Viimeksi julkaistu 28.9.2015 14.15

Hallituksen esitys HE 42/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain varojen käyttötarkoitusta koskevia säännöksiä siten, että pyyntilupamaksuina kertyviä varoja voitaisiin käyttää myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.  

Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 

perustelut

Nykytila ja ehdotetut muutokset

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 4 §:n mukaan metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetusta hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu (pyyntilupamaksu) valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. 

Metsästyslain (615/1993) 26 §:n mukaan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen on oltava pyyntilupa. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.  

Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaan ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.  

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään lisättäisiin riistavahinkorekisteristä aiheutuvat menot ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot.  

Varoja käytettäisiin riistavahinkorekisterin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, koska rekisteristä saadaan keskeiset tiedot hirvieläinvahinkojen vähentämiseen ja hallintaan. Lisäksi varoja käytettäisiin myös muun muassa hirvieläinten ampumakokeiden hallintaan liittyvän tietojärjestelmän kehittämiseen, mikä helpottaisi ja tehostaisi kyseistä hallinnollista menettelyä.  

Tietojärjestelmien merkitys hirvieläinten kannan hallinnassa ja vahinkojen estämisessä on nykyisin aiempaa keskeisempää. Käyttötarkoitukset on siten tarpeen säätää nimenomaisesti laissa.  

Mainittuun pykälään ehdotetaan lisättäväksi varojen käyttökohteeksi myös hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuvat menot sekä muut vastaavat menot. Tämä lisäys on tarpeen sen takia, että viime vuosina on toteutettu hoitosuunnitelmia muun muassa hirvelle ja metsäpeuralle hirvieläinkantojen elinvoimaisuuden ja hallinnan parantamiseksi. Varoja käytettäisiin esimerkiksi hoitosuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä tukevien hankkeiden toteuttamiseen.  

Pykälän sanamuotoa on tarkistettu. Tarkoituksena on, että hirvivahinkojen korvaamisen ohella pyyntilupamaksuja voitaisiin käyttää myös muihin pykälässä mainittuihin tarkoituksiin.  

Esityksen vaikutukset

Varojen käyttämisellä hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin edistetään merkittävästi hirvieläinkantojen elinvoimaisuutta, sillä varoja voidaan suunnata esimerkiksi metsäpeurakannan elinvoimaisuuden vahvistamista tukeviin hankkeisiin. 

Vastaavasti varojen käyttämisellä riistavahinkorekisteristä aiheutuviin menoihin parannetaan hirvieläinkantojen hallintaa. Tämä puolestaan mahdollistaa vahinkojen ennaltaehkäisyn metsästyksellä tai muilla toimenpiteillä. Tällä tavalla saadaan estettyä suuret kannanvaihtelut, jotka vaikuttavat erityisesti liikenteen ja metsätalouden vahinkoihin.  

Varojen käyttämisellä muihin hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviin tietojärjestelmiin tehostetaan merkittävästi esimerkiksi ampumakokeiden suorittamiseen ja valvontaan liittyvää hallintoa.  

Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. 

Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä. Talousarvioesityksessä momentin 30.40.41 Määrärahan käyttötarkoitus momentin päätösosassa ehdotetaan muutettavaksi ja kattamaan tässä lakiesityksessä ehdotettavat menot.  

Pyyntilupamaksuina kertyvät tulot ovat valtion talousarviossa momentilla 12.30.42 Hirvieläinten metsästysmaksut. Vastaavasti määrärahat on budjetoitu talousarviossa momentille 30.40.41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen kolmivuotisena siirtomäärärahana. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 hallitus ehdottaa, että sekä tulokertymä että määräraha olisivat 3 400 000 euroa eli edellisten vuosien tasolla. Tuloperustana olisi edelleen aikuisen hirven pyyntilupamaksu 120 euroa ja hirvenvasan pyyntilupamaksu 50 euroa. Maksujen tason ehdotetaan säilyvän nykyisellään.  

Määrärahasta on arvioitu käytettäväksi vuonna 2016 hirvieläinkantojen hoitoon 900 000 euroa, riistavahinkorekisterin ylläpitämiseen 150 000 euroa, vahinkojen estämistoimenpiteisiin 300 000 euroa, hirvieläinkantojen seurantaan ja tutkimukseen 850 000 euroa ja vahinkojen korvaamiseen 1 200 000 euroa. Vuodesta 2017 lähtien edellä mainittujen kohteiden lisäksi määrärahaa olisi tarkoitus voida käyttää muihin hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviin tietojärjestelmiin osana hirvieläinkantojen hoitoa.  

Voimaantulo

Esityksessä ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 

Ponsiosa 

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 

Lakiehdotus

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 § seuraavasti: 
6 §  
Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2015 
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeriTimoSoini
Maatalous- ja ympäristöministeriKimmoTiilikainen