2.1  Lainsäädäntö

2.2  Nykytilan arviointi

Rikosseuraamuslaitos toimii oikeusministeriön hallinnonalalla ja sen toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitoksen nykyinen organisaatiorakenne on ollut voimassa vuoden 2010 alusta lukien.  

Ennen vuotta 2001 organisointi perustui Vankeinhoitolaitoksen yksiköiden suoraan ohjaukseen. Kriminaalihuolto toimi yhdistyspohjalta. Vuonna 2001 perustettiin Rikosseuraamusvirasto-niminen keskusvirasto ja maa jaettiin kolmeen vankeinhoitoalueeseen (Etelä-Suomeen, Länsi-Suomeen sekä Itä- ja Pohjois-Suomeen) ja julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys muutettiin valtion viranomaiseksi. Uuden vankeuslain voimaantuloon liittyen vuonna 2006 perustettiin Vankeinhoitolaitokseen viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö. Vuoden 2010 alusta lukien Rikosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostettiin Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Uudistus toteutettiin säätämällä laki Rikosseuraamuslaitoksesta. Uudistuksen keskeinen tavoite oli vankeinhoitotyön ja kriminaalihuoltotyön aikaisempaa vahvempi integraatio.  

Hyväksyessään lain Rikosseuraamuslaitoksesta, lakivaliokunta piti tärkeänä, että uudistuksen toimivuutta ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan ja että organisaatiota jatkokehitetään, jos sen arvioidaan olevan tarpeen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi (LaVM 13/2009 vp). 

Organisaatioon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vankien terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselle Vankiterveydenhuollon yksikölle vuoden 2016 alusta lukien. Vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla vahvistettiin vankiterveydenhuollon asemaa ja mahdollisuutta kehittää toimintaa osana muuta terveydenhuoltojärjestelmää. 

Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto tulosohjaa Rikosseuraamuslaitosta. Tulossopimus laaditaan neljäksi vuodeksi eteenpäin. Nelivuotisessa sopimuksessa sovitaan strategian kannalta keskeisimmistä tavoitteista. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö käy vuosittaiset tulosneuvottelut erikseen kunkin rikosseuraamusalueen, täytäntöönpanoyksikön ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) kanssa. Kukin rikosseuraamusalue käy toimintasuunnitelmaneuvottelut vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kanssa vuosittain. Vankiloita on 26, joista suljettuja vankiloita 15 ja avovankiloita 11. Yhdyskuntaseuraamustoimistoja on hallinnollisesti 14, mutta yhdyskuntaseuraamustoimistojen toimipisteitä on yhteensä 23:lla paikkakunnalla. Tulosohjauksen kannalta toimeenpanon ketju on pitkä. 

Rikosseuraamuslaitoksessa oli vuonna 2019 yhteensä 2 534 henkilötyövuotta, joista keskushallintoyksikössä 106, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella 774, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella 783, Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella 799, RSKK:ssa 26 ja täytäntöönpanoyksikössä 36 henkilötyövuotta. Vuonna 2019 vapaudesta vankilaan tulleita oli 5 934 (edellisenä vuonna 5 546). Päivittäinen keskivankiluku oli 2 952 (2 910). Vuonna 2019 täytäntöönpantaviksi tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä oli 3 577 (3 712). Vanki- ja asiakasmäärien pitkään jatkunut lasku kääntyi vuonna 2019 jälleen nousuun. Pitemmällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt. 

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärää on vähennetty vuosien 2005‒2016 välisenä aikana yli 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Samanaikaisesti seuraamuslainsäädäntöön on tehty useita muutoksia, jotka ovat lisänneet työn haastavuutta. Vuonna 2006 voimaan tullut vankeuslaki edellyttää muun muassa aikaisempaa suunnitelmallisempaa ja yksilöllisempää rangaistusajan suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Perusoikeuksien asettamat vaatimukset on vankeuslaissa ja samassa yhteydessä annetussa muussa lainsäädännössä otettu huomioon aikaisempaa lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin. Lisäksi 2010-luvulla on otettu käyttöön uusina seuraamuksina valvontarangaistus ja yhdistelmärangaistus. Vuonna 2015 tehostettiin nuorelle tuomittavan yhdyskuntapalvelun sisältöä tuen ja ohjauksen osuutta lisäämällä. Vuoden 2020 alusta lukien ehdollisen vankeuden tehosteeksi on voitu tuomita valvonta myös yli 21-vuotiaana rikoksen tehneelle. Muun muassa nämä muutokset ovat lisänneet Rikosseuraamuslaitoksen työn vaativuutta samaan aikaan, kun on toteutettu henkilötyövuosisäästöjä. 

Useissa arviointi- ja selvityshankkeissa on noussut esille, etteivät Rikosseuraamuslaitoksen nykyinen organisaatiorakenne, johtaminen ja ohjausjärjestelmä tue parhaalla mahdollisella tavalla ydintoiminnan järjestämistä, oikeusministeriön asettamien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja toiminnan kehittämistä. Nykyisen kaltainen kolmiportainen organisaatio on omiaan hankaloittamaan johtamista ja toiminnan ja toimintatapojen yhtenäisyyttä.  

4.1  Keskeiset ehdotukset

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan ja rakenteiden arviointihankkeen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen nykyisen rakenteen keskeisimmät haasteet tulevat esille asioissa, jotka edellyttäisivät valtakunnallisesti yhtenäistä toimintaa. Alueellinen organisoituminen pidentää tavoitteiden toimeenpanon ketjua ja vaikeuttaa seurantaa. Lisäksi vastuunjako keskushallinnon ja aluekeskusten välillä on koettu epäselväksi.  

Yhtenä vaihtoehtona voitaisiin pitää mallia, jossa keskushallintoyksikkö ohjaisi suoraan paikallisia yksiköitä ja aluekeskukset lakkautettaisiin. Yksiköiden suuren lukumäärän vuoksi niiden ohjaaminen suoraan keskushallinnosta käsin ei olisi mahdollista eikä olisi varmaa, että yhtenäisyys tai muutosten toimeenpano edistyisi. Tässä vaihtoehdossa hallinnollisia resursseja tulisi vahvistaa yksiköissä, mikä taas yksiköiden suuresta lukumäärästä johtuen kasvattaisi kokonaisresurssitarpeita. 

Alueellisen toiminnan ytimenä voidaan pitää ohjauksen alueellista toimeenpanoa ja palveluketjujen kehittämistä paikallisten sidosryhmien kanssa. Suljetun ja avovankilan sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen saumaton yhteistyö on todettu toimivaksi. Alueellisten yhteistyömallien rakentaminen paikallisten toimijoiden kanssa ei saisi vaikeutua. Tämä nykyiseen alueelliseen läsnäoloon perustuva kehittäminen olisi mahdollista toteuttaa rikosseuraamuskeskuksissa, jotka tukeutuisivat valtakunnallisten vastuualueiden kehittämistyöhön ja ohjaukseen. Paikallinen kehittämistyö toteutettaisiin siten ilman erillistä aluehallinnollista porrasta.  

Toinen vaihtoehto olisi jatkaa keskushallintoyksikön ja aluekeskusten välisen työnjaon selkeyttämistä ja kehittää johtamista nykyisissä rakenteissa. Keskushallintoyksikön ja aluekeskusten työnjakoa on pyritty viimeisen viiden vuoden aikana selkeyttämään useilla kehityshankkeilla ja toimenpiteillä sekä kuvaamalla keskeisimmät prosessit ja tuotokset. Uudistetut tulosohjauksen menetelmät strategiakarttoineen ovat selkeyttäneet jonkin verran keskushallintoyksikön ja rikosseuraamusalueiden tehtävä- ja vastuujakoa. Panostukset ohjauksen kehittämiseen ovat ratkaisseet vain osin nykyisen organisaatio- ja johtamismallin haasteita. Kehittämisellä ei ole esimerkiksi kyetty ratkaisemaan oikeudellisen ohjauksen, henkilöstön osaamisen kehittämisen tai arviointikeskusten toimintaan liittyviä useissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotoissa esille nousseita haasteita. 

Oikeudellisten palvelujen osalta yksiköt tarvitsevat tukea, jota nykyisin haetaan sekä aluekeskuksista että keskushallinnosta. Oikeudellisten palvelujen roolia tulisi nykyisestään vahvistaa, jotta yksiköitä pystyttäisiin tukemaan ohjeistusten ja käytäntöjen toimeenpanossa säädösten mukaisesti. Oikeudellisten palvelujen nykyistä vahvempi valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaisi riittävän osaamiskeskittymän ja tukisi säädösten yhdenmukaista tulkintaa, mikä on oikeusturvakysymysten näkökulmasta keskeistä. 

Koulutuskeskuksen toiminta muodostaa selvästi oman kokonaisuutensa, joka toiminnallisesti poikkeaa muusta Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta. On perusteltua, että koulutuskeskusta johdetaan ja kehitetään omana kokonaisuutenaan. Tästä huolimatta koulutuskeskuksen tulisi olla nykyistä vahvemmin valtakunnallisessa ohjauksessa, jotta se pystyisi tukemaan Rikosseuraamuslaitoksen strategista uudistumista ja sen edellyttämää osaamisen kehittämistarvetta tulevaisuudessa osana muuta Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja ohjausta. 

Arviointikeskusten yhdistäminen valtakunnallisesti johdetuksi kokonaisuudeksi edistäisi oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää yhdenmukaisuutta sekä mahdollistaisi paremman erikoistumisen ja joidenkin tehtävien osalta valtakunnallisiin työjonoihin siirtymisen.  

Esitetty vaihtoehto vastaa parhaiten hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.  

5.2  Kansainvälinen vertailu

Kansainvälinen vertailu toteutettiin seuraamusjärjestelmien ja kriminaalipoliittisen ajattelun osalta Suomeen verrattavista maista. Vertailumaiksi valittiin Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat. Kaikissa vertailumaissa väkilukuun suhteutettu vankiluku on kansainvälisesti arvioiden hyvin matala. Pohjoismaat ja Alankomaat jakavat myös samat rangaistusten täytäntöönpanotyön sisällölliset tavoitteet. Pohjoismaat ovat seuranneet tiiviisti toistensa järjestelmien kehitystä ja niiden muutoksia. Tämä näkyy myös organisaatiomalleissa. Pohjoismaiden kynnys ottaa käyttöön samankaltaisia ratkaisuja on ollut matala. Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa myös vankiloiden sijainti ja pitkät maantieteelliset etäisyydet asettavat samankaltaiset lähtökohdat organisaatiorakenteelle.  

Selvityksessä kartoitettiin kunkin maan organisaation kehitystä viimeisen 10 vuoden ajalta. Vertailumaiden osalta selvitettiin rikosseuraamusjärjestelmän hallinnollista rakennetta, organisointitapaa sekä johtamismallia. Selvityksessä arvioitiin myös sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kriittisesti organisaation muutoksiin, kuinka ohjaus ja johtaminen toimivat eri hallinnollisten tasojen välillä ja miten hallintomalli on vaikuttanut organisaation strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Erityiskysymyksenä arvioitiin yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista, jonka on todettu olevan Suomessa ongelma. 

Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki rakentaneet nykyjärjestelmäänsä aluetason. Alueet toimivat väliportaana keskushallintotason ja paikallistason (laitokset/toimistot) välillä. Alueorganisaation toimivuutta on arvioitu erilaisilla selvityksillä. Alankomaissa hallintomalli ei perustu alueellisuuteen lainkaan vaan tiettyjen oikeudellisten toimintalinjojen johtamiseen.  

Pohjoismaat ilmoittivat, että monitasoinen hallinnollinen organisaatiomalli hankaloittaa johtamisviestien kulkeutumista ylhäältä alas asti. Tavoitteiden toimeenpano ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä kauempana toimenpaneva taso (vankilat, yhdyskuntaseuraamustoimistot) sijaitsevat päätöksentekotasosta (ministeriö, keskushallinto), sitä hankalammaksi koetaan päätösten toteuttaminen saman sisältöisenä käytännön työssä. Pohjoismaissa koettiin, että organisaation ketteryys ja kyky reagoida asioihin nopeasti ja joustavasti kärsii hallinnollisten tasojen pitkästä välimatkasta.  

Sekä Ruotsi että Norja kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että hallintomallin tulisi mahdollistaa ja tukea organisaation ulkopuolista yhteistyötä. Sen on tuettava niin sisäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua samoin kuin työtä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pohjoismaat jakavat yhteisen käsityksen siitä, että uusintarikollisuuden tehokkaassa estämisessä tarvitaan muun yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja muiden yhteistyökumppaneiden vahvaa panosta.  

Sekä Norja että Ruotsi ovat todenneet aluemalliin liittyvän roolien ja toimivaltasuhteiden epäselvyyden organisaatiossaan. Norjan ratkaisuna olisi poistaa yksi hallinnollinen taso (alueet) organisaatiosta, Ruotsin vastaus oli muuttaa johtamismallia ja määritellä toimivaltasuhteet tarkasti työjärjestyksessä ja vähentää alueiden toimivaltuuksia. Esityksessä ehdotettavassa organisaatiorakenteessa ja johtamismallissa on pyritty ottamaan huomioon Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden organisaatiomallien arvioidut hyödyt ja haitat. Esityksessä Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliset vastuualueet ovat jossain määrin verrattavissa Ruotsin keskitettyyn ja matriisimaiseen johtamismalliin, jossa ydin- ja tukitoiminnot on määritelty. Esityksen mukainen tapa järjestää operatiivinen toiminta rikosseuraamuskeskuksittain on lähes yhtenevä Norjan suunnitelmien kanssa.  

Ruotsi

Ruotsissa vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus perustui havaintoihin, joiden mukaan rikosseuraamusalan johtamista ja ohjausta tulisi huomattavasti selkiyttää. Alueiden toiminnan yhtenäisyydessä havaittiin selkeitä puutteita. Ruotsi muutti organisaationsa johtamismallia, mutta säilytti kuusi aluetta. Ruotsi on jakanut toiminnan selkeästi ydin- ja tukitoimintoihin. Valtakunnallisen ohjauksen yhtenäisyyttä parannettiin perustamalla kolme ylhäältä keskushallinnosta paikallistasolle asti toimivaa osastoa: vankila- ja tutkintavankilaosasto, yhdyskuntaseuraamusten osasto sekä turvallisuusosasto. Niiden toiminnan periaatteena on välittää yhtenäiset päätökset koko organisaatioon ja varmistaa kehittämisen samansuuntaisuus valtakunnallisesti. Ruotsissa on korostettu sitä, että johtamissignaalien tulee lähteä yhdenmukaisina laitoksen johtotasolta ylhäältä alas saakka. Tämä on varmistettu organisaatiorakenteessa suoralla johtamislinjalla koskien kolmea ydintoimintaa. Kriminalvården pyrkii varmistamaan yhtenäisyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevien käytäntöjen toimeenpanon yksiköihin myös kohdistuvilla auditoinneilla. Kriminalvårdenin arviointikeskustoiminta on keskitettyä. Keskittämisellä voidaan vankiloiden kapasiteetin hallintaa ohjata paremmin. 

Kriminalvårdenin organisaatiouudistuksen toimivuutta arvioitiin vuoden 2018. Arvioinnin perusteella todettiin, että organisaation kyky pitkäjänteisempään strategiseen suunnitteluun on parantunut. Toisaalta kiinnitettiin huomiota siihen, että keskushallinnon sisäiseen koordinaatioon tulisi panostaa enemmän, jotta johtamisviesti alueiden suuntaan olisi kaikissa tilanteissa yhtenäinen. Arvioinnin perusteella todettiin, että organisaation päätösten toimeenpanokykyä keskushallinnosta alueille ja keskushallinnossa sisäisesti pitäisi edelleen tehostaa. 

Vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten johtamislinjat ovat tähän saakka olleet erillisiä, mutta Kriminalvården on käynnistänyt keväällä 2020 selvityksen, jossa arvioidaan linjojen yhdistämistä. Suomessa kriminaalihuollon ja vankeinhoidon yhdistäminen toteutettiin jo vuoden 2010 organisaatiouudistuksessa.  

Norja

Norjassa nykyinen aluemalli on ollut käytössä vuodesta 2001. Norjalaiset ovat kipuilleet aluemallinsa kanssa pohjoismaista kaikkein eniten. Vuonna 2017 toteutetussa selvityksessä kartoitettiin aluemallin hyviä ja huonoja puolia. Selvityksen mukaan aluejärjestelmää luotaessa jäi määrittämättä riittävän selkeät toimivallat laitoksen strategisen ja operatiivisen toiminnan välillä. Lopputuloksena muodostui malli, jossa keskushallintotason ja aluetason roolit sekoittuivat.  

Norjassa organisaatiomuutostilanne on ajankohtainen, sillä oikeusministeriö jätti alkuvuodesta 2020 ehdotuksensa uudesta organisaatiomallista Suurkäräjille. Ehdotuksesta odotetaan päätöksiä vuoden 2021 alkupuolella. Ehdotuksen mukaan käsittelyssä olevassa esityksessä aluetaso poistuisi kokonaan, ja siellä hoidetut tehtävät jaettaisiin keskushallinnon ja paikallistason (vankilat/toimistot) kesken. Paikallistaso muodostuu kahdestatoista alueellisesta keskuksesta, jotka hallinnollisesti ryhmittyisivät suurempien alueellisten vankiloiden ympärille. Eri tasojen välistä yhteistyötä halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää. Eri alueiden välillä on havaittu niin suuria eroja, että ne ovat johtaneet eroihin tuomittujen oikeudenmukaisen kohtelun, tasavertaisuuden ja heille tarjottujen palveluiden suhteen. Ehdotetussa kaksitasoisessa mallissa keskushallinnon roolia vahvistettaisiin sekä suhteessa ministeriöön (asiantuntijarooli) sekä suhteessa paikallistasoon (ohjausrooli). Aikaisemmin aluetasolla hoidetut tehtävät jaettaisiin keskushallintotason ja paikallistason (vankilat ja toimistot) välillä. Uudistus kytkeytyy Norjassa suurempaan maakuntauudistus -kokonaisuuteen esim. käräjäoikeuspiirien ja poliisipiirien kanssa, joita niinikään on ehdotettu olevan kaksitoista. 

Erityisenä tavoitteena uudistuksessa on parantaa vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamusjärjestelmän yhteistyötä. Norjalaiset puhuvat saumattomuudesta. Uudistuksen laajana tavoitteena on koko rikosprosessiketjun parempi toimivuus ja yhteensopivuus. Selvityksessä on korostettu, että digitaalisuuden avulla pyritään vähentämään organisaation fyysisen sijainnin merkitystä. Organisaatio voi olla keskitetty siitä huolimatta, että se toimii fyysisesti hajautettuna, esim. eri toimipaikoissa. Uusi malli vapauttaisi työaikaa hallinnosta paikallistasolle missä tehdään vaikuttavaa lähityötä asiakkaiden kuntouttamiseksi. Norjalaiset korostavat, että pelkkä organisaatiorakenteiden muutos ei riitä, vaan samalla on parannettava työprosesseja sekä ohjaus- ja tietojärjestelmiä. Ohjaussignaaleja on ymmärrettävä ja noudatettava samalla tavalla koko organisaatiossa.  

Tanska 

Tanskan nykyinen organisaatiomalli on vuodelta 2014. Organisaatio muistuttaa monin tavoin Rikosseuraamuslaitoksen nykyistä organisaatiota. Tanskalaiset tutustuivat läheisesti Rikosseuraamuslaitoksen organisaatioon uudistusta suunnitellessaan. Tanskan organisaatiomalli hakee systemaattisesti alueiden välillä yhtenäisiä toimintatapoja. Yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus pyritään varmistamaan koordinoimalla työtä erilaisten yhteistyöelinten työn kautta. Yhteistyöelimet keskittyvät eri substanssiteemoihin (esim. nuoret, kuntoutus, turvallisuus, HR jne.). Kyselyn perusteella tanskalaiset ilmoittivat tavoitteiden toimeenpanon käytäntöön laitostasolle asti olevan toisinaan ongelmallista. Myös Tanska on käynnistänyt organisaatiorakenteensa toiminnallisen tarkastelun.  

Alankomaat

Alankomaissa vankilahallinto on osa oikeusministeriön alaista laajaa organisaatiota, joka vastaa myös nuorisolaitoksista, oikeuspsykiatrisista laitoksista ja maahanmuuttajien palautuskeskuksista. Nykyinen järjestelmä organisoitiin vuonna 2017. Taustalla vaikuttivat huomattavista vankimäärien laskusta johtuneet vankiloiden sulkemiset sekä budjettileikkaukset. Yhdyskuntaseuraamustyö on erillinen yhdistyspohjaisesti järjestetty palvelu, jolla on pitkät ja vahvat erityissosiaalityön perinteet.  

Hallintomalli on kaksiportainen. Keskushallinto päättää toiminnan puitteista ja asiakastyön periaatteista, laitosten johtajat vastaavat käytännön toimeenpanosta. Organisaation eri osastojen (vankila, oikeuspsykiatria, palautuskeskukset, nuoriso) henkilöstöä käytetään joustavasti erilaisissa tehtävissä. Näin pystytään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaista osaamista. Varsinaista aluehallintoa ei organisaatiossa ole. Kyselyn perusteella hollantilaiset olivat organisaatioonsa pääosin tyytyväisiä, mutta keskitetyn ohjauksen ja laitosten johtajien haluaman paikallisen toimintavapauden välillä esiintyy toisinaan jännitettä. 

7.1  Laki Rikosseuraamuslaitoksesta

1 luku Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät ja organisaatio 

1 §. Soveltamisala. Laissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, tehtävistä ja hallinnosta. Säännökset koskisivat muun muassa organisaatiorakennetta, eri toimintayksiköiden tehtäviä sekä johtamista ja asioiden ratkaisemista. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, tehtävistä ja hallinnosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 

2 §. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät. Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä olisi ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen valvonta, nuorisorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdottoman vankeusrangaistuksen, sakon muuntorangaistuksen ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpano, ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonta, tutkintavankeuden toimeenpano sekä muut Rikosseuraamuslaitokselle säädetyt tehtävät. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 3 §:ää. Kyseisten seuraamusten täytäntöönpanosta on annettu omat lakinsa, joita ovat laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015), vankeuslaki, valvotusta koevapaudesta annettu laki (629/2013) ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettu laki (801/2017). Näiden säädösten mukaan rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen valmiuksia elää rikoksetonta elämää sekä edistää heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa varmistamalla laillinen, yhdenmukainen ja turvallinen täytäntöönpano sekä järjestämällä seuraamusaikaista kuntoutus- ja tukitoimintaa. Tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 3 §:n mukaan tutkintavankeuden tarkoituksena on turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano sekä estää rikollisen toiminnan jatkaminen. Mainitut säädökset sisältävät yksityiskohtaiset säännökset seuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Ehdotetun 2 §:n päätteeksi todettaisiin, että Rikosseuraamuslaitoksen tehtävinä ovat myös muut sille säädetyt tehtävät. Voimassa olevassa lainsäädännössä Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjä muita tehtäviä ovat nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain (633/2010) mukaisen seuraamusselvityksen laatiminen sekä pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 12 d §:n 3 momentin mukaisen vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta määrätyn tutkinta-arestin tekninen valvonta ja 2 luvun 12 f §:n mukaisen tutkinta-arestin valvonta ja toimeenpano. On mahdollista, että seuraamusjärjestelmää kehitettäessä otetaan käyttöön uusia seuraamuksia tai Rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan muita uusia tehtäviä. 

3 §. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio. Ehdotetun 3 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos kuuluisi oikeusministeriön hallinnonalaan ja toimisi sen ohjauksessa ja valvonnassa. Säännös merkitsisi sitä, että oikeusministeriö edelleen esimerkiksi tulosohjaisi Rikosseuraamuslaitosta ja valvoisi omalta osaltaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan laillisuutta. Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös, että Rikosseuraamuslaitos toimisi valtakunnallisesti ja sen toimialueena olisi koko maa. Momentin säännökset vastaisivat voimassa olevan lain 1 §:ää. 

Ehdotetun 3 §:n 2 momentissa säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen muodostuvan vastuualueista. Vastuualuerakenne korvaisi voimassa olevassa organisaatiossa toimivat Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön, rikosseuraamusalueet, arviointikeskukset ja täytäntöönpanoyksikön. Rikosseuraamuslaitokseen perustettaisiin neljä vastuualuetta, jotka olisivat 1) kehittämisestä ja ohjauksesta, 2) asiakasprosesseista, 3) hallinto- ja tukipalveluista sekä 4) operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet. Ne puolestaan jakaantuisivat yksiköihin. Vastuualueista ja niiden tehtävistä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. 

Kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen tehtävänä olisi muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen kehittäminen ja ohjaaminen, strategiatyö ja tulosohjaus, tutkimustoiminta ja tilastotuotanto, johtamisen kehittäminen, henkilöstön kehittäminen ja koulutus, säädösohjaus, oikeudellinen ohjaus, laillisuusvalvonta sekä rekisterinpitäjän tehtävät. Uudistuksen eräs keskeinen tavoite on kehittää Rikosseuraamuslaitoksen sisäistä oikeudellista toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen yksiköt tarvitsevat oikeudellisia palveluita ja tukea, jota nykyisin pyydetään sekä aluekeskuksista että keskushallinnosta. Oikeudellisten palvelujen roolia pyritään uudistuksella vahvistamaan, jotta operatiivista toimintaa pystyttäisiin tukemaan ohjeistusten ja käytäntöjen toimeenpanossa säädösten mukaisesti. Operatiivisen toiminnan tukemiseen tarkoitetut lakimiestehtävät voitaisiin eriyttää muista oikeusyksikön tehtävistä siten, että oikeudellista neuvontaa antavat lakimiehet eivät osallistu normiohjaukseen, laillisuusvalvontaan eikä oikaisuvaatimusten käsittelyyn. Tällä järjestelyllä turvattaisiin viimeksi mainituissa tehtävissä tarvittava riippumattomuus. Uudistuksen mukainen oikeudellisten palveluiden järjestäminen tukisi myös toiminnallaan muita vastuualueita. Oikeudellisten palvelujen nykyistä vahvempi valtakunnallinen keskittäminen mahdollistaisi riittävän osaamiskeskittymän ja tukisi säädösten yhdenmukaista tulkintaa, mikä on oikeusturvakysymysten näkökulmasta keskeistä. 

Asiakasprosessien vastuualueen tehtävänä olisi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien ohjaaminen, kehittäminen ja seuranta, asiakastyön laadun ja turvallisen täytäntöönpanon varmistaminen, asiakasarviointi sekä muodollinen ja kansainvälinen täytäntöönpano. Uudistuksen eräs tavoite on tehostaa ja yhdenmukaistaa seuraamusten määräämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvää arviointitoimintaa. Tässä tarkoituksessa nykyisten kolmen erillisen arviointikeskuksen sijaan asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin asiakasarvioinnin yksikkö, joka vastaisi arvioinnista ja rangaistusajan suunnittelusta valtakunnallisesti. Vastuualue ohjaisi myös yksiköissä tehtävää siviiliarviointityötä. Tuomittujen rikoksettoman elämän valmiuksien parantamistavoitteen saavuttamisessa ja laitosjärjestyksen turvaamisessa tarvittavien toimenpiteiden ja tarjolla olevien mahdollisuuksien arviointi on keskeistä. Arviointityön asiantuntemuksen keskittämisellä saavutettaisiin toiminnallisia hyötyjä ja kyettäisiin nykyistä paremmin varmistamaan esimerkiksi vankilaan ja toimintaan sijoittamisessa tuomittujen yhdenmukainen kohtelu. Asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin muodollisesta täytäntöönpanosta vastaava täytäntöönpanoyksikkö, joka hoitaisi sekä kansallisen että kansainvälisen täytäntöönpanon. Muodollisen täytäntöönpanon tehtäviin kuuluu rangaistusaikapäätösten tekeminen sekä tutkintavankeuden hallinnollinen toimeenpano. Tehtäviin kuuluu myös ottaa vastaan valtakunnallisen oikeushallinnon tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösjärjestelmästä tuomiot, selvittää tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus, toimittaa tuomiot asiakas- ja vankiarvioinnista sekä rangaistusajan suunnittelutyöstä vastaavalle arviointiyksikölle, yhdyskuntaseuraamustoimistoille ja vankiloille täytäntöönpantaviksi sekä seuraamuksen suorittamista pakoilevien henkilöiden etsintäkuuluttaminen. Kansainvälisessä täytäntöönpanossa on kyse muun muassa valtioiden välisten seuraamusten täytäntöönpanon siirtojen järjestämisestä. 

Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueen tehtävänä olisi hoitaa muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöhallinnon tehtävät, työnantajatehtävät, taloushallinnon tehtävät, hankinnat, ICT-palvelut, toimitila- ja turvatekniikka-asiat, kirjaamo- ja arkistotoimi sekä yleissihteeripalvelut. 

Operatiivisen toiminnan vastuualue vastaisi lainsäädännön ja Rikosseuraamuslaitoksen strategioiden mukaisesti seuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Tässä tehtävässä olisi kyse myös sidosryhmäyhteistyön kehittämisestä ja johtamisesta niin, että Rikosseuraamuslaitos olisi osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Keskeistä olisi, että Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden toimijoiden laatimat asiakas-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat on sovitettu yhteen.  

Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan rangaistusten täytäntöönpanemiseksi ja tutkintavankeuden toimeenpanemiseksi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi rikosseuraamuskeskuksia. Rikosseuraamuskeskuksessa olisi yksiköitä. Yksikön voisi muodostaa yhdyskuntaseuraamustoimisto, vankila tai muu yksikkö. Näissä yksiköissä tapahtuisi varsinainen operatiivinen rangaistusten täytäntöönpano ja tutkintavankeuden toimeenpano. Rikosseuraamuskeskuksen muita yksiköitä voisivat olla esimerkiksi vanginkuljetuksen, sähköisen valvonnan tai tukipartiotoiminnan järjestämiseen keskittyvät yksiköt. Rikosseuraamuskeskuksen henkilökunta työskentelisi vankilassa, yhdyskuntaseuraamustoimistossa tai muussa keskuksen yksikössä tai useammassa niistä. Tietyt asiantuntijapalvelut ja hallinnolliset tehtävät olisi järjestetty siten, että operatiivisen toiminnan yksiköt voisivat keskittyä käytännön täytäntöönpano- ja toimeenpanotehtäviin ja saisivat tarvitsemansa palvelut vastuualueiden järjestäminä. 

Ehdotetusta Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen, muiden vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten välisestä suhteesta ja työnjaosta todetaan seuraavaa. Rikosseuraamuslaitoksen operatiivista toimintaa johdettaisiin linjaorganisaatiomaisesti, mutta siihen kuitenkin kohdistuisi kehittämistehtävien, normiohjauksen, asiakasprosessien sekä hallinnollisten tehtävien osalta matriisimaisesti toteutettua ohjausta. Linjaorganisaatiomainen operatiivisen toiminnan ohjaus tehostaisi organisaation ketteryyttä ja toimeenpanokykyä ja matriisimaisella kehittävällä ohjauksella tuettaisiin valtakunnallista yhtenäisyyttä ja toiminnallista yhdenmukaisuutta. Tällä hetkellä vankiloiden johtajia työllistävät paljon muun ohessa toimitila- ja hallintoasiat. Jatkossa nämä asiat hoidettaisiin keskitetysti hallinto- ja tukipalvelut –vastuualueella, jolloin toimiala- ja substanssijohtamiselle jäisi rikosseuraamuskeskuksissa enemmän aikaa. Eri osaamisten ja toimintojen ympärille muodostettaisiin asiantuntija- ja osaamisverkostoja, jotka vahvistaisivat yhtenäistä johtamista, toimintamalleja, toiminnan toteuttamista ja toiminnan ketterää kehittämistä. Tällaisia verkostoja voitaisiin muodostaa esimerkiksi vankien opiskelun, työtoiminnan sekä yhdyskuntaseuraamusten suorittamisen ympärille. Rikosseuraamuskeskuksille ei annettaisi pelkästään toiminnan tavoitteita, vaan niitä tuettaisiin ja ohjattaisiin ennakollisesti ydintoiminnan kehittämisessä ja niille tarjottaisiin jälkikäteistä tukea muun muassa raportoinnin, mittaristoseurannan, asiakaspalautteen ja laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Johtamis- ja esimiestehtävissä korostuisivat henkilöstöjohtamisen lisäksi ydintoiminnan osa-alueet, kuten turvallisuus, oikeudellisuus ja sidosryhmäyhteistyö. Uutta olisi verkostojen johtaminen, joka edellyttäisi jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Henkilöstöjohtamiseen ja esimiestyöhön kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Operatiivisen toiminnan vastuualueelle luotaisiin rakenteita johtamisen eri osa-alueiden kehittämiseksi. Tavoitteena on muun ohessa se, että jatkossa tuotaisiin näiden rakenteiden avulla avoimeen yhteiseen keskusteluun toiminnan kehittämisen tarpeet ja onnistuneet toimintamallit. 

Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan rikosseuraamuskeskuksista ja niiden toimialueista annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Uudistuksessa perustettaisiin 11 rikosseuraamuskeskusta. Yhdyskuntaseuraamustoimistoista, vankiloista ja rikosseuraamuskeskuksen muista yksiköistä, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa, annettaisiin tarkemmat säännökset oikeusministeriön asetuksella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeusministeriö päättää vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja yhdyskuntaseuraamustoimiston ja muiden yksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Koska näissä yksiköissä käytetään merkittävää julkista valtaa, esitetään, että niistä säädetään oikeusministeriön asetuksella. Organisaatiouudistuksen voimaan tullessa tulisi voimaan myös oikeusministeriön asetus, jossa todettaisiin ne rikosseuraamuskeskuksen yksiköt, jotka käyttävät merkittävää julkista valtaa. Kun perustetaan uusi tai lakkautetaan olemassa oleva yksikkö, asetusta muutettaisiin. Näin ollen yksikkö perustettaisiin ja lakkautettaisiin oikeusministeriön asetuksella. 

Turvallisuus on rangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon välttämätön edellytys. Kyse on koko yhteiskunnan, laitoksen ja yksilön turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksessa turvallisuus rakentuu useista eri osa-alueista. Ehdotetun organisaation kaikki vastuualueet ja yksiköt vastaisivat omalta osaltaan turvallisuudesta. Operatiivisella vastuuvastuualueella olisi operatiivisen turvallisuuden kokonaisjohtamisen rooli. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualue vastaisi turvallisuustyön kehittämisestä. Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualue vastaisi muun muassa turvallisista toimitiloista, turvatekniikasta ja turvallisuusselvitysten hakemisesta. Asiakasprosessien vastuualueella turvallisuudesta vastattaisiin asiakasarviointeihin, rangaistusajan suunnitelmiin ja vankien sijoittamiseen liittyvissä prosesseissa. Rikosseuraamuskeskuksissa puolestaan vastattaisiin siitä, että täytäntöönpano ja toimeenpano toteutetaan turvallisesti. 

Kehittämisen ja ohjauksen, asiakasprosessien sekä operatiivisen toiminnan vastuualueilla olisi rikoksesta epäiltyjä ja tuomittuja koskevaa, yksilön oikeusasemaan vaikuttavaa päätöksentekotoimivaltaa. Kyse olisi rangaistusten täytäntöönpanoon ja tutkintavankeuden toimeenpanoon liittyvien, yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevien asioiden ratkaisemisesta. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa ja vankeuslaissa säädettäisiin kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle muutoksenhakuun, asiakasprosessien vastuualueelle rangaistusajan suunnitelmaan sekä operatiivisen toiminnan vastuualueelle suuri määrä täytäntöönpanon ja toimeenpanon käytännön järjestelyihin liittyvää päätöksentekotoimivaltaa. 

Jokaiselle vastuualueelle kuuluisi myös omaan tehtäväalueeseensa liittyvät kehittämis- ja koulutustehtävät. 

Ehdotetun 3 §:n 4 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavaan vastuualueeseen kuuluisi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Voimassa olevan Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa on koulutuskeskus, josta pykälän 4 momentin mukaan säädetään edellä mainitussa laissa. Ehdotettu säännös muuttaisi koulutuskeskuksen asemaa sikäli, että se sijoitettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueen osaksi. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö. Koulutuskeskuksen tehtävänä on järjestää rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Laissa säädetään koulutuskeskuksen hallinnosta, opetuksesta ja tutkinnoista sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Koulutuskeskuksen hallintoon kuuluu johtokunta ja johtaja. Koulutuskeskuksesta annetun lain 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaan koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Lain 4 §:n mukaan koulutuskeskuksella on johtaja, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nimittää. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lain 5 §:ssä säädetään koulutuskeskukselle kuuluvasta päätösvallasta: asiat ratkaisee johtaja, jollei tässä laissa tai sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä. Johtaja voi työjärjestyksessä määrätä toimivaltaansa kuuluvan asian koulutuskeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa tai valtioneuvoston asetuksessa johtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Koulutuskeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään koulutuskeskuksen tehtävistä, hallinnosta, ammatillisesta tutkintokoulutuksesta ja henkilöstöstä. Koulutuskeskuksesta säädettäisiin edelleen erikseen koulutuskeskusta koskevassa laissa ja valtioneuvoston asetuksessa. Uudessa organisaatiossa koulutuskeskusta johtaisi yksikönpäällikkö. Voimassa oleviin säännöksiin tehtäisiin organisaatiouudistuksen edellyttämiä muutoksia siten kuin jäljempänä koulutuskeskusta koskevan lain muutoksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan. 

Ehdotetun 3 §:n 5 momentin mukaan vankien terveydenhuollon järjestämisestä vastaisi Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa tarkoitettu Vankiterveydenhuollon yksikkö. Vuoden 2016 alusta lukien vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoidon on järjestänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen Vankiterveydenhuollon yksikkö, jonka toimialueena on koko maa. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Vankiterveydenhuollon yksikön toiminnan yleinen ohjaus, kehittäminen, johto ja valvonta kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lain 8 §:ssä säädetään, että vankiterveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto valvoo Vankiterveydenhuollon yksikön järjestämän ja tuottaman vankien terveyden- ja sairaanhoidon lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan lain 4 §:n 2 momenttia.  

Ehdotetussa 3 §:n 6 momentissa säädettäisiin voimassa olevan lain 4 §:n 4 momentin mukaisesti, että vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavien yksiköiden poikkeavasta kielellisestä asemasta säädetään kielilaissa. Perustuslain 17 §:n 2 momentti edellyttää, että lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kielilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään kaksikielisiksi valtion keskushallintoviranomaiset ja viranomaiset, joiden virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Kuitenkin kielilain 40 §:ssä säädetään, että vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävistä vastaavat yksiköt ovat yksikielisesti suomenkielisiä. Kielilain valtuussäännöksen nojalla oikeusministeriö on antanut asetuksen, jonka mukaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella on kaksikielinen osasto kahdessa vankilassa, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella kolmessa vankilassa. Näiden erityisjärjestelyjen perusteita on käsitelty edellä esityksen kielellisiä vaikutuksia koskevassa kohdassa 4.2.6. 

4 §. Rikosseuraamuskeskuksen tehtävät. Rikosseuraamuskeskus vastaisi toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon operatiivisista tehtävistä. Ehdotetussa uudistuksessa olisi siis 11 rikosseuraamuskeskusta. Rikosseuraamuskeskuksista ja niiden toimialueista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset rikosseuraamuskeskusten sisäisestä organisaatiosta, työnjaosta ja johtamisesta sekä tehtävistä ja niiden järjestämisestä. Kuten edellä 3 §:n perusteluissa on todettu, muutoksessa keskitettäisiin asiantuntija- ja hallinnollisia tehtäviä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueille siten, että nämä operatiivisen toiminnan yksiköt pystyisivät nykyistä paremmin keskittymään täytäntöönpanon ja toimeenpanon käytännön tehtäviin. 

Rikosseuraamuskeskus vastaisi toimintansa laillisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä vastuualueiden ohjauksessa. Ehdotetun 3 §:n 3 momentin perusteluissa on käsitelty Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten välistä suhdetta ja työnjakoa. 

Yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja vankiloiden tehtävistä säädettäisiin edelleen yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa, vankeuslaissa, tutkintavankeuslaissa ja muussa seuraamusten täytäntöönpanosta annetussa lainsäädännössä. Niissä säädetyt tehtävät ja velvollisuudet eivät uudistuksessa muuttuisi. Näin ollen täytäntöönpano- ja toimeenpanotehtävässä vastattaisiin yksilöiden, laitoksen ja yhteiskunnan turvallisuudesta, pyrittäisiin lisäämään henkilön rikoksettoman elämän valmiuksia sekä toimittaisiin muutoinkin lainsäädännön ja rikosseuraamusalan strategiatavoitteiden mukaisesti. Rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa puututaan voimakkaasti yksilön, myös muiden kuin rikoksesta epäillyn ja tuomitun oikeusasemaan. Toiminta on yksityiskohtaisesti laissa säänneltyä. Näissä tehtävissä korostuu voimakkaasti lain mukaan toimiminen sekä yhdenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu, joka tulee turvata, vaikka seuraamusta suoritetaan eri rikosseuraamuskeskuksissa. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tulee olla myös tuloksellista. Rikosseuraamuskeskus vastaisi oman toimintansa tuloksellisuudesta. Rikosseuraamuskeskuksen tehtävistä ja niiden tekemisen edellyttämistä resursseista sovittaisiin vuosittain operatiivisen toiminnan vastuualueen johdon kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. 

Ehdotetun 4 §:n 1 momentissa säädettäisiin vielä, että rikosseuraamuskeskus tekee toimialueellaan yhteistyötä muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Vaativa rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämisen tavoite edellyttää yhteistyötä erityisesti päihdehuollon, kuntoutuksen ja muiden sosiaalihuollon alan toimijoiden kanssa. Turvallisuuteen ja rikosprosessin asianmukaiseen toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä tarvitaan yhteistyötä erityisesti esitutkintaviranomaisten, Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Edellä todettujen tehtävien lisäksi rikosseuraamuskeskuksen tehtävänä olisi suorittaa muut Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden sille erikseen määräämät tehtävät. 

Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan rikosseuraamuskeskuksen tehtävänä olisivat myös muut kuin 1 momentissa tarkoitetut, sille laissa säädetyt ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätyt tehtävät. Muita laissa Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjä tehtäviä ovat edellä 2 §:n perusteluissa todetut nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämiseen liittyvän seuraamusselvityksen laatiminen sekä pakkokeinolain mukaisten tutkinta-arestin tekninen valvonta ja toimeenpano sekä tehostetun matkustuskiellon tekninen valvonta. 

Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualue voisi määrätä rikosseuraamuskeskuksen tehtäväksi toisen rikosseuraamuskeskuksen tehtäviä, jos se on tarpeen rangaistusten täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon tavoitteiden saavuttamisen, työn tasaamisen, erityisosaamisen tai muun erityisen syyn vuoksi. Kyse voisi olla esimerkiksi erityisten turvallisuusvaatimusten huomioon ottamisesta vankeja sijoitettaessa tai erityisen toimintaohjelman toteutuksesta vain harvoissa rikosseuraamuskeskuksissa. Kokonaisvastuu seuraamusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon operatiivisen toiminnan lain- ja asianmukaisuudesta olisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla, joten hän tarkastelisi rikosseuraamuskeskusten edellytyksiä hoitaa tehtävänsä ja valmiuksia ottaa hoidettavakseen toiselle rikosseuraamuskeskukselle kuuluvia tehtäviä. 

2 luku Rikosseuraamuslaitoksen johtaminen ja asioiden ratkaiseminen 

5 §. Johtaminen. Ehdotetun 5 §:n 1 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitosta johtaisi pääjohtaja. Pääjohtaja on valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:n 4-kohdassa tarkoitettu valtioneuvoston asetuksella säädetyn viraston päällikkö, joten virkamieslain 9 a §:n 1 momentin mukaan pääjohtaja nimitetään viiden vuoden määräajaksi. Nimityspäätöksen tekee valtioneuvosto. 

Ehdotetun 5 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualuetta johtaisi vastuualueen johtaja ja vastuualueen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Vastuualuerakenne ja vastuualueen johtajan tehtävä olisivat Rikosseuraamuslaitoksessa uusia. Tämä johtamistehtävä sisältäisi vastuun siitä, että vastuualueen resurssit kohdennetaan siten, että vastuualue pystyy hoitamaan sille kuuluvat tehtävät lain ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tehtävään kuuluisi myös vastuu vastuualueen toiminnan kehittämisestä. Vastuualueen yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Kyse olisi eri yksikönpäällikkyydestä kuin mitä on rikosseuraamuskeskukseen kuuluvan yhdyskuntaseuraamustoimiston, vankilan tai rikosseuraamuskeskuksen muun yksikön yksikönpäällikkyys. 

Ehdotetun 5 §:n 3 momentin mukaan rikosseuraamuskeskusta johtaisi rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan tehtävä olisi uusi. Osittain se vastaisi voimassa olevan lain ja organisaation mukaista rikosseuraamusalueen aluejohtajan tehtävää, osittain myös keskushallintoyksikön kehittämistehtäviä. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja vastaisi keskuksen tehtäviksi säädettyjen ja Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksellä määrättyjen yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta. Lisäksi hän johtaisi ja kehittäisi keskuksen toimintaa sekä vastaisi keskuksen toiminnan lainmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Ehdotetun 3 momentin jälkimmäisen virkkeen mukaan rikosseuraamuskeskuksen yksiköitä eli yhdyskuntaseuraamustoimistoa, vankilaa ja rikosseuraamuskeskuksen muuta yksikköä johtaisi yksikönpäällikkö. Ehdotetussa uudistuksessa luovuttaisiin johtajanimikkeen käytöstä yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita johdettaessa. Rikosseuraamuskeskukseen kuuluvilla kahdella tai useammalla yksiköllä voisi olla myös yhteinen yksikönpäällikkö. Tällaista voitaisiin käyttää pienehköjen yksiköiden johtamisratkaisuna. 

Pääjohtajan, vastuualueen johtajan, rikosseuraamuskeskuksen johtajan, vastuualueen yksikönpäällikön ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikön tehtävistä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. 

6 §. Asioiden ratkaiseminen. Ehdotetussa 6 §:n 1 momentissa säädettäisiin ensinnäkin pääjohtajan ratkaisutoimivallasta siten, että hän ratkaisisi koko Rikosseuraamuslaitosta koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty taikka Rikosseuraamuslaitoksen tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Voimassa olevan lainsäädännön nojalla pääjohtajalle kuuluu vain vähän esimerkiksi yksittäistä vankia koskevaa päätöksentekotoimivaltaa. Ehdotukseen sisältyvissä seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevissa päätöksentekotoimivaltasäännösten muutosesityksissä ehdotetaan, ettei pääjohtajalla olisi muuta yksittäistä rikoksesta epäiltyä ja tuomittua koskevaa päätöksentekotoimivaltaa kuin vastuualueen johtajan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisutoimivalta. 

Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin vastuualueen johtajalle, rikosseuraamuskeskuksen johtajalle ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikölle samankaltainen toimintayksikköään koskeva ratkaisutoimivalta kuin mitä pääjohtajalla olisi koko Rikosseuraamuslaitosta koskien. Erityisesti rikosseuraamuskeskuksen johtajilla ja yksikönpäälliköillä on paljon yksittäistä tutkintavankia, tuomittua ja vankia koskevaa, laissa eli yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa, vankeuslaissa, tutkintavankeuslaissa ja muussa seuraamusten täytäntöönpanoa koskevassa lainsäädännössä säädettyä ratkaisutoimivaltaa. 

Ehdotetun 6 §:n 2 momentissa säädettäisiin pääjohtajan yksittäistapauksellisesta mahdollisuudesta pidättää itselleen päätösvalta asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle. Lisäksi vastuualueen johtaja sekä rikosseuraamuskeskuksen johtaja ja yksikönpäällikkö voisivat yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu alaiselleen virkamiehelle. Vastuualueen yksikönpäällikölle tällaisen ratkaisutoimivallan pidättämissäännöstä ei olisi tarpeen säätää, koska tarvittaessa pidättämistoimivaltaa voisi käyttää vastuualueen johtaja. 

7 §. Hallintokantelun ratkaiseminen. Hallintokantelulla tarkoitetaan ylemmälle tai valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta siitä, että kantelun kohteena olevan viranomaisen tai virkamiehen toiminta on virheellistä tai lainvastaista. Kantelu voi kohdistua myös viranomaisen tai virkamiehen toimimattomuuteen tai virkatehtävien laiminlyömiseen. Ehdotetussa 7 §:ssä säädettäisiin, että Rikosseuraamuslaitokselle tehdyn laitosta tai sen virkamiehen toimintaa koskevan hallintokantelun ratkaisisi kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty kyseisen vastuualueen virkamies. Vastuualueen johtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi pääjohtaja. Pääjohtajan toimista tehdyn kantelun ratkaisisi oikeusministeriö. Ehdotettu säännös vastaisi pääosin voimassa olevan lain 9 §:ää. Siihen tehtäisiin kuitenkin kaksi toimivallan siirtoa organisaatiossa alaspäin: Rikosseuraamuslaitoksen laitoksen tai virkamiehen toimintaa koskevaa kantelua ei enää ratkaisisi pääjohtaja eikä pääjohtajan sijaisen toimista tehtyä kantelua enää ratkaisisi oikeusministeriö. Kuitenkin, jos kannellaan pääjohtajan sijaisen nimenomaan pääjohtajana tekemistä toimista, kantelun ratkaisee oikeusministeriö. Todetut muutokset olisivat johdonmukaisessa suhteessa uudistuksessa muutoin ehdotettujen toimivallan siirtojen kanssa. Säännös ei vaikuttaisi oikeuteen tehdä kantelu ylimmille laillisuusvalvojille eikä sellaisen kantelun ratkaisemiseen. 

3 luku Erinäiset säännökset 

8 §. Rikosseuraamuslaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden käsittely. Ehdotetun 8 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden käsittelystä säädettäisiin valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa. Kyseisen lain soveltamisalaan kuuluvassa vahingonkorvausasiassa toimivaltainen viranomainen on Valtiokonttori. Sen tulee ennen vahingonkorvausasian ratkaisua varata sille viranomaiselle, jonka toimialalla vahinko on aiheutettu, tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Rikosseuraamuslaitoksen edustamisesta viranomaisissa säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

9 §. Vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin suoritteiden maksullisuus. Ehdotetussa 9 §:ssä säädettäisiin vankien työtoiminnan suoritteiden olevan maksullisia. Lähtökohtaisesti hinnoittelusta päätettäisiin valtion maksuperustelain 7 §:n mukaisesti liiketaloudellisin perustein, mutta vankityön erityisluonteen vuoksi hintoja voitaisiin alentaa siten, että ne vastaavat käypää hintatasoa. Vastaavasti laitosmyymälöissä myytävistä tuotteista perittäisiin käypää hintatasoa vastaava hinta, mutta edellä todetusta syystä hintoja voitaisiin alentaa siten, että ne kattavat vähintään tuotteen hankintakustannukset. Maksuperustelain 7 §:n mukaiset liiketaloudelliset hinnoitteluperusteet eivät sovellu vankien työtoiminnan ja laitosmyynnin hinnoitteluun, koska työtoimintaa ja laitosmyyntiä ei järjestetä liiketaloudellisen voiton tuottamiseksi. Koska nämä säännökset poikkeavat valtion maksuperustelain mukaisista toiminnan hinnoitteluperusteista, poikkeussäännöksestä on säädettävä laissa. Ehdotetun 9 §:n 3 momentin mukaan vankila päättäisi suoritteiden hinnoittelusta. Maksujen perinnässä noudatettaisiin, mitä yksityisoikeudellisten saatavien perinnästä säädetään. Suoritteita koskevat maksuriidat käsitellään riita-asiana käräjäoikeudessa. Voimassa olevan lain 10 §:n mukaan hinnoittelusta päättää vankila. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä. 

10 §. Ulkoiset tunnukset. Ehdotetussa 10 §:n 1 momentissa säädettäisiin valtuus säätää oikeusministeriön asetuksella Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuvasta, virkapuvusta ja suoja- ja erityisvaatetuksesta ja niiden sen käytöstä sekä virkamerkistä. Pykälän 2 momentin mukaan edellytettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen virkatehtävää suorittaessaan pitävän mukanaan virkamerkkiä ja tarvittaessa pyynnöstä esittävän sen, kun esittäminen virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista. Tarkemmat säännökset virkamerkin käytöstä annettaisiin oikeusministeriön asetuksella. Koska Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuva, virkapuku ja virkamerkki ilmaisevat oikeutta käyttää merkittävää julkista valtaa, niitä koskevat perussäännökset olisivat laissa. Oikeusministeriö on antanut asetuksen Rikosseuraamuslaitoksen tunnuskuvasta ja virkamerkistä (576/2010) sekä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten virkapuvusta sekä suoja- ja erityisvaatetuksesta (1126/2016). Edellä todettujen oikeusministeriön asetuksella annettavien säännösten lisäksi Rikosseuraamuslaitos voisi antaa tarkempia määräyksiä virkapuvun ja suojavaatetuksen käyttövelvollisuudesta, siitä poikkeamisesta ja käytöstä rikosseuraamusalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa, hankinnasta, lainaamisesta sekä käytöstä poistettavien virkapukujen ja suojavaatetuksen hävittämisestä. Ehdotettu 10 § vastaisi voimassa olevan lain 11 §:ää. 

11 §. Tarkemmat säännökset. Ehdotettu 11 § koskisi valtioneuvoston asetuksella säädettäviä asioita. Perussäännökset Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta, vastuualueista, rikosseuraamuskeskuksista ja niiden tehtävistä sekä johtamisesta ja asioiden ratkaisemisesta olisivat lain tasolla. Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan vastuualueista ja niiden tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa olisi asetuksenantovaltuussäännös, joka koskisi tarkemmin säätämistä rikosseuraamuskeskuksista sekä niiden toimialueista. Näiden asetuksenantovaltuussäännösten lisäksi ehdotetun lain 11 §:ssä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksen antamismahdollisuudesta, joka koskisi asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista, edustamista tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, henkilöstöä, virkamiesten erityisiä kelpoisuusvaatimuksia ja kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, nimittämistä virkaan tai virkasuhteeseen, virkavapauden myöntämistä, tehtävien järjestämistä toimintayksiköiden välillä sekä henkilökorttia. 

Virkamiesten nimittämistoimivalta ehdotetaan säilytettävän organisaatiouudistus huomioon ottaen periaatteiltaan voimassa olevan järjestelmän mukaisena. Nimitystoimivallasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto nimittäisi pääjohtajan. Pääjohtaja nimittäisi vastuualueen johtajat ja rikosseuraamuskeskuksen johtajat. Vastuualueen johtaja nimittäisi vastuualueensa virkamiehet sekä ottaisi työsopimussuhteisen henkilöstön, lukuun ottamatta rikosseuraamuskeskusten henkilöstöä. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja nimittäisi rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäälliköt. Rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikkö puolestaan nimittäisi yksikkönsä virkamiehet sekä ottaisi työsopimussuhteisen henkilöstön. Enintään vuoden pituiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäisi se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen nimittäisi se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. 

12 §. Rikosseuraamuslaitoksen ja rikosseuraamuskeskuksen työjärjestys. Rikosseuraamuslaitoksella olisi ensinnäkin pääjohtajan vahvistama, koko Rikosseuraamuslaitosta koskeva työjärjestys, jolla määrätään työskentelyn järjestämisestä Rikosseuraamuslaitoksessa. Ehdotetun 12 §:n 1 momentin mukaan tällä työjärjestyksellä annettaisiin lakia ja valtioneuvoston asetusta täydentävät määräykset muun muassa vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten sekä niiden yksiköiden sisäisestä organisoinnista, tehtävistä ja niiden järjestämisestä, työnjaosta, johtamisesta, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä virkamiesten tehtävistä siltä osin kuin näistä asioista ei määrättäisi tarkemmin rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä. Ehdotetun säännöksen perusteella myös pääjohtajan, vastuualueen johtajan, vastuualueen yksikönpäällikön, rikosseuraamuskeskuksen johtajan ja rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikön tehtävistä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrättävät pääjohtajan tehtävät liittyisivät koko Rikosseuraamuslaitoksen johtamiseen. Vastuualueen johtajan tehtävänä olisi vastata vastuualueen voimavaroista, toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan tehtävät liittyisivät hänen vastuuseensa vastata keskuksen tehtäviksi säädettyjen ja työjärjestyksellä määrättyjen vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta sekä tutkintavankeuden toimeenpanosta, johtaa ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastata keskuksen toiminnan lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja yhdenmukaisuudesta. Yksikönpäällikön tehtävät koskisivat hänen velvollisuuttaan johtaa ja kehittää yksikön toimintaa, vastata sen toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä seurata ja valvoa toiminnan yhdenmukaisuutta. 

Ehdotetun 12 §:n 2 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa olisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan vahvistama rikosseuraamuskeskuksen työjärjestys, jolla annettaisiin lakia ja valtioneuvoston asetusta täydentävät määräykset rikosseuraamuskeskuksen ja sen yksiköiden sisäisistä tehtävistä ja niiden järjestämisestä; virkamiesten tehtävistä, toimivallan jaosta ja sijaisista; asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä muista rikosseuraamuskeskuksen sisäiseen hallintoon kuuluvista, toiminnan järjestämiseksi tarpeellisista asioista. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja tekisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalle esityksen työjärjestykseksi. 

4 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 

13 §. Voimaantulo. Laki tulisi voimaan Rikosseuraamuslaitoksen uuden organisaation käyttöönottovaiheessa, vuoden 2022 alusta lukien. Lailla kumottaisiin Rikosseuraamuslaitoksesta annettu laki 953/2009 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 

14 §. Viittaussäännös. Muualla lainsäädännössä, kuten valtion virkaehtosopimusasetuksessa (1203/1987), on viittauksia Rikosseuraamuslaitoksen nyt uudistuksen kohteena oleviin keskushallintoyksikköön, rikosseuraamusalueeseen ja arviointikeskukseen sekä keskushallintoyksikön johtajiin, aluejohtajaan, arviointikeskuksen johtajaan, täytäntööpanoyksikön johtajaan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtajaan, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajaan ja vankilan johtajaan. Ehdotetun 14 §:n 1 momentin mukaan näitä säännöksiä sovellettaisiin tämän lain tultua voimaan Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueeseen, vastuualueen yksikköön ja rikosseuraamuskeskukseen sekä vastuualueen johtajaan, rikosseuraamuskeskuksen johtajaan ja yksikönpäällikköön. Lisäksi 14 §:n 2 momentissa säädettäisiin, että jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä. 

15 §. Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Ehdotetun 15 §:n pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitosta koskevan uuden lain tullessa voimaan Rikosseuraamuslaitoksen eri toimintayksiköissä vireillä olevat asiat sekä niiden tekemät sopimukset ja sitoumukset sekä näistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät vastaaville uuden lain mukaisille toimintayksiköille. Kyse olisi esimerkiksi nykyisin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä, rikosseuraamusalueilla, arviointikeskuksissa ja täytäntöönpanoyksikössä vireillä olevista asioista sekä niiden tekemistä sopimuksista ja sitoumuksista. Ne siirtyisivät Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueille ja rikosseuraamuskeskuksiin niiden keskinäisen tehtävänjaon mukaisesti. Myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella on tehtäviä, sopimuksia ja sitoumuksia, jotka siirtyisivät uuden organisaation mukaisesti hoidettaviksi ja vastattaviksi. Toimintayksiköiden välisestä tehtävänjaosta säädettäisiin laissa ja valtioneuvoston asetuksessa sekä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. 

16 §. Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset. Ehdotetun 16 §:n 1 momentin mukaan henkilöstön asemasta säädettäisiin valtion virkamieslain 2 luvussa. Henkilöstön aseman kannalta keskeistä on, että ehdotettu uudistus toteutettaisiin olemassa olevan viraston sisäisesti. Virastoa ei siis olla lakkauttamassa, ei olla perustamassa uutta virastoa eikä tehtäviä olla siirtämässä virastosta toiseen. Henkilöstön asemaa koskevissa järjestelyissä noudatettaisiin valtion virkamieslain 2 luvun ja valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 2–6 §:n säännöksiä. Virka- ja tehtäväjärjestelyissä sovelletaan myös virantäytössä noudatettavista periaatteista annetun valtiovarainministeriön ohjeen (VM/2643/00.00.00/2018) 3 lukua.Rikosseuraamuslaitoksessa virat ovat Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä. 

Valtion virkamieslain 4 §:n mukaan virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Virkamieslain 5 §:n 1 momentin mukaan virka voidaan siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu. Jos virka ei ole avoinna, virka voidaan siirtää vain virkamiehen suostumuksella. Pykälän 3 momentissa säädetään muun muassa, että muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä virka siirretään saman viraston muuhun yksikköön viraston päätöksellä, jollei asetuksella toisin säädetä. Virkamiesasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan muun kuin valtion talousarviossa eriteltävän viran perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran muuttamisesta samoin kuin viran siirtämisestä samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu, päättää asianomainen virasto. Virkamiesasetuksen 4 §:ssä säädetään, että viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Virkamiesasetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan perustettaessa virka on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy. 

Valtiovarainministeriön virantäytössä noudatettavista periaatteista antaman ohjeen 3 luvun viran muuttamista koskevassa 3.1.-kohdassa todetaan muun muassa, että nimitysmenettelyä käyttämättä toteutettavat virkanimikkeen muutokset perustuvat yleensä tosiasiallisesti tapahtuneeseen viran tehtävien muuttumiseen. Tilanteissa, joissa on kysymys viran organisatorisen aseman nostamisesta tai viran muuttumisesta olennaisesti toiseksi, muutosta ei kuitenkaan voida toteuttaa virkaa muuttamalla, vaan on perustettava virka, joka täytetään tavanomaista nimittämismenettelyä käyttäen. Erilaisissa organisaatiomuutostilanteissa viran nimen ja tehtävien muutokset mahdollistavat henkilöstön siirtämisen joustavasti toisiin tehtäviin. Ohjeen tehtävään määräämistä koskevan 3.2.-kohdan mukaan tehtävään määräämisessä on kyse työnantajan direktio-oikeuteen kuuluvasta, normaalista töiden organisoinnista ja tehtävien järjestelystä. Tehtävään määräämistä rajoittavat vain virkamiehen virkanimike ja kyseistä virkaa koskevat säännökset sekä käytännössä virkamiehen osaaminen. Virkamiehen tehtäviä ei voida tehtävämääräyksellä muuttaa kuitenkaan siten, että kyseessä olisi asiallisesti viran olennainen muuttaminen. Työnantaja voi direktio-oikeutensa rajoissa määrätä, onko tehtävään määräys voimassa määräajan vai toistaiseksi. Virkaan vaadittavia kelpoisuusvaatimuksia ei voi kiertää tehtävään määräyksellä. Menettelyssä noudatetaan avoimuutta, hyvää hallintoa ja soveltuvin osin virantäyttömenettelyn periaatteita. Tämä voi toteutua ainakin siten, että tehtävään halukkaat virkamiehet voivat ilmoittautua asianomaisiin tehtäviin ja ilmoittautuneiden ansioita vertaillaan tasapuolisesti ja objektiivisesti. 

Viran tai virkojen muuttamisessa on huomioitava valtion virkamieslain sille asettamat rajat ja se, että kaikkia muutoksia ei voida tehdä viraston yksipuolisella päätöksellä ja ilman virkamiehen suostumusta. Muutokset edellyttävät ennen päätöksentekoa lähtökohtaisesti myös valtion yhteistoimintalain 4 luvun mukaisia neuvotteluja. Jos organisaatiomuutoksesta seuraa yksiköiden, tehtävien tai virkojen lakkautuksia, on huomioitava myös, mitä esimerkiksi uudelleensijoittamisesta ja –kouluttamisesta säädetään valtion virkamieslaissa ja neuvotteluvelvoitteesta valtion yhteistoimintalain 5 luvussa. Näitä muutostilanteita käsitellään myös valtiovarainministeriön päätöksessä ja ohjeessa muutosturvasta valtionhallinnossa (VN/25890/2020). 

Ehdotetussa uudistuksessa Rikosseuraamuslaitoksen virat sijoitettaisiin ja henkilöstö siirtyisi lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa mukaisiin yksiköihin. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi vastaaviin tehtäviin ja toimipaikkoihin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Edellä tarkoitettu virkojen muuttaminen ja siirtäminen toteutettaisiin virkamieslainsäädännön mukaisesti. 

Organisaatiouudistus kohdistuisi suoranaisimmin Rikosseuraamuslaitoksen keskeisissä johtotehtävissä toimiviin virkamiehiin. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön johtajan ja tehtäväalueen esimiehen, aluejohtajan, arviointikeskuksen johtajan, täytäntöönpanoyksikön johtajan, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtajan, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan ja vankilan johtajan virat lakkaisivat ja kyseisiin virkoihin tai virkasuhteisiin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Viran nimi voitaisiin samalla muuttaa uusia tehtäviä vastaavaksi. Suurin osa virkamiehistä jatkaisi nykyisissä tehtävissään. 

Virkamiesten palkkatason turvaamisesta muutostilanteissa sovelletaansopimuskaudelle 2020–2022 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 11 §:n ja liitteen 1 määräyksiä. 

Ehdotetun 16 §:n 2 momentin mukaan organisaatiouudistuksen toteuttamisen vaiheessa päätökset virkojen muuttamisesta ja henkilöstön sijoittamisesta tekisi ennen lain voimaantuloa pääjohtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen muu virkamies. Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen määräyksellä kyseisiä päätöksiä voisi tehdä esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueen johtaja ja yksikönpäällikkö sekä rikosseuraamuskeskuksen johtaja. 

Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntamäärä ei uudistuksen yhteydessä nousisi, joten organisaatiouudistuksen toteuttamisen edellyttämää Rikosseuraamuslaitoksen virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä virka voitaisiin täyttää haettavaksi julistamatta, jos siihen nimitetään Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Tarkoitus kuitenkin olisi, että perustettavat Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ja rikosseuraamuskeskusten johtajan virat julistettaisiin haettaviksi. Uudet yksikönpäälliköiden tehtävät ja muut uudet asiantuntijatehtävät voitaisiin täyttää joko sisäisellä hakumenettelyllä taikka tehtäviin ilmoittautumismenettelyllä. Jos esimerkiksi nykyisessä organisaatiossa johtotehtävässä toimiva henkilö ei tulisi nimitetyksi tai sijoitetuksi uudessa organisaatiossa hänen nykyistä virkaansa vastaavaan virkaan tai tehtävään, neuvoteltaisiin hänen kanssaan siirtymisestä uuden organisaation mukaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin. Hänen nimikkeensä voitaisiin samalla muuttaa uutta tehtävää vastaavaksi nimikkeeksi. 

7.2  Laki vankeuslain muuttamisesta

1 luku Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta 

4 §.Vankeuden täytäntöönpanon organisaatio. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota koskevat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiosta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (xx/2020).  

8 §.Toimivallan määräytyminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamusalueiden poistuessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä pykälää muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin vankeuslaissa tarkoitettua päätösvaltaa käyttävien rikosseuraamusalueen virkamiesten sijaan päätösvaltaa käyttävistä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehistä. Pykälään tehtäisiin vastaavasti organisaatiouudistuksen mukaiset virkanimikemuutokset, Rikosseuraamuskeskuksen johtajalle säädettäisiin toimivalta ottaa ratkaistavakseen asia, josta päättäminen on uskottu pykälän 1 momentin 5-10 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle sekä muutettaisiin pykälän 1 momentin numerointia. 

9 §.Toimivalta virka-ajan ulkopuolella. Rikosseuraamusalueiden poistuessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä pykälää muutettaisiin siten, että siinä määriteltäisiin rikosseuraamusalueen virkamiesten sijaan ne Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, joilla on toimivalta tehdä pykälässä lähemmin määritellyt päätökset virka-ajan ulkopuolella. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin myös vankilan yksikönpäälliköksi. Päivystävänä virkamiehenä saisi toimia vankilan yksikönpäällikkö. Voimassa olevassa lain mukaan päivystävänä virkamiehenä saa toimia aluejohtaja, arviointikeskuksen johtaja, vankilan johtaja, vankilan toimintojen järjestämisestä vastaava virkamies sekä vankilan järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaava virkamies. Vakiintuneesti päivystävinä virkamiehinä toimivat kuitenkin ainoastaan vankilan johtajat. Säännös muutettaisiin siten vastaamaan käytäntöä. Laajempi sääntely on osoittautunut tarpeettomaksi.  

10 §.Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan ratkaistavat asiat. Pykälää ja sen otsikkoa muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen johdosta. Pykälässä säädetään keskushallintoyksikön pidätystoimivallasta yksittäistapauksessa turvallisuusperustein. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan asiasta päättää seuraamusten vaikuttavuus yksikön päällikkö. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja ratkaisisi pykälässä lähemmin säädetyt asiakokonaisuudet. 

2 luku Täytäntöönpanon aloittaminen 

10 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla.  

Pykälää muutettaisiin myös siten, että muun täytäntöönpanoyksikön virkamiehen toimivalta päättää tuomitun etsintäkuuluttamisesta ja sen peruuttamisesta perustuisi esimiehen määräyksen sijasta Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen määräykseen. 

12 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

3 luku Rangaistusajan laskeminen 

8 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuva täytäntöönpanojohtajan virkanimikkeen muuttaminen täytäntöönpanoyksikön yksikönpäälliköksi. 

9 §.Tarkemmat määräykset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

4 luku Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan 

7 §.Suunnitelman laatimismenettely. Arviointikeskusten lakatessa organisaatiomuutoksen myötä, pykälässä säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen laatimasta rangaistusajan suunnitelmasta arviointikeskuksessa tai muussa täytäntöönpanotoimien aloittamisesta vastaavassa yksikössä laatimisen sijaan. 

11 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Säännökset sijaisen päätöstoimivallasta kumottaisiin tarpeettomana. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla. Päätöstoimivalta voitaisiin antaa asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikön ohella Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätylle muulle asiakasarvioinnin yksikön virkamiehelle. Päätöksenteko keskitettäisiin näin ollen asiakasarvioinnin yksikköön toiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Pykälään jäisi voimassa olevaa lakia vastaavasti mahdollisuus määrätä päätöstoimivalta työjärjestysmääräyksin myös yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikölle. Rangaistusajan suunnitelmaa ja vangin sijoittamista vankilaan koskevat päätökset tehtäisiin kuitenkin pääsääntöisesti asiakasarvioinnin yksikössä. Matkakustannusten korvaamista koskevat päätöstoimivaltasäännökset vastaisivat voimassa olevaa lakia.  

Voimassa olevan säännöksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää niistä avolaitoksista ja avolaitososastoista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla välineillä. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräitä muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.  

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen asetuksenantovalta arviointikeskusten tehtävistä säätämiseksi kumottaisiin ja määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

5 luku Sijoittaminen vankilassa 

9 §.Päätösvalta. Voimassa olevan pykälän mukaan varmuusosaston päiväjärjestyksen vahvistaa aluejohtaja. Säännöstä muutettaisiin siten, että varmuusosaston päiväjärjestyksen vahvistaisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja aluejohtajan viran lakatessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä. Voimassa olevan lain mukaan vangin sijoittamisesta varmuusosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että varmuusosastolle sijoittamisesta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Pykälään tehtäisiin myös muut Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeitä ja työjärjestystä koskevat muutokset. 

6 luku Siirtäminen vankilasta toiseen 

2 §.Siirtäminen avolaitoksesta suljettuun vankilaan. Pykälää muutettaisiin siten, että arviointikeskus muutettaisiin asiakasarvioinnin yksiköksi organisaatiomuutoksen mukaisesti. 

6 §. Siirtämisestä päättäminen. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä rikosseuraamusalueet poistuvat. Näin ollen pykälästä poistettaisiin sääntely siitä, että jos vanki siirretään toiselle rikosseuraamusalueelle, siirto edellyttää vastaanottavan rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtajan tai työjärjestyksessä määrätyn arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimivan virkamiehen suostumuksen.  

Vangin siirtämisestä päättäisi asiakasarvioinnin yksikön yksikönpäällikkö. Rikosseuraamusalueiden ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön poistuessa uuden organisaation myötä kumottaisiin säännös siitä, että Rikosseuraamusalueiden käyttöasteen tasoittamiseksi tapahtuvasta vangin siirtämisestä voi päättää myös Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. 

Voimassa olevan lain mukaan vangin sijoittamisesta varmuusosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Asiasta päättää pääjohtaja. Lain 5 luvun 9 pykälää muutettaisiin siten, että varmuusosastolle sijoittamisesta päättäisi uudessa organisaatiossa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Varmuusosastolle sijoittamista koskevan päätöksen lisäksi tulee tehdä myös tarvittaessa vankilasta toiseen siirtämistä koskeva päätös. Asiantilan selkeyttämiseksi ja päätöstoimivallan yhtenäistämiseksi esitetään pykälään lisättäväksi uusi momentti päätöstoimivallasta vangin siirtämisestä varmuusosastolle. Molemmista päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.  

7 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

7 luku Perushuolto ja asuminen 

7 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan vangin omien vaatteiden käytön rajoittamisesta luvun 2 §:n 2 momentin perusteella päättää aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Voimassa olevan säännöksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tupakoinnin kieltämisestä vankilassa. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiaa. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.  

8 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

8 luku Toimintaan osallistuminen 

14 §.Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeusrangaistusta ja rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettua yhdistelmärangaistusta suorittavan vangin siviilityöluvasta, opintoluvasta ja sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan päätöstoimivalta on turvallisuusjohtajalla. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla olisi päätöstoimivalta edellä mainittujen seikkojen osalta. Pykälään tehtäisiin myös Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen toimivalta päättää pykälässä lähemmin säädetyistä asioista voisi perustua esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.  

15 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

9 luku Vangin omaisuus ja tulot 

1 §. Omaisuuden hallussapito. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos. 

9 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vankilan ulkopuolelta tulevan rahan tai muiden maksuvälineiden käytön rajoittamisesta suljetussa vankilassa päättää aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen päätöstoimivalta rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. Vastaavasti toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen päätöstoimivalta käyttörahan, toimintarahan, palkan ja työmatkakustannusten maksamisesta, toimintarahan suorittamatta jättämisestä ja toimintarahan ja palkan muuttamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. 

10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

10 luku Sosiaali- ja terveydenhuolto 

10 §.Päätösvalta. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana sääntely siitä, että vangin lääkityksestä, tutkimuksesta ja muusta terveydenhuollosta vankilassa päättää Vankiterveydenhuollon yksikön lääkäri ja että hammashuollosta päättää hammaslääkäri. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 2 §:n mukaisesti Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito. Lääkkeiden hallussapidosta päättämistä koskevaa kohtaa ei sen sijaan kumottaisi, koska ilman erillistä säännöstä ei ole selvää, että lääkkeiden hallussapitoa vankilassa koskeva päätös on lääkärin toimivaltaan kuuluva päätös. 

Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan esityksestä Vankiterveydenhuollon yksikön johtajana toimivaa lääkäriä kuultuaan luvun 3 §:ssä tarkoitetusta vankilasta vapauttamisesta hoitoa varten. Asiasta päättää pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiasta. Pykälää muutettaisiin siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla.  

11 luku Vapaa-aika 

8 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Toiminnoista tai turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta myöntää lupa vapaa-ajan toimintaan ja kokoontumiseen perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.  

9 §.Tarkemmat määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

12 luku Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä 

11 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi sekä täsmennettäisiin, että kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta ja avaamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. 

12 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

13 luku Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle 

17 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

19 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

14 luku Poistumislupa 

11 §.Päätösvalta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää poistumisluvasta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta, jos lupaa hakee elinkautista rangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki luvun 2–5 §:n perusteella tai lupaa haetaan muuhun valtioon kuin Suomeen. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen perusteella turvallisuusjohtaja. Esityksen mukaan asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Päätöstoimivaltaan kuuluu myös toimivalta siirtää päätöstoimivalta vankilan yksikönpäällikölle.  

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta tai toiminnoista vastaavan virkamiehen toimivalta päättää poistumisluvasta, sen peruuttamisesta, poistumisluvan aikaistamisesta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. 

12 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

15 luku Vankilan järjestys ja kurinpito 

10 §.Kurinpitoasian käsittely ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano. Pykälästä esitetään kumottavaksi säännös siitä, että jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avolaitoksesta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös arviointikeskuksessa. Arviointikeskukset poistuvat Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä eikä siirtämistä arviointikeskukseen ole myöskään pidetty tarpeellisena.  

16 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan järjestyssäännön vahvistaa aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. 

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

18 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

16 luku Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen 

9 §.Menettely ja päätösten kirjaaminen. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuva Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön muutos Rikosseuraamuslaitokseksi. 

10 §.Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä on oikeus yksittäistapauksessa päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan viran lakatessa Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että yksittäistapauksessa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla tai työjärjestyksessä määrätyllä operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehellä olisi oikeus päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. 

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää erityistarkastuksesta perustuisi esimiesmääräyksen sijasta työjärjestyksen määräykseen. 

17 luku Muun henkilön tarkastaminen 

8 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

18 luku Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö 

8 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

9 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.  

19 luku Ilmoitukset ja tiedon antaminen 

8 §. Tietojen antaminen mielentilatutkimusta suorittavalle yksikölle. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos. 

11 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. 

Pykälään lisättäisiin säännös, mikä mahdollistaisi sen, että luvun 1 §:n mukaisten ilmoitusten ja tietojen antamisesta voisi päättää vankilan yksikönpäällikön tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätyn turvallisuudesta tai toiminnoista vastaavan virkamiehen lisäksi myös operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja tai muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamies. Lisäys mahdollistaisi ilmoitusten ja tietojen antamisen poliisille ja muille viranomaisille tarvittaessa keskitetysti operatiivisen toiminnan vastuualueen toimesta. 

20 luku Muutoksenhaku 

3 §.Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely. Voimassa olevan lain mukaan aluejohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen muiden kuin luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun rangaistusaikaa koskevan päätöksen osalta, jolloin oikaisuvaatimuksen ratkaisee täytäntöönpanojohtaja. Aluejohtajan virka lakkaisi organisaatiouudistuksen yhteydessä ja valtakunnallisen täytäntöönpanoyksikön sijaan asiakasprosessien vastuualueelle perustettaisiin muodollisesta täytäntöönpanosta vastaava täytäntöönpanoyksikkö mitä johtaisi täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikkö. Esityksen mukaan kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen kaikissa 20 luvun 1 §:ssä tarkoitetuissa asioissa. Oikaisuvaatimusten ratkaisemisen keskittäminen on perusteltua organisaatiouudistuksella tavoiteltavan yhdenmukaisuuden vuoksi. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen tehtäviin kuuluisi muun muassa säädösohjaus, oikeudellinen ohjaus ja laillisuusvalvonta. Näin ollen myös oikaisuvaatimusten käsittelyn keskittämien kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle on perusteltua.  

Voimassa olevan lain mukaan, jos kyse on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön pykälässä säädetyistä päätöksistä taikka täytäntöönpanojohtajan rangaistusaikaa koskevasta päätöksestä, taikka pidätystoimivallan nojalla tehdystä päätöksestä, siihen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätöstoimivallassa voimassa olevan lain mukaan olevien asioiden osalta päätöstoimivalta esitetään säädettäväksi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalle. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen, jos kyse on operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan tekemästä päätöksestä taikka päätöksestä, jonka vastuualueen johtaja on tehnyt 1 luvun 8 tai 10 §:ssä tarkoitetun pidätystoimivaltansa nojalla. Tarkoituksena on, että toisen vastuualueen johtajan päätöksestä ei haeta oikaisua toisen vastuualueen johtajalta, vaan oikaisuvaatimuksen ratkaisee tällöin pääjohtaja. Rangaistusaikaa koskevasta päätöksestä sekä täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikön pidätystoimivaltansa nojalla tekemästä päätöksestä olisi mahdollista tehdä oikaisuvaatimus kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtajalle.  

Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta vankilasta vapauttamisesta hoitoa varten. Asiasta päättää pääjohtaja. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että päätöstoimivalta olisi uudessa organisaatiossa Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla. Myös tällaisesta päätöksestä tulee olla muutoksenhakumahdollisuus, kuten muista pykälässä luetelluista päätöksistä. Pykälään tehtäisiin tätä koskeva lisäys.  

Säännöstä muutettaisiin myös oikaisuvaatimuksen toimittamista koskevan sääntelyn osalta vastaamaan oikaisuvaatimuksen käsittelystä ja päätöstoimivallasta sekä virkanimikkeistä esitettyä.  

4 §.Valitus hallintotuomioistuimeen. Voimassa olevan lain mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun aluejohtajan ja täytäntöönpanojohtajan päätökseen sekä luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä aluejohtajan päätös on tehty. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja täytäntöönpanojohtajan päätöksestä valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen. Pykälää muutettaisiin siten, että ainoastaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla. Muutosta haettaisiin kaikissa muutoksenhaun alaisissa päätöksissä ensivaiheessa oikaisuvaatimusmenettelyssä joko Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajalle tai kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtajalle tehtävin oikaisuvaatimuksin. Valitus oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen tehtäisiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Kuten oikaisuvaatimusten käsittelyn keskittämisellä Rikosseuraamuslaitoksessa, myös valitusten käsittelyn keskittämisellä Helsingin hallinto-oikeuteen pyritään yhdenmukaisuuteen organisaatiomuutoksen tavoitteen mukaisesti. Esitys vastaisi yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 37 §:n sekä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 88 §:n osalta esitettyä.  

7 §.Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon. Pykälää muutettaisiin oikaisuvaatimuksen päätöstoimivallan osalta esitetyn mukaisesti. 

21 luku Vapauttaminen 

2 §.Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää rikoslain 2 c luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesta ehdonalaisen vapauttamisen lykkäämisestä ilman vangin suostumusta. Asiasta päättää pääjohtaja. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.  

Pykälään tehtäisiin myös vankilan johtajan virkanimikkeen muuttaminen vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla.  

3 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

7.3  Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta

1 luku Tutkintavankeuden toimeenpanon yleiset periaatteet 

7 §.Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan ratkaistavat asiat. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vankeuslain1 luvun 10 §:ään. 

2 luku Saapuminen vankilaan 

4 §.Tulotarkastus. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos.  

6 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

3 luku Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen 

6 §.Tutkintavangin siirtäminen. Pykälästä esitetään kumottavaksi säännös siitä, että jos tutkintavangin suoritettavaksi tulee vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus, tutkintavanki voidaan siirtää arviointikeskukseen sijoitusvankilan määräämistä varten, koska arviointikeskukset poistuisivat Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Tutkintavankeja ei myöskään siirretä arviointikeskukseen sijoitusvankilan määräämistä varten, joten asialla ei ole käytännön merkitystä.  

9 §. Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää tutkintavangin vaatetuksesta ja toiminnoista vastaavan virkamiehen toimivalta päättää perusruokavaliosta poikkeamisesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. 

10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

4 luku Toiminta 

4 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen toimivalta päättää tutkintavangin osallistumisesta toimintaan ja omasta työstä perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. 

5 luku Tutkintavangin omaisuus ja tulot 

1 §.Omaisuuden hallussapito. Vankeinhoitoviranomainen toimivaltaisena viranomaisena muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa ja esityksen mukaista viranomaisnimikettä Rikosseuraamuslaitos. 

8 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen toimivalta päättää rahan tai maksuvälineiden käytön rajoittamisesta ja rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen. Vastaava muutos tehtäisiin toiminnoista vastaavan virkamiehen taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivan virkamiehen käyttörahan ja toimintarahan maksamisesta päättämisen osalta.  

9 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

6 luku Sosiaali- ja terveydenhuolto 

7 §.Päätösvalta. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana säännös siitä, että tutkintavangin lääkityksestä, tutkimuksesta ja muusta terveydenhuollosta vankilassa päättää Vankiterveydenhuollon yksikön lääkäri ja että hammashuollosta päättää hammaslääkäri. Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 2 §:n mukaisesti Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito. Lääkkeiden hallussapidosta päättämistä koskevaa kohtaa ei sen sijaan kumottaisi, koska ilman erillistä säännöstä ei ole selvää, että lääkkeiden hallussapitoa vankilassa koskeva päätös on lääkärin toimivaltaan kuuluva päätös. Muutos vastaisi vankeuslain 10 luvun 10 §:ään esitettyä. 

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.  

7 luku Vapaa-aika 

6 §.Tarkemmat määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

8 luku Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä 

9 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi sekä täsmennettäisiin, että kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta ja avaamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. 

9 luku Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle 

15 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

17 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

10 luku Vankilan järjestys ja kurinpito 

16 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeiden muutokset. Voimassa olevan lain mukaan järjestyssäännön vahvistaa aluejohtaja. Aluejohtajan viran lakatessa esitetyn organisaatiouudistuksen myötä asiasta päättäisi operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. 

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi.  

18 §.Tarkemmat säännökset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

11 luku Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen 

10 §.Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä on oikeus yksittäistapauksessa päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Asiasta päättää keskushallintoyksikön työjärjestyksen mukaan turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan viran lakatessa esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että yksittäistapauksessa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajalla tai työjärjestyksessä määrätyllä operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehellä olisi oikeus päättää erityistarkastuksen toimittamisesta. Muutos vastaisi vankeuslain 1 luvun 10 §:n osalta estettyä. 

Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen ja operatiivisen toiminnan vastuualueen virkamiehen toimivalta päättää erityistarkastuksesta perustuisi esimiesmääräyksen sijaan työjärjestyksen määräykseen.  

12 luku Muun henkilön tarkastaminen 

8 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

13 luku Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö 

8 §.Päätösvalta. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

9 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

7.4  Laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta

2 luku Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen ja valvotun koevapauden valmistelu 

13 §.Elinkautisvangin koevapauden valmistelu. Arviointikeskukset poistuvat esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Näin ollen kumottaisiin säännös siitä, että arviointikeskuksen on viipymättä toimitettava ehdotuksensa rangaistusajan suunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat ja oma lausuntonsa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle. Pykälään tehtäisiin myös muutoinkin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. 

15 §.Rangaistusajan suunnitelman vahvistaminen. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan vangin rangaistusajan suunnitelman. Suunnitelman vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Esityksen mukaan asiakasprosessien vastuualueen johtaja vahvistaisi elinkautista vankeusrangaistusta suorittavan rangaistusajan suunnitelman. Vastuualueen tehtävänä on muun muassa asiakasarviointi, joten rangaistusajan suunnitelman vahvistaminen asiakasprosessien vastuualueen johtajan toimesta on perusteltua.  

4 luku Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävät, apuvalvoja ja päätöksenteko 

32 §.Päätösvalta. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeutta suorittavan vangin valvottuun koevapauteen sijoittamisesta sekä lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, jos lupa koskee poistumista Suomen valtion alueelta. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja päättää edellä mainituista seikoista. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueen johtaja asiakasarvioinnin ja turvallisen täytäntöönpanon varmistamisen kuuluessa vastuualueen tehtäviin. Pykälään tehtäisiin myös esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat virkanimikkeitä ja työjärjestystä koskevat muutokset. 

5 luku Erinäiset säännökset 

40 §.Muutoksenhaku. Voimassa olevan lain mukaan aluejohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen. Aluejohtajan virka lakkaisi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen myötä. Esityksen mukaan kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja ratkaisisi oikaisuvaatimuksen vankeuslain 20 luvun 3 §:n kohdalla esitetyin perustein.  

Pykälään lisättäisiin selventävänä vankeuslakia vastaavasti säännös siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen, jos kyse on asiakasprosessien vastuualueen johtajan 32 §:n 1 momentin nojalla tekemästä päätöksestä. 

41 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

7.5  Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

6 luku Toimivaltuudet 

30 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Pykälää muutettaisiin myös siten, että muun Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön virkamiehen toimivalta päättää lain 34 §:ssä tarkoitetusta etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta perustuisi esimiehen määräyksen sijasta työjärjestyksen määräykseen. 

9 luku Valvontarangaistus 

58 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

14 luku Muutoksenhaku 

87 §.Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely. Oikaisuvaatimuksen päätösvaltaa ja käsittelyä koskevat muutosesitykset vastaisivat vankeuslain 20 luvun 3 §:n osalta esitettyä. Voimassa olevassa pykälässä säädetään, että Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön muuhun kuin 86 §:n 5 kohdassa tarkoitettuun valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevaan päätökseen ei voi vaatia oikaisua, vaan siitä valitetaan hallinto-oikeuteen, kuten 88 §:ssä säädetään. Säännöstä esitetään kumottavaksi. Lain päätöstoimivaltaa koskevassa 30 §:ssä säädetään täytäntöönpanoyksikön päätöstoimivallan osalta, että täytäntöönpanosta vastaava virkamies vastaa valvontarangaistuksen rangaistusajan laskemisesta ja päättää valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä. Täytäntöönpanosta vastaava tai täytäntöönpanojohtajan määräämä muu Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää myös 34 §:ssä tarkoitetun etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta. Täytäntöönpanoyksikön päätettäväksi ei näin ollen tule valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevan päätöksen lisäksi muutasellaista harkintavaltaa sisältävää hallintopäätöstä, josta tulisi olla muutoksenhakuoikeus. 

88 §.Valitus hallintotuomioistuimeen. Esitys vastaisi vankeuslain 20 luvun 4 §:n osalta sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 37 §:n osalta esitettyä.  

91 §.Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon. Pykälään tehtäisiin vastaavat virkanimikemuutokset kuin oikaisuvaatimuksen päätösvaltaa ja käsittelyä koskevaan pykälään. 

7.6  Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

2 luku Valvontaan sijoittamisen valmistelu 

9 §.Valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelu.  

4 luku Menettelysäännökset ja säilöönotto 

28 §.Vankeudeksi muunnetun valvonta-ajan suorittaminen.  

Nykyisten kolmen erillisen arviointikeskuksen sijaan Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueelle perustetaan asiakasarvioinnin yksikkö. Pykäliin tehtäisiin tästä johtuva arviointikeskuksen muuttaminen asiakasarvioinnin yksiköksi. 

5 luku Päätösvaltaa koskevat säännökset 

29 §.Päätösvalta. Pykälään tehtäisiin esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Voimassa olevan lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan johtajan esityksestä lain 28 §:ssä tarkoitetusta tuomitun sijoittamisesta suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa. Asiasta päättää Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. Organisaatiouudistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja ei ratkaisisi eräin muutoksenhakua ja hallintokantelua koskevin poikkeuksin mitään yksittäistä vankia koskevaa asiasta. Esityksessä ehdotetaan, että asiasta päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja.  

6 luku Erinäiset säännökset 

35 §.Muutoksenhaku. Muutoksenhakua koskevaan säännökseen esitetyt muutokset koskisivat muutoksenhakumenettelyä ja vastaisivat vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin, valvotusta koevapaudesta annettuun lakiin sekä yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettuun lakiin esitettyjä muutoksia.  

37 §.Valitus hallintotuomioistuimeen. Esitys vastaisi vankeuslain 20 luvun 4 §:n osalta sekä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 88 §:n osalta esitettyä.  

38 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksesta johtuen määräystoimivalta säädettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijaan Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

7.7  Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 3 ja 13 § muuttamisesta

3 §.Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliset henkilörekisterit 

13 §.Tietojen käsittelyyn oikeutetut.  

Rekisterinpitäjän tehtävät sijoitettaisiin esitetyssä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksessa kehittämisen ja ohjauksen vastuualueelle. Näin ollen rekisterinpitäjän tehtäviä koskevat lain 3 ja 13 §:ä muutettaisiin siten, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö muutettaisiin säännöksissä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeksi. 

7.8  Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta

4 §. Yksikönpäällikkö. 

5 §. Päätösvalta. 

6 §.Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus.  

9 §. Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. 

10 §. Opiskelijavalinta.  

18 §.Työssäoppiminen.  

21 §. Opiskeluaika. 

22 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. 

23 §.Opiskelun keskeyttäminen 

24 §. Huomautus ja varoitus 

25 §. Koulutuksesta erottaminen 

27 §. Järjestyssääntö 

30 §. Oikaisuvaatimus. 

Koulutuskeskuksen johtajan virkanimike muutettaisiin yksikönpäälliköksi vastaamaan muiden yksiköiden esimiesten virkanimikettä. Vastaavasti Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuen Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö muutettaisiin säännöksissä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeksi. 

7.9  Laki Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 6 ja 11 §:n muuttamisesta

6 §.Potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttaminen. Pykälässä korvattaisiin Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettu –ilmaisu selkeämmällä tutkintavanki-käsitteellä. Säännöstä sovellettaisiin paitsi tutkintavankeihin myös muun lain nojalla vapautensa menettäneen, vankilassa pidettävän henkilön kohteluun, vastaavasti kuten tutkintavankeuslakia tutkintavankeuslain 1 luvun 1 §:n 3 momentin mukaisesti. Pykälään tehtäisiin myös esitetystä Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksesta johtuvat nimikemuutokset. Pykälää muutettaisiin lisäksi siten, että salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa pykälässä määriteltyjen virkamiesten ohella virkamiehille, jotka on määritelty työjärjestyksessä. Esityksessä luovuttaisiin menettelystä, jossa esimies määrää sen keille virkamiehille tietoja voidaan luovuttaa.  

11 §. Tarkastusoikeus. Pykälään tehtäisiin 6 §:ää vastaavasti Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettu –ilmaisun korvaaminen selkeämmällä tutkintavanki -käsitteellä. 

7.10  Laki oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 6 §:n muuttamisesta

25 luku Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen 

6 §. Pykälässä säädetty vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

7.11  Laki rikoslain 2 c luvun 10 §:n muuttamisesta

2 c luku Vankeudesta ja yhdistelmärangaistuksesta  

10 §.Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Lakiin elinkautisvankien vapauttamismenettelystä esitetään vastaavaa muutosta.  

7.12  Laki pakkokeinolain muuttamisesta

2 luku Kiinniottaminen, pidättäminen, vangitseminen ja tutkinta-aresti 

12 h §.Poikkeuslupa ja tutkinta-arestin sisällön muuttaminen. Pykälässä säädetyt vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan virkanimikkeet muutettaisiin esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikön virkanimikkeiksi. Pykälästä poistettaisiin myös tarpeettomana sääntely sijaisen päätöstoimivallasta. Päätöstoimivalta sijaisella on sijaisuutta koskevan määräyksen nojalla. 

12 i §.Velvollisuuksien rikkominen. Pykälässä säädetty yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan virkanimike muutettaisiin yhdyskuntaseuraamustoimiston yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

12 k §. Etsintäkuuluttaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että muusta täytäntöönpanoyksikön toimivaltaisesta virkamiehestä määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä esimiesmääräyksen sijaan.  

4 luku Yhteydenpidon rajoittaminen 

4 §. Yhteydenpidon rajoittamisesta päättäminen. Tutkinta-vankeuteen liittyvästä yhteydenpidon rajoittamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Yhteydenpidon rajoittamisesta voi ennen tuomioistuimen ratkaisua väliaikaisesti päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen esityksestä vankilan johtaja tai, jos tutkintavanki on sijoitettu poliisin säilytystilaan, pidättämiseen oikeutettu virkamies. Vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin vankilan yksikönpäälliköksi. 

11 luku Erinäiset säännökset 

4 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Määräyksen antamisesta päättäisi jatkossakin Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja. 

7.13  Laki haastemieslain 6 §:n muuttamisesta

6 §.Muut tiedoksiantoon oikeutetut. Haastemieslain 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vankilanjohtaja tai vankilanjohtajan määräämä vankilan virkamies ovat oikeutettuja suorittamaan haastamisen ja tiedoksiannon niin kuin haastemies silloin, kun viranomainen sitä pyytää ja haastettava tai tiedoksiannon vastaanottaja on vanki. Säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että haastamisen ja tiedoksiannon voisi suorittaa Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Haastamiseen ja tiedoksiantoon oikeutettujen virkamiesten alaa laajennettaisiin lisäämällä mahdollisuus määrätä asiasta rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä. Voimassa oleva säännös on osoittautunut käytännössä liian kapea-alaiseksi. 

7.14  Laki elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta

1 §.Hakemus 

3 §.Asian käsittely Helsingin hovioikeudessa 

5 §.Oikeusapu 

9 §.Ehdonalaisen vapauttamisen täytäntöönpanokielto 

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan esitetyn Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. Tehtävien hoidosta määrättäisiin Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä.  

7.15  Laki Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

6 §.Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Pykälässä säädetty vankilan johtajan virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä vankilan yksikönpäällikön virkanimikkeeksi. 

7.16  Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Vapausrangaistuksen täytäntöönpano

5 e §. 

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano

9 a §.Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun siirtämisen edellytykset 

9 b §.Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa 

9 e §.Suomessa tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa 

9 f §.Toisessa Pohjoismaassa päätetty muutos, muuntaminen ja kumoaminen 

Yhteisiä säännöksiä 

24 §.  

26 §.  

27 §. 

28 §. 

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.  

7.17  Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 51 ja 64 § muuttamisesta

51 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. 

64 §.Vapaudenmenetysajan vähentäminen. Pykälässä säädetty rikosseuraamusalueen täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle. 

7.18  Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 54 ja 67 § muuttamisesta

54 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle. 

67 §.Vapaudenmenetysajan vähentäminen. Aluevankilan täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen virkanimike muutettaisiin Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanosta vastaavaksi virkamieheksi. 

7.19  Laki tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 §.Toimivaltainen viranomainen 

5 §.Väliaikainen säilöönotto 

10 §.Kielet ja käännökset 

19 §. Muutoksenhaku 

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.  

7.20  Laki valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 §.Toimivaltainen viranomainen 

4 §.Edellytykset pyynnön vastaanottamiselle 

6 §.Valvonnan siirtoa koskevan pyynnön täytäntöönpano 

8 §.Kielet ja käännökset 

9 §.Edellytykset pyynnön lähettämiselle 

11 §.Kielet ja käännökset 

13 §.Oikeus avustajaan ja puolustajaan 

14 §.Muutoksenhaku 

Pykälissä säädetty toimivalta muutettaisiin kuulumaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön sijasta Rikosseuraamuslaitokselle.