säännöstä pidetään perusteltuna rekisteröidyn ja hänen perheensä yksityisyyden suojaamiseksi sekä rekisteröidyn aseman selkeyttämiseksi, vaikka samojen tietojen luovuttamisesta mitä todennäköisimmin pääsääntöisesti pidättäydyttäisiin myös julkisuuslain mukaisessa tapauskohtaisessa arvioinnissa. Luovutusrajoituksien kohteena olevien tietojen voidaan katsoa pääsääntöisesti olevan omiaan antamaan viitteitä rekisteröidyn täsmällisestä asuinpaikasta tai niistä päiväkodeista tai kouluista, joiden vanhempaintoimintaan rekisteröity osallistuu. Varhaiskasvatukseen liittyvällä toiminnalla sekä esi- ja perusopetukseen liittyvällä toiminnalla viitataan esimerkiksi päiväkotien tai esi- tai perusopetusta antavien koulujen lasten vanhemmille suunnattuun toimintaan sen järjestäytymisen muodosta riippumatta, esimerkiksi johtokuntiin tai yhdistyksiin. Tarkoitettujen tietojen on katsottava kuuluvan yksityiselämän suojan kannalta hyvin oleelliselle alueelle. Luovutusrajoituksen on katsottava perustuvan myös rekisteröidyn mahdollisten alaikäisten lasten edun huomioimiseen ja edistävän tarkoitettujen lasten etua. Toisaalta on katsottava, että tarkoitetut tiedot eivät lähtökohtaisesti ole merkityksellisiä ajatellen henkilön osallistumista päätöksentekoon tuomioistuimessa tai lautakunnassa. Näin ollen yleisön tosiasiallisen tarpeen saada tietää tarkoitetuista tehtävistä on katsottava olevan olematon tai erittäin vähäinen, kun taas toisaalta näiden tietojen laajan yleisöjulkisuuden olisi katsottava merkittävästi loukkaavan rekisteröidyn oikeutta yksityiselämän suojaan. Tämän punninnan nojalla on näiden tietojen osalta päädytty ehdottamaan kategorista rajoitusta luovuttaa tietoa muuta kuin niille tahoille, joiden osalta pykälän 3 momentissa säädetään oikeudesta saada rekisteröityä koskevia salassa pidettäviä tietoja. Pykälän 2 momentin säännöksissä olisi kyse luovutusrajoituksista, ei salassapitosäännöksistä.
Henkilötunnuksen osalta oikeustila ei tosiasiallisesti muuttuisi. Henkilötunnuksen luovuttamisrajoituksesta säädettäisiin kuitenkin nykyistä täsmällisemmin. Se, että henkilötunnuksen käsittelystä voidaan antaa täsmentäviä kansallisia säännöksiä, perustuu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 87 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat määritellä tarkemmin erityiset kansallisen henkilötunnuksen tai muun yleisen tunnisteen käsittelyn edellytykset, kunhan sääntely noudattaa rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia asetuksen mukaisesti.
Pykälän 3 momentissa säännelty oikeus saada rekisteristä salassa pidettäviä tietoja liitettäisiin — EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaisesti — edellytykseen siitä, että tiedot olisivat tarpeen sidonnaisuuksien selvittämiseksi ja valvomiseksi. Tiedot olisivat sidonnaisuuksien selvittämiseksi ja valvomiseksi tarpeen, kun ilmoitusvelvollinen olisi ilmoittanut ne tähän tarkoitukseen. Pykälän sanontaa myös uudistettaisiin vastaamaan tietojen luovuttamista koskevien säännöksien tavanomaista kirjoittamistapaa, joka huomioi myös perustuslakivaliokunnan tietojen luovuttamista koskevan lausuntokäytännön. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana säännös tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden välityksellä siihen oikeutetuille viranomaisille. Viimeksi mainittu säännös on käynyt tässä laissa tarpeettomaksi, koska julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) yleissäännökset sallivat luovuttaa tiedot siihen oikeutetuille viranomaisille tai viranomaisiin julkisuuslain mukaan rinnastuville toimijoille teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden välityksellä.
Oikeus salassapitosäännösten estämättä saada valtion virkamieslain 8 a §:n 4 momentin mukaan salassa pidettäviä taloudellista asemaa koskevia tietoja olisi ehdotettavan 3 momentin mukaan tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevien osalta samoilla tahoilla kuin tällä hetkellä: nimittävällä viranomaisella ja, jos tämä on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, oikeusministeriöllä sekä tuomioistuimen päällikkötuomarilla. Muutoksenhakulautakuntien jäsenten osalta vastaava tiedonsaantioikeus olisi nimittävällä viranomaisella, sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä sillä muutoksenhakulautakunnalla, jonka jäsentä tieto koskee. Tuomioistuimen päällikkötuomarilla olisi lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada valtion virkamieslain 18 §:n 5 momentissa tarkoitetut salassa pidettävät tiedot. Lisäksi säädettäisiin samojen tahojen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä myös muut ilmoitusvelvollisen ilmoittamat tiedot. Nämä tahot saisivat kaikki ilmoitusvelvollisen ilmoittamat tiedot näin ollen esimerkiksi siitä riippumatta, olisivatko ne julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä. Ilmoitusvelvollisuuden kohteena olevat tiedot määritellään valtion virkamieslain 8 a §:n 1 momentissa, jonka sääntely on tarkoitettu tyhjentäväksi (HE 187/2021 vp, s. 19). Ilmoitusvelvollisen on siten valtion virkamieslain nojalla sisällytettävä sidonnaisuusilmoitukseensa nämä tiedot. Valtion virkamieslain sääntely ja sen tavoitteet huomioon ottaen on pidettävä välttämättömänä, että nimittävällä viranomaisella ja nimittämisen valmistelevalla ministeriöllä on oikeus saada kaikki ilmoitusvelvollisen sidonnaisuuksistaan ilmoittamat tiedot. Lisäksi on pidettävä välttämättömänä, että myös tuomioistuimen päällikkötuomarilla sekä sillä muutoksenhakulautakunnalla, jossa ilmoitusvelvollinen on jäsenenä, on oikeus saada kaikki sidonnaisuusilmoituksen sisältämät tiedot sidonnaisuuksien selvittämiseksi ja valvomiseksi.
Rekisteristä voitaisiin pykälän 4 momentin mukaan nykyiseen tapaan luovuttaa jäljennöksiä ja tietoja yleisen tietoverkon kautta, jonka kautta tietoja voisi nykyiseen tapaan hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena henkilön nimeä. Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri olisi luonteeltaan nimenomaan yleisessä tietoverkossa pidettävä rekisteri, jonka tarkoituksena olisi tämän lain mukaisesti helpottaa yleisön tiedonsaantia rekisteröityjen sidonnaisuuksista ja sivutoimista sekä luoda avoimuutta. Kyse ei siten olisi siitä, että rekisteriin liittyisi julkinen tietopalvelu, vaan rekisteri kokonaisuudessaan muodostaisi julkisen tietopalvelun, josta tässä laissa säädettäisiin. Tämän vuoksi ei ehdoteta erillistä säännöstä julkisesta tietopalvelusta osana rekisteriä. Yleisölle luovutettavia tietoja rajoittaisivat kuitenkin edellä kerrotulla tavalla salassapitosäännökset sekä tämän pykälän 2 momentissa säädetyt luovutusrajoitukset. Yleisölle voitaisiin siten rekisteristä luovuttaa asianomaisen henkilön nimi, virka- tai tehtävänimike sekä tiedot siitä tuomioistuimesta tai muutoksenhakulautakunnasta, jossa hän työskentelee. Lisäksi voitaisiin luovuttaa rekisteröidyt tiedot sidonnaisuuksista, sivutoimiluvista ja sivutoimista saaduista tuloista. Sidonnaisuutta koskevan tiedon luovuttaminen edellyttäisi kuitenkin, että tieto ei olisi erityis- tai yleislainsäädännön nojalla salassa pidettävä tai siihen ei kohdistuisi tämän pykälän 2 momentin mukaisia luovutusrajoituksia. Tieto sidonnaisuuden tai sivutoimen alkamis- ja päättymispäivästä luovutettaisiin, jos se olisi 3 §:n nojalla merkitty rekisteriin ja kyseistä sidonnaisuutta koskeva tieto voitaisiin luovuttaa.
5 §. Tietojen poistaminen rekisteristä. Pykälä vastaisi olennaisilta osin tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain 5 §:ää. Voimassa olevan säännöksen sanamuodosta poistettaisiin kuitenkin tarpeettomana maininta tietojen poistamisesta yleisestä tietoverkosta. Maininta on tarpeeton ja osin myös harhaanjohtava, koska rekisterinpitäjä poistaa tarkoitetut tiedot rekisteristä, joka on yleisessä tietoverkossa yleisön saatavilla, jolloin tiedot samalla poistuvat myös yleisestä tietoverkosta. Rekisterinpitäjän olisi poistettava sidonnaisuutta tai sivutointa koskevat tiedot rekisteristä kolmen vuoden kuluttua sidonnaisuuden tai sivutoimen päättymisestä. Lisäksi säädettäisiin siitä, että kaikki rekisteröityä koskevat tiedot olisi poistettava rekisteristä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun hänen toimimisensa tuomioistuinlaitoksen palveluksessa tai jäsenyytensä muutoksenhakulautakunnassa olisi päättynyt, ellei hänen tämän lain 2 §:n 1 momentin mukainen velvollisuutensa ilmoittaa sidonnaisuuksistaan ja sivutoimistaan olisi tämän jälkeen alkanut uudelleen. Säännöksen tarkoittamana ajankohtana rekisteristä poistettaisiin kaikki ne henkilöä koskevat tiedot, jotka rekisteriin on tämän lain 3 §:n nojalla merkitty ja joita ei ole tätä ennen poistettu. Kun tiedot poistettaisiin rekisteristä, tiedot poistuisivat samalla yleisestä tietoverkosta. Säännöksen tarkoituksena olisi turvata se, että henkilön tiedot poistetaan sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä lakisääteisessä määräajassa. Tarkoitettu kolmen vuoden määräaika laskettaisiin viran, virkasuhteen tai tehtävän oikeudellisen päättymisajankohdan mukaan. Henkilön tietoja ei kuitenkaan poistettaisi rekisteristä tämän ajankohdan mukaisesti, mikäli henkilö ennen kolmen vuoden määräajan täyttymistä jälleen tulisi tämän lain 2 §:n 1 momentin mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun määräaikaisessa virkasuhteessa toiminut tuomari nimitettäisiin uuteen tuomarin virkasuhteeseen tai virkaan taikka muutoksenhakulautakunnan jäsen nimitettäisiin uudelle kaudelle ennen kuin kolmen vuoden määräaika olisi täyttynyt. Kolmen vuoden määräaika laskettaisiin aina viimeisimmän ilmoitusvelvollisuuden perustana olevan viran, virkasuhteen tai tehtävän päättymisestä. Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin osalta on käytännössä noudatettu vastaavaa kolmen vuoden määräaikaa rekisteröidyn tietojen poistamisessa. Pykälä ei sulje pois arkistolain (831/1994) soveltumista yleislakina.
Tietoja ei olisi tarpeen säilyttää tätä pidempään, koska rekisterin tarkoituksena olisi mahdollistaa sidonnaisuuksien ja sivutoimien ajantasainen seuranta. Tarpeettomiksi käyneiden tietojen poistamista edellyttävät myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetyt henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet. Kun käsittely perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen perusteeseen eli rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen, on käsittelyn perustasta säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Kansalliseen sääntelyyn voi asetuksen mukaan tällöin sisältyä erityisiä, asetuksen sääntöjen soveltamista mukauttavia säännöksiä, jotka voivat koskea muun muassa tietojen säilytysaikaa, kunhan sääntely täyttää yleisen edun mukaisen tavoitteen ja on oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Ehdotettavaa rekisteriä on pidettävä yleisen edun mukaisena, ja rekisteröidyn edun mukaisena on toisaalta pidettävä sitä, että kansallisella säännöksellä tarkennetaan, milloin tietojen on katsottava käyneen siten tarpeettomiksi, että tiedot voidaan poistaa rekisteristä. Koska rekisterin on tarkoitus mahdollistaa sidonnaisuuksien ja sivutoimien ajantasainen seuranta ja tukea siten julkisen vallan käytön sekä päätöksenteon avoimuutta, rekisterissä on tarpeen säilyttää vain sellaisten henkilöiden tietoja, jotka osallistuvat tuomioistuinten tai lautakuntien päätöksentekoon tai ovat osallistuneet siihen hiljattain. Määräaika on mitoitettu siten, että se sallii tiedonsaannin mahdollisista sidonnaisuuksista ja sivutoimista myös päätöksenteon jälkeen. Ehdotettavaa säilytysaikaa on pidettävä oikeasuhtaisena sen rajatessa tietojen säilytysajan siihen ajanjaksoon, jona tieto päätöksentekoon osallistuneen sidonnaisuuksista edelleen voi olla tarpeen, olematta kuitenkaan rekisteröinnin perusteita ja rekisteröidyn asemaa ajatellen kohtuuttoman pitkä. Rekisterinpitäjä saisi tiedon sidonnaisuuksien ja sivutoimien päättymisestä rekisteröidyn ilmoitusvelvollisuuden perusteella. Tieto siitä, että rekisteröidyn työskentely tuomioistuinlaitoksessa on päättynyt, välitettäisiin rekisterinpitäjälle nykyiseen tapaan tuomioistuimen tai ilmoitusvelvollisen itsensä toimesta. Tiedon rekisteröidyn jäsenyyden päättymisestä muutoksenhakulautakunnassa välittäisi rekisterinpitäjälle sosiaali- ja terveysministeriö.
6 §. Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta sekä voimassa olevan tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetun lain kumoamisesta. Tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevien osalta tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin korvaisi tämän lain mukainen sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri, johon rekisteröitäisiin myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan jäsenten sidonnaisuuksia koskevat tiedot. Pykälässä säädettäisiin lisäksi muualla lainsäädännössä olevista viittauksista tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annettuun lakiin sekä sen tarkoittamaan rekisteriin. Jos muualla lainsäädännössä viitataan näihin, tämän lain tultua voimaan noudatettaisiin tämän lain vastaavaa säännöstä ja viittaus koskisi tämän lain mukaista sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriä.