1  Lakiehdotuksen perustelut

1 §.Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Pykälässä säädettäisiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (hybridiosaamiskeskus). Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2017 allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se kuvastaa osapuolten poliittista tahtoa perustaa keskus Suomeen.  

Yhteisymmärryspöytäkirjassa todetaan, että hybridiosaamiskeskus on määrä perustaa Helsinkiin. Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaan hybridiosaamiskeskuksella tulee olemaan Suomessa Suomen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllisyys ja sellainen oikeuskelpoisuus, joka mahdollistaa keskuksen tehtävien hoitamisen täysimittaisesti.  

Hybridiosaamiskeskusta ei ole perustettu kansainvälisenä järjestönä sitovalla kansainvälisellä sopimuksella. Sen vuoksi sen oikeushenkilöllisyydestä ja -kelpoisuudesta Suomessa on tarpeen säätää lailla. Verrannollisella tavalla on toimittu säädettäessä erityislaki integroidun kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (ICOS ERIC) oikeushenkilöllisyydestä ja verovapaudesta Suomessa (1393/2015). Myös Pohjoismaisen projektivientirahaston (NOPEF) asemaa Suomessa on säännelty erillislailla (363/2000). Lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivasta Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin asemasta on säädetty asetuksella (630/1982). 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hybridiosaamiskeskuksen keskeisistä tavoitteista ja tehtävistä. Keskuksen tavoitteena on tarjota ja koota yhteen asiantuntemusta ja kokemusta sen toimintaan osallistuvien valtioiden ja yhteistyökumppanien hybridiuhkiin liittyvien uhkien vastustamiseksi. Hybridiosaamiskeskuksen tehtävänä on parantaa osallistujien hybridiuhkien torjuntaan liittyvää siviili- ja sotilassuorituskykyään ja valmiuttaan sekä hybridiuhkien sietokykyään erityisesti Euroopan turvallisuuteen liittyen.  

Ehdotettu sääntely vastaisi asiallisesti sitä, mitä yhteisymmärryspöytäkirjassa on keskuksen tarkoituksesta ja tehtävistä sovittu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa keskuksen tehtävät rajataan hybridiuhkien ja niiden torjuntamenetelmin tutkimukseksi ja analysoimiseksi, koulutukseksi, konsultoinniksi sekä käytännön harjoitusten järjestämiseksi. Tarkoituksena olisi toimia myös yhdessä eri ammattialoja ja tieteenaloja edustavien asiantuntijoiden ja sidosyhteisöjen kanssa.  

Tarkoituksensa saavuttamiseksi keskuksen on määrä kannustaa osallistujia, EU:ta ja Natoa strategisen tason vuoropuheluun ja neuvotteluun keskenään, tutkia ja analysoida hybridiuhkia ja niiden torjuntamenetelmiä, kehittää menetelmiä, antaa koulutusta ja järjestää harjoituksia, joiden tarkoituksena on tehostaa osallistujien yksilöllisiä valmiuksia sekä osallistujien, EU:n ja Naton keskinäistä yhteistoimintakykyä hybridiuhkien torjunnassa, toimia yhdessä eri ammattialoja ja tieteenaloja monipuolisesti edustavien, sekä valtiollisten että valtioista riippumattomien, asiantuntijoiden kanssa ja kutsua näitä vuoropuheluun ja osallistaa toimintaansa sellaisia sidosyhteisöjä tai toimia yhteistyössä sellaisten sidosyhteisöjen kanssa, jotka keskittyvät erityisiin yhdessä tai erikseen mahdollisesti hybridiuhkia muodostaviin toimintoihin, menetelmiin tietämyksen hankkimiseksi näiden toimintojen luonteesta sekä keinoihin sopeuttaa organisaatioita käsittelemään hybridiuhkia nykyistä tehokkaammin. 

Hybridiosaamiskeskus ei olisi viranomainen, vaikka se olisi julkinen oikeushenkilö. Hybridiosaamiskeskukselle ei annettaisi perustuslain 124 §:n mukaisesti julkisia hallintotehtäviä, minkä vuoksi hallinnon yleislait, kuten hallintolaki (434/2003) tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999), eivät tulisi sovellettaviksi keskuksen toiminnassa. Hybridiosaamiskeskus ei myöskään tekisi yksityistä henkilöä koskevia hallinnollisia päätöksiä. 

2 §.Oikeudellinen asema. Pykälän 1 momentin mukaan hybridiosaamiskeskus olisi julkinen oikeushenkilö. Sillä olisi Suomessa tehtäviensä suorittamista ja tarkoitustaan varten oikeuskelpoisuus. Hybridiosaamiskeskukseen sovellettaisiin Suomen lainsäädäntöä, ellei tässä laissa toisin säädettäisi. 

Pykälän 2 momentin mukaan hybridiosaamiskeskus voisi tehdä sopimuksia, hankkia, omistaa ja luovuttaa kiinteää sekä irtainta omaisuutta ja olla oikeudenkäynnin osapuoli. Hybridiosaamiskeskuksen puhevaltaa Suomessa käyttäisi sen johtaja ja sen kotipaikka olisi Helsinki. 

Yhteisön, organisaation tai vastaavan oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla. Suomessa ei ole kansainvälisten järjestöjen oikeushenkilöllisyyttä koskevaa yleistä lainsäädäntöä. Kansainvälisten järjestöjen oikeushenkilöllisyydestä ja oikeustoimikelpoisuudesta säädetään yleensä blankettilailla, jolla saatetaan voimaan kyseessä olevan järjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset, mukaan lukien kyseisen järjestön oikeushenkilöllisyyttä koskeva määräys. 

3 §.Keskuksen toimielimet ja henkilöstö. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi keskuksen johtokunnasta. Kutakin yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolta edustaisi jäsen johtokunnassa. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitti 11 päivänä huhtikuuta 2017 yhdeksän valtiota Suomi mukaan lukien. Myös myöhemmin hybridiosaamiskeskuksen liittyvät osapuolet saavat edustajansa johtokuntaan. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskusta johtaisi johtokunnan valitsema johtaja. Samassa momentissa säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskuksella olisi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.  

Hybridiosaamiskeskukseen palkattavan henkilön nuhteettomuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi henkilöstä voitaisiin tehdä turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitettu henkilöturvallisuusselvitys tai hankkia sitä vastaava lähettävän valtion tai organisaation turvallisuusselvitystodistus siten kuin osapuolten, EU:n ja Naton välisissä tietoturvallisuussopimuksissa on sovittu. 

Hybridiosaamiskeskukseen työsuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin Suomen työlainsäädäntöä ja työsopimuslakia (55/2001). Vastaavasti Suomeen lähetettyihin hybridiosaamiskeskuksessa työskenteleviin työntekijöihin sovellettaisiin työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia (447/2016). Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaan osallistujat, EU:n tai Naton henkilöstön antamiseen liittyvät ehdot määritetään yhteisymmärryspöytäkirjaa täydentävissä asiakirjoissa, kuten liitteissä ja lisäyksissä, jotka ovat erottamaton osa yhteisymmärryspöytäkirjaa. 

4 §.Johtokunnan tehtävät. Pykälässä säädettäisiin hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan tehtävistä. Johtokunta olisi hybridiosaamiskeskuksen ylin päättävä elin. Johtokunnan tehtävistä on sovittu yhteisymmärryspöytäkirjassa. Sen tehtävänä olisi muun muassa johtaa ja valvoa hybridiosaamiskeskuksen toimintaa, hyväksyä vuosittaiset osallistumismaksut ja hybridiosaamiskeskuksen vuotuinen talousarvio sekä vahvistaa tilinpäätös. 

5 §.Hybridiosaamiskeskuksen lainkäytöllinen koskemattomuus. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan hybridiosaamiskeskukselle säädettäväksi Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus. Hybridiosaamiskeskus voisi yksittäistapauksessa kuitenkin luopua koskemattomuudesta.  

Lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat määräykset ovat tavanomaisia kansainvälisessä käytännössä esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen perustamis- tai isäntämaasopimuksissa ja niillä pyritään turvaamaan järjestön toimintaa. Lainkäytöllisen koskemattomuuden säätäminen on perusteltua ottaen huomioon hybridiosaamiskeskuksen toiminta ja tehtävät liittyen hybridiuhkiin. Hybridiosaamiskeskuksen toiminta on myös monin tavoin verrannollinen kansainvälisen järjestön toimintaan. Sen toimintaan osallistuvat valtioiden hallitusten edustajat ja toiminta rahoitetaan osallistuvien maiden osallistumismaksuilla. 

Hybridiosaamiskeskuksella olisi koskemattomuus kaikkeen lainkäyttöön nähden Suomessa. Lainkäytöllinen koskemattomuus merkitsisi hybridiosaamiskeskuksen ja sen omaisuuden vapautusta kaikesta, lähinnä siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä. Koskemattomuus on riippumaton omaisuuden sijaintipaikkaan tai haltijaan nähden Suomen valtion alueella. Hybridiosaamiskeskus voisi yksittäistapauksessa nimenomaisesti luopua lainkäytöllisestä koskemattomuudesta. Luopuminen ei kuitenkaan koskisi täytäntöönpanotoimia, vaan niistä luopuminen edellyttäisi erillistä päätöstä.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskuksen tilat ja omaisuus olisivat vapautetut myös pakkotoimista Suomessa. Käytännössä hybridiosaamiskeskuksen toimitiloihin ei voisi kohdistaa Suomen lainsäädännössä tarkoitettuja turvaamistoimia, kuten takavarikkoa. Hallinnollisista pakkotoimista vapautus koskisi esimerkiksi uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetyn uhkasakon määräämistä.  

6 §.Hybridiosaamiskeskuksen toimitilat. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskuksen toimitilat olisivat loukkaamattomat ja johtajan välittömässä valvonnassa. Myös toimitilojen loukkaamattomuutta suojaava määräys on yleinen kansainvälisten järjestöjen isäntämaasopimuksissa. Hybridiosaamiskeskuksen osalta vastaavantyyppisen säännöksen sisällyttämistä kansalliseen lakiin on pidetty tarpeellisena keskuksen toiminnan luonteen vuoksi. On todennäköistä, että hybridiosaamiskeskuksen tiloissa käsiteltäisiin myös salassa pidettäviä tietoja, joiden käsittelystä sovittaisiin tietoja luovuttavien tahojen kanssa erikseen.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että johtaja vastaisi hybridiosaamiskeskuksen turvallisuudesta keskuksen toimitiloissa. Virkamiehellä tai muulla Suomessa julkista valtaa käyttävällä henkilöllä olisi pääsy hybridiosaamiskeskuksen toimitiloihin virkatehtäviensä suorittamiseksi ainoastaan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön nimenomaisella suostumuksella. Tästä huolimatta tilanteessa, jossa nopeat suojelutoimet olisivat tarpeen, kuten tulipalon tai muun hätätilan sattuessa, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi kuitenkin oikeus ryhtyä kohtuulisiin toimenpiteisiin suojellakseen keskuksen henkilökuntaa ja toimitiloja. 

Loukkaamattomuutta koskevia säännöksiä täydentäisi 4 momentti, jossa säädettäisiin, että Suomen toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oikeus ryhtyä kohtuullisessa määrin suojelemaan hybridiosaamiskeskuksen toimitiloja tunkeutumiselta tai vahingolta sekä estämään sen rauhan häiritsemisen tai sen arvon loukkaamisen. Hybridiosaamiskeskus ja viranomaiset voisivat tehdä tarkoituksenmukaista yhteistyötä turvallisuutta koskevissa asioissa esimerkiksi valmistellessaan sisäisiä turvallisuusmääräyksiään ja -menettelyjään. Hybridiosaamiskeskus voisi neuvotella asianomaisten Suomen viranomaisten kanssa varmistaakseen turvallisuustoimintojen mahdollisimman tehokkaan ja toimivan suorittamisen. 

7 §.Arkiston loukkaamattomuus. Hybridiosaamiskeskuksen toiminta huomioon ottaen, keskuksen arkisto olisi syytä säätää loukkaamattomaksi. Kaikki hybridiosaamiskeskukselle kuuluva tai sen hallussa oleva tieto sen muodosta riippumatta olisi loukkaamatonta Suomessa. Kyse voi olla esimerkiksi asiakirjoista, valokuvista ja tallenteista. Suomen alueella hybridiosaamiskeskuksen arkisto olisi loukkaamaton muuallakin kuin keskuksen tiloissa. Loukkaamattomuus käsittäisi sekä julkisen että salassa pidettävän tiedon.  

8 §.Viestintä. Kaikki hybridiosaamiskeskuksen toimintaa koskevat keskukselle tai sen henkilöstölle osoitetut tai näiden lähettämät viestit olisivat loukkaamattomia. Niitä ei saisi ennakkotarkastaa eikä niiden yksityisyyteen saisi muutoinkaan puuttua.  

9 §.Verovapaus. Pykälässä säädettäisiin hybridiosaamiskeskuksen verovapaudesta välittömien verojen osalta. Kansainvälisille järjestöille myönnetään tyypillisesti toimintansa osalta vapautus sijaintivaltionsa verotuksesta. Jos perustumistapana on kansainvälinen järjestö, otetaan verovapaudesta yleensä määräys joko perustamissopimukseen tai järjestön ja isäntävaltion väliseen isäntämaasopimukseen. Edellä 1 §:n perustelujen yhteydessä mainitun NOPEF:n osalta verovapaudesta on säädetty tuloverolain (1535/1992) 20 § 1 momentin 1-kohdassa. Myös hybridisaamiskeskuksen osalta vapautus olisi tarkoituksenmukainen ja siitä säädettäisiin tässä hybridiosaamiskeskusta koskevassa laissa, johon on koottu keskuksen toiminnan kannalta tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet.  

10 §.Sosiaaliturva. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että johtaja ja hybridiosaamiskeskuksen henkilöstö, jotka kuuluvat lähettävän valtion tai organisaation sosiaaliturvajärjestelmään, eivät kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan. Lähettämisajan arvioidaan olevan 2–4 vuotta. Sinä aikana hybridiosaamiskeskukseen lähetty johtaja tai henkilöstö ei siten kuuluisi Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan, tapaturma- ja ammattitautivakuutukseen eikä Suomen työeläkejärjestelmään.  

EU/ETA-valtioista hybridiosaamiskeskukseen lähetettyyn johtajaan ja henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sovellettavasta lainsäädännöstä säädetään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (jäljempänä EU-asetus) 11 artiklan 3 kohdan b alakohdassa, jonka mukaan virkamies on sen jäsenvaltion lainsäädännön alainen, johon hänen työnantajanaan toimiva hallinto kuuluu. EU-asetuksen perusteella määräytyy lähetettyyn johtajaan tai muuhun lähetettyyn henkilöstöön sovellettava lainsäädäntö eläkkeiden, äitiys- ja vastaavien isyysetuuksien, sairausetuuksien, työtapaturmien ja ammattitautien, työttömyysetuuksien ja perhe-etuuksien osalta. Lähettävän valtion lainsäädännön soveltamisen kestoa ei ole rajoitettu.  

Yhdysvalloista lähetettyyn henkilöstään sovelletaan Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehtyä sosiaaliturvasopimusta (SopS 85–85/1992). Sopimuksen 4 artiklan 6 (b) kappaleen perusteella sopimusvaltion kansalaiset, jotka ovat tämän sopimusvaltion palveluksessa toisen sopimusvaltion alueella, kuuluvat vain ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen. Sopimuksen perusteella Yhdysvalloista lähetetty ja Suomessa työskentelevä virkamies on suljettu Suomen kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän sekä sairaus- ja vanhempainvakuutuksen ulkopuolelle. Yhdessä ehdotetun pykälän 1 momentin kanssa tämä merkitsee sitä, että Yhdysvalloista hybridiosaamiskeskukseen lähetetyt henkilöt olisivat Suomen sosiaaliturvan ulkopuolella.  

Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (1573/1993) säädetään siitä, milloin henkilöön sovelletaan siinä tarkoitettua asumisperusteita sosiaaliturvaa. Lain 10 §:n mukaan vieraan valtion kansalaiseen ei sovelleta laissa lueteltua sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos hän Suomessa toimii muun muassa valtioiden välisessä järjestössä. Tämän säännöksen perusteella Euroopan unionin toimielinten palveluksessa, esimerkiksi unionin ulkosuhdehallinnon palveluksessa oleviin, ei sovelleta Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä.  

Sen sijaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain säännöksillä ei suljeta asumisperusteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle muita vieraan valtion palveluksessa olevia kuin diplomaattisena edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana toimivat henkilöt. Ehdotetun pykälän 1 momentin säännös rajaisi hybridiosaamiskeskukseen mahdollisesti myös muista kuin Yhdysvalloista lähetetyn henkilöstön Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle.  

Pykälän 1 momentin viittaus työskentelyyn perustuvaan sosiaaliturvaan tarkoittaisi, että johtaja ja henkilöstö eivät myöskään silloin kuuluisi työtapaturman- ja ammattitautivakuutuksen, työttömyysturvan eikä työeläkejärjestelmän piiriin, jos heidät on lähetetty hybridiosaamiskeskukseen muualta kuin EU/ETA -valtiosta tai sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomi on tehnyt sosiaaliturvasopimuksen.  

Pykälän 1 momentin säännös ei koske sosiaali- ja terveyspalveluja. Hybridiosaamiskeskukseen lähetetyt henkilöt kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelujen piirin, jos heillä on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta Suomessa.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskuksen johtaja ja henkilöstö, joihin työskentelyn aloittamisen ajankohtana sovelletaan Suomen sosiaaliturvaa ja sosiaalivakuutusta koskevaa lainsäädäntöä, jäisivät edelleen Suomen järjestelmän alaisuuteen. Säännös koskisi Suomen sosiaaliturvaan sekä asumisen että työskentelyn perusteella kuuluvia henkilöitä. Hybridiosaamiskeskus olisi velvollinen muun muassa järjestämään työntekijöille työeläke- ja tapaturmavakuutuksen sekä huolehtimaan muista sosiaaliturvaa koskevista velvoitteista kuten työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) mukaisesta maksusta. 

Pykälän 3 momentti koskee tilannetta, jossa keskukseen lähetetty johtaja tai henkilöstöön kuuluva ei voisi pysyä lähettävän valtion tai organisaation sosiaaliturvajärjestelmän alaisuudessa. Tällöin hänen sosiaaliturvansa järjestäminen sovittaisiin erikseen keskuksen ja lähettävän tahon välillä.  

11 §.Johtokunnan jäsenten ja henkilöstön lainkäytöllinen koskemattomuus. Pykälän 1 momentin mukaan hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan jäsenillä, sen puheenjohtajalla ja hybridiosaamiskeskuksen henkilöstöllä olisi Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus heidän tehtävänsä perusteella antamiensa suullisten ja kirjallisten lausuntojen ja tehtävänsä perusteella suorittamiensa toimenpiteiden osalta. Tämän lisäksi hybridiosaamiskeskuksen henkilöstöstä ne, jotka eivät olisi Suomen kansalaisia tai asuisi Suomessa, olisi vapautus julkisista kansallisista palveluvelvoitteista. Lainkäytöllinen koskemattomuus merkitsee poikkeusta siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeus lainkäytöllisestä koskemattomuudesta. Sen mukaan lainkäytöllistä koskemattomuutta ei kuitenkaan sovellettaisi silloin, kun kyse on liikennerikoksista, joihin pykälän 1 momentissa tarkoitetut henkilöt olisivat syyllistyneet, tai kun olisi kyse tällaisten henkilöiden omistaman tai ajaman moottoriajoneuvon aiheuttamasta vahingosta.  

Pykälän 3 momentissa korostettaisiin, että laissa säädettävät erioikeudet ja vapaudet myönnetään hybridiosaamiskeskuksen edun mukaisesti eikä kyseessä olevien henkilöiden henkilökohtaisen edun vuoksi. Tämän vuoksi hallituksella, jota johtokunnan jäsen edustaa, olisi oikeus luopua johtokunnan jäsenen koskemattomuudesta silloin, kun koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä ja kun koskemattomuudesta voidaan luopua ilman, että siitä on haittaa hybridiosaamiskeskuksen eduille. Johtokunnan puheenjohtajalla olisi sama oikeus silloin, kun olisi kyse hybridiosaamiskeskuksen johtajasta. Kun kyse on hybridiosaamiskeskuksen henkilöstöstä, luopumisesta päättäisi johtaja. 

Pykälän 4 momentti sisältäisi lakiehdotuksen 5 §:n 1 momenttiin sisältyvää säännöstä vastaavan säännöksen, jonka perusteella lainkäytöllisestä koskemattomuudesta luopuminen ei ulottuisi täytäntöönpanotoimiin, vaan niistä on luovuttava erikseen.  

12 §.Toiminnan rahoitus. Hybridiosaamiskeskuksen toiminta rahoitettaisiin osallistuvien maiden maksamilla vuosittaisilla osallistumismaksuilla sekä vapaaehtoisilla maksuilla. Suomi vastaisi osana maksuosuuttaan hybridiosaamiskeskuksen toimitilojen ylläpitoon liittyvistä kuluista, kuten vuokrista ja toimitilojen turvallisuuden menoista. Rahoitus vastaisi yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittua. 

13 §.Kirjanpito ja tilinpäätös. Pykälässä säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskus on kirjanpitovelvollinen. Keskuksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovellettaisiin sitä, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä säädetään.  

Pykälän 2 momentin mukaan hybridiosaamiskeskuksen tilikausi olisi kalenterivuosi. Tilinpäätöksen allekirjoittaisivat hybridiosaamiskeskuksen johtokunta ja johtaja. Tilinpäätös tulisi laatia maaliskuun loppuun mennessä.  

14 §.Tilintarkastus. Pykälässä säädettäisiin, että hybridiosaamiskeskuksen tilintarkastajan tulisi olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja olisi KHT-tilintarkastaja.  

15 §.Voimaantulo. Pykälä sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen. 

2  Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017. 

3  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perusoikeudet eivät yleensä ole ehdottomia, vaikka perusoikeussäännös olisi kirjoitettu oikeuden turvaavaan muotoon ja vaikka säännös ei sisältäisikään sääntelyvarausta tai muuta lakiviittausta. Tällöin kysymys perusoikeuden rajoittamisesta ratkaistaan perusoikeuksien rajoittamista koskevien yleisten oppien mukaisesti. Rajoitussääntelyn tulee olla paitsi hyväksyttävää myös painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa (PeVL 34/2014 vp).  

Ehdotus laiksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sisältää säännökset, joilla keskukselle annetaan julkisen oikeushenkilön asema ja oikeuskelpoisuus Suomessa. Lisäksi laissa säädettäisiin muun muassa hybridiosaamiskeskuksen tehtävistä, toimielimistä ja henkilöstöstä, lainkäytöllisestä koskemattomuudesta, toimitilojen, arkistojen ja viestinnän loukkaamattomuudesta, henkilöstön asemasta sekä rahoituksesta.  

Lakiehdotuksen 2 §:n mukaan hybridiosaamiskeskus olisi julkinen oikeushenkilö. Hybridiosaamiskeskuksella olisi tehtäviensä suorittamista ja tarkoitustaan varten Suomessa oikeuskelpoisuus. Yhteisön, organisaation tai vastaavan oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla (PeVL 38/2000 vp). 

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia (PeVL 64/2010 vp). Perustuslakivaliokunta onkin vakiintuneesti todennut, ettei yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (PeVL 1/2006 vp ja 64 /2010 vp).  

Lakiehdotuksen 5 §:ssä säädettäisiin hybridiosaamiskeskuksen lainkäytännöllisestä koskemattomuudesta. Se merkitsee hybridiosaamiskeskuksen ja sen omaisuuden ja varojen vapautusta kaikesta, lähinnä siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta Suomen lainkäyttöpiirissä. Omaisuuden vapautus pakkotoimista koskee erilaisia hallinnollisia ja prosessuaalisia pakkokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä. Lain 6 §:ssä säädetty hybridiosaamiskeskuksen tilojen ja 7 §:ssä säädetty arkiston ja asiakirjojen loukkaamattomuus sekä 8 §:ssä säädetty viestinnän loukkaamattomuus poikkeavat paikkaan kohdistuvan etsinnän ja takavarikon osalta Suomen lainsäädännöstä. Hybridiosaamiskeskuksen tilojen koskemattomuus ei kuitenkaan estä Suomen toimivaltaisia viranomaisia ryhtymästä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen keskuksen henkilöstä ja tiloja hätätilanteen sattuessa. 

Lakiehdotuksen 10 §:ssä säädettäisiin hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan jäsenten, johtokunnan puheenjohtajan, johtajan ja henkilöstön lainkäytöllisestä koskemattomuudesta heidän tehtävänsä perusteella antamien suullisten ja kirjallisten lausuntojen sekä tehtävänsä perusteella suorittamiensa toimenpiteiden osalta. 

Lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat määräykset ovat tavanomaisia kansainvälisessä käytännössä esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen perustamis- tai isäntämaasopimuksissa. Hybridiosaamiskeskuksen sekä sen johtokunnan jäsenten, johtajan ja henkilöstön lainkäytöllistä koskemattomuutta tehtäviensä osalta voidaan perustella hybridiosaamiskeskuksen toiminta ja tehtävät huomioiden. Hybridiosaamiskeskus on monin tavoin verrannollinen kansainvälisen järjestön toimintaan. Sillä on oma itsenäinen organisaatio, sen toimintaan osallistuvat valtioiden hallitusten edustajat, sen toiminta rahoitetaan osallistuvien valtioiden osallistumismaksuilla ja sen tehtävä on kansainvälinen.  

Lainkäytöllistä koskemattomuutta rajaa sen soveltamistavoite; koskemattomuus myönnettäisiin vain hybridiosaamiskeskuksen edun mukaisesti, eikä henkilöiden henkilökohtaisen edun vuoksi. Lisäksi keskuksella olisi oikeus peruuttaa vapautus, kun koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä ja kun koskemattomuudesta voitaisiin luopua ilman, että siitä olisi haittaa keskuksen toiminnalle. Vapautus ei myöskään koskisi henkilöstön liikennerikoksia, eikä keskuksen henkilöstön omistaman tai ajaman moottorineuvon aiheuttamaa vahinkoa. 

Edellä selvitetyn perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan yleisestä yhdenvertaisuusperiaatteesta ei johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn. Ehdotetut säännökset lainkäytölliseksi koskemattomuudeksi voidaan nykyisessä yhteiskunnallisessa viitekehyksessä katsoa perustelluiksi perustuslain 6 §:n 1 momentin suhteen erityisesti otettaessa huomioon säännöksissä säädetyt rajaukset koskemattomuudelle. 

Edellä esitetyn perusteella lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.