1.1.1  Opintorahan määrä

Opintotukilain 11 §:ssä säädetään opintorahan määrästä. Opintorahan perusmäärä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta ja perhesuhteista. Syyslukukauden 2017 alusta lukien opintorahan perusmäärä on ollut itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus opintorahan huoltajakorotukseen (75 €/kk), jolloin opintoraha on 325,28 euroa kuukaudessa. Vanhempansa luona asuvan opiskelijan opintoraha on 38,66 euroa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 81,39 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Muualla kuin vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla se on 101,74 euroa, kun opiskelija on alle 18-vuotias. Vanhemman luona asuvan opiskelijan opintorahaa voidaan korottaa vanhempien pienituloisuuden perusteella sekä toisella asteella että korkea-asteella. Toisella asteella vanhempien tulot voivat pienentää alle 20-vuotiaan vanhempien luona asuvan opintorahaa. Syyslukukauden 2019 alusta lukien vanhempien tulot eivät enää vaikuta vähentävästi muualla kuin vanhemman luona asuvalle alle 18-vuotialle maksettavan opintorahan perusmäärään (101, 74 €/kk) tai asumislisän määrään. 

Opintorahat sidottiin 1.8.2014 indeksiin, josta luovuttiin valtiontaloudellista syistä 1.8.2016. Opintorahan määrät yhtenäistettiin osana opintotukiuudistusta korkea-asteella toisen asteen opintorahojen kanssa 1 päivänä elokuuta 2017, eikä niitä ole tarkistettu sen jälkeen elinkustannusten kehityksen perusteella. Ilman indeksisidonnaisuutta tuen ostovoima heikkenee eikä sen määrä vastaa enää lainsäädäntöhetkellä tarkoitettua tasoa. Elinkustannusten kehityksen huomioon ottaminen parantaisi osaltaan tukea saavien opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun opintotuen turvin. Indeksisidonnaisuus ei kuitenkaan ota huomioon elintason yleistä nousua. Opintotuen tulisi olla riittävä turvaamaan päätoimisen opiskeluajan toimeentulo. 

Lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi otettiin 1 päivänä tammikuuta 2018 käyttöön opintorahaan 75 euron huoltajakorotus, jota voivat saada opintorahaa saavat alaikäisen lapsen huoltajat. Opiskelu voi olla taloudellisesti haasteellista erityisesti, kun molemmat vanhemmat opiskelevat tai opiskeleva vanhempi on yksinhuoltaja. Nykyistä korkeampi huoltajakorotus mahdollistaisi lasta huoltavalle opiskelijalle käyttövaroja opiskelun ja lapsen huollon ja hoidon yhdistämiseksi. 

1.1.2  Asumislisän määrä

Asumislisään on oikeutettu Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla vuokralla asuva ja opiskeleva opiskelija, jolla on asumismenoja. Asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa. Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutettu opiskelija, joka asuu Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla vanhempansa luona tai vanhempansa tai puolisonsa omistamassa asunnossa. Asumislisään ei myöskään ole oikeutettu opiskelija, joka asuu Ahvenanmaan maakunnassa yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa tai saa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea tai asuu samassa asunnossa mainitun lain mukaista asumistukea saavan puolisonsa kanssa. 

Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskeleva, oppilaitoksen asuntolassa asuva opiskelija on oikeutettu asumislisään, jonka määrä on 88,87 euroa kuukaudessa. 

Opintotukilain 14 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Opintotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (869/2017) 6 §:n 1 momentin mukaan asumislisä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa kuukaudessa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tshekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa kuukaudessa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa kuukaudessa. Asetuksen 6 §:n 2 momentin mukaan asumislisänä maksetaan vuokran määrä, kuitenkin enintään opintotukilain 14 §:ssä säädetty ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä, jos opiskelija esittää selvityksen siitä, että häneltä perittävä kuukausivuokra on 1 momentissa säädettyä euromäärää korkeampi. 

Ulkomailla asumisen kustannusmuutosten huomioimiseksi on olemassa maakohtaisia indeksejä, mutta maakohtaisten indeksien käyttö monimutkaistaisi järjestelmää tarpeettomasti. Opistojen asuntoloissa asuvien asumislisään indeksisidonnaisuus ei sovellu, koska asumisen kustannuksia ei asuntoloissa tarkisteta indeksin mukaan. Asumislisän tasoon voidaan kuitenkin tehdä määräajoin tarpeelliseksi arvioituja euromääräisiä tasokorotuksia. 

Kelan mukaan vuokratasossa on maiden välillä vähän eroja. Ulkomaille myönnettävä asumislisä on pääsääntöisesti kiinteä. Mutta esimerkiksi Asian maissa asuvilla ei ole omaa asumislisää, vaikka siellä vuokrataso voi olla alhaisempi kuin Euroopassa. Kyseisiä asumislisän määriä tulisi tarkistaa säännöllisesti tai niin kutsutun alhaisen vuokratason maita koskevasta säätelystä voitaisiin myös luopua, jolloin järjestelmä yksinkertaistuisi, mutta takaisi kaikille ulkomailla opiskeleville saman tasoisen tuen. 

Alhaisen vuokratason maissa on keväällä 2019 opiskellut 1 550 asumislisää saavaa opiskelijaa. Asetuksen mukaista vakiomääräistä asumislisää on maksettu alle 200 opiskelijalle. 1 290 (95 %) on saanut opintotukilain 14 §:n mukaisen 210 euroa kuukaudessa ja 70 (5 %) osoittamansa vuokran suuruisen asumislisän. 

1.1.3  Opintolainahyvityksen ehdot

Opintotukilain 15 c §:n mukaan opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukukaudella sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkintojen yhteenlasketun säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella, tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn laajuuden mukaisen ajan enintään yhdellä lukukaudella. 

Edellä kuvattu opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinnon suorittamisaikavaatimus koskee myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa. Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäisen kerran ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulussa, opintotukilain 15 b §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittamislukukauden loppuun. Opintotukilain 3 §:n mukaan lukukaudella tarkoitetaan syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta ja kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukukauden määritelmä perustuu Suomessa käytössä olevaan lukukausikäsitteeseen. 

Tutkinnonsuorittamisajan vaatimuksessa on kaavamaista joustoa, jonka tarkoitus on ollut ottaa huomioon muun muassa tutkinnon loppuun saattamisesta aiheutuvaa viivettä. Jousto on osoittautunut niukaksi tietyissä tilanteissa erityisesti ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden kannalta. Eräissä maissa tutkinnon saaminen voi tapahtua kaavamaisesti vasta lukuvuoden lopuksi tai lukukaudet eivät määräydy samalla tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa syyslukukausi ei pääty joulukuun loppuun, vaan vasta tammikuussa ja tutkintotodistus myönnetään lukuvuoden tai lukukauden päätteeksi. Saksassa yliopistoissa talvilukukausi kestää lokakuusta maaliskuuhun ja kesälukukausi huhtikuusta syyskuulle ja ammattikorkeakouluissa talvilukukausi on syyskuusta maaliskuuhun ja kevätlukukausi maaliskuusta elokuuhun. Jos tutkintoa ei ole ollut mahdollista suorittaa ulkomailla tutkinnon tavoiteajassa, niin myöskään nykyinen jousto ei kaavamaisuuden vuoksi välttämättä mahdollista suoritusaikavaatimuksen saavuttamista. Nykyinen säätely koetaan kohtuuttomaksi, koska ulkomailla tutkinnon suorittanut opintovelallinen voi jäädä hyvityksen ulkopuolelle, vaikka olisi opiskellut yhtä nopeasti kuin kollegansa Suomessa. Hyvityksen määrä voi olla useita tuhansia euroja ja ulkomailla tutkinnon suorittaneiden lainamäärät ovat yleensä suuremmat kuin Suomessa tutkinnon suorittaneilla. 

Opintotukilain 15 d §:ssä säädetään olosuhteista, joiden perusteella opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään enintään kahdella lukuvuodella. Olosuhteet, joita voidaan ottaa huomioon ovat asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukainen palvelus, sairaus tai lapsen hoitaminen. Käytännössä tarkastellaan kahden jälkimmäisen olosuhteen aikana myönnettäviä etuuksia. Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden edellytyksiä saada hyvitys voitaisiin joustavoittaa huomioimalla tilanteet, joissa tutkinnon suorittamisen viivästyminen johtuu ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetun tutkinnon myöntämismenettelystä ja poikkeavasta lukukauden määritelmästä. 

1.1.4  Opintorahan ja asumislisän vapaaehtoinen palauttaminen

Opintotukilain mukaan opiskelijan tulee huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa. Opiskelija voi säädellä vapaata tuloaan hakemalla opintotukea vain osalle opiskelukuukausista, peruuttamalla jo myönnetyn opintotuen halutuilta kuukausilta tai palauttamalla jo maksettujen tukikuukausien opintorahan ja asumislisän. Opintoraha ja asumislisä on palautettava vapaan tulon korottamiseksi tukivuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä. Aikataulu on mahdollistanut sen, että tuen palautukset voidaan ottaa huomioon tukivuoden verotuksessa. Jos tuensaaja maksaa vapaaehtoisesti takaisin tukikuukauden opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä, tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi. 

Tuloverolain (1535/1992) 112 a §:n 1 momentissa säädetään edellytyksistä huomioida verotuksessa verovelvollisen takaisinmaksamia etuuksia. Jos verovelvollinen maksaa takaisin esimerkiksi aikaisempana vuonna aiheetta saamaansa opintorahaa niin myöhään, että suoritusta ei voida ottaa huomioon etuudensaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksen oikaisuna samalla tavoin kuin puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä. Verohallinto määrää, mihin alkuperäisen suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden kalenteripäivään mennessä takaisinmaksu on tehtävä, jotta maksu voidaan ottaa huomioon etuudensaajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa. Edellä mainittua säätelyä kalenteripäivästä sovelletaan vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa eli vuonna 2021. Verottaja on lisäksi ilmoittanut soveltavansa uutta aikataulua jo vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa eli keväällä 2020. Verohallinto on päättänyt aikaistaa määräaikaa toukokuun lopusta huhtikuun loppuun. Lisäksi Verohallinto on myös ilmoittanut, että se voi vuosittain muuttaa aikataulua. Nykyinen opintotuen vapaaehtoisen palautuksen aikataulu perustuu siihen, että palautus voidaan huomioida tuen maksamisvuoden verotuksessa. Opintorahan ja asumislisän vapaaehtoista palauttamista koskevaa määräaikaa koskevaa säätelyä tulisi muuttaa ja siirtää palauttamisen määräaika laista asetuksen tasolle. Mahdolliset aikataulumuutokset olisivat säädettävissä helpommin asetuksen muutoksella. 

3.1  Valtiontaloudelliset vaikutukset

Opintorahan sitominen KEL-indeksiin lisäisi opintorahamenoja nykytasoon verrattuna vuonna 2020 noin 2 milj. euroa, vuonna 2021 noin 8 milj. euroa, vuonna 2022 noin 16 milj. euroa ja vuonna 2023 noin 24 milj. euroa. Huoltajakorotuksen korottaminen lisäisi opintorahamenoja vuositasolla noin 3 milj. euroa. Määräraha-arvio perustuu siihen, että keskimäärin huoltajakorotusta maksettaisiin lukuvuodessa säännöllisesti noin 14 000 opiskelijalle. Vuositasolla huoltajakorotuksen saajia on yhteensä noin 22 000. 

Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Opintolainahyvityksen joustavoittamisesta aiheutusi vähäisiä lisämenoja, jotka jäävät vuositasolla alle 100 000 euron. 

Niillä opiskelijoilla, joille on maksettu muuta kuin opintotukilain 14 §:n mukaisen 210 euroa kuukaudessa, keskimääräinen asumislisän määrä on ollut 137 euroa kuukaudessa ja asumislisän saajia on ollut 265. Alhaisen vuokratason maiden alhaisemmasta asumislisästä luopuminen lisäisi täten asumislisämenoja vuositasolla noin 120 000 euroa (73 e/kk x 6 kk). Lisätarve on vähäinen ja voidaan kattaa asumislisään varatusta määrärahasta. 

3.2  Vaikutukset opiskelijan asemaan ja talouteen

Opintorahan sitominen KEL-indeksiin korottaa opintorahoja 1.8.2020 lukien noin prosentin. Opintorahan määrä nousisi lasta huoltavalla opiskelijalla 325,28 eurosta noin 353,75 euroon kuukaudessa (9 %). Huoltajakorotuksen tasokorotus lisäisi opiskelijan käyttövaroja ja parantaisi edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen. Myös oppimateriaalilisää korotettaisiin, jolloin sen määrä nousisi 46,80 eurosta arviolta 47,26 euroon kuukaudessa. 

Opintorahan perusmäärät 1.8.2019 ja arvio perusmääristä 1.8.2020 lukien (€/kk): 

Arvio opintorahojen perusmääristä ja vanhempien pienituloisuuden perusteella tehtävistä korotuksista 1.8.2020* lukien (€/kk): 

*KEL-indeksin mukaiset euromäärät ovat arvioita 1.8.2020 lukien, lopulliset pisteluvut vahvistetaan lokakuussa 2019. 

Alhaisen vuokratason maita koskevasta erillisestä säätelystä luopuminen korottaa vajaan 300 opiskelijan asumislisää keskimäärin 73 euroa kuukaudessa. Asumisislisän määrä olisi kaikilla ulkomailla opiskelevilla opiskelijoilla sama eli 210 euroa kuukaudessa 1. päivästä tammikuuta 2020. 

Opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisen palautuksen määräaika tulee aikaistumaan kuukaudella. Palauttamismahdollisuus turvaa edelleen opiskelijalle tuloseurannan joustavuutta ja tukiajan riittävyyttä, sillä vapaaehtoisesti palautetut tukikuukaudet palautuvat uudelleen käytettäviksi. 

Opintolainaehtojen joustavoittaminen koskee vuosittain arviolta muutamaa kymmentä ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanutta opintovelallista. Opintolainahyvityksen määrä on 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainahyvitykseen oikeuttavalla opintolainalla tarkoitetaan opintotukilain 15 b §:ssä tarkoitettujen korkeakouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja hyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä opintolainaa ilman lainaan pääomitettuja korkoja. Maaliskuussa 2019 keskimääräinen hyvitys oli noin 5 000 euroa. Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on enintään kolme kuukautta 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos tutkinnon suorittamisaikaa on pidentänyt ulkomaisen korkeakoulun 3 §:stä poikkeava lukukauden määritelmä ja tutkintotodistuksen myöntökäytäntö. Ehdotettu jousto turvaisi ulkomailla tutkinnon suorittaville nykyistä yhdenvertaisemmat edellytykset opintolainahyvitykseen. 

3.3  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotetut muutokset edellyttäisivät lisätyötä muutosten toimeenpanon suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa. Lakimuutokset edellyttäisivät muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin, ohjeisiin, lomakkeisiin, asiakastiedotukseen ja verkkopalveluihin sekä vapaaehtoisen palautuksen määräajan lyhentämisen osalta myös Kansaneläkelaitoksen ja Verohallinnon välisiin tietojärjestelmiin ja menettelytapoihin. Erittäin tärkeää on huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävän ajoissa tiedon opintotuen vapaaehtoisen palautuksen määräajan muutoksesta. 

3.4  Yhteiskunnalliset vaikutukset

Kun opintoraha ja sen eri osat sidottaisiin indeksiin, säilyttäisi opintoraha reaaliarvonsa ja varmistaisi osaltaan opiskelijan elintason säilymisen samalla tasolla. Huoltajakorotuksen tasokorotus parantaisi puolestaan lasta huoltavien opiskelijoiden opintotuen tasoa edistäen samalla opiskelijalapsiperheiden hyvinvointia. Ulkomailla opiskeleville myönnettävän asumislisän määrän yhtenäistyminen turvaisi nykyistä yhdenvertaisemmat edellytykset opiskeluun ulkomailla. Opintolainahyvityksen ehtojen joustavoittamisen tarkoituksena on turvata ulkomailla tutkinnon suorittaneille opintovelallisille yhdenvertaset edellytykset hyvitykseen.