1
Sopimuksen sisältö
I LUKU SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
1 artikla. Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Artikla on tältä osin OECD:n mallisopimuksen 1 artiklan mukainen.
Sopimusta sovellettaessa katsotaan tulo, voitto tai luovutusvoitto, joka saadaan sellaisen yksikön kautta, joka on jommankumman sopimusvaltion lakien mukaan verotuksellisesti jaettava ja joka on sijoittautunut jompaankumpaan sopimusvaltioon tai valtioon, jolla on voimassa määräyksen tiedonvaihdosta veroasioissa sisältävä sopimus sen sopimusvaltion kanssa, josta tulo, voitto tai luovutusvoitto saadaan, sopimusvaltiossa asuvan henkilön saamaksi siltä osin kuin sitä käsitellään tämän sopimusvaltion verotuslakia sovellettaessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön tulona, voittona tai luovutusvoittona (2 kappale). Pöytäkirjan II kohdan mukaan tulo, voitto tai luovutusvoitto, joka saadaan kolmannessa valtiossa organisoidun yksikön kautta, voi saada sopimuksen edut vain jos tuloa, voittoa tai luovutusvoittoa, 2 kappaleessa asetettujen vaatimusten lisäksi, käsitellään yksikön edunsaajien, jäsenten tai osallistujien tulona sen valtion verolakien mukaan, johon yksikkö on sijoittautunut.
Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.
Eräissä tapauksissa sopimusta sovelletaan myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 22 artiklan määräykset ja tiedonvaihtoa koskevan 24 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.
2 artikla.Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Artiklassa määritellään ja mainitaan ne verot, joihin sopimusta sovelletaan. Omaisuusvero on jätetty pois, koska sitä ei sopimusvaltioissa enää kanneta eikä kaksinkertaista omaisuusverotusta siis voi syntyä.
II LUKU MÄÄRITELMÄT
3—5 artikla.Yleiset määritelmät. Kotipaikka. Kiinteä toimipaikka. Artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen 3—5 artiklan mukaiset. Niihin on tehty vain vähäisiä muutoksia.
Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös muissa artikloissa. Esimerkiksi osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10—12 artikla).
Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa, jossa mainitaan myös valtio, valtiollinen osa, paikallisviranomainen ja sopimuksen pöytäkirjan III kohdassa määritelty julkisyhteisö. Oikeushenkilön kaksoisasumistilanteessa oikea asuinpaikka ratkaistaan OECD:n mallisopimuksen mukaisesti tosiasiallisen johdon sijaintipaikan perusteella (3 kappale).
Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, liittyy erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamiseen. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen 5 artiklan määräyksiä.
III LUKU TULON VEROTTAMINEN
6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on.
Jos osakkeiden tai muiden osuuksien omistus suoraan tai välillisesti oikeuttaa niiden omistajan hallitsemaan kiinteää omaisuutta, tämän hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, vuokralleannosta tai muusta käytöstä saatavaa tuloa voidaan uuden 4 kappaleen mukaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on. Esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa vuokralleannosta, voidaan verottaa Suomessa.
Artiklaa on 4 kappaleen sisältämän lähdevaltion verottamisoikeuden laajennuksen lisäksi muutettu vain vähäisiltä osin. Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 6 artiklaa.
7 artikla. Liiketulo. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa tässä toisessa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain tulo, joka on luettava kuuluvaksi kyseiseen kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale). Artikla on sen OECD:n mallisopimuksen 7 artiklan version mukainen, joka oli mallisopimuksessa vielä 21 päivänä heinäkuuta 2010.
Pöytäkirjan IV kohdan mukaan Suomen ja Espanjan delegaatiot tapaavat harkitakseen OECD:n vuoden 2010 malliverosopimuksen uuden 7 artiklan hyväksymistä niin pian kuin Suomi vahvistaa sen olevan yhteensopiva kansallisen lainsäädäntönsä kanssa.
8 artikla.Merenkulku ja ilmakuljetus. Artikla on merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeus 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.
9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.
Artiklaa on muutettu ja se vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.
10 artikla.Osinko. Osingosta voidaan verottaa sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).
Osinko sekä nykyisen että uuden sopimuksen mukaan vapaa Suomen verosta, jos Espanjassa asuvan yhtiön maksaman osingon saaja on Suomessa asuva yhtiö, joka hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia tämän espanjalaisen yhtiön äänimäärästä (21 artiklan 2 kappaleen b kohta).
Osingosta voidaan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu (lähdevaltio). Enimmäisverokanta on nykyisen 10 prosentin sijasta 5 prosenttia (osingon kokonaismäärästä), jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva yhtiö, joka välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingonmaksajayhtiön äänimäärästä (2 kappaleen a kohta). Muutoin vero saa edelleen olla enintään 15 prosenttia (2 kappaleen b kohta). Poikkeuksena ovat eläkejärjestelmät, jolloin sen sopimusvaltion, jossa osingon maksava yhtiö asuu, pitää vapauttaa osinko verosta, jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva eläkejärjestelmä (määritelty 3 artiklan 1 kappaleen l) kohdassa).
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan näitä rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan veronhyvityksellä 21 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa suurelta osin.
Pöytäkirjan I c kohdan (Oikeus sopimusetuihin) mukaan 10 artiklan määräyksiä ei sovelleta, jos osingon maksamisen perustana olevien osakkeiden tai muiden osuuksien luomiseen tai siirtämiseen osallisen henkilön pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista oli hyötyä artiklasta tämän luomisen tai siirtämisen avulla.
11 artikla.Korko. OECD:n mallisopimuksesta poiketen verotetaan korosta sekä nykyisen että uuden sopimuksen mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu, jos tämä henkilö on korkoetuuden omistaja (1 kappale).
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 1 kappaletta, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan (3 kappale).
Pöytäkirjan I c kohdan (Oikeus sopimusetuihin) mukaan 11 artiklan määräyksiä ei sovelleta, jos koron maksamisen perustana olevan saamisen luomiseen tai siirtämiseen osallisen henkilön pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista oli hyötyä tästä artiklasta tämän luomisen tai siirtämisen avulla.
12 artikla. Rojalti. Rojaltista voidaan nykyisen sopimuksen mukaan verottaa sekä rojaltin saajan asuinvaltiossa että rojaltin lähdevaltiossa. Maksimilähdeverokanta on 5 prosenttia.
Uuden sopimuksen mukaan ja OECD:n mallisopimuksen 12 artiklan mukaisesti rojaltista verotetaan vain sen saajan asuinvaltiossa, jos tämä henkilö on rojaltin etuudenomistaja (1 kappale). Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan tätä rajoitusta, jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan (3 kappale). Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.
Pöytäkirjan I c kohdan (Oikeus sopimusetuihin) mukaan 12 artiklan määräyksiä ei sovelleta, jos rojaltin maksamisen perustana olevien oikeuksien luomiseen tai siirtämiseen osallisen henkilön pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista oli hyötyä tästä artiklasta tämän luomisen tai siirtämisen avulla.
13 artikla.Luovutusvoitto. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevan (6 artiklassa tarkoitetun) kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan sekä uuden että voimassa olevan sopimuksen 1 kappaleen mukaan verottaa kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa.
Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa sellaisten osakkeiden, osuuksien tai samanlaisten oikeuksien luovutuksesta, joiden arvosta enemmän kuin 50 % suoraan tai välillisesti kertyy toisessa sopimusvaltiossa olevasta kiinteästä omaisuudesta, voidaan 4 kappaleen mukaan verottaa kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa. Myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Kappaletta 4 ei sovelleta, jos voitto saadaan yhden tai kummankin sopimusvaltion hyväksytyssä pörssissä noteeratun yhtiön osakkeiden luovutuksesta.
Pöytäkirjaan Espanjan pyynnöstä otetun V kohdan mukaan voidaan pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden Sociedad Anónima Cotizada de Inversión en el Mercado Inmobiliarion osakkeiden luovutuksesta saadusta voitosta 4 kappaleen estämättä verottaa Espanjassa.
Kappaleen 5 mukaan voidaan sellaisten osakkeiden, osuuksien tai samanlaisten oikeuksien luovutuksesta, jotka suoraan tai välillisesti oikeuttavat niiden omistajan hallitsemaan sopimusvaltiossa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, verottaa kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa. Tämä määräys, jossa ei ole osuuksille kiinteän omaisuuden perusteella kertyvää arvoa koskevaa alarajaa, koskee lähinnä Espanjan verottamisoikeutta ja niin sanottuja lomaosakkeita (tuloverolain 10 §:n 1 momentin 10 kohdassa asetetut edellytykset Suomen verottamisoikeuden syntymiseksi eivät täyty).
Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan (kuten nykyisinkin, 13 artiklan 2 kohta) verottaa tässä toisessa valtiossa eli toimipaikan sijaintivaltiossa (2 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn laivan, ilma-aluksen tai niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (3 kappale).
Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta edellä selostetuissa kappaleissa, verotetaan (kuten nykisinkin, 13 artiklan 3 kappale) vain luovuttajan asuinvaltiossa (6 kappale).
Nämä määräykset muuttavat merkittävästi nykyisen sopimuksen 13 artiklan kolmea määräystä ja vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen 13 artiklaa tai sen kommentaaria.
14—16 artikla.Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat. Työtuloa (14 artikla) mukaan lukien työvoiman vuokrauksen puitteissa suoritetusta työstä saatu hyvitys (pöytäkirjan VI kohta), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla) koskevat määräykset ovat OECD:n mallisopimuksen 15—17 artiklan ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.
17 artikla. Eläkkeet, elinkorot ja samanluonteiset maksut. Aikaisempaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä (yksityissektorin eläke) ja muista samankaltaisista hyvityksistä verotetaan voimassa olevan sopimuksen 18 artiklan mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa hyvityksen saaja asuu, jollei 19 (Julkiset palkkiot) artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu.
Uuden sopimuksen 17 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen työn perusteella maksettua eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan vain siinä valtiossa eli henkilön asuinvaltiossa (jollei 18 artiklan 2 kappaleesta muuta johdu). Tämä vastaa nykyisen sopimuksen 18 artiklaa.
Sopimusvaltion sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimusvaltion järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella toistuvasti tai kertakorvauksena maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, ja muuta etuutta, ja sopimusvaltiosta kertyvää elinkorkoa voidaan kuitenkin (1 kappaleen estämättä ja jollei 18 artiklan 2 kappaleesta muuta johdu) verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).
Kappaleen 3 mukaan elinkoron katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta, jos tähän tuloon liittyvät vakuutusmaksut tai maksut oikeuttavat verovähennykseen tässä valtiossa. Suomessa nämä maksut ovat jo kauan olleet vähennyskelpoisia.
Artiklan 21 (Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen) 3 kappaleen mukaan, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö saa tuloa, josta 17 artiklan 2 kappaleen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltiossa), tämän toisen valtion on myönnettävä tämän henkilön tulosta kannettavasta verosta vähennyksenä määrä, joka vastaa ensiksi mainitussa valtiossa (asuinvaltiossa) maksettua tulosta kannettua veroa. Tämä merkitsee Espanjassa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavan eläkkeen osalta sitä, että Espanja verottaa eläkettä asuinvaltiona ja sen lisäksi Suomi verottaa eläkettä lähdevaltiona mutta vähentää Espanjan veron. Kyseessä on niin sanottu käänteinen hyvitysmenetelmä, jossa kaksinkertaisen verotuksen poistaa tulonsaajan asuinvaltion sijasta tulon lähdevaltio. Samanlaista menetelmää käytetään Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 90/1993, 92/2006, 122/2010 ja 14/2013) 23 artiklan (Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen) 1 kappaleen c kohdan mukaan Suomesta saadun eläkkeen ja suomalaisen kiinteistöyhtiön osakkeen luovutuksesta saadun voiton verottamisessa.
Vähennys ei saa ylittää sitä tulosta kannettavan veron osaa, joka lasketaan ennen vähennyksen antamista ja kohdistuu tuloon, josta voidaan verottaa ensiksi mainitussa valtiossa, joten Suomen veron määrä on yläraja vähennettävän Espanjan veron määrälle.
Sopimuksen 26 artiklan (Voimaantulo) 4 kappaleen mukaan nykyisen sopimuksen 18 artiklaa sovelletaan uuden sopimuksen voimaantulon jälkeisen kolmannen kalenterivuoden loppuun asti, jos nykyisen sopimuksen 18 artiklan mukainen tulo on veronalaista siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu. Suomen osalta tätä siirtymäaikaa sovelletaan henkilöihin, joiden Suomesta saama eläketulo on näiden vuosien aikana veronalaista Espanjassa. Mikäli ehto ei täyty, uutta 17 artiklaa aletaan soveltaa heti kun sopimusta yleisesti aletaan soveltaa 26 artiklan perusteella.
Uudet määräykset vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä. Eläkkeen kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä on kuitenkin poikkeus mallisopimuksen määräyksiin.
18 artikla.Julkinen palvelus. Julkisesta palveluksesta saatua palkkaa tai muuta sellaista hyvitystä verotetaan 1 kappaleen a kohdan mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, jonka (tai jonka osan, paikallisviranomaisen tai julkisyhteisön) palveluksessa henkilö on. Vastaava sääntö koskee tällaisen palveluksen perusteella maksettavaa eläkettä (2 kappale a kohta). Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkaa, muuta hyvitystä ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan asuinvaltiossa. Kaikkia näitä tuloja verotetaan kuitenkin 14—17 artiklan (työtulo, johtajanpalkkio, taiteilijat ja urheilijat ja eläke) mukaan, jos ne maksetaan jonkin edellä mainitun julkisen vallan yksikön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä (3 kappale).
Artiklaa ei ole merkittävästi muutettu. Artikla vastaa suurelta osin OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.
Pöytäkirjan VII kohdan mukaan 18 artiklaa sovelletaan hyvitykseen, joka maksetaan diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen paikalliselle henkilökunnalle, jotka olivat jo palveluksessa uuden sopimuksen voimaantulopäivänä, paitsi jos he valitsevat nykyisen sopimuksen 19 artiklan soveltamisen. Tämä vaihtoehto voidaan valita vain kerran, ensimmäisten kuuden kuukauden aikana uuden sopimuksen voimaantulon jälkeen.
19 artikla.Opiskelijat ja harjoittelijat. Artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja liikealan harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa eikä enää koske professoreita ja opettajia.
20 artikla.Muu tulo. Tuloa, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa.
IV LUKU KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN POISTAMISMENETELMÄT
21 artikla. Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Suomi käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskeva 2 kappaleen a kohta rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Espanjassa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Espanjassa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Suomi soveltaa vapautusmenetelmää osinkoon 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.
Myös Espanja käyttää hyvitysmenetelmää (1 kappale).
Yksityisen sektorin eläkkeen (17 artikla) kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa kumpikin maa käyttää niin sanottua käänteistä hyvitystä (3 kappale).
V LUKU ERITYISET MÄÄRÄYKSET
22—24 artikla. Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Syrjintäkielto (22 artikla) ja tietojen vaihtaminen (24 artikla) koskevat kaikenlaatuisia veroja. Artiklat 22 ja 23 (Keskinäinen sopimusmenettely) ja 24 ovat OECD:n mallisopimuksen 24—26 artiklan mukaiset.
25 artikla.Diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston jäsenet. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä koskevat määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 28 artiklan määräyksiä.
VI LUKU LOPPUMÄÄRÄYKSET
26 artikla.Voimaantulo. Artikla sisältää sopimuksen voimaantulomääräykset.
27 artikla. Päättyminen. Artikla sisältää sopimuksen päättymistä koskevat määräykset. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.
Pöytäkirja. Pöytäkirjan I kohdan (Oikeus sopimusetuihin) a alakohdan mukaan sopimusvaltiot ilmoittavat, että niiden kansallisia lainsäädännön (verosopimukset mukaan lukien) väärinkäyttöä koskevia sääntöjä ja menettelyjä voidaan soveltaa tällaisen väärinkäytön käsittelemiseksi.
Pöytäkirjan I kohdan b alakohdan mukaan sopimus ei estä sopimusvaltioita soveltamasta väliyhteisöjä (Controlled Foreign Company) koskevia kansallisia sääntöjään.
Pöytäkirjan I kohdan d alakohdan mukaan katsotaan, ettei sopimuksen mukaisia etuuksia pidä myöntää henkilölle, joka ei ole toisesta sopimusvaltiosta saatujen tulojen etuudenomistaja.