YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA
EUROOPAN HYBRIDIUHKIEN TORJUNNAN OSAAMISKESKUKSESTA
Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajat (jäljempänä "osallistujat"), jotka
palauttavat mieliin Brysselissä 6 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan komission ja korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ”Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet”, jossa Euroopan unionin ("EU") jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan ”hybridiuhkien torjunnan” osaamiskeskuksen perustamista,
palauttavat mieliin Varsovassa 8 päivänä heinäkuuta 2016 allekirjoitetun Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan komission puheenjohtajan ja Pohjois-Atlantin liiton ("Nato") pääsihteerin yhteisen julistuksen, jossa korostetaan EU:n ja Naton sekä EU:n jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten tarvetta tehostaa hybridiuhkien torjuntakykyään, ja
palauttavat mieliin yhteiset ehdotukset EU:n ja Naton yhteisen julistuksen täytäntöönpanosta, jotka Euroopan unionin neuvosto ja Pohjois-Atlantin neuvosto hyväksyivät 6 päivänä joulukuuta 2016 ja joissa kannustetaan EU:ta ja Natoa samoin kuin EU:n jäsenvaltioita ja Naton liittolaisia osallistumaan vuonna 2017 perustettavan ”Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen” työhön,
ovat saavuttaneet seuraavan yhteisymmärryksen:
1 kappale
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen
Osallistujat toteavat, että Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (jäljempänä ”keskus”) on määrä perustaa Helsinkiin, Suomeen, tämän yhteisymmärryspöytäkirjan 2 kappaleen mukaisesti.
2 kappale
Oikeushenkilöllisyys
Keskuksen on tarkoitus saada Suomen tasavallassa kansallinen oikeushenkilöllisyys ja kelpoisuus suorittaa tehtäviään. Keskuksella on määrä olla Suomen tasavallan alueella kansallisen lainsäädännön perusteella sellainen oikeuskelpoisuus, joka on tarpeen keskuksen tehtävien suorittamiseksi täysimittaisesti ja joka annetaan sille Suomen tasavallan lainsäädännöllä.
3 kappale
Tarkoitus ja tehtävät
1. Keskuksen on määrä käyttää osallistujien luovuttamia henkilöstö- ja muita resursseja ("keskuksen henkilöstö") ja toimia asiantuntijakeskittymänä, joka tukee osallistujien yksilöllisiä ja yhteisiä pyrkimyksiä parantaa hybridiuhkien torjuntaan liittyvää siviili- ja sotilassuorituskykyään ja valmiuttaan sekä hybridiuhkien sietokykyään keskittyen erityisesti Euroopan turvallisuuteen. Tarkoituksena on, että keskus tarjoaa tätä yhteistä asiantuntemusta ja kokemusta kaikkien osallistujien sekä EU:n ja Naton hyödyksi.
2. Keskuksen on tarkoitus noudattaa työssään laaja-alaista, monikansallista, monialaista ja tutkimustietoon perustuvaa lähestymistapaa.
3. Tarkoituksensa saavuttamiseksi keskuksen on määrä
a) kannustaa osallistujia, EU:ta ja Natoa strategisen tason vuoropuheluun ja neuvotteluun keskenään;
b) tutkia ja analysoida hybridiuhkia ja niiden torjuntamenetelmiä;
c) kehittää oppijärjestelmiä, antaa koulutusta ja järjestää harjoituksia, joiden tarkoituksena on tehostaa osallistujien yksilöllisiä valmiuksia sekä osallistujien, EU:n ja Naton keskinäistä yhteistoimintakykyä hybridiuhkien torjunnassa;
d) toimia yhdessä eri ammattialoja ja tieteenaloja monipuolisesti edustavien, sekä valtiollisten että valtioista riippumattomien, asiantuntijoiden kanssa ja kutsua näitä vuoropuheluun; ja
e) osallistaa toimintaansa sellaisia sidosyhteisöjä tai toimia yhteistyössä sellaisten sidosyhteisöjen kanssa, jotka keskittyvät erityisiin yhdessä tai erikseen mahdollisesti hybridiuhkia muodostaviin toimintoihin, menetelmiin tietämyksen hankkimiseksi näiden toimintojen luonteesta sekä keinoihin sopeuttaa organisaatioita käsittelemään hybridiuhkia nykyistä tehokkaammin.
4 kappale
Toimielimet
1. Keskuksen toimielimet ovat johtokunta ja sihteeristö. Sihteeristöä johtaa johtaja.
2. EU:n ja Naton henkilöstön edustajia on määrä kutsua osallistumaan keskuksen toimintaan, mukaan lukien osallistuminen johtokunnan kokouksiin, kuitenkin siten, etteivät Nato ja EU ole keskuksen osallistujia eikä kummallakaan ole äänioikeutta johtokunnassa.
5 kappale
Johtokunta
1. Johtokunta koostuu osallistujien edustajista, ja sen tehtävänä on
a) nimittää keskuksen johtaja;
b) valita johtokunnan puheenjohtaja, joka toimii johtokunnan kokousten puheenjohtajana, kolmen (3) vuoden toimikaudeksi:
c) määrittää keskuksen toimintaperiaatteet ja hyväksyä sen työohjelma;
d) hyväksyä keskuksen talousarvio ja tilinpäätös johtajan ehdotuksen perusteella;
e) hyväksyä 7 kappaleessa tarkoitetut vuosittaiset osallistumismaksut;
f) hyväksyä uusien osallistujien ottaminen keskukseen 11 kappaleen mukaisesti;
g) tehdä päätöksiä ja antaa sisäisiä määräyksiä yleisistä teknisistä, taloudellisista ja hallinnollisista asioista, mukaan lukien sisäiset turvallisuussäännöt, liitettäväksi tähän yhteisymmärryspöytäkirjaan täydentävinä asiakirjoina, kuten liitteinä ja lisäyksinä, jotka ovat erottamaton osa yhteisymmärryspöytäkirjaa;
h) hyväksyä ohjeita, jotka voivat olla tarpeen keskuksen ja sen toimielinten toiminnan kannalta; ja
i) hyväksyä keskuksen työjärjestys ja muuttaa sitä.
2. Päätökset tehdään läsnä olevien ja äänestävien johtokunnan jäsenten konsensuksella, jollei tässä yhteisymmärryspöytäkirjassa tai työjärjestyksessä toisin määrätä. Konsensukseksi katsotaan se, että kaikki osallistujat äänestävät ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan tai pidättyvät äänestämästä. Jotta päätös hyväksyttäisiin, ehdotusta puoltavia ääniä on oltava vähintään yksi. Jos ehdotusta vastustetaan yhdellä äänellä, päätöstä ei hyväksytä konsensuksella.
6 kappale
Sihteeristö
Sihteeristön, jota johtaa johtaja, on tarkoitus muodostua keskuksen henkilöstöstä. Sihteeristö
a) hoitaa keskuksen hallintoa ja tavanomaisia tehtäviä: koulutusta, harjoituksia, neuvontaa, tutkimusta ja teknologiaa;
b) ylläpitää ja hallinnoi keskuksen verkkosivuja;
c) analysoi ja koordinoi keskukselle merkityksellistä sidosyhteisöjen toimintaa;
d) valmistelee ja järjestää johtokunnan kokoukset; ja
e) toimii yhteistyössä osallistujien, EU:n ja Naton kanssa ja pitää yhteyttä näihin.
7 kappale
Resurssit
1. Keskuksen määrärahat, joiden on määrä kattaa osallistumiseen liittyvät kulut käytettävissä olevien varojen mukaan sekä sovellettavien säädösten ja määräysten mukaisesti, voivat koostua seuraavista:
a) vuosittaiset osallistumismaksut
b) vapaaehtoiset maksut.
2. Suomi vastaa keskuksen toimitilojen ylläpitoon liittyvistä kuluista, kuten toimitilojen vuokrista ja ulkoisen turvallisuuden kuluista.
3. Osallistujat ja osallistumaan kutsutut kansainväliset järjestöt voivat antaa keskukselle muita resursseja ja luontoissuorituksia, kuten henkilöstöä, käytettävissä olevien varojen mukaan sekä sovellettavien säädösten ja määräysten mukaisesti.
4. Osallistujan antamaan henkilöstöön tai osallistumaan kutsuttujen kansainvälisten järjestöjen antamaan tukeen liittyvät ehdot määritetään tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa täydentävissä asiakirjoissa, kuten liitteissä ja lisäyksissä, jotka ovat erottamaton osa yhteisymmärryspöytäkirjaa.
8 kappale
Turvallisuus
1. Keskuksen ulkoisesta turvallisuudesta vastaa Suomen tasavalta.
2. Keskuksen toimitilojen sisäisestä turvallisuushallinnosta, kuten vierailuista, turvallisuusselvityksistä ja tietoturvallisuudesta, vastaa johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö johtokunnan hyväksymien keskuksen turvallisuusmääräysten mukaisesti toimien.
3. Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti tai keskuksen toiminnan yhteydessä tallennettavaan, käsiteltävään, tuotettavaan, siirrettävään tai vaihdettavaan turvallisuusluokiteltuun tietoon sovelletaan ehtoja, joista määrätään kulloinkin sovellettavissa tällaisen tiedon turvallisuutta ja suojaamista koskevissa järjestelyissä.
4. Keskuksen sisäisissä turvallisuussäännöissä määrätään yleiset vähimmäisvaatimukset keskuksessa käsiteltävän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tapauksen mukaan. Jos nämä säännöt ovat ristiriidassa mahdollisen tietoa koskevan sopimuksen kanssa tai antavat heikomman suojan kuin tämä sopimus, noudatetaan sopimuksen ehtoja.
9 kappale
Riitojen ratkaiseminen
Osallistujat aikovat ratkaista tämän yhteisymmärryspöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat yksinomaan neuvotteluteitse, saattamatta tällaisia riitoja kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen tai kolmannen osapuolen ratkaistavaksi.
10 kappale
Allekirjoittaminen ja voimaantulon ajankohta
1. Tämä yhteisymmärryspöytäkirja on aluksi avoinna allekirjoittamista varten Itävallan tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Viron tasavallan, Suomen tasavallan, Ranskan tasavallan, Saksan liittotasavallan, Italian tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Norjan kuningaskunnan, Puolan tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille.
2. Yhteisymmärryspöytäkirjan on tarkoitus tulla voimaan sinä päivänä, jona viisi (5) tämän kappaleen 1 kohdassa lueteltua valtiota, mukaan lukien Suomen tasavallan hallitus, on allekirjoittanut sen. Sihteeristö ilmoittaa voimaantulopäivän kyseisille allekirjoittajille.
3. Kunkin sellaisen 1 kohdassa luetellun valtion osalta, joka allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan sen voimaantulon jälkeen, yhteisymmärryspöytäkirja tulee voimaan allekirjoituspäivänä.
11 kappale
Uudet osallistujat
1. Yhteisymmärryspöytäkirjan tultua voimaan johtokunta voi yksinkertaisella enemmistöllä tehdyllä päätöksellä kutsua sellaisen valtion hallituksen, jota ei luetella 10 kappaleen 1 kohdassa ja joka on EU:n tai Naton jäsen, osallistumaan yhteisymmärryspöytäkirjan mukaiseen yhteistyöhön.
2. Jos tämän kappaleen 1 kohdan mukaisesti kutsuttu valtion hallitus päättää osallistua, sen tulee ilmoittaa sihteeristölle aikomuksestaan osallistua. Tällaisen valtion osalta yhteisymmärryspöytäkirjan on tarkoitus tulla voimaan ja kyseisestä valtiosta on tarkoitus tulla osallistuja sinä päivänä, jona sihteeristö vastaanottaa sen ilmoituksen.
12 kappale
Muutokset
Tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa voidaan milloin tahansa muuttaa osallistujien yksimielisellä kirjallisella suostumuksella. Sihteeristö ilmoittaa osallistujille muutoksen voimaantulon ajankohdan.
13 kappale
Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä yhteisymmärryspöytäkirja tehdään toistaiseksi.
2. Osallistuja voi irtisanoa yhteisymmärryspöytäkirjan milloin tahansa, mutta sen tulisi pyrkiä ilmoittamaan irtisanomisesta kirjallisesti kolme (3) kuukautta etukäteen sihteeristölle, joka antaa ilmoituksen välittömästi tiedoksi muille osallistujille; tällöin kuitenkin 8 kappaleen mukaiset sitoumukset pysyvät voimassa myös yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolon päättämisen tai osallistujan irtisanoutumisen jälkeen.
14 kappale
Voimassaolon päättäminen
1. Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolo voidaan päättää, jos milloin tahansa sen voimaantulon jälkeen osallistujia on vähemmän kuin neljä (4) tai jos Suomen tasavalta päättää lopettaa osallistumisensa.
2. Jos yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolo päätetään, osallistujille annetaan voimassaolon päättämisilmoituksesta lukien kuusi (6) kuukautta aikaa saattaa päätökseen yhteisymmärryspöytäkirjan mukaiset toiminnat, jotka ovat olleet meneillään voimassaolon päättämisen ajankohtana; tällöin kuitenkin 8 kappaleen mukaiset sitoumukset pysyvät voimassa myös yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolon päättämisen tai osallistujan irtisanoutumisen jälkeen.
15 kappale
Suhde kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen
1. Tämä yhteisymmärryspöytäkirja ei luo kansainväliseen oikeuteen tai osallistujien lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia tai velvoitteita.
2. Yhteisymmärryspöytäkirjaa ei voi kirjata Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
Tämä yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitetaan [...ssa] [... päivänä ...kuuta 2017] yhtenä alkuperäiskappaleena englannin kielellä. Yhteisymmärryspöytäkirjan alkuperäiskappaleen tallettaa sihteeristö, joka toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin osallistujalle.
Itävallan tasavallan hallituksen puolesta
Tanskan kuningaskunnan hallituksen puolesta
Viron tasavallan hallituksen puolesta
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
Ranskan tasavallan hallituksen puolesta
Saksan liittotasavallan hallituksen puolesta
Italian tasavallan hallituksen puolesta
Latvian tasavallan hallituksen puolesta
Liettuan tasavallan hallituksen puolesta
Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen puolesta
Norjan kuningaskunnan hallituksen puolesta
Puolan tasavallan hallituksen puolesta
Espanjan kuningaskunnan hallituksen puolesta
Ruotsin kuningaskunnan hallituksen puolesta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen puolesta
Amerikan yhdysvaltojen hallituksen puolesta