Hallituksen esitys
HE
61
2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjan sekä siihen vuosina 2009 ja 2013 tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjan sekä siihen vuosina 2009 ja 2013 tehdyt muutokset. Pöytäkirja on kansainvälisesti voimassa ja tulee Suomea sitovaksi kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun Suomi on tallettanut hyväksymiskirjansa pöytäkirjan tallettajana toimivalle Kansainväliselle merenkulkujärjestölle. Pöytäkirjaan vuosina 2009 ja 2013 tehdyt muutokset eivät ole toistaiseksi kansainvälisesti voimassa. 
Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä aiemman yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta. Esitykseen sisältyvät myös erilliset lakiehdotukset pöytäkirjaan vuosina 2009 ja 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi esitykseen sisältyy lakiehdotus Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on lisätä lakiin viittaus hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annettuun lakiin. 
Pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samana ajankohtana kun pöytäkirja tulee voimaan Suomen osalta. Pöytäkirjan muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samoina aikoina kun mainitut muutokset tulevat kansainvälisesti voimaan. Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
YLEISPERUSTELUT
1
Johdanto
Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) alaisuudessa tehty yleissopimus jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä (SopS 33-34/1979, ”dumppaussopimus”) uudistettiin vuonna 1996. Uudistus toteutettiin pöytäkirjalla (”dumppauspöytäkirja”), jonka tavoitteena oli yleissopimuksen modernisointi ja viime kädessä yleissopimuksen korvaaminen. Pöytäkirja korvaa yleissopimuksen sen hyväksyneiden valtioiden osalta. 
Aiemman yleissopimuksen ja vuoden 1996 pöytäkirjan välinen merkittävin periaatteellinen ero on siinä, että pöytäkirja määrittelee kaiken jätteen ja muun aineen mereen laskemisen lähtökohtaisesti kielletyksi siinä missä yleissopimus luokitteli jätteet ja muut aineet eri kategorioihin sen mukaan, millä edellytyksin niiden mereen laskeminen oli sallittua. Dumppauspöytäkirjan liitteessä 1 luetellaan ne aineet, joita voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä harkita mereen laskettaviksi. Dumppauspöytäkirja kieltää lisäksi jätteen merellä polttamisen ja jätteen viennin dumppaustarkoituksessa.  
Dumppauspöytäkirjaan on tehty sen voimaantulon jälkeen kolme muutosta, joista vuonna 2006 tehty ensimmäinen muutos on tullut jo voimaan eikä mainitun muutoksen hyväksymistä näin ollen käsitellä enää erillisenä hyväksymisasiana. Vuoden 2006 muutoksella sallittiin hiilidioksidin talteenottoprosesseissa syntyneiden hiilidioksidivirtojen mereen laskeminen tietyin edellytyksin.  
Vuonna 2009 pöytäkirjaan tehty muutos on jatkoa vuonna 2006 tehdylle hiilidioksidin mereen laskemista koskevalle muutokselle. Muutoksella löyhennettiin pöytäkirjan yleistä jätteenvientikieltoa hiilidioksidin viennin osalta. Hiilidioksidivirtojen vienti on sallittua varastointitarkoituksessa silloin, jos vievä ja vastaanottava valtio ovat tehneet asiasta sopimuksen tai sitoutuneet muuhun järjestelyyn.  
Dumppauspöytäkirjan kolmannella muutoksella vuodelta 2013 säännellään merten lannoittamista sekä muuta meren keinotekoista muokkausta. Muutoksen lähtökohtana on se, että merten keinotekoinen muokkaus on tiettyjä erikseen yksilöityjä ja yksittäisesti arvioitavia toimenpiteitä lukuun ottamatta kiellettyä.  
Dumppauspöytäkirja tuli voimaan 24.3.2006 ja sen sopimuspuolina on maaliskuussa 2017 yhteensä 48 valtiota. Pöytäkirja tulee Suomea sitovaksi muutetussa muodossaan siinä vaiheessa kun Suomi hyväksyy pöytäkirjan. Vuosien 2009 ja 2013 muutokset tulevat voimaan niiden valtioiden osalta, jotka ovat ne hyväksyneet, kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaksi kolmasosaa pöytäkirjan osapuolista on tallettanut muutosta koskevat hyväksymiskirjansa. Toistaiseksi mainittujen muutosten kansainvälinen voimaantulo ei ole näköpiirissä. 
2
Nykytila
2.1
Kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö
Suomi on ratifioinut Lontoon dumppaussopimuksen 23 päivänä maaliskuuta 1979 ja sen määräykset on saatettu Suomessa voimaan lailla jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä asetuksella jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta (Sops 33-34/1979). Koska dumppauspöytäkirja tulee korvaamaan Suomen osalta yleissopimuksen, yleissopimuksen hyväksymistä koskeva laki on tarkoitus kumota pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä.  
Jätteen ja muun aineen mereen laskeminen on Suomessa tiukasti säänneltyä. Kansallinen sääntely on lähestymistavaltaan sekä aiempaa dumppaussopimusta että nyt käsillä olevaa dumppauspöytäkirjaa rajoittavampaa. Siinä missä dumppauspöytäkirja tunnistaa kahdeksan sellaista jätelajia tai ainetta, joita voidaan harkita laskettavaksi mereen, Suomessa on vanhastaan ollut sallittua ainoastaan ruoppausmassan läjitys. Dumppauspöytäkirja kieltää myös merellä tapahtuvan jätteenpolton sekä jätteen viennin dumppaustarkoituksessa, mitkä on samaten Suomessa jo entuudestaan kielletty. 
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) pitää sisällään merta koskevia erityiskieltoja. Lain 18 §:n 2 momentin mukaan Suomen aluevesille tai talousvyöhykkeelle ei saa upottamis- tai muussa hylkäämistarkoituksessa laskea jätettä tai muuta ainetta suomalaisesta tai ulkomaisesta aluksesta, jäällä liikkuvasta ajoneuvosta, ilma-aluksesta tai merensuojelulaissa (1415/1994) tarkoitetusta avomeriyksiköstä taikka upottaa tai hylätä alusta, avomeriyksikköä tai ilma-alusta. Sama kielto on ympäristönsuojelulaissa ulotettu koskemaan myös rannalta tapahtuvaa aineen kaatamista mereen. Dumppauspöytäkirjan soveltamisala rajoittuu kuitenkin ainoastaan aluksista tapahtuvaan mereen laskemiseen. Näin ollen ympäristönsuojelulain sallima rannalta tapahtuva lumenkaato ei kuulu dumppauspöytäkirjan soveltamisalan piiriin. Sen sijaan ruoppausmassan sijoittaminen, josta ympäristönsuojelulain 18 §:n 3 momentin mukaisesti säädetään vesilaissa, kuuluu dumppauspöytäkirjan soveltamisalan piiriin. 
Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 §:ssä määritellään sellaiset vesitaloushankkeet, jotka tarvitsevat aina luvan. Pykälän 8 kohdan mukaan Suomen aluevesillä tapahtuvalla ruoppausmassan sijoittamisella on oltava lupaviranomaisen lupa aina, kun kyse ei ole merkityksettömän pienestä määrästä ruoppausmassaa. Lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. Jos kyseessä on merkityksettömän pienimuotoinen ruoppausmassan läjitys, asiaan sovelletaan vesilain 2 luvun 15 §:n mukaista ilmoittamisvelvollisuutta.  
Merensuojelulain 7 §:ssä jätteen tai muun aineen mereen laskemista koskeva kielto on ulotettu Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen lisäksi koskemaan myös Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolisia alueita silloin, kun toimijana on suomalainen alus, avomeriyksikkö tai ilma-alus taikka Suomessa jätteellä lastattu alus tai ilma-alus. Pykälässä kielletään myös muutoin Suomesta peräisin olevan jätteen mereen laskeminen. Lisäksi lain 1 §:n yleisen pilaamiskiellon nojalla kielletään suomalaiselta alukselta, avomeriyksiköltä tai ilma-alukselta sellaiset Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvat toimet, joista voi aiheutua meren pilaantumista. 
Merensuojelulaissa on vesilain säännöksiä vastaava poikkeus koskien ruoppausmassan läjittämistä. Merensuojelulain 9 §:n mukaan Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle saa sijoittaa ruoppausmassaa mereen suomalaisesta aluksesta, avomeriyksiköstä tai Suomessa lastatusta aluksesta ainoastaan Suomen ympäristökeskuksen luvalla. Lupaa ei tarvita silloin, jos asianmukainen lupa on saatu toisen valtion viranomaiselta. Jos ruoppausmassan sijoittaminen Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelle tai siitä aiheutuvat vaikutukset ulottuisivat myös Suomen talousvyöhykkeelle tai aluevesille, lupaviranomaisena toimisi koko hankkeen osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Merensuojelulaissa todetaan edelleen, että läjityshankkeiden lupamenettelystä ja muutoksenhausta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä säädetään vesilaissa.  
Merensuojelulaki kieltää lisäksi merellä tapahtuvan jätteiden polttamisen. Lain 8 §:n mukaan jätteen polttaminen suomalaisessa aluksessa tai avomeriyksikössä Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty. Sama koskee Suomesta peräisin olevan, Suomen kautta kuljetetun tai Suomessa lastatun jätteen polttamista muussa aluksessa. Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä jätteiden polttoa sääntelee puolestaan jätelaki (646/2011). Lain 18 §:ssä kielletään muun kuin aluksen tavanomaisesta toiminnasta peräisin olevan jätteen polttaminen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä.  
Jätelaissa on säännöksiä myös jätteiden kansainvälisistä siirroista. Määräykset perustuvat jätteiden siirrosta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1013/2006. Asetuksen ja jätelain nojalla Suomesta saa siirtää jätettä toiseen maahan ainoastaan tiettyjen ehtojen toteutuessa. Dumppaustarkoituksessa toteutettu jätteen vienti ei missään olosuhteissa täytä mainittuja ehtoja. 
Vuonna 2012 annettiin laki hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista (416/2012). Lailla pantiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY hiilidioksidin geologisesta varastoinnista, jota käsitellään jäljempänä kappaleessa 2.2. Ympäristönsuojelulakiin lisättiin samassa yhteydessä viittaus hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annettuun lakiin. Talteenottoa ja varastointia koskevan lain 3 §:n mukaan hiilidioksidin geologinen varastointi on Suomen alueella ja Suomen talousvyöhykkeellä kiellettyä. Suomessa ei nykytiedon mukaan ole hiilidioksidin pysyvään ja turvalliseen geologiseen varastointiin soveltuvia alueita. Suomen alueella talteen otettua hiilidioksidia saa kuitenkin lain 4 §:n mukaan luovuttaa geologisesti varastoitavaksi sellaiseen maanalaiseen geologiseen muodostumaan, joka sijaitsee kokonaan Euroopan unionin jäsenvaltion alueella taikka sen talousvyöhykkeellä tai mannerjalustalla. 
Hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain 3 §:n mukainen kielto varastoida hiilidioksidia koskee sanamuotonsa mukaisesti Suomen alueen ohella myös Suomen talousvyöhykettä. Lain antamisen yhteydessä ei kuitenkaan muutettu Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004, ”talousvyöhykelaki”) 3 §:ää, jossa listataan talousvyöhykkeellä sovellettava ympäristönsuojelua, vesirakentamista ja merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö.  
2.2
Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset
Euoopan unioni ei ole antanut dumppausta koskevaa lainsäädäntöä. Dumppauspöytäkirjan mukaiseen jätteiden vientikieltoon liittyy kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta (”jätteensiirtoasetus”), joka sallii jätteiden siirron toiseen maahan ainoastaan tiettyjen ehtojen toteutuessa. Dumppaustarkoituksessa toteutettu jätteen vienti ei missään olosuhteissa täytä asetuksen ehtoja. 
Hiilidioksidin varastointia ja vientiä koskeviin dumppauspöytäkirjan määräyksiin liittyy lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY hiilidioksidin geologisesta varastoinnista (”hiilidioksidin varastointidirektiivi”), jonka taustalla on pyrkimys vähentää ilmakehään joutuvan hiilidioksidin määrää ja siten osaltaan torjua ilmastonmuutosta. Direktiivin tarkoituksena on taata hiilidioksidin pysyvä eristäminen ilmakehästä niin, että riskit ympäristölle ja ihmisten terveydelle ehkäistään tai saatetaan ne mahdollisimman vähäisiksi.  
Hiilidioksidin varastointidirektiivi sisältää säännöksiä hiilidioksidin talteenotosta ja siirtämisestä varastointipaikoille tätä toimintaa varten rakennetuissa putkistoissa. Direktiivi ei sisällä säännöksiä hiilidioksidin kuljettamisesta laivoilla tai muilla kuljetusvälineillä eikä Euroopan unioni ole antanut muutakaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa lainsäädäntöä. Hiilidioksidin laivakuljetusten osalta noudatettavaksi tulee IMO:n kaasusäiliöaluksia koskeva nk. IGC-koodi (”The International Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Liquefied Gases in Bulk”), joka on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston asetuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen II-1 ja II-2 lukuun, mainittuun yleissopimukseen liittyviin eräisiin säännöstöihin sekä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan liittyviin eräisiin säännöstöihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta (1528/2015). 
Euroopan unionin lainsäädännön ohella kansainvälisistä sopimuksista on syytä mainita vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus (SopS 2/2000), johon Suomi on sitoutunut. Sopimuksen 10 artiklassa kielletään kaikki Itämerellä tapahtuva polttaminen ja sopimuksen 11 artiklassa puolestaan kaikenlainen Itämeren alueella tapahtuva mereen laskeminen ruoppausmassan läjittämistä ja hätätilanteita koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta. 
2.3
Nykytilan arviointi
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö on sisällöltään linjassa dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten kanssa. Pöytäkirjan sääntely on vähimmäissääntelyä ja kansallinen lainsäädäntö voi olla tiukempaa kuin pöytäkirjan sääntely. Suomessa lainsäädäntö tunnistaa pöytäkirjassa dumpattaviksi harkittavista aineista ainoastaan ruoppausmassan, minkä lisäksi hiilidioksidin vienti on Suomessa sallittua Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Myös merellä tapahtuva jätteenpoltto ja jätteiden vienti dumppaustarkoituksessa on Suomessa jo entuudestaan kielletty. Kansalliseen lainsäädäntöön ei näin ollen ole tarpeen tehdä sisällöllisiä muutoksia dumppauspöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä. 
Dumppauspöytäkirja edellyttää osapuolia nimeämään viranomaisen, joka myöntää pöytäkirjan mukaiset luvat, pitää luetteloa kaiken luvallisesti mereen lasketun jätteen tai muun aineen ominaisuuksista ja määristä sekä seuraa joko itse tai yhteistyössä muiden osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa meren tilaa pöytäkirjan tavoitteiden kannalta. Suomessa lupaviranomaistehtävät jakautuvat Suomen ympäristökeskuksen ja aluehallintoviranomaisen välille. Suomen ympäristökeskus on jo entuudestaan toiminut yleissopimuksen mukaisena Suomen yhteysviranomaisena IMO:n suuntaan vastaten ruoppausläjityksiä koskevien seurantatietojen koonnista ja niiden raportoinnista. Viranomaistehtäviin ei ole tarvetta tehdä muutoksia dumppauspöytäkirjan hyväksymisen johdosta. 
Kuten edellä kappaleessa 2.1 tuotiin esiin, hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain antamisen yhteydessä ei muutettu talousvyöhykelain 3 §:ää, jossa listataan talousvyöhykkeellä sovellettava ympäristönsuojelua, vesirakentamista ja merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö. Lainsäädännön kokonaisuus on näin ollen tällä hetkellä epätäydellinen. Talousvyöhykelain 3 §:ään on tarkoituksenmukaista lisätä maininta hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain soveltumisesta Suomen talousvyöhykkeellä. 
3
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksellä pyydetään eduskunnan hyväksyntää dumppauspöytäkirjalle ja sen muutoksille. Esitys sisältää ehdotukset niin sanotuiksi blankettilaeiksi, joilla saatetaan voimaan dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Samalla on tarkoitus kumota aiempi yleissopimuksen voimaansaattamista koskenut laki.  
Esitys sisältää lisäksi ehdotuksen Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Lain 3 §:n 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että talousvyöhykkeellä sovelletaan lakia hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista. 
4
Esityksen vaikutukset
Dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten hyväksymiset eivät aiheuta tarvetta kansallisten säädösten muuttamiselle, koska Suomen lainsäädäntö on jo entuudestaan linjassa dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten sisällön kanssa. Talousvyöhykelain 3 §:n muuttaminen on samaten luonteeltaan lakitekninen korjaus. Esityksestä ei näin ollen aiheudu taloudellisia eikä muitakaan vaikutuksia. 
5
Asian valmistelu
Dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten hyväksyminen on valmisteltu ympäristöministeriössä virkatyönä. Ympäristöministeriö pyysi 24 päivänä marraskuuta 2015 päivätyllä kirjeellään lausuntoa pöytäkirjan ja sen muutosten hyväksymisen tarkoituksenmukaisuudesta seuraavilta tahoilta: ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus (STUK), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Lausunnoissa puollettiin dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten hyväksymistä.  
Dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten hyväksymistä koskeva luonnos hallituksen esitykseksi valmisteltiin tämän jälkeen ympäristöministeriössä. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot samoilta tahoilta kuin aiemmin hyväksymisen tarkoituksenmukaisuudesta. Lausunnon antoivat seuraavat kahdeksan tahoa: ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus (STUK) ja Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Lausunnoissa esitettiin yksittäisiä teknisiä täsmennyksiä esitysluonnokseen.  
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Dumppauspöytäkirjan ja siihen tehtyjen muutosten sisältö sekä niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla. Määritelmät. Artiklan 1 – 10 kohdissa määritellään dumppauspöytäkirjassa käytetyt käsitteet.  
Keskeisimpänä käsitteenä artiklassa määritellään jätteen meren laskeminen, jolla tarkoitetaan artiklan 4 kohdan mukaan tahallista jätteen tai muun aineen mereen sijoittamista aluksista, ilma-aluksista, alustoilta tai muilta rakennelmilta, kaikkea tahallista alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien mereen sijoittamista, kaikkea jätteen tai muun aineen varastointia merenpohjaan ja sen sisustaan aluksista, ilma-aluksista, alustoilta ja muilta rakennelmilta sekä kaikkea alustojen tai muiden merellisten rakennelmien hylkäämistä tai jättämistä paikalleen yksinomaan tahallisen poistamisen tarkoituksessa.  
Jätteen mereen laskemisella ei artiklan 4 kohdan mukaan tarkoiteta alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien ja niiden varusteiden tavanomaiseen toimintaan liittyvää tai siitä johtuvaa jätteen tai muun aineen mereen sijoittamista, paitsi jos kysymyksessä on jäte tai muu aine, jota kuljettavat merellä tällaisen aineen poistamista varten toimivat alukset, ilma-alukset, alustat tai muut rakennelmat taikka jota kuljetetaan niille, tai joka on peräisin tällaisen jätteen tai muun aineen käsittelemisestä tällaisilla aluksilla, ilma-aluksilla, alustoilla tai rakennelmilla. 
Jätteen mereen laskemisella ei kohdan mukaan myöskään tarkoiteta aineen sijoittamista mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa eikä sellaisen materiaalin hylkäämistä, joka on laskettu mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa. Tällaista materiaalia ovat esimerkiksi johdot, putket ja merentutkimuslaitteet. 
Edelleen artiklan 4 kohdan mukaan sellainen jätteen tai muun aineen sijoittaminen tai varastointi, joka välittömästi perustuu tai liittyy merenpohjan mineraalivarojen tutkimiseen tai hyödyntämiseen tai niiden käsittelyyn merellä, ei kuulu pöytäkirjan soveltamisalaan. 
Pilaantuminen on pöytäkirjassa määritelty kattavasti. Pilaantuminen tarkoittaa artiklan 10 kohdan mukaan sellaista suoraan tai välillisesti ihmisen toimintaan perustuvaa jätteen tai muun aineen joutumista mereen, jolla on tai voi olla haittavaikutuksia, kuten elävien luonnonvarojen ja meren ekosysteemin vahingoittuminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen ja muiden sallittujen meren käyttötapojen, vaikeutuminen, meriveden käyttölaadun heikkeneminen ja virkistysalueiden väheneminen. 
Määritelmät ovat linjassa Suomen lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. 
2 artikla.Tavoitteet. Artiklan mukaan pöytäkirjan tavoitteena on suojella ja säilyttää meriympäristöä. Pöytäkirjan osapuolet sitoutuvat suojelemaan merta erikseen ja yhteisesti kaikilta pilaantumisen lähteiltä ja ryhtymään toimenpiteisiin tieteellisten, teknisten ja taloudellisten valmiuksiensa rajoissa ehkäistäkseen, vähentääkseen ja mahdollisuuksien mukaan lopettaakseen sellaisen meren pilaantumisen, joka aiheutuu jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta.  
3 artikla.Yleiset velvoitteet. Artiklassa määritellään ne yleiset periaatteet, jotka velvoittavat pöytäkirjan osapuolia. Artiklan mukaan osapuolten tulee pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan soveltaa sekä varovaisuusperiaatetta että niin kutsuttua ”saastuttaja maksaa” – periaatetta. Osapuolten tulee lisäksi toimia niin, etteivät ne siirrä suoraan tai välillisesti vahinkoja tai vahinkojen mahdollisuutta ympäristön yhdestä osasta toiseen taikka muuta pilaantumisen tyyppiä toiseksi. Artiklassa todetaan myös, ettei minkään pöytäkirjan määräyksen saa tulkita estävän osapuolia ryhtymästä erikseen tai yhdessä tiukempiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai mahdollisuuksien mukaan poistamiseksi. 
4 artikla.Jätteen tai muun aineen mereen laskeminen. Pöytäkirjan määräykset edellyttävät osapuolten lähtökohtaisesti kieltävän kaiken jätteen tai muun aineen mereen laskemisen. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat pöytäkirjan liitteessä 1 luetellut jätteet tai muut aineet. Liitteessä 1 lueteltujen jätteiden tai muiden aineiden mereen laskeminen edellyttää lupaa, jonka myöntämisen ja ehtojen tulee täyttää pöytäkirjan liitteen 2 edellytykset. Osapuolet voivat kuitenkin artiklan mukaan kieltää myös liitteessä 1 mainittujen jätteiden tai muiden aineiden laskemisen mereen omalla alueellaan.  
Suomessa on jo vanhastaan kielletty kaikki aluksista tapahtuva mereen laskeminen lukuun ottamatta ruoppausjätteen läjittämistä. Ruoppausjätteen läjittämistä koskeva lupasääntely on linjassa pöytäkirjan määräysten kanssa. Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä on esitelty tarkemmin edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1. 
Pöytäkirja edellyttää valtioita ilmoittamaan IMO:lle omalla alueellaan kieltämästään liitteen 1 mukaisesta jätteestä tai muusta aineesta. Suomen on tarkoitus toimittaa järjestölle tieto Suomessa sovellettavasta lainsäädännöstä pöytäkirjan hyväksymiskirjan toimittamisen yhteydessä. 
5 artikla.Merellä polttaminen. Artiklan nojalla osapuolten tulee kieltää jätteen tai muun aineen polttaminen merellä. Suomessa on jo vanhastaan kattavasti kielletty jätteen polttaminen merellä edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1 esitetyllä tavalla. 
6 artikla.Jätteen tai muun aineen vienti. Artiklassa kielletään jätteen tai muun aineen vienti toisiin maihin mereen laskemista tai merellä polttamista varten. Määräykseen tehtiin poikkeus vuonna 2009 tehdyllä pöytäkirjan 6 artiklan muutoksella, jolla sallittiin hiilidioksidivirtojen vienti ulkomaille sijoitettavaksi pöytäkirjan liitteen 1 mukaisesti, jos kyseiset valtiot ovat tehneet asiasta sopimuksen tai sitoutuneet muuhun järjestelyyn. Vuonna 2009 tehty muutos ei ole toistaiseksi kansainvälisesti voimassa.  
Suomesta peräisin olevan jätteen laskeminen mereen samoin kuin Suomesta peräisin olevan, Suomen kautta kuljetetun tai Suomessa lastatun jätteen polttaminen muussa aluksessa on kielletty merensuojelulaissa. Lisäksi jätteiden vientiä koskevat jätelain ja jätteensiirtoasetuksen yleiset säädökset, joiden mukaan jätteiden siirto on sallittua ainoastaan tiettyjen ehtojen toteutuessa. Dumppaustarkoituksessa toteutettu jätteen vienti ei missään olosuhteissa täytä mainittuja ehtoja. Hiilidioksidivirtojen vienti on Suomessa sallittu lailla hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista edellä yleisperusteluiden kappaleessa 2.1 esitetyllä tavalla. 
7 artikla.Sisäiset aluevedet. Artiklan mukaan pöytäkirjaa sovelletaan osapuolten sisäisiin aluevesiin ainoastaan siten kuin artiklassa erikseen määrätään. Artiklan mukaan osapuolet voivat harkintansa mukaan soveltaa joko pöytäkirjan määräyksiä sisäisiin aluevesiinsä tai ottaa käyttöön muita tehokkaita lupa- ja sääntelykäytäntöjä, joilla ne voivat valvoa jätteen tai muun aineen tahallista sijoittamista sisäisiin aluevesiin, jos sijoittaminen olisi merellä tehtynä jätteen mereen laskemista tai merellä polttamista. 
8 artikla.Poikkeukset. Artiklan mukaan jätteen tai muun aineen mereen laskemista ja merellä polttamista koskevia määräyksiä ei sovelleta silloin, kun on välttämätöntä varmistaa ihmishengen, aluksen, ilma-aluksen, alustan tai muun rakennelman turvallisuus merellä sääolojen aiheuttaman ylivoimaisen esteen vuoksi jos jätteen tai muun aineen mereen laskeminen tai merellä polttaminen on ilmeisimmin ainoa tapa torjua vaara ja jos on todennäköistä, että mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta aiheutuu pienempi vahinko kuin niistä pidättymisestä. Edelleen artiklan mukaan osapuoli voi tarvittaessa antaa tällaista poikkeuksellista menettelyä koskevan luvan. 
Suomessa poikkeuksellisista tilanteista on säädetty merenkulun ympäristönsuojelulaissa edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1 esitetyllä tavalla. 
9 artikla.Lupien myöntäminen ja ilmoittaminen. Artiklassa osapuolet velvoitetaan nimeämään lupaviranomainen, joka myöntää pöytäkirjan mukaiset luvat, pitää luetteloa kaiken luvallisesti mereen lasketun jätteen tai muun aineen ominaisuuksista ja määristä sekä seuraa joko itse tai yhteistyössä muiden osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa meren tilaa pöytäkirjan tavoitteiden kannalta. Artiklassa täsmennetään edelleen, milloin luvanmyöntäminen kuuluu minkäkin osapuolen vastuulle ja millaisia menettelyjä luvanmyöntämisessä noudatetaan.  
Suomessa lupaviranomaistehtävistä on säädetty vesilaissa ja merensuojelulaissa edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1 esitetyllä tavalla. Lupaviranomaistehtävät jakautuvat Suomen ympäristökeskuksen ja aluehallintoviranomaisen välille. Suomen ympäristökeskus on jo entuudestaan toiminut yleissopimuksen mukaisena Suomen yhteysviranomaisena IMO:n suuntaan vastaten ruoppausläjityksiä koskevien seurantatietojen koonnista ja niiden raportoinnista. Viranomaistehtäviin ei ole tarvetta tehdä muutoksia dumppauspöytäkirjan hyväksymisen johdosta. Pöytäkirjan voimaansaattamisasetukseen on kuitenkin tarkoitus lisätä informatiivinen säännös, jossa todetaan pöytäkirjan 9 artiklan mukaiset toimivaltaiset viranomaiset. 
10 artikla.Soveltaminen ja täytäntöönpano. Artiklassa määritellään ne toimijatahot, joihin pöytäkirjaa sovelletaan. Artiklan mukaan pöytäkirjaa sovelletaan kaikkiin valtion alueella rekisteröityihin tai sen lippua käyttäviin aluksiin ja ilma-aluksiin, aluksiin ja ilma-aluksiin, jotka valtion alueella lastaavat mereen laskettavaa tai merellä poltettavaa jätettä tai muuta ainetta sekä aluksiin, ilma-aluksiin ja alustoihin ja muihin rakennelmiin, joiden otaksutaan osallistuvan mereen laskemiseen tai merellä polttamiseen alueilla ja jotka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat valtion lainkäyttövaltaan. 
Pöytäkirjaa ei sovelleta sellaisiin aluksiin ja ilma-aluksiin, joilla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus täysivaltaiseen koskemattomuuteen, jollei valtio erikseen ilmoita, että se soveltaa pöytäkirjaa myös näihin aluksiin. 
11 artikla.Noudattamiseen liittyvät menettelyt. Artiklassa on määräyksiä sellaisista menettelyistä ja järjestelmistä, joita tarvitaan pöytäkirjan noudattamisen arvioimiseksi ja varmistamiseksi. 
12 artikla.Alueellinen yhteistyö. Artiklan mukaan osapuolten tulee pyrkiä parantamaan alueellista yhteistyötä pöytäkirjan soveltamisalan mukaisissa kysymyksissä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. 
13 artikla.Tekninen yhteistyö ja apu. Artiklassa on määräyksiä sekä osapuolten että IMO:n tarjoamasta teknisestä yhteistyöstä ja avusta sellaisille valtioille, jotka tarvitsevat sitä pöytäkirjassa tarkoitettuun mereen laskemisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyen. 
14 artikla.Tieteellinen ja tekninen tutkimus. Artiklassa on määräyksiä siitä, miten osapuolten tulisi edistää ja tukea pöytäkirjan kannalta olennaista tieteellistä ja teknistä tutkimusta. 
15 artikla.Vastuu. Artiklan mukaan osapuolten tulee kehittää menettelyt, jotka koskevat jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta syntyvää kansainvälisoikeudellista vastuuta. 
16 artikla.Riitojen ratkaiseminen. Artiklan mukaan pöytäkirjan tulkintaa koskevat erimielisyydet tulee ensisijaisesti ratkaista neuvottelemalla, sovittelemalla tai muilla rauhanomaisilla keinoilla, mutta jollei näillä keinoilla päästä yhteisymmärrykseen, riita tulee ratkaista pöytäkirjan liitteen 3 mukaisessa välimiesmenettelyssä. 
17 artikla.Kansainvälinen yhteistyö. Artikla velvoittaa osapuolia edistämään pöytäkirjan tavoitteita toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. 
18 artikla.Osapuolten kokoukset. Artiklassa on määräyksiä pöytäkirjan osapuolten kokouksista. 
19 artikla.Järjestön tehtävät. Artiklassa on määräyksiä IMO:n tehtävistä pöytäkirjan puitteissa. 
20 – 21 artikla. Artiklat sisältävät tavanomaisia kansainvälisen sopimuksen määräyksiä pöytäkirjan liitteistä, pöytäkirjan muuttamisesta sekä pöytäkirjan liitteiden muuttamisesta. 
23 artikla.Pöytäkirjan ja yleissopimuksen välinen suhde. Pöytäkirja korvaa yleissopimuksen niiden pöytäkirjan osapuolten osalta, jotka ovat myös yleissopimuksen sopimuspuolia. Näin ollen yleissopimus lakkaa olemasta voimassa myös Suomen osalta sen jälkeen kun Suomi on hyväksynyt pöytäkirjan. Tämän hallituksen esityksen yhteydessä irtisanotaan samalla aiempi yleissopimus. 
24 – 29 artikla. Artiklat sisältävät tavanomaisia kansainvälisen sopimuksen määräyksiä pöytäkirjan allekirjoittamisesta, ratifioinnista, hyväksymisestä ja liittymisestä, voimaantulosta, siirtymäajasta, irtisanomisesta, tallettajasta sekä pöytäkirjan todistusvoimaisista versioista. 
Liite 1. Jätteet tai muut aineet, joita voidaan harkita mereen laskettaviksi. Liitteessä määritellään ne jätetyypit ja muut aineet, joita voidaan pöytäkirjan nojalla harkita mereen laskettaviksi. Tällaisia aineita ovat ruopattu aines, viemärilieju, kalaperäinen jäte tai teollisesta kalankäsittelystä syntyvä aines, alukset ja alustat tai muut rakennelmat merellä, pysyvä, epäorgaaninen geologinen aines, luonnosta peräisin oleva orgaaninen aines, suurikokoiset, tietyin ehdoin sellaiset raudasta, teräksestä, betonista ja muista vastaavista vaarattomista aineksista koostuvat kappaleet, joiden haitat ovat fyysisiä, sekä hiilidioksidin talteenotosta syntyneet hiilidioksidivirrat varastointitarkoituksessa.  
Liitteessä on edelleen määräyksiä jätteestä ja muusta aineesta poistettavasta aineksesta, aineen radioaktiivisuudesta sekä hiilidioksidivirtojen laskemista koskevista erityismääräyksistä. 
Dumppauspöytäkirjan sääntely on vähimmäissääntelyä ja kansalliset rajoitukset voivat olla pöytäkirjaa tiukempia. Suomessa on sallittu ainoastaan ruoppausjätteen läjitys edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1 esitetyllä tavalla. Pöytäkirja edellyttää valtioita ilmoittamaan IMO:lle omalla alueellaan kieltämästään liitteen 1 mukaisesta jätteestä tai muusta aineesta. Suomen on tarkoitus toimittaa järjestölle tieto Suomessa sovellettavasta lainsäädännöstä pöytäkirjan hyväksymiskirjan toimittamisen yhteydessä. 
Liite 2. Mereen laskettavaksi harkittavan jätteen tai muun aineen arviointi. Liitteessä on määräyksiä siitä, miten osapuolten tulisi pyrkiä jatkuvasti vähentämään mereen laskemisen tarvetta ja miten jätteen syntyä tulisi ehkäistä. Lisäksi liitteessä on määräyksiä vaihtoehtoisista toimintatavoista jätteen käsittelylle, jätteen ja sen ominaisuuksien yksityiskohtaisista kuvauksista, kansallisista jätteiden seulontajärjestelmiä koskevista toimenpideluetteloista, mereenlaskemispaikan valinnasta, mahdollisten vaikutusten arvioinnista, seurannasta ja lupaehdoista. 
Liite 3. Välimiesmenettely. Liitteessä on määräyksiä välimiesmenettelystä, jota sovelletaan osapuolten välisiin erimielisyyksiin silloin, jos niitä ei saada selvitettyä pöytäkirjan 16 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti. 
Vuoden 2009 muutokset: 6 artiklan muuttaminen. Vuonna 2009 pöytäkirjaan tehtiin muutos, jolla sallittiin hiilidioksidivirtojen vienti ulkomaille sijoitettavaksi pöytäkirjan liitteen 1 mukaisesti edellyttäen, että valtiot ovat tehneet asiasta sopimuksen tai sitoutuneet muuhun järjestelyyn. Muutos ei ole toistaiseksi kansainvälisesti voimassa. Suomessa hiilidioksidivirtojen vienti on edellä yleisperustelujen kappaleessa 2.1 esitetyn mukaisesti sallittu toisiin Euroopan unionin maihin. 
Vuoden 2013 muutokset: 1 artiklan muuttaminen, uusi 6bis artikla sekä uudet liitteet 4 ja 5. Vuonna 2013 pöytäkirjaan tehtiin muutoksia, joiden tarkoituksena on säädellä niin kutsuttua keinotekoista merenmuokkausta. Pöytäkirjan määritelmiin tehdyn lisäyksen mukaan keinotekoisella merenmuokkauksella tarkoitetaan tahallista meriympäristöön puuttumista, jonka tarkoituksena on käsitellä luonnon prosesseja, mukaan lukien ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja/tai sen vaikutusten vastaiset toimet, ja jolla voi olla haitallisia vaikutuksia varsinkin, jos vaikutukset ovat laajalle levinneitä, pitkäkestoisia ja vakavia.  
Pöytäkirjaan lisättiin lisksi uusi 6bis artikla, jonka mukaan osapuolet eivät lähtökohtaisesti saa sallia keinotekoista merenmuokkausta. Merenmuokkaus voidaan kuitenkin osapuolen harkinnan mukaan sallia, jos toiminnalle tai sen osalle on mahdollista saada lupa pöytäkirjaan lisätyn uuden liitteen 4 mukaisen luettelon perusteella. Tässä tapauksessa osapuolten tulee varmistua, että lupien myöntäminen ja lupaehdot noudattavat pöytäkirjaan lisätyn uuden liitteen 5 mukaista arviointikehystä. Toistaiseksi meren lannoittaminen on ainoa liitteessä 4 tunnistettu keinotekoisen merenmuokkauksen tyyppi, jota voitaisiin harkita luvitettavaksi. 
Suomessa merensuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki kieltävät lähtökohtaisesti kaiken toiminnan, josta voi aiheutua meren pilaantumista. Meren lannoittaminen on näin ollen lähtökohtaisesti Suomessa tällä hetkellä kiellettyä. Dumppauspöytäkirjan muutettu 6bis artikla ei edellytä, että osapuolten tulisi jatkossa sallia liitteessä 4 lueteltuja merenmuokkaustoimia, se ainoastaan mahdollistaa niiden sallimisen osapuolten oman harkinnan mukaan. Suomessa ei ole tarkoituksenmukaista sallia meren lannoittamista koskevia toimia millään edellytyksin. 
2
Lakiehdotusten perustelut
2.1
Laki jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta
1 §. Säännöksellä saatetaan voimaan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa. 
2 §. Säännöksellä kumotaan jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki. 
3 §. Pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kun pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. 
2.2
Laki jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §. Säännöksellä saatetaan voimaan pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa. 
2 §. Pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kun muutokset tulevat Suomen osalta voimaan. 
2.3
Laki jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §. Säännöksellä saatetaan voimaan pöytäkirjaan vuonna 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa. 
2 §. Pöytäkirjaan vuonna 2013 tehtyjen muutosten muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kun muutokset tulevat Suomen osalta voimaan. 
2.4
Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamista
Talousvyöhykelain 2 luvun mukaisesti Suomen talousvyöhykkeellä sovelletaan luvussa nimettyjä säädöksiä. Lain 3 §:n mukaan talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, ympäristönsuojelulakia, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, vesilakia sekä maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskevaa 8 a lukua ja niiden nojalla annettuja säännöksiä. Lakia hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista ei ole toistaiseksi mainittu pykälässä. 
Talousvyöhykelain 3 §:n 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että talousvyöhykkeellä sovelletaan lakia hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista. 
3
Voimaantulo
Dumppauspöytäkirja on tullut kansainvälisesti voimaan 24.3.2006. Suomen osalta pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun Suomi on tallettanut hyväksymiskirjansa pöytäkirjan tallettajana toimivalle IMO:n pääsihteerille. Vuosina 2009 ja 2013 tehdyt pöytäkirjan muutokset tulevat voimaan niiden valtioiden osalta, jotka ovat ne hyväksyneet, kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaksi kolmasosaa pöytäkirjan osapuolista on tallettanut muutosta koskevat hyväksymiskirjansa. Toistaiseksi mainittujen muutosten kansainvälinen voimaantulo ei ole näköpiirissä. 
Esitykseen sisältyvät niin kutsutut blankettilait dumppauspöytäkirjan ja siihen vuosina 2009 ja 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lait on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin pöytäkirja ja mainitut muutokset tulevat Suomen osalta voimaan. 
Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
Dumppauspöytäkirja ja sen muutokset sisältävät ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10 kohdan mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Esitykseen sisältyvien voimaansaattamislakien voimaantulemiselle Ahvenanmaan maakunnassa on siten saatava itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä. 
4
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Suomen perustuslain 95 §:ssä edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla. Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja PeVL 45/2000 vp).  
Dumppauspöytäkirjan hyväksyminen ei edellytä asiasisältöisiä muutoksia voimassaoleviin lakeihin. Pöytäkirja sisältää kuitenkin määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan ja joiden hyväksyminen edellyttää näin ollen eduskunnan suostumusta. 
Dumppauspöytäkirjan 1 artiklassa esitetään pöytäkirjaa koskevat määritelmät. Perustuslakivaliokunta on tulkintakäytännössään katsonut, että jos kansainvälisessä velvoitteessa määritellyt käsitteet koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, määritelmät vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp ja PeVL 24/2001 vp). Dumppauspöytäkirjan määritelmistä jätteen mereen laskemisen, merellä polttamisen, alusten ja ilma-alusten, meren, jätteen tai muun aineen, luvan ja pilaantumisen käsitteet ovat sellaisia, joilla on yhtymäkohtia Suomen voimassaolevaan lainsäädäntöön ja jotka kuuluvat siten itsekin lainsäädännön alaan. 
Pöytäkirjan 4 artiklassa ja liitteessä 1 säädetään jätteen tai muun aineen laskemisesta mereen. Suomessa jätteen ja muun aineen mereen laskemisesta säädetään ympäristönsuojelulain 18 §:ssä ja merensuojelulain 7 §:ssä. Mainitut määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan.  
Pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet kieltävät kaiken jätteen tai muun aineen mereen laskemisen lukuun ottamatta pöytäkirjan liitteessä 1 lueteltuja poikkeuksia. Artiklan 2 kohdan mukaan pöytäkirjan osapuolet voivat kuitenkin kieltää jonkin liitteessä 1 mainitun aineen mereen laskemisen omalta osaltaan. Mikäli osapuoli näin tekee, sen tulee antaa tästä ilmoitus IMO:lle. Suomessa voidaan kansallisten säännösten nojalla sallia ainoastaan ruoppausjätteen läjitys. Suomen on näin ollen tarpeen tehdä pöytäkirjan hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä IMO:lle ilmoitus niistä pöytäkirjan nojalla laskettavaksi harkittavista jätteistä ja muista aineista, jotka on Suomessa kielletty. Tällainen ilmoitus edellyttää eduskunnan hyväksyntää. 
Pöytäkirjan 5 artiklassa säädetään merellä polttamisesta, mistä on kansallisesti säädetty merensuojelulain 8 §:ssä ja jätelain 18 §:ssä. Mainitut määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan. 
Pöytäkirjan 6 artiklassa on määräyksiä jätteen tai muun aineen viennistä, mistä on kansallisesti säädetty sekä jätelaissa, merensuojelulaissa että hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa laissa. Jätelain säännökset perustuvat EU:n jätteensiirtoasetukseen ja toimivalta jätteen siirtoja koskevissa määräyksissä on näin ollen osittain siirtynyt Euroopan unionille. Hiilidioksidin vientiä koskevien määräysten osalta toimivalta on kuitenkin edelleen osittain jäsenmailla, kuten jäljempänä vuoden 2009 muutosta koskevan kappaleen yhteydessä esitetään. Määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan ja ovat osittain kansallisessa toimivallassa. 
Pöytäkirjan 8 artiklassa on määräyksiä dumppauskieltoa ja jätteenpolttokieltoa koskevista poikkeuksista. Merenkulkua koskevista poikkeuksellisista tilanteista on Suomessa säädetty merenkulun ympäristönsuojelulain 2 luvun 2 §:ssä, 5 luvun 2 §:ssä ja 6 luvun 2 §:ssä. Pöytäkirjan 9 artiklassa on puolestaan määräyksiä lupaviranomaisesta. Suomessa on annettu soveltuvia säännöksiä lupanviranomaisista vesilaissa ja merensuojelulaissa. Mainityt määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan.  
Pöytäkirjan 10 artiklassa säädetään pöytäkirjan asiallisesta soveltamisalasta, joka välillisesti määrittää lainsäädännön alaan kuuluvien sopimusvelvoitteiden sisältöä. Perustuslakivaliokunnan omaksuman kannan (PeVL 48/2004 vp) mukaan tämänsisältöiset velvoitteet kuuluvat lainsäädännön alaan. 
Pöytäkirjan 16 artiklaan ja liitteeseen 3 sisältyy lisäksi määräyksiä dumppauspöytäkirjan sitovasta välimiesmenettelystä, jonka ratkaisu sitoo lopullisesti sopimuspuolia. Koska dumppauspöytäkirja sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, riitojenratkaisumenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla vahvistetuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Riitojenratkaisulausekkeen katsotaan tällöin perustuslakivaliokunnan vallitsevan tulkintakäytännön mukaan myös itsessään kuuluvan lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001 vp). 
Pöytäkirjaan vuonna 2009 tehdyllä muutoksella sallittiin hiilidioksidivirtojen vienti toisiin maihin varastointitarkoituksessa. Lisäksi muutoksella annettiin määräyksiä vientiä koskevista sopimuksista tai järjestelyistä. Suomessa hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain 4 § sallii hiilidioksidin viennin muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Lailla on pantu täytäntöön hiilidioksidin varastointidirektiivi, joka sisältää säännöksiä hiilidioksidin talteenotosta ja siirtämisestä varastointipaikoille tätä toimintaa varten rakennetuissa putkistoissa. Hiilidioksidin vientiä koskeva toimivalta on toisin sanoen tältä osin siirtynyt Euroopan unionille.  
Direktiivi ei kuitenkaan sisällä säännöksiä hiilidioksidin kuljettamisesta laivoilla tai muilla kuljetusvälineillä eikä Euroopan unioni ole antanut muutakaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa lainsäädäntöä. Käytännössä hiilidioksidin laivakuljetusten suhteen noudatettavaksi tulee IMO:n kaasusäiliöaluksia koskeva nk. IGC-koodi (”The International Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Liquefied Gases in Bulk”), joka on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston asetuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen II-1 ja II-2 lukuun, mainittuun yleissopimukseen liittyviin eräisiin säännöstöihin sekä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan liittyviin eräisiin säännöstöihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta (1528/2015). Hiilidioksidin laivakuljetukset ovat näin ollen kansallisessa toimivallassa ja kuuluvat lainsäädännön alaan.  
Pöytäkirjaan vuonna 2013 tehdyillä muutoksilla säännellään meren keinotekoista muokkausta. Muutosten lähtökohtana on se, että meren keinotekoinen muokkaus on tiettyjä erikseen yksilöityjä ja yksittäisesti arvioitavia toimenpiteitä lukuun ottamatta kiellettyä. Muutokset pitivät lisäksi sisällään lukuisia teknisiä määräyksiä siitä, miten mereen tutkimustarkoituksessa sijoitettavaksi harkittavia aineita ja niiden vaikutuksia tulisi arvioida, miten toimintaan liittyviä riskejä tulisi hallita ja millaista seurantaa toiminta edellyttää. Merenmuokkaustoiminta on Suomessa lähtökohtaisesti kiellettyä ympäristönsuojelulain ja merensuojelulain yleisten meren pilaamista koskevien kieltojen nojalla. Vuoden 2013 muutosten ne osat, joissa on määräyksiä aineen sijoittamisesta mereen, kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan. 
Koska edellä mainitut määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten hyväksyminen edellyttää eduskunnan suostumusta. Myös dumppauspöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen antaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää. 
Eduskunnan on perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan hyväksyttävä myös samassa lainkohdassa tarkoitetun kansainvälisen velvoitteen irtisanominen. Dumppauspöytäkirja korvaa jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen. Koska mainittu yleissopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, sopimuksen kumoavan uuden velvoitteen on katsottava myös näiltä osin kuuluvan eduskunnan toimivaltaan. (PeVL 18/2002 vp ja PeVL11/2003 vp). 
4.2
Käsittelyjärjestys
Dumppauspöytäkirjaan ja siihen tehtyihin muutoksiin ei sisälly sellaisia määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Määräysten voimaansaattaminen ei näin ollen edellytä niin sanotun supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä. Koska määräykset eivät muutoinkaan ole ristiriidassa perustuslain kanssa, hallituksen käsityksen mukaan dumppauspöytäkirjan ja sen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevat lakiehdotukset samoin kuin lakiehdotus talousvyöhykelain muutoksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että: 
eduskunta hyväksyisi jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyyn vuoden 1972 yleissopimukseen (SopS 33 ja 34/1979) Lontoossa 7 päivänä marraskuuta 1996 tehdyn vuoden 1996 pöytäkirjan sekä siihen Lontoossa 30 päivänä lokakuuta 2009 ja 18 päivänä lokakuuta 2013 tehdyt muutokset niiltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan, 
ja että eduskunta hyväksyisi annettavaksi pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen.  
Edellä esitetyn perusteella ja koska pöytäkirja ja sen muutokset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 §  
Jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyyn vuoden 1972 yleissopimukseen (Sops 33 ja 34/1979) Lontoossa 7 päivänä marraskuuta 1996 tehdyn vuoden 1996 pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 §  
Tällä lailla kumotaan jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (SopS 33/1979). 
3 § 
Pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
2. 
Laki 
jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 §  
Jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen (Sops 33 ja 34/1979) vuoden 1996 pöytäkirjaan Lontoossa 30 päivänä lokakuuta 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 § 
Muutosten muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
3. 
Laki 
jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen (Sops 33 ja 34/1979) vuoden 1996 pöytäkirjaan Lontoossa 18 päivänä lokakuuta 2013 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 §  
Muutosten muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
4. 
Laki 
Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 483/2016, seuraavasti: 
3 § 
Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö 
Talousvyöhykkeellä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), ympäristönsuojelulakia (527/2014), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004), vesilakia (587/2011), maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) merialuesuunnittelua koskevaa 8 a lukua sekä hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annettua lakia (416/2012) ja niiden nojalla annettuja säännöksiä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2017  
Pääministeri
Juha
Sipilä
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Kimmo
Tiilikainen
Sopimusteksti 
JÄTTEEN JA MUUN AINEEN MEREEN LASKEMISEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ TEHDYN VUODEN 1972 YLEISSOPIMUKSEN VUODEN 1996 PÖYTÄKIRJA 
1996 PROTOCOL TO THE CONVENTION ON THE PREVENTION OF MARINE POLLUTION BY DUMPING OF WASTES AND OTHER MATTER, 1972 
TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLET, JOTKA 
KOROSTAVAT tarvetta suojella meriympäristöä ja edistää meren luonnonvarojen kestävää käyttöä ja säilyttämistä, 
THE CONTRACTING PARTIES TO THIS PROTOCOL
STRESSING the need to protect the marine environment and to promote the sustainable use and conservation of marine resources, 
PANEVAT MERKILLE tähän liittyvät saavutukset jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen puitteissa, erityisesti kehityksen kohti varovaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn perustuvia lähestymistapoja, 
NOTING in this regard the achievements within the framework of the Convention on the Prevention of Marine Pollution by Dumping of Wastes and Other Matter, 1972 and especially the evolution towards approaches based on precaution and prevention, 
PANEVAT LISÄKSI MERKILLE sen merkityksen, joka meriympäristön suojeluun tarkoitetuilla sekä kyseisten alueiden ja valtioiden erityiset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottavilla alueellisilla ja kansallisilla täydentävillä velvoitteilla tässä yhteydessä on, 
NOTING FURTHER the contribution in this regard by complementary regional and national instruments which aim to protect the marine environment and which take account of specific circumstances and needs of those regions and States, 
VAHVISTAVAT, että maailmanlaajuinen lähestymistapa näihin asioihin on tärkeä ja erityisesti sen, että on tärkeää jatkaa osapuolten välistä yhteistyötä yleissopimuksen ja pöytäkirjan täytäntöönpanossa, 
REAFFIRMING the value of global approach to these matters and in particular the importance of continuing co-operation and collaboration between Contracting Parties in implementing the Convention and the Protocol, 
TUNNUSTAVAT että kansallisella tai alueellisella tasolla voi olla suotavaa toteuttaa tiukempia toimia jätteen meren laskemisesta johtuvan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi kuin ne toimet, joista kansainvälisissä yleissopimuksissa tai muissa maailmanlaajuisesti sovellettavissa sopimuksissa määrätään, 
RECOGNIZING that it may be desirable to adopt, on a national or regional level, more stringent measures with respect to prevention and elimination of pollution of the marine environment from dumping at sea than are provided for in international conventions or other types of agreements with a global scope, 
OTTAVAT HUOMIOON aihetta koskevat kansainväliset sopimukset ja toimenpiteet, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen, Rion ympäristö- ja kehitysjulistuksen sekä Agenda 21:n, 
TAKING INTO ACCOUNT relevant international agreements and actions, especially the United Nations Convention on the Law of the Sea, 1982, the Rio Declaration on Environment and Development and Agenda 21, 
TUNNUSTAVAT MYÖS kehitysmaiden sekä erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden edut ja kyvyt, 
RECOGNIZING ALSO the interests and capacities of developing States and in particular small island developing States, 
OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että uusia kansainvälisiä toimia jätteen mereen laskemisen aiheuttaman meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi voidaan toteuttaa ja on toteutettava viipymättä, jotta voidaan suojella ja säilyttää meriympäristöä sekä hallita ihmisen toimintaa siten, että meren ekosysteemi jatkossakin ylläpitää sallittuja meren käyttötapoja ja täyttää edelleen nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet,  
OVAT SOPINEET seuraavasta: 
BEING CONVINCED that further international action to prevent, reduce and where practicable eliminate pollution of the se caused by dumping can and must be taken without delay to protect and preserve the marine environment and to manage human activities in such a manner that the marine ecosystem will continue to sustain the legitimate uses of the sea and will continue to meet the needs of present and future generations, 
HAVE AGREED as follows: 
1 ARTIKLA 
MÄÄRITELMÄT 
ARTICLE 1 
DEFINITIONS 
Tässä pöytäkirjassa: 
For the purposes of this Protocol: 
1 “yleissopimus” tarkoittaa jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyä vuoden 1972 yleissopimusta muutoksineen. 
1 “Convention” means the Convention on the prevention of Marine Pollution by Dumping of Wastes and Other Matter, 1972 as amended. 
2 “järjestö” tarkoittaa Kansainvälistä merenkulkujärjestöä. 
2 “Organization” means the International Maritime Organization. 
3 “pääsihteeri” tarkoittaa järjestön pääsih-teeriä. 
3 “Secretary-General” means the Secretary-General of the Organization. 
4.1 “jätteen mereen laskeminen” tarkoittaa: 
4.1 “Dumping” means: 
4.1.1 tahallista jätteen tai muun aineen mereen sijoittamista aluksista, ilma-aluksista, alustoilta tai muilta rakennelmilta; 
4.1.1 any deliberate disposal into the sea of wastes or other matter from vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea; 
4.1.2 kaikkea tahallista alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien mereen sijoittamista; 
4.1.2 any deliberate disposal into the sea of vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea; 
4.1.3 kaikkea jätteen tai muun aineen varastointia merenpohjaan ja sen sisustaan aluksista, ilma-aluksista, alustoilta ja muilta rakennelmilta; ja 
4.1.3. any storage of wastes or other matter in the seabed and subsoil thereof from vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea; and 
4.1.4 kaikkea alustojen tai muiden merellisten rakennelmien hylkäämistä tai jättämistä paikalleen yksinomaan tahallisen poistamisen tarkoituksessa. 
4.1.4 any abandonment or toppling at site of platforms or other man-made structures at sea, for the sole purpose of deliberate disposal. 
4.2 “jätteen mereen laskeminen” ei tarkoita: 
4.2 “Dumping” does not include: 
4.2.1 alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien ja niiden varusteiden tavanomaiseen toimintaan liittyvää tai siitä johtuvaa jätteen tai muun ai-neen mereen sijoittamista, paitsi jos kysymyksessä on jäte tai muu aine, jota kuljettavat merellä tällaisen aineen poistamista varten toimivat alukset, ilma-alukset, alustat tai muut rakennelmat taikka jota kuljetetaan niille, tai joka on peräisin tällaisen jätteen tai muun aineen käsittelemisestä tällaisilla aluksilla, ilma-aluksilla, alustoilla tai rakennelmilla; 
4.2.1 the disposal into the sea of wastes or other matter incidental to, or derived from the normal operations of vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea and their equipment, other than wastes or other matter transported by or to vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea, operating for the purpose of disposal of such matter or derived from the treatment of such wastes or other matter on such vessels, aircraft, platforms or other man-made structures; 
4.2.2 aineen sijoittamista mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa edellyttäen, ettei se ole tämän pöytäkirjan päämäärien vastaista; ja 
4.2.2 placement of matter for a purpose other than the mere disposal thereof, provided that such placement is not contrary to the aims of this Protocol; and 
4.2.3 4 alakohdan 1 alakohdan 4 alakohdan määräysten estämättä sellaisen materiaalin hylkäämistä, joka on laskettu mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa (esimerkiksi johdot, putket ja merentutkimuslaitteet). 
4.2.3 notwithstanding paragraph 4.1.4, abandonment in the sea of matter (e.g., cables pipelines and marine research devices) placed for a purpose other than the mere disposal thereof. 
4.3 Jätteen tai muun aineen sijoittaminen tai varastointi, joka välittömästi perustuu tai liittyy merenpohjan mineraalivarojen tutkimiseen tai hyödyntämiseen tai niiden käsittelyyn merellä, ei kuulu tämän pöytäkirjan määräysten soveltamisalaan. 
4.3 The disposal of storage of wastes or other matter directly arising from, or related to the exploration, exploitation and associated off-shore processing of seabed mineral resources is not covered by the provisions of this Protocol. 
5.1 “Merellä polttaminen” tarkoittaa jätteen tai muun aineen polttamista aluksessa, alustalla tai muulla meressä olevalla rakennelmalla tarkoituksena jätteen poistaminen lämpöhajoamisen avulla. 
5.1 “Incineration at sea” means the combustion on board a vessel, platform of other man-made structure at sea of wastes of other matter for the purpose of their deliberate disposal by thermal destruction. 
5.2 “Merellä polttaminen” ei tarkoita sellaisen jätteen tai muun aineen polttamista aluksessa, alustalla tai muulla meressä olevalla rakennelmalla, joka on syntynyt aluksen, alustan tai muun rakennelman tavanomaisen käytön aikana. 
5.2 “Incineration at sea” does not include the incineration or wastes or other matter on board a vessel, platform, or other man-made structure at sea if such wastes or other matter were generated during the normal operation of that vessel, platform of other man-made structure at sea. 
6 “Alukset ja ilma-alukset” tarkoittavat kaikentyyppisiä vedessä tai ilmassa liikkuvia aluksia. Tämä ilmaisu käsittää ilmatyynyalukset ja omalla käyttövoimallaan tai sitä ilman toimivat kelluvat alukset. 
6 “Vessels and aircraft” means waterborne or airborne craft of any type whatsoever. This expression includes air-cushioned craft and floating craft, whether self-propelled or not. 
7 “Meri” tarkoittaa kaikkia merialueita, valtioiden sisäisiä aluevesiä lukuun ottamatta, sekä merenpohjaa ja sen sisustaa; se ei tarkoita sellaisia merenpohjan alapuolisia varastoja, joihin on pääsy ainoastaan maalta. 
7 “Sea” means all marine waters other than the internal waters of States, as well as the seabed and the subsoil thereof; it does not include sub-seabed repositories accessed only from land. 
8 “Jäte tai muu aine” tarkoittaa kaiken tyyppistä, muotoista tai luonteista ainetta tai ainesta. 
8 “Wastes or other matter” means material and substance of any kind, form or description. 
9 “Lupa” tarkoittaa suostumusta, joka annetaan etukäteen ja 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettuja asianmukaisia toimia noudattaen. 
9 “Permit” means permission granted in advance and in accordance with relevant measures adopted pursuant to article 4.1.2 or 8.2. 
10 “Pilaantuminen” tarkoittaa sellaista suoraan tai välillisesti ihmisen toimintaan perustuvaa jätteen tai muun aineen joutumista mereen, jolla on tai voi olla haittavaikutuksia, kuten elävien luonnonvarojen ja meren ekosysteemin vahingoittuminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen ja muiden sallittujen meren käyttötapojen, vaikeutuminen, meriveden käyttölaadun heikkeneminen ja virkistysalueiden vähe-neminen. 
10. “Pollution” means the introduction, directly or indirectly, by human activity, of wastes or other matter into the sea which results or is likely to result in such deleterious effects as harm to living resources and marine ecosystems, hazards to human health, hindrance to marine activities, including fishing and other legitimate uses of the sea, impairment of quality for use of sea water and reduction of amenities. 
2 ARTIKLA 
TAVOITTEET 
ARTICLE 2 
OBJECTIVES 
Osapuolet suojelevat ja säilyttävät meriympäristöä erikseen ja yhteisesti kaikilta pilaantumisen lähteiltä ja ryhtyvät toimenpiteisiin tieteellisten, teknisten ja taloudellisten valmiuksiensa rajoissa ehkäistäkseen, vähentääkseen ja mahdollisuuksien mukaan lopettaakseen sellaisen meren pilaantumisen, joka aiheutuu jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta. Tarvittaessa osapuolet yhdenmukaistavat aihetta koskevat menettelytapansa. 
Contracting parties shall individually and collectively protect and preserve the marine environment from all sources of pollution and take effective measures, according to their scientific, technical and economic capabilities, to prevent, reduce and where practicable eliminate pollution caused by dumping or incineration at sea of wastes or other matter. Where appropriate, they shall harmonize their policies in this regard. 
3 ARTIKLA 
YLEISET VELVOITTEET 
ARTICLE 3 
GENERAL OBLIGATIONS 
1 Pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan osapuolet soveltavat varovaisuusperiaatetta suojellakseen ympäristöä jätteen tai muun aineen mereen laskemiselta ja ryhtyvät asianmukaisiin ennalta ehkäiseviin toimiin, jos on syytä epäillä, että meriympäristöön laskettava jäte tai muu aine voi aiheuttaa vahinkoa, vaikka laskemisen ja sen vaikutusten välisestä suhteesta ei olisi kiistattomia todisteita. 
1 In implementing this Protocol, Contracting Parties shall apply a precautionary approach to environmental protection from dumping of wastes or other matter whereby appropriate preventative measures are taken when there is reason to believe that wastes or other matter introduces into the marine environment are likely to cause harm even when there is no conclusive evidence to prove a causal relation between inputs and their effects. 
2 Ottaen huomioon periaatteen, jonka mukaan saastuttajan olisi lähtökohtaisesti vastattava pilaantumisesta aiheutuvista kustannuksista, kukin osapuoli edistää käytäntöjä, joiden nojalla ne toimijat, joille osapuoli on antanut luvan laskea aineita mereen tai polttaa niitä merellä, vastaavat toimintaa koskevien pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntavaatimusten noudattamisesta johtuvista kustannuksista, kiinnittäen asianmukaista huomiota yleiseen etuun. 
2 Taking into account the approach that the polluter should, in principle, bear the cost of pollution, each Contracting Party shall endeavor to promote practices whereby those it has authorized to engage in dumping or incineration at sea bear the cost of meeting the pollution prevention and control requirements for the authorized activities, having due regard to the public interest. 
3 Pöytäkirjan määräyksiä täytäntöön pannessaan osapuolet toimivat niin, etteivät ne siirrä suoraan tai välillisesti vahinkoja tai vahinkojen mahdollisuutta ympäristön yhdestä osasta toiseen taikka muuta pilaantumisen tyyppiä toiseksi. 
3 In implementing the provisions of this Protocol, Contracting Parties shall act so as not to transfer, directly or indirectly, damage or likelihood of damage from one part of the environment to another or transform one type of pollution into another. 
4 Minkään tämän pöytäkirjan määräyksen ei saa tulkita estävän osapuolia ryhtymästä erikseen tai yhdessä kansainvälisen oikeuden mukaisiin tiukempiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai mahdollisuuksien mukaan poistamiseksi. 
4 No provision of this Protocol shall be interpreted as preventing Contracting Parties from taking, individually or jointly, more stringent measures in accordance with international law with respect to the prevention, reduction and where practicable elimination of pollution. 
4 ARTIKLA 
JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN MEREEN LASKEMINEN 
ARTICLE 4 
DUMPING OF WASTES OR OTHER MATTER 
1 Osapuolet kieltävät kaiken jätteen tai muun aineen mereen laskemisen, lukuun ottamatta liitteessä 1 lueteltuja poikkeuksia. 
1 Contracting Parties shall prohibit the dumping of any wastes or other matter with the exception of those listed in Annex 1. 
1.2 Liitteessä 1 lueteltujen jätteiden tai muiden aineiden mereen laskeminen edellyttää lupaa. Osapuolet toteuttavat hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimet, joilla ne varmistavat, että lupien myöntäminen ja niiden ehdot ovat liitteen 2 määräysten mukaisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisuuksiin valita ympäristön kannalta suotavampi vaihtoehto jätteen mereen laskemisen sijaan. 
1.2 The dumping of wastes or other matter listed in Annex 1 shall require a permit. Contracting Parties shall adopt administrative or legislative measures to ensure that issuance of permits and permit conditions comply with provisions of Annex 2. Particular attention shall be paid to opportunities to avoid dumping in favour of environmentally pre-ferable alternatives. 
2 Minkään tämän pöytäkirjan määräyksen ei saa tulkita estävän osapuolta omalta osaltaan kieltämästä jonkin liitteessä 1 mainitun jätteen tai muun aineen mereen laskemista. Asianomainen osapuoli ilmoittaa tällaisesta toimenpiteestä järjestölle. 
2 No provision of this Protocol shall be interpreted as preventing a Contracting Party from prohibiting, insofar as that Contracting Party is concerned, the dumping of wastes or other matter mentioned in Annex 1. That Contracting Party shall notify the Organization of such measures. 
5 ARTIKLA 
MERELLÄ POLTTAMINEN 
ARTICLE 5 
INCINERATION AT SEA 
Osapuolet kieltävät jätteen tai muun aineen polttamisen merellä. 
Contracting Parties shall prohibit incineration at sea of wastes or other matter. 
6 ARTIKLA 
JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN VIENTI 
ARTICLE 6 
EXPORT OF WASTES OR OTHER MATTER 
Osapuolet eivät salli jätteen tai muun ai-neen viemistä toisiin maihin mereen laskemista tai merellä polttamista varten. 
Contracting Parties shall not allow the export of wastes or other matter to other countries for dumping or incineration at sea. 
7 ARTIKLA 
SISÄISET ALUEVEDET 
ARTICLE 7 
INTERNAL WATERS 
1 Pöytäkirjan muiden määräysten estämättä tätä pöytäkirjaa sovelletaan sisäisiin alueve-siin ainoastaan siten kuin 2 ja 3 kohdissa määrätään. 
1 Notwithstanding any other provision of this Protocol, this Protocol shall relate to internal waters only to the extent provided for in paragraphs 2 and 3. 
2 Kukin osapuoli harkintansa mukaan joko soveltaa tämän pöytäkirjan määräyksiä sisäisiin aluevesiinsä tai ottaa käyttöön muita tehokkaita lupa- ja sääntelykäytäntöjä, joilla se voi valvoa jätteen tai muun aineen tahallista sijoittamista sisäisiin aluevesiin, jos sijoittaminen olisi merellä tehtynä 1 artiklan määritelmän mukaista ”jätteen mereen laskemista” tai ”merellä polttamista”. 
2 Each Contracting Party shall at its discretion either apply the provisions of this Protocol or adopt other effective permitting and regulatory measures to control the deliberate disposal of wastes or other matter in marine internal waters were such disposal would be “dumping” or “incineration at sea” within the meaning of article 1, if conducted at sea. 
3 Kunkin osapuolen tulisi antaa järjestölle tietoja sellaisista säädöksistään ja institutionaalisista järjestelmistään, jotka koskevat määräysten täytäntöönpanoa, noudattamista ja soveltamista sisäisillä aluevesillä. Osapuolten tulisi myös parhaansa mukaan toimittaa vapaaehtoisia yhteenvetoilmoituksia sisäisiin aluevesiin laskettujen aineiden tyypistä ja luonteesta. 
3 Each Contracting Party should provide the Organization with information on legislation and institutional mechanisms regarding implementation, compliance and enforcement in marine internal waters. Contracting Parties should also use their best efforts to provide on a voluntary basis summary reports on the type and nature of the materials dumped in marine internal waters. 
8 ARTIKLA 
POIKKEUKSET 
ARTICLE 8 
EXCEPTIONS 
1 Pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan määräyksiä ei sovelleta silloin, kun on välttämätöntä varmistaa ihmishengen, aluksen, ilma-aluksen, alustan tai muun rakennelman turvallisuus merellä sääolojen aiheuttaman ylivoimaisen esteen vuoksi tai muulloin vaaran uhatessa ihmishenkeä tai tosiasiallisen uhan kohdistuessa alukseen, ilma-alukseen, alustaan tai muuhun rakennelmaan merellä, jos jätteen tai muun aineen mereen laskeminen tai merellä polttaminen on ilmeisimmin ainoa tapa torjua vaara ja jos on todennäköistä, että mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta aiheutuu pienempi vahinko kuin niistä pidättymisestä. Tällöin mereen laskeminen tai merellä polttaminen suoritetaan siten, että siitä ihmishengelle tai meren elämälle aiheutuva vahingonvaara on mahdollisimman pieni, ja siitä ilmoitetaan välittömästi järjestölle. 
1 The provisions of articles 4.1 and 5 shall not apply when it is necessary to secure the safety of human life or of vessels, aircraft, platforms of other man-made structures at sea in cases of force majeure caused by stress of weather, or in any case which constitutes a danger to human life of a real threat to vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea, if dumping or incineration at sea appears to be the only way of averting the threat an if there is every probability that the damage consequent upon such dumping or incineration at sea will be less than would otherwise occur. Such dumping or incineration at sea shall be conducted so as to minimize the likelihood of damage to human or marine life and shall be reported forthwith to the Organization. 
2 Osapuoli voi 4 artiklan 1 kohdasta tai 5 artiklasta poiketen myöntää luvan hätätilan-teissa, joissa ihmisen terveyttä, turvallisuutta tai meriympäristöä uhkaava vaara on liian suuri ollakseen hyväksyttävissä eikä muu ratkaisu ole mahdollinen. Ennen tällaisen luvan myöntämistä asianomainen osapuoli neuvottelee sellaisen yhden tai useamman valtion kanssa, joihin toimenpide saattaa vaikuttaa, sekä järjestön kanssa, joka neuvoteltuaan muiden osapuolten ja tarpeen mukaan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa antaa välittömästi 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti asianomaiselle osa-puolelle suositukset asianmukaisimmista menettelyistä. Asianomainen osapuoli noudattaa suosituksia mahdollisimman tarkoin, ottaen huomioon ajan, jonka kuluessa toimenpiteisiin on ryhdyttävä, sekä yleisen velvoitteen välttää meriympäristön vahingoittamista, ja ilmoittaa suorittamistaan toimenpiteistä järjestölle. Osapuolet sitoutuvat auttamaan toisiaan tällaisissa tilanteissa. 
2 A contracting party may issue a permit as an exception to articles 4.1 and 5, in emergencies posing an unacceptable threat to human health, safety, or the marine environment and admitting of no other feasible solution. Before doing so the Contracting Party shall consult any other country or countries that are likely to be affected and the Organization which, after consulting other Contracting Parties, and competent international organizations as appropriate, shall, in accordance with article 18.6 promptly recommend the Contracting Party the most appropriate procedures to adopt. The Contracting Party shall follow these recommendations to the maximum extent feasible consistent with the time within which action must be taken and with the general obligation to avoid damage to the marine environment and shall inform the Organization of the action it takes. The Contracting Parties pledge themselves to assist one another in such situations. 
3 Osapuoli voi luopua 2 kohdan mukaisista oikeuksistaan ratifioidessaan tämän pöytäkirjan tai liittyessään siihen tai sen  
jälkeen. 
3. Any Contracting Party may waive its rights under paragraph 2 at the time of, or subsequent to ratification of, or accession to this Protocol. 
9 ARTIKLA 
LUPIEN MYÖNTÄMINEN JA ILMOITTAMINEN 
ARTICLE 9 
ISSUANCE OF PERMITS AND REPORTING 
1 Kukin osapuoli nimeää yhden tai u-seamman toimivaltaisen viranomaisen: 
1 Each Contracting Party shall designate an appropriate authority or authorities to: 
1.1 myöntämään lupia tämän pöytäkirjan mukaisesti; 
1.1 issue permits in accordance with this protocol; 
1.2 pitämään luetteloa kaiken luvallisesti mereen lasketun jätteen tai muun aineen ominaisuuksista ja määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tosiasiallisista mereen lasketuista määristä samoin kuin laskemispaikasta, -ajasta ja -tavasta; ja 
1.2 keep record of the nature and quantities of all wastes or other matter for which dumping permits have been issued and where practicable the quantities actually dumped and the location, time and method of dumping; and 
1.3 seuraamaan joko itse tai yhteistyössä muiden osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa meren tilaa tämän pöytäkirjan päämäärien kannalta. 
1.3 monitor individually, or in collaboration with other Contracting Parties and competent international organizations, the condition of the sea for the purposes of this protocol. 
2 Osapuolen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen myöntää tämän pöytäkirjan mukaisesti luvat jätteen tai muun aineen mereen laskemista varten tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen merellä polttamista varten. 
2 the appropriate authority or authorities of a Contracting Party shall issue permits in accordance with this Protocol in respect of wastes or other matter intended for dumping or, as provided for in article 8.2, incineration at sea: 
2.1 jos aine on lastattu kyseisen osapuolen alueella; ja 
2.1 Loaded in its territory; and 
2.2 jos aine on lastattu kyseisen osapuolen alueella rekisteröityyn tai sen lippua käyttävään alukseen tai ilma-alukseen silloin, kun lastaus on tapahtunut sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän pöytäkirjan osapuoli. 
2.2 loaded onto a vessel or aircraft registered in its territory or flying its flag, when the loading occurs in the territory of a State not a Contracting Party to this Protocol. 
3 Myöntäessään lupia asianomainen yksi tai useampi viranomainen noudattaa 4 ar-tiklan määräyksiä sekä muita asianmukaisiksi katsomiaan perusteita, toimenpiteitä ja vaatimuksia. 
3 In issuing permits, the appropriate authority or authorities shall comply with the requirements of article 4, together with such additional criteria, measures and requirements as they may consider relevant. 
4 Kukin osapuoli ilmoittaa joko suoraan tai alueellisen sopimuksen mukaisesti perustetun sihteeristön kautta järjestölle ja tarvittaessa muille osapuolille: 
4 Each Contracting Party, directly or through a secretariat established under a regional agreement, shall report to the Organization and where appropriate to other Contracting Parties: 
4.1 kohdan 2 alakohdan ja 3 alakohdan mukaiset tiedot; 
4.1 the information specified in paragraphs 1.2 and 1.3; 
4.2 hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimensa tämän pöytäkirjan määräysten täytäntöön panemiseksi, toimeenpanotoimien yhteenveto mukaan lukien; ja 
4.2 the administrative and legislative measures taken to implement the provisions of this Protocol, including a summary of enforcement measures; and 
4.3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutukset sekä mahdolliset ongelmat niiden soveltamisessa. 
4.3 the effectiveness of the measures referred to in paragraph 4.2 and any problems encountered in their application. 
Tämän artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan vuosittain. Tämän artiklan 4 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan säännöllisesti. 
The information referred to in paragraphs 1.2 and 1.3 shall be submitted on an annual basis. The information referred to in paragraphs 4.2 and 4.3 shall be submitted on a regular basis. 
5 Osapuolten kokouksen määräämä asianmukainen toimielin arvioi 4 kohdan 2 ja 3 alakohdan mukaisesti tehdyt ilmoitukset. Kyseinen toimielin ilmoittaa päätelmänsä asianmukaiselle osapuolten kokoukselle tai erityiskokoukselle. 
5 Reports submitted under paragraphs 4.2 and 4.3 shall be evaluated by an appropriate subsidiary body as determined by the Mee-ting of Contracting Parties. This body will report its conclusions to an appropriate Mee-ting or Special Meeting of Contracting Parties. 
10 ARTIKLA 
SOVELTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 
ARTICLE 10 
APPLICATION AND ENFORCEMENT 
1.Kukin osapuoli soveltaa tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä kaikkiin: 
1 Each Contracting Party shall apply the measures required to implement this Protocol to all: 
1.1 sen alueella rekisteröityihin tai sen lippua käyttäviin aluksiin ja ilma-aluksiin; 
1.1 vessels and aircraft registered in its territory or flying its flag; 
1.2 aluksiin ja ilma-aluksiin, jotka sen alueella lastaavat mereen laskettavaa tai merellä poltettavaa jätettä tai muuta ainetta; ja 
1.2 vessels and aircraft loading in its ter-ritory the wastes or other matter which are to be dumped or incinerated at sea; and 
1.3 aluksiin, ilma-aluksiin ja alustoihin ja muihin rakennelmiin, joiden otaksutaan osallistuvan mereen laskemiseen tai merellä polttamiseen alueilla ja jotka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat kyseisen osa-puolen lainkäyttövaltaan. 
1.3 vessels, aircraft and platforms or other man-made structures believed to be engaged in dumping or incineration at sea in areas within which it is entitled to exercise jurisdiction in accordance with international law. 
2 Kukin osapuoli ryhtyy asianmukaisiin kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimenpiteisiin estääkseen tämän pöytäkirjan määräysten vastaisen toiminnan ja tarvittaessa rangaistakseen siitä. 
2 Each Contracting Party shall take appropriate measures in accordance with international law to prevent and if necessary punish acts contrary to the provisions of this Protocol. 
3 Osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyössä menettelyt tämän pöytäkirjan tehokkaaksi soveltamiseksi alueilla, jotka eivät kuulu minkään valtion lainkäyttövallan alaisuuteen, mukaan lukien menettelyt sellaisista aluksista ja ilma-aluksista ilmoittamiseksi, joiden havaitaan laskevan jätettä tai muuta ainetta mereen tai polttavan sitä merellä tämän pöytäkirjan määräysten vastaisesti. 
3 Contracting Parties agree to cooperate in the development of procedures for the effective application of this Protocol in areas beyond the jurisdiction of any State, including procedures for the reporting of vessels and aircraft observed dumping or incinerating at sea in contravention of this Protocol. 
4 Tätä pöytäkirjaa ei sovelleta sellaisiin aluksiin ja ilma-aluksiin, joilla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus täysivaltaiseen koskemattomuuteen. Kukin osapuoli varmistaa kuitenkin asianmukaisin toimenpitein, että tällaiset sen omistuksessa tai käytössä olevat alukset ja ilma-alukset toimivat tämän pöytäkirjan päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti, ja tekee järjestölle ilmoitukset tämän mukaisesti. 
4 This Protocol shall not apply to those vessels and aircraft entitled to sovereign immunity under international law. However, each Contracting Party shall ensure by the adoption of appropriate measures that such vessels and aircraft owned or operated by it act in a manner consistent with the object and purpose of this Protocol and shall inform the Organization accordingly. 
5 Ilmaistessaan suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi, tai milloin tahansa sen jälkeen, valtio voi antaa selvityksen, jonka mukaan se soveltaa tämän pöytäkirjan määräyksiä 4 kohdassa tarkoitettuihin aluksiinsa ja ilma-aluksiinsa, ottaen huomioon, että ainoastaan kyseinen valtio voi panna täytäntöön kyseisiä aluksia ja ilma-aluksia koskevia määräyksiä. 
5 A State may, at the time it expresses its consent to be bound by this Protocol, or at any time thereafter, declare that it shall apply the provisions of this Protocol to its vessels and aircraft referred to in paragraph 4, recognising that only that State may enforce those provisions against such vessels and aircraft. 
11 ARTIKLA 
NOUDATTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT 
ARTICLE 11 
COMPLIANCE PROCEDURES 
1 Viimeistään kahden vuoden kuluttua pöytäkirjan voimaantulosta osapuolten kokous päättää niistä menettelyistä ja järjes-telmistä, joita tarvitaan pöytäkirjan noudattamisen arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Menettelyjä ja järjestelmiä kehitettäessä pyritään mahdollistamaan täysimittainen, avoin ja rakentava tietojenvaihto. 
1 No later than two years after the entry into force of this Protocol, the Meeting of Contracting Parties shall establish those procedures and mechanisms necessary to assess and promote compliance with this Protocol. Such procedures and mechanisms shall be developed with a view to allowing for the full and open exchange of information, in a constructive manner. 
2 Harkittuaan kaikilta osin tämän pöytäkirjan mukaisesti annettuja tietoja ja 1 kohdan mukaisesti laadittuihin menettelyihin tai järjestelmiin perustuvia suosituksia osapuolten kokous voi tarjota neuvoja, apua tai yhteistyötä osapuolille ja muille kuin osapuolille. 
2 After full consideration of any information submitted pursuant to this Protocol and any recommendations made through procedures or mechanisms established under paragraph 1, the Meeting of Contracting Parties may offer advice, assistance or co-operation to Contracting Parties and non-Contracting Parties. 
12 ARTIKLA 
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 
ARTICLE 12 
REGIONAL CO-OPERATION 
Edistääkseen tämän pöytäkirjan tavoitteita ne osapuolet, joiden yhteisiin etuihin kuuluu jonkin tietyn maantieteellisen alueen meriympäristön suojelu, pyrkivät parantamaan alueellista yhteistyötä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet muun muassa tekemällä tämän pöytäkirjan mukaisia alueellisia sopimuksia, joilla pyritään ehkäisemään tai vähentämään jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta johtuvaa pilaantumista tai mahdollisuuksien mukaan lopettamaan se. Osapuolet pyrkivät yhteistyöhön alueellisten sopimusten osapuolten kanssa kehittääkseen yhdenmukaisia menettelyjä kyseisten eri yleissopimusten osapuolten noudatettavaksi. 
In order to further the objectives of this Protocol, Contracting Parties with common interests to protect the marine environment in a given geographical area shall endeavour, taking into account characteristic regional features, to enhance regional cooperation including the conclusion of regional agreements consistent with this Protocol for the prevention, reduction and where practicable elimination of pollution caused by dumping or incineration at sea of wastes or other matter. Contracting Parties shall seek to co-operate with the parties to regional agreements in order to develop harmonized procedures to be followed by Contracting Parties to the different conventions concerned. 
13 ARTIKLA 
TEKNINEN YHTEISTYÖ JA APU 
ARTICLE 13 
TECHNICAL CO-OPERATION AND ASSISTANCE 
1 Toimimalla yhteistyössä järjestössä ja koordinoiden toimintansa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa osapuolet edistävät kahden- ja monenvälistä tukea liittyen tässä pöytäkirjassa tarkoitet-tuun mereen laskemisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn, vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan poistamiseen, osoittaen tukea sellaisille osapuolille, jotka pyytävät sitä seuraaviin tarkoituksiin: 
1 Contracting Parties shall, through collaboration within the Organization and in coordination with other competent international organizations, promote bilateral and multilateral support for the prevention, reduction and where practicable elimination of pollution caused by dumping as provided for in this Protocol to those Contracting Parties that request it for: 
1.1 tieteellisen ja teknisen henkilökunnan kouluttaminen tutkimusta, seurantaa ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien välttämättömien välineiden ja tilojen tarjoaminen tarvittaessa, tavoitteena kansallisten valmiuksien vahvistaminen; 
1.1 training of scientific and technical personnel for research, monitoring and enforcement, including as appropriate the supply of necessary equipment and facilities, with a view to strengthening national capabilities; 
1.2 pöytäkirjan täytäntöönpanoa koskeva neuvonta; 
1.2 advice on implementation of this Protocol; 
1.3 jätteen määrän vähentämistä ja puhtaita tuotantotapoja koskeva tieto ja tekninen yhteistyö; 
1.3 information and technical co-operation relating to waste minimization and clean production processes; 
1.4 tieto ja tekninen yhteistyö, jotka koskevat jätteen sijoittamista ja käsittelyä sekä muita toimenpiteitä, joilla mereen laskemisen aiheuttamaa pilaantumista pyritään ehkäisemään, vähentämään ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan; ja 
1.4 information and technical co-operation relating to the disposal and treatment of waste and other measures to prevent, reduce and where practicable eliminate pollution caused by dumping; and 
5 ympäristön kannalta kestävän tekniikan ja tiedon saatavuus ja siirto, etenkin kehi-tysmaille ja markkinatalouteen siirtyville maille suotuisin ehdoin, joihin kuuluu edullisia ja suosivia ehtoja siten kuin yhtei-sesti sovitaan, ottaen huomioon immateriaalioikeuksien turvaamisen tarve sekä kehitysmaiden ja markkinatalouteen siirtyvien maiden erityistarpeet. 
5 access to and transfer of environmentally sound technologies and corresponding know-how, in particular to developing countries and countries in transition to market economies, on favourable terms, including on concessional and preferential terms, as mutually agreed, taking into account the need to protect intellectual property rights as well as the special needs of developing countries and countries in transition to market economies. 
2 Järjestö suorittaa seuraavat tehtävät: 
2 The Organization shall perform the following functions: 
2.1 välittää teknistä yhteistyötä koskevia pyyntöjä osapuolten välillä, ottaen huomioon sellaiset tekijät kuten näiden tekniset valmiudet; 
2.1 forward requests from Contracting Parties for technical co-operation to other Contracting Parties, taking into account such factors as technical capabilities; 
2.2 koordinoi avunpyyntöjä, tarvittaessa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa; ja 
2.2 co-ordinate requests for assistance with other competent international organizations, as appropriate; and 
2.3 riittävien voimavarojen saatavuuden mukaan auttaa sellaisia kehitysmaita ja markkinatalouteen siirtyviä maita, jotka ovat ilmaisseet aikomuksensa tulla tämän pöytäkirjan osapuoliksi, selvittämään, mitä keinoja tarvitaan pöytäkirjan täysimittaisen täytäntöönpanon saavuttamiseksi. 
2.3 subject to the availability of adequate resources, assist developing countries and those in transition to market economies, which have declared their intention to become Contracting Parties to this Protocol, to examine the means necessary to achieve full implementation. 
14 ARTIKLA 
TIETEELLINEN JA TEKNINEN TUTKIMUS 
ARTICLE 14 
SCIENTIFIC AND TECHNICAL RESEARCH 
1 Osapuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimiin edistääkseen ja tukeakseen pöytäkirjan kannalta olennaista tieteellistä ja teknistä tutkimusta, joka koskee mereen laskemisesta ja muista lähteistä johtuvan meren pilaantumisen ehkäisyä, vähentämistä ja mahdollisuuksien mukaan lopettamista. Tutkimuksen tulisi sisältää erityisesti pilaantumisen tarkkailua, mittaamista, arviointia ja analysointia tieteellisin menetelmin. 
1 Contracting Parties shall take appropriate measures to promote and facilitate scientific and technical research on the prevention, reduction and where practicable elimination of pollution by dumping and other sources of marine pollution relevant to this Protocol. In particular, such research should include observation, measurement, evaluation and a-nalysis of pollution by scientific methods. 
2 Tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet edistävät olennaisen tiedon saatavuutta sellaisille muille osapuolille, jotka pyytävät tietoa seuraavista: 
2 Contracting Parties shall, to achieve the objectives of this Protocol, promote the availability of relevant information to other Contracting Parties who request it on: 
2.1 tämän pöytäkirjan mukaiset tieteelliset ja tekniset tehtävät ja toimenpiteet; 
2.1 scientific and technical activities and measures undertaken in accordance with this Protocol; 
2.2 meritieteen ja tekniikan ohjelmat ja niiden tavoitteet; ja 
2.2 marine scientific and technological programmes and their objectives; and 
2.3 9 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan mu 
kaisessa seurannassa ja arvioinnissa havaitut vaikutukset. 
2.3 the impacts observed from the monitoring and assessment conducted pursuant to article 9.1.3. 
15 ARTIKLA 
VASTUU 
ARTICLE 15 
RESPONSIBILITY AND LIABILITY 
Niiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, jotka koskevat valtion vastuuta toisten valtioiden ympäristölle tai muulle ympäristön alueelle aiheutuneesta vahingosta, osapuolet sitoutuvat kehittämään menettelyt, jotka koskevat jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta syntyvää vastuuta. 
In accordance with the principles of international law regarding State responsibility for damage to the environment of other States or to any other area of the environment, the Contracting Parties undertake to develop procedures regarding liability arising from the dumping or incineration at sea of wastes or other matter. 
16 ARTIKLA 
RIITOJEN RATKAISEMINEN 
ARTICLE 16 
SETTLEMENT OF DISPUTES 
1 Tämän pöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla, sovittelemalla tai välitysmenettelyllä taikka muilla rauhanomaisilla keinoilla, jotka riidan osapuolet ovat valinneet. 
1 Any disputes regarding the interpretation or application of this Protocol shall be resolved in the first instance through negotiation, mediation or conciliation, or other peaceful means chosen by parties to the dispute. 
2 Jos riitaa ei saada ratkaistuksi kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun osapuoli on ilmoittanut toiselle osapuolelle riidan olemassaolosta, riita ratkaistaan riidan osapuolen pyynnöstä liitteen 3 mukaisin välimiesmenettelyin, elleivät riidan osapuolet sovi jonkin Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen 287 ar-tiklan 1 kappaleessa luetellun menettelyn käytöstä. Riidan osapuolet voivat tehdä tällaisen sopimuksen, vaikka ne eivät olisi Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen sopimuspuolia. 
2 If no resolution is possible within twelve months after one Contracting Party has notified another that a dispute exists between them, the dispute shall be settled, at the request of a party to the dispute, by means of the Arbitral Procedure set forth in Annex 3, unless the parties to the dispute agree to use one of the procedures listed in paragraph 1 of Article 287 of the 1982 United Nations Convention on the Law of the Sea. The parties to the dispute may so agree, whether or not they are also States Parties to the 1982 United Nations Convention on the Law of the Sea. 
3 Jos osapuolet sopivat käyttävänsä jotakin Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen 287 artiklan 1 kappaleessa lueteltua menettelyä, sovelletaan myös valittua menettelyä koskevia kyseisen yleissopimuksen XV osan määräyksiä soveltuvin osin. 
3 In the event an agreement to use one of the procedures listed in paragraph 1 of Article 287 of the 1982 United Nations Convention on the Law of the Sea is reached, the provisions set forth in Part XV of that Convention that are related to the chosen procedure would also apply, mutatis mutandis
4 Edellä 2 kohdassa tarkoitettua kahdentoista kuukauden ajanjaksoa voidaan pidentää kahdellatoista kuukaudella asianomaisten osapuolten yhteisestä suostumuksesta. 
4 The twelve month period referred to in paragraph 2 may be extended for another twelve months by mutual consent of the parties concerned. 
5 Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, mikä tahansa valtio voi ilmaistessaan suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi ilmoittaa pääsihteerille, että kun se on 3 artiklan 1 tai 2 kohdan tulkintaa koskevan riidan osapuoli, riidan ratkaiseminen liitteen 3 mukaisen väli-miesmenettelyn avulla edellyttää sen suostumusta. 
5 Notwithstanding paragraph 2, any State may, at the time it expresses its consent to be bound by this Protocol, notify the Secretary-General that, when it is a party to a dispute about the interpretation or application of article 3.1 or 3.2, its consent will be required before the dispute may be settled by means of the Arbitral Procedure set forth in Annex 3. 
17 ARTIKLA 
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 
ARTICLE 17 
INTERNATIONAL CO-OPERATION 
Osapuolet edistävät tämän pöytäkirjan tavoitteita toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. 
Contracting Parties shall promote the objectives of this Protocol within the competent international organizations. 
18 ARTIKLA 
OSAPUOLTEN KOKOUKSET 
ARTICLE 18 
MEETINGS OF CONTRACTING PARTIES 
1 Osapuolten kokoukset tai osapuolten erityiskokoukset tarkastelevat jatkuvasti tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja arvioivat sen tehokkuutta löytääkseen keinoja, joilla jätteen tai muun aineen mereen laskemisen ja merellä polttamisen aiheuttamaa pilaantumista ehkäiseviä, vähentäviä tai mahdollisuuksien mukaan poistavia toimia voitaisiin tarvittaessa vahvistaa. Osapuolten kokoukset ja erityiskokoukset voivat tässä tarkoituksessa: 
1 Meetings of Contracting Parties or Special Meetings of Contracting Parties shall keep under continuing review the implementation of this Protocol and evaluate its effectiveness with a view to identifying means of strengthening action, where necessary, to prevent, reduce and where practicable eliminate pollution caused by dumping and incineration at sea of wastes or other matter. To these ends, Meetings of Contracting Parties or Special Meetings of Contracting Parties may: 
1.1 tarkastella ja hyväksyä muutoksia tähän pöytäkirjaan 21 ja 22 artiklan mukaisesti; 
1.1 review and adopt amendments to this Protocol in accordance with articles 21 and 22; 
1.2 perustaa tarvittaessa aputoimielimiä, jotka käsittelevät jotakin asiaa helpottaakseen tämän pöytäkirjan tehokasta täytäntöönpanoa; 
1.2 establish subsidiary bodies, as required, to consider any matter with a view to facilitating the effective implementation of this Protocol; 
1.3 pyytää asianmukaisia asiantuntijaelimiä antamaan neuvoja osapuolille tai järjestölle tähän pöytäkirjaan liittyvissä asioissa; 
1.3 invite appropriate expert bodies to advise the Contracting Parties or the Organization on matters relevant to this Protocol; 
1.4 edistää yhteistyötä meren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi toimivien toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa; 
1.4 promote cooperation with competent international organizations concerned with the prevention and control of pollution; 
1.5 käsitellä 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoitettuja tietoja; 
1.5 consider the information made available pursuant to article 9.4; 
1.6 toimivaltaisia kansainvälisiä järjestöjä kuultuaan kehittää tai hyväksyä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä, mukaan lukien poikkeus- ja hätätilanteiden määrittelyperusteet sekä konsultointimenettelyt ja menettelyt aineen turvalliseksi sijoittamiseksi merellä kyseisissä olosuhteissa; 
1.6 develop or adopt, in consultation with competent international organizations, procedures referred to in article 8.2, including basic criteria for determining exceptional and emergency situations, and procedures for consultative advice and the safe disposal of matter at sea in such circumstances; 
1.7 käsitellä ja hyväksyä päätöslauselmia; ja 
1.7 consider and adopt resolutions; and 
1.8 harkita mahdollisesti tarvittaviin lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 
1.8 consider any additional action that may be required. 
2 Osapuolet laativat ensimmäisessä kokouksessaan menettelytapasäännöt tarpeen mukaan. 
2 The Contracting Parties at their first Meeting shall establish rules of procedure as necessary. 
19 ARTIKLA 
JÄRJESTÖN TEHTÄVÄT 
ARTICLE 19 
DUTIES OF THE ORGANIZATION 
1 Järjestö vastaa tähän pöytäkirjaan liittyvistä sihteeristön tehtävistä. Kukin tämän pöytäkirjan osapuoli, joka ei ole järjestön jäsen, maksaa asianmukaisen osuuden niistä kuluista, jotka järjestölle aiheutuvat näistä tehtävistä. 
1.The Organization shall be responsible for Secretariat duties in relation to this Protocol. Any Contracting Party to this Protocol not being a member of this Organization shall make an appropriate contribution to the expenses incurred by the Organization in performing these duties. 
2 Pöytäkirjan hallinnoinnin kannalta tarpeellisiin sihteeristön tehtäviin kuuluu: 
2. Secretariat duties necessary for the administration of this Protocol include: 
2.1 kutsua koolle osapuolten kokous kerran vuodessa, jolleivät osapuolet toisin päätä, ja osapuolten erityiskokous silloin, kun kaksi kolmasosaa osapuolista sitä pyytää; 
2.1 convening Meetings of Contracting Parties once per year, unless otherwise decided by Contracting Parties, and Special Meetings of Contracting Parties at any time on the request of twothirds of the Contracting Parties; 
2.2 antaa pyydettäessä tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja sen perusteella laadittuja ohjeita ja menettelyjä koskevia neuvoja; 
2.2 providing advice on request on the impplementation of this Protocol and on guidance and procedures developed thereunder; 
2.3.käsitellä osapuolten esittämiä tiedusteluja sekä niiltä saatuja tietoja, neuvotella osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja antaa osapuolille suosituksia tähän pöytäkirjaan liittyvissä, mutta ei varsinaisesti sen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa; 
2.3 considering enquiries by, and information from Contracting Parties, consulting with them and with the competent international organizations, and providing recommendations to Contracting Parties on questions related to, but not specifically covered by, this Protocol; 
2.4 osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa neuvotellen valmistella ja avustaa 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen kehittämisessä ja soveltamisessa; 
2.4 preparing and assisting, in consultation with Contracting Parties and the competent international organizations, in the development and implementation of procedures referred to in article 18.6.; 
2.5 välittää asianomaisille osapuolille kaikki järjestön tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanottamat ilmoitukset; ja 
2.5 conveying to the Contracting Parties concerned all notifications received by the Organization in accordance with this Protocol; and 
2.6 laatia kerran kahdessa vuodessa pöytäkirjan hallinnointiin liittyvät talousarvio ja tilinpäätös ja jakaa ne kaikille osapuolille. 
2.6 preparing, every two years, a budget and a financial account for the administration of this Protocol which shall be distributed to all Contracting Parties. 
3 Jos järjestöllä on käytettävissään riittävät voimavarat, 13 artiklan 2 kohdan 3 alakohdan mukaisten vaatimusten lisäksi järjestö. 
3 The Organization shall, subject to the availability of adequate resources, in addition to the requirements set out in article 13.2.3. 
3.1 tekee yhteistyötä meriympäristön tilan arvioimiseksi; ja 
3.1 collaborate in assessments of the state of the marine environment; and 
3.2 tekee yhteistyötä meren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi toimivien toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. 
3.2 co-operate with competent international organizations concerned with the prevention and control of pollution. 
20 ARTIKLA 
LIITTEET 
ARTICLE 20 
ANNEXES 
Pöytäkirjan liitteet ovat erottamaton osa tätä pöytäkirjaa. 
Annexes to this Protocol form an integral part of this Protocol. 
21 ARTIKLA 
PÖYTÄKIRJAN MUUTTAMINEN 
ARTICLE 21 
AMENDMENT OF THE PROTOCOL 
1 Osapuolet voivat ehdottaa muutoksia tämän pöytäkirjan artikloihin. Järjestö välittää ehdotetun muutoksen tekstin osapuolille viimeistään kuutta kuukautta ennen kuin teksti käsitellään osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa. 
1 Any Contracting Party may propose amendments to the articles of this Protocol. The text of a proposed amendment shall be communicated to Contracting Parties by the Organization at least six months prior to its consideration at a Meeting of Contracting Parties or a Special Meeting of Contracting Parties. 
2 Muutokset pöytäkirjan artikloihin hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä osapuolten kokouksessa tai sellaisessa erityiskokouksessa, joka on järjestetty kyseisestä tarkoitusta varten. 
2 Amendments to the articles of this Protocol shall be adopted by a twothirds majority vote of the Contracting Parties which are present and voting at the Meeting of Contracting Parties or Special Meeting of Contracting Parties designated for this purpose. 
3 Muutos tulee voimaan niiden osapuolten osalta, jotka ovat sen hyväksyneet, kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaksi kolmasosaa osapuolista on tallettanut muutosta koskevan hyväksymiskirjan järjestön huostaan. Sen jälkeen muutos tulee voimaan kaikkien muiden osapuolten osalta kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun asianomainen osapuoli on tallettanut muu-tosta koskevan hyväksymiskirjansa. 
3 An amendment shall enter into force for the Contracting Parties which have accepted it on the sixtieth day after twothirds of the Contracting Parties shall have deposited an instrument of acceptance of the amendment with the Organization. Thereafter the amendment shall enter into force for any other Contracting Party on the sixtieth day after the date on which that Contracting Party has deposited its instrument of acceptance of the amendment. 
4 Pääsihteeri ilmoittaa osapuolille kaikista muutoksista, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksissa, sekä päivämääristä, jolloin kyseiset muutokset tulevat voimaan yleisesti ja kunkin osapuolen osalta. 
4 The Secretary-General shall inform Contracting Parties of any amendments adopted at Meetings of Contracting Parties and of the date on which such amendments enter into force generally and for each Contracting Party. 
5 Sen jälkeen, kun pöytäkirjan muutos on tullut voimaan, tämän pöytäkirjan osa-puoleksi tulevasta valtiosta tulee muutetun pöytäkirjan osapuoli, jollei kaksi kolmasosaa niistä osapuolista, jotka ovat olleet läsnä ja äänestäneet muutoksen hyväksyneessä osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa, muuta sovi. 
5 After entry into force of an amendment to this Protocol, any State that becomes a Contracting Party to this Protocol shall become a Contracting Party to this Protocol as amen-ded, unless two-thirds of the Contrac-ting Parties present and voting at the Meeting or Special Meeting of Contracting Parties adopting the amendment agree otherwise. 
22 ARTIKLA 
LIITTEIDEN MUUTTAMINEN 
ARTICLE 22 
AMENDMENT OF THE ANNEXES 
1 Osapuolet voivat ehdottaa muutoksia tämän pöytäkirjan liitteisiin. Järjestö välittää ehdotetun muutoksen tekstin osapuolille vähintään kuusi kuukautta ennen kuin teksti käsitellään osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa. 
1 Any Contracting Party may propose amendments to the Annexes to this Protocol. The text of a proposed amendment shall be communicated to Contracting Parties by the Organization at least six months prior to its consideration by a Meeting of Contracting Parties or Special Meeting of Contracting Parties. 
2 Muiden liitteiden kuin liitteen 3 muutokset tehdään tieteellisten tai teknisten näkökohtien perusteella, ja niissä voidaan ottaa huomioon oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä soveltuvin osin. Tällaiset muutokset hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa, joka on järjestetty kyseisestä tarkoitusta varten. 
2 Amendments to the Annexes other than Annex 3 will be based on scientific or technical considerations and may take into account legal, social and economic factors as appropriate. Such amendments shall be adopted by a twothirds majority vote of the Contracting Parties present and voting at a Meeting of Contracting Parties or Special Meeting of Contracting Parties designated for this purpose. 
3 Järjestö ilmoittaa viipymättä osapuolille liitteisiin tehtävistä muutoksista, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa. 
3 The Organization shall without delay communicate to Contracting Parties amendments to the Annexes that have been adopted at a Meeting of Contracting Parties or Special Meeting of Contracting Parties. 
4 Jollei 7 kohdan määräyksistä muuta johdu, liitteiden muutokset tulevat voimaan kunkin osapuolen osalta heti, kun se on ilmoittanut hyväksymisensä järjestölle, tai 100 päivän kuluttua siitä, kun osapuolten kokous on hyväksynyt muutokset, jos jälkimmäinen ajankohta on myöhäisempi, lukuun ottamatta niitä osapuolia, jotka mainittujen 100 päivän kuluessa antavat selvityksen, jonka mukaan ne eivät voi kyseisenä ajankohtana hyväksyä muutosta. Osapuoli voi milloin tahansa korvata aiemmin annetun selityksen muutoksen vastustamisesta hyväksymisilmoituksella, jolloin aiemmin vastustettu muutos tulee voimaan asianomaisen osapuolen osalta. 
4 Except as provided in paragraph 7, amendments to the Annexes shall enter into force for each Contracting Party immediately on notification of its acceptance to the Organization or 100 days after the date of their adoption at a Meeting of Contracting Parties, if that is later, except for those Contracting Parties which before the end of the 100 days make a declaration that they are not able to accept the amendment at that time. A Contracting Party may at any time substitute an acceptance for a previous declaration of objection and the amendment previously objected to shall thereupon enter into force for that Contracting Party. 
5 Pääsihteeri ilmoittaa viipymättä osapuolille järjestön huostaan talletetuista hyväksymis- tai vastustamisilmoituksista. 
5 The Secretary-General shall without delay notify Contracting Parties of instruments of acceptance or objection deposited with the Organization. 
6 Uusi liite tai sellainen liitteen muutos, joka liittyy tämän pöytäkirjan artiklojen muutokseen, tulee voimaan vasta, kun pöytäkirjan artiklojen muutos tulee voimaan. 
6 A new Annex or an amendment to an Annex which is related to an amendment to the articles of this Protocol shall not enter into force until such time as the amendment to the articles of this Protocol enters into force. 
7 Välimiesmenettelyä koskevan liitteen 3 muutoksiin, samoin kuin uusien liitteiden hyväksymiseen ja voimaantuloon, sovelletaan niitä menettelyjä, jotka koskevat muutosten tekemistä tämän pöytäkirjan artikloihin. 
7 With regard to amendments to Annex 3 concerning the Arbitral Procedure and with regard to the adoption and entry into force of new Annexes the procedures on amendments to the articles of this Protocol shall apply. 
23 ARTIKLA 
PÖYTÄKIRJAN JA YLEISSOPIMUKSEN VÄLINEN SUHDE 
ARTICLE 23 
RELATIONSHIP BETWEEN THE PROTOCOL AND THE CONVENTION 
Tämä pöytäkirja korvaa yleissopimuksen niiden pöytäkirjan osapuolten osalta, jotka ovat myös yleissopimuksen sopimuspuolia. 
This Protocol will supersede the Convention as between Contracting Parties to this Protocol which are also Parties to the Convention. 
24 ARTIKLA 
ALLEKIRJOITTAMINEN, RATIFIOINTI, HYVÄKSYMINEN JA LIITTYMINEN 
ARTICLE 24 
SIGNATURE, RATIFICATION, ACCEPTANCE,  
APPROVAL AND ACCESSION 
1 Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille järjestön päämajassa 1 päivästä huhtikuuta 1997 alkaen 31 päivään maaliskuuta 1998 saakka, ja sen jälkeen se on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille. 
1 This Protocol shall be open for signature by any State at the Headquarters of the Organization from 1 April 1997 to 31 March 1998 and shall thereafter remain open for accession by any State. 
2 Valtiot voivat tulla tämän pöytäkirjan osapuoliksi: 
2 States may become Contracting Parties to this Protocol by: 
2.1 allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa; tai 
2.1 signature not subject to ratification, acceptance or approval; or 
2.2 allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, minkä jälkeen talletetaan ratifioimis- tai hyväksymiskirja; tai 
2.2 signature subject to ratification, acceptance or approval, followed by ratification, acceptance or approval; or 
2.3 liittymällä. 
2.3 accession. 
3 Ratifiointi, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä koskeva asiakirja pääsihteerin huostaan. 
3 Ratification, acceptance, approval or accession shall be effected by the deposit of an instrument to that effect with the Secretary-General. 
25 ARTIKLA 
VOIMAANTULO 
ARTICLE 25 
ENTRY INTO FORCE 
1 Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin: 
1 This Protocol shall enter into force on the thirtieth day following the date on which: 
1.1 vähintään 26 valtiota on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi 24 artiklan mukaisesti; ja 
1.1 at least 26 States have expressed their consent to be bound by this Protocol in accordance with article 24; and 
1.2. kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuista valtioista vähintään 15 on yleissopimuksen sopimuspuolia. 
1.2 at least 15 Contracting Parties to the Convention are included in the number of States referred to in paragraph 1.1. 
2 Kaikkien niiden valtioiden osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi 24 artiklan mukaisesti 1 kohdassa mainitun päivän jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio on ilmaissut suostumuksensa. 
2 For each State that has expressed its consent to be bound by this Protocol in accordance with article 24 following the date referred to in paragraph 1, this Protocol shall enter into force on the thirtieth day after the date on which such State expressed its consent. 
26 ARTIKLA 
SIIRTYMÄAIKA 
ARTICLE 26 
TRANSITIONAL PERIOD 
1 Kaikki valtiot, jotka eivät olleet yleissopimuksen sopimuspuolia ennen joulukuun 31 päivää 1996 ja jotka ilmaisevat suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi ennen sen voimaantuloa tai viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta, voivat suostumuksensa ilmaistessaan ilmoittaa pääsihteerille, etteivät ne ilmoituksessa kuvatuista syistä voi noudattaa tiettyjä muita kuin 2 kohdassa olevia pöytäkirjan määräyksiä siirtymäaikana, jonka pituus ei saa ylittää 4 kohdassa kuvatun ajan pituutta. 
1 Any state that was not a Contracting Party to the Convention before 31 December 1996 and that expresses its consent to be bound by this Protocol prior to its entry into force or within five years after its entry into force may, at the time it expresses its consent, notify the Secretary-General that, for reasons described in the notification, it will not be able to comply with specific provisions of this Protocol other than those provided in paragraph 2, for a transitional period that shall not exceed that described in paragraph 4. 
2 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyt ilmoitukset eivät vaikuta sellaisiin tämän pöytäkirjan osapuolten velvoitteisiin, jotka liittyvät merellä polttamiseen tai radioaktiivisen jätteen tai muun radioaktiivisen aineen mereen laskemiseen. 
2 No notification made under paragraph 1 shall affect the obligations of a Contracting Party to this Protocol with respect to incineration at sea or the dumping of radioactive wastes or other radioactive matter. 
3 Sellainen pöytäkirjan osapuoli, joka on ilmoittanut pääsihteerille 1 kohdan mu-kaisesti, ettei se mainittuna siirtymäaikana voi noudattaa 4 artiklan 1 kohtaa tai 9 ar-tiklaa kokonaan tai osittain, on kuitenkin kyseisen ajanjakson aikana velvollinen kieltämään jätteen tai muun sellaisen aineen mereen laskemisen, jolle ei ole myönnetty lupaa, tekemään parhaansa ottaakseen käyttöön hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimia, joilla varmistetaan, että lupien myöntämisessä ja lupien ehdoissa noudatetaan liitteen 2 määräyksiä, sekä ilmoittamaan pääsihteerille kaikki antamansa luvat. 
3 Any Contracting Party to this Protocol that has notified the Secretary-General under paragraph 1 that, for the specified transitional period, it will not be able to comply, in part or in whole, with article 4.1 or article 9 shall nonetheless during that period prohibit the dumping of wastes or other matter for which it has not issued a permit, use its best efforts to adopt administrative or legislative measures to ensure that issuance of permits and permit conditions comply with the provisions of Annex 2, and notify the Secretary-General of any permits issued. 
4 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisessa ilmoituksessa mainitun siirtymäajan enimmäispituus on viisi vuotta ilmoituksen tekemisestä. 
4 Any transitional period specified in a notification made under paragraph 1 shall not extend beyond five years after such notification is submitted. 
5 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen tehneet osapuolet antavat ensimmäiselle niiden ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen järjestettävälle osapuolten kokoukselle suunnitelman ja aikataulun tämän pöytäkirjan noudattamiseksi kaikilta osin, sekä mahdolliset pyynnöt, jotka koskevat pöytäkirjan 13 artiklan mukaista asiaan liittyvää teknistä yhteistyötä ja apua. 
5 Contracting Parties that have made a notification under paragraph 1 shall submit to the first Meeting of Contracting Parties occurring after deposit of their instrument of ratification, acceptance, approval or accession a programme and timetable to achieve full compliance with this Protocol, together with any requests for relevant technical co-operation and assistance in accordance with article 13 of this Protocol. 
6 Osapuolet, jotka ovat tehneet ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti, ottavat siirtymäajaksi käyttöön menettelyt ja järjestelmät, joilla ne panevat toimeen ilmoittamansa suunnitelmat pöytäkirjan noudattamiseksi kaikilta osin ja seuraavat niitä. Osapuolet antavat kertomuksen edistymisestä pöytäkirjan noudattamisessa jokaiselle siirtymäaikana pidettävälle osapuolten kokoukselle asianmukaisia toimia varten. 
6 Contracting Parties that have made a notification under paragraph 1 shall establish procedures and mechanisms for the transitional period to implement and monitor submitted programmes designed to achieve full compliance with this Protocol. A report to each Meeting of Contracting Parties held during their transitional period for appropriate action. 
27 ARTIKLA 
IRTISANOMINEN 
ARTICLE 27 
WITHDRAWAL 
1 Osapuoli voi irtisanoa tämän pöytäkirjan milloin tahansa kahden vuoden kuluttua siitä, kun pöytäkirja tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta. 
1 Any Contracting Party may withdraw from this Protocol at any time after the expiry of two years from the date on which this Protocol enter into force for that Contracting Party. 
2 Irtisanominen tapahtuu tallettamalla irtisanomiskirja pääsihteerin huostaan. 
2 Withdrawal shall be effected by the deposit of an instrumental of withdrawal with the Secretary-General. 
3 Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan, tai irtisanomiskirjassa mahdollisesti ilmoitetun pidemmän ajanjakson jälkeen. 
3 A withdrawal shall take effect one year after receipt by the Secretary-General of the instrument of withdrawal or such longer period as may be specified in that instrument. 
28 ARTIKLA  
TALLETTAJA 
ARTICLE 28  
DEPOSITARY 
1 Tämä pöytäkirja talletetaan pääsihteerin huostaan. 
1 This Protocol shall be deposited with the Secretary-General. 
2 Pöytäkirjan 10 artiklan 5 kohdassa, 16 artiklan 5 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 22 artiklan 5 kohdassa ja 26 artiklan 5 kohdassa määrättyjen tehtävien lisäksi pääsihteeri: 
2 In addition to the functions specified in articles 10.5, 16.5, 21.4, 22.5 and 26.5, the Secretary-General shall: 
2.1 ilmoittaa kaikille pöytäkirjan allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille: 
2.1 inform all States which have signed this Protocol or acceded thereto of: 
2.1.1 kunkin uuden allekirjoituksen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamisen sekä näiden päivämäärät; 
2.1.1 each new signature or deposit of an instrument of ratification, acceptance, approval or accession, together with the date thereof; 
2.1.2 pöytäkirjan voimaantulon päivämäärän; ja 
2.1.2 the date of entry into force of this Protocol; and 
2.1.3 jokaisen irtisanomiskirjan tallettamisen sekä päivämäärän, jolloin irtisanomiskirja on vastaanotettu, ja päivämäärän, jolloin irtisanominen tulee voimaan. 
2.1.3 the deposit of any instrumental of withdrawal from this Protocol together with the date on which it was received and the date on which the withdrawal takes effect. 
2.2 välittää oikeaksi todistetut jäljennökset pöytäkirjasta kaikille pöytäkirjan allekirjoittaneille tai pöytäkirjaan liittyneille valtioille. 
2.2 Transmit certified copies of this Protocol to all States which have signed this Protocol or acceded thereto. 
3 Välittömästi tämän pöytäkirjan tultua voimaan pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen pöytäkirjasta Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle kirjaamista ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti. 
3 As soon as this Protocol enters into force, a certified true copy thereof shall be transmitted by the Secretary-General to the Secretariat of the United Nations for registration and publication in accordance with Article 102 of the Charter of the United Nations. 
29 ARTIKLA 
TODISTUSVOIMAISET TEKSTIT 
ARTICLE 29 
AUTHENTIC TEXTS 
Tämä pöytäkirja tehdään yhtenä alkuperäiskappaleena arabian, kiinan, englannin, ranskan, venäjän ja espanjan kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. 
This Protocol is established in a single original in the Arabic, Chinese, English, French, Russian and Spanish languages, each text being equally authentic. 
TÄMÄN VAKUUDEKSI  
allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan. 
IN WITNESS WHEREOF the undersigned being duly authorized by their respective Governments for that purpose have signed this Protocol. 
TEHTY LONTOOSSA seitsemäntenä päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi. 
DONE AT LONDON, this seventh of November, one thousand nine hundred and ninetysix. 
LIITE 1 
JÄTTEET TAI MUUT AINEET, JOITAVOIDAAN HARKITA MEREEN LASKETTAVIKSI 
ANNEX 1 
WASTES OR OTHER MATTER THAT MAY BE CONSIDERED FOR DUMPING 
1 Seuraavia jätteitä ja muita aineita voidaan harkita mereen laskettaviksi tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan mukaiset tavoitteet ja yleiset velvoitteet huomioon ottaen: 
1 The following wastes or other matter are those that may be considered for dumping being mindful of the Objectives and General Obligations of this Protocol set out in articles 2 and 3: 
1.1 ruopattu aines; 
1.1 dredged material; 
1.2 viemärilieju; 
1.2 sewage sludge; 
1.3 kalaperäinen jäte tai teollisesta kalankäsittelystä syntyvä aines; 
1.3 fish waste, or material resulting from industrial fish processing operations; 
1.4 alukset ja alustat tai muut rakennelmat merellä; 
1.4 vessels and platforms or other man-made structures at sea; 
1.5 pysyvä, epäorgaaninen geologinen aines; 
1.5 inert, inorganic geological material; 
1.6 luonnosta peräisin oleva orgaaninen aines; 
1.6 organic material of natural origin; 
1.7 suurikokoiset, pääosin raudasta, teräksestä, betonista ja muista vastaavista vaarattomista aineksista koostuvat kappaleet, joiden haitat ovat fyysisiä, ainoastaan silloin, kun kyseiset jätteet syntyvät sellaisissa paikoissa, esimerkiksi eristyneiden yhteisöjen asuttamilla pienillä saarilla, joissa mereen laskeminen on käytännössä ainoa keino jätteen poistamiseksi; ja 
1.7 bulky items primarily comprising iron, steel, concrete and similarly unharmful materials for which the concern is physical impact, and limited to those circumstances where such wastes are generated at locations, such as small islands with isolated communities, having no practicable access to disposal options other than dumping; and 
1.8. hiilidioksidin talteenotosta syntyneet hiilidioksidivirrat varastointitarkoituksessa. 
1.8 Carbon dioxide streams from carbon dioxide capture processes for sequestration. 
2 Edellä 1 kohdan 4 ja 7 alakohdassa lueteltuja jätteitä ja muita aineita voidaan harkita mereen laskettaviksi, jos aineesta on poistettu mahdollisimman tarkoin kaikki aines, joka voisi muodostaa kelluvan kerroksen tai muuten osaltaan aiheuttaa meriympäristön pilaantumista ja jos mereen laskettava aines ei merkittävästi haittaa kalastusta tai merenkulkua. 
2 The wastes or other matter listed in paragraphs 1.4 and 1.7 may be considered for dumping, provided that material capable of creating floating debris or otherwise contributing to pollution of the marine environment has been removed to the maximum extent and provided that the material dumped poses no serious obstacle to fishing or navigation. 
3 Edellä sanotun estämättä 1 kohdan 1–8 alakohdassa luetellut aineet, joiden radioaktiivisuus ylittää Kansainvälisen Atomienergiajärjestön määrittämän ja osapuolten hyväksymän de minimis -pitoisuuden (johon määräystä ei sovelleta), eivät sovi mereen laskettavaksi; lisäksi edellytetään, että osapuolet tutkivat tieteellisesti kaikkia radioaktiivisia jätteitä ja muita radioaktiivisia aineita kuin pelkästään korkeina pitoisuuksina esiintyviä aineita 25 vuoden aikana 20 päivästä helmikuuta 1994 alkaen ja aina 25 vuoden välein, kiinnittäen huomiota muihin osapuolten asianmukaisiksi katsomiin seikkoihin, ja että ne arvioivat kyseisten aineiden mereen laskemisen kieltoa 22 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti. 
3 Notwithstanding the above, materials listed in paragraphs 1.1 to 1.8 containing  
levels of radioactivity greater than de minimis (exempt) concentrations as defined by the IAEA and adopted by Contracting Parties, shall not be considered eligible for dumping; provided further that within 25 years of 20 February 1994, and at each 25 year interval thereafter, Contracting Parties shall complete a scientific study relating to all radioactive wastes and other radioactive matter other than high level wastes or matter, taking into account such other factors as Contracting Parties consider appropriate and shall review the prohibition on dumping of such substances in accordance with the procedures set forth in article 22. 
4. 1 kohdan 8 alakohdassa mainittuja hiilidioksidivirtoja voidaan harkita mereen laskettavaksi ainoastaan, jos 
4. Carbon dioxide streams referred to in paragraph 1.8 may only be considered for dumping, if: 
4.1 ne sijoitetaan merenpohjan alapuoliseen geologiseen muodostelmaan; ja 
4.1 disposal is into a sub-seabed geological formation; and 
4.2 ne koostuvat pääosin hiilidioksidista. Ne voivat sisältää satunnaisesti muita niihin liittyviä aineita, jotka ovat peräisin alkuperäisestä aineksesta ja käytetyistä talteenotto- ja varastointiprosesseista; ja  
4.2 they consist overwhelmingly of carbon dioxide. They may contain incidental associated substances derived from the source material and the capture and sequestration processes used; and 
4.3 niihin ei ole lisätty mitään jätettä tai muuta ainetta näiden poistamisen tarkoituksessa. 
4.3 no wastes or other matter are added for the purpose of disposing of those wastes or other matter. 
LIITE 2 
MEREEN LASKETTAVAKSI HARKITTAVAN JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN ARVIOINTI 
ANNEX 2 
ASSESSMENT OF WASTES OR OTHER MATTER THAT MAY BE CONSIDERED FOR DUMPING 
YLEISTÄ 
GENERAL 
1 Mereen laskemisen hyväksyminen tietyissä tapauksissa ei poista tämän liitteen mukaisia velvollisuuksia pyrkiä edelleen jatkuvasti vähentämään mereen laskemisen tarvetta. 
1 The acceptance of dumping under certain circumstances shall not remove the obligations under this Annex to make further attempts to reduce the necessity for dumping. 
JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISEMISEEN LIITTYVÄ TARKASTELU 
WASTE PREVENTION AUDIT 
2 Mereen laskemisen sijaan käytettävien vaihtoehtojen arviointi tulisi tilanteen mukaan aloittaa arvioimalla: 
2 The initial stages in assessing alternatives to dumping should, as appropriate, include an evaluation of: 
2.1 syntyvän jätteen tyyppi, määrä ja suhteellinen vaarallisuus; 
2.1 types, amounts and relative hazard of wastes generated; 
2.2 tuotantoprosessin yksityiskohdat ja jätteiden lähteet prosessin aikana; ja 
2.2 details of the production process and the sources of wastes within that process; and 
2.3 seuraavien jätteen ehkäisyyn / vähentämiseen liittyvien keinojen käytettävyys: 
2.3 feasibility of the following waste reduction / prevention techniques: 
2.3.1 tuotteen uudelleenmuokkaaminen; 
2.3.1 product reformulation; 
2.3.2 puhtaat tuotantoteknologiat; 
2.3.2 clean production technologies; 
2.3.3 prosessin muuttaminen; 
2.3.3 process modification; 
2.3.4 materiaalin korvaaminen; ja 
2.3.4 input substitution; and 
2.3.5 paikalla tapahtuva kierrätys suljetussa järjestelmässä. 
2.3.5 on-site, closed-loop recycling. 
3 Yleisesti ottaen, jos vaadittavassa tarkastelussa havaitaan, että jätettä voitaisiin ehkäistä sen lähteessä, hakijan on laadittava ja toimeenpantava jätteen synnyn ehkäisysuunnitelma yhteistyössä asianomaisten paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa, ja suunnitelmasta on käytävä ilmi tarkat jätteen vähentämistavoitteet ja tulevia jätteen ehkäisytarkasteluja koskevat määräykset, joilla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen. Lupien myöntämis- tai uusimispäätöksillä varmistetaan, että muita jätteen vähentämis- ja ehkäisytavoitteita noudatetaan. 
3 In general terms, if the required audit reveals that opportunities exist for waste prevention at source, an applicant is expected to formulate and implement a waste prevention strategy, in collaboration with relevant local and national agencies, which includes specific waste reduction targets and provision for further waste prevention audits to ensure that these targets are being met. Permit issuance or renewal decisions shall assure compliance with any resulting waste reduction and prevention requirements. 
4 Ruopatun aineksen ja viemäriliejun osalta jätteiden käsittelyn tavoitteena olisi oltava tunnistaa saastumisen lähteet ja hallita niitä. Tavoite olisi saavutettava toteuttamalla jätteen synnyn ehkäisystrategioita, ja sitä varten tarvitaan yhteistyötä asianomaisten paikallisten ja kansallisten pilaantumisen pistelähteitä ja hajalähteitä valvovien toimijoiden välillä. Ennen kuin tämä tavoite on saavutettu, saastuneeseen liejuun liittyviin ongelmiin voidaan puuttua sijoittamisen hallinnalla merellä tai maalla. 
4 For dredged material and sewage sludge, the goal of waste management should be to identify and control the sources of contamination. This should be achieved through implementation of waste prevention strategies and requires collaboration between the relevant local and national agencies involved with the control of point and non-point sources of pollution. Until this objective is met, the problems of contaminated dredged material may be addressed by using disposal management techniques at sea or on land. 
JÄTTEIDEN KÄSITTELYN VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI 
CONSIDERATION OF WASTE MANAGEMENT OPTIONS 
5 Jätteen tai muun aineen mereen laskemista koskevista lupahakemuksista on käytävä ilmi, että seuraavassa kuvattu, ympäristövaikutusten kasvamiseen perustuva jätteiden käsittelyn vaihtoehtojen käyttöjärjestys on otettu asianmukaisesti huomioon: 
5 Applications to dump wastes or other matter shall demonstrate that appropriate consideration has been given to the following hierarchy of waste management options, which implies an order of increasing environmental impact: 
5.1 uudelleenkäyttö; 
5.1 re-use; 
5.2 kierrätys syntypaikan ulkopuolella; 
5.2 off-site recycling; 
5.3 vaarallisten ainesosien tuhoaminen; 
5.3 destruction of hazardous constituents; 
5.4 käsittely, jolla vähennetään tai poistetaan vaarallisia ainesosia; ja 
5.4 treatment to reduce or remove the hazardous constituents; and 
5.5 sijoittaminen maalle, ilmaan tai veteen. 
5.5 disposal on land, into air and in water. 
6 Lupaa laskea jätettä tai muuta ainetta mereen ei saa antaa, jos lupaviranomainen katsoo, että on olemassa asianmukaiset mahdollisuudet jätteen käyttämiseksi uudelleen, kierrättämiseksi tai käsittelemiseksi ilman tarpeetonta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle tai kohtuuttomia kuluja. Jätteiden käsittelyn muiden vaihtoehtojen käytettävyyttä olisi arvioitava vertailevassa riskinarvioinnissa, jossa arvioidaan sekä mereen laskemista että eri vaihtoehtoja. 
6 A permit to dump wastes or other matter shall be refused if the permitting authority determines that appropriate opportunities exist to re-use, recycle or treat the waste without undue risks to human health or the environment or disproportionate costs. The practical availability of other means of disposal should be considered in the light of a comparative risk assessment involving both dumping and the alternatives. 
KEMIALLISET, FYSIKAALISET JA BIOLOGISET OMINAISUUDET 
CHEMICAL, PHYSICAL AND BIOLOGICAL PROPERTIES 
7 Jätteestä ja sen ominaisuuksista tarvitaan yksityiskohtainen kuvaus, jota käytetään vaihtoehtojen arvioinnissa ja perustana päätökselle siitä, sopiiko jäte mereen laskettavaksi. Jos jätteen ominaisuudet on kuvattu niin puutteellisesti, ettei sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön voida arvioida, jätettä ei saa laskea mereen. 
7 A detailed description and characterization of the waste is an essential precondition for the consideration of alternatives and the basis for a decision as to whether a waste may be dumped. If a waste is so poorly characterized that proper assessment cannot be made of its potential impacts on human health and the environment, that waste shall not be dumped. 
8 Jätteen ja sen ainesosien ominaisuuksien kuvauksessa on otettava huomioon: 
8 Characterization of the wastes and their constituents shall take into account: 
8.1 alkuperä, kokonaismäärä, muoto ja keskimääräinen koostumus; 
8.1 origin, total amount, form and average composition; 
8.2 ominaisuudet: fysikaaliset, kemialliset, biokemialliset ja biologiset; 
8.2 properties: physical, chemical, biochemical and biological; 
8.3 myrkyllisyys; 
8.3 toxicity; 
8.4 pysyvyys: fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen; ja 
8.4 persistence: physical, chemical and biological; and 
8.5 keräytyminen ja biologinen muuttuminen biologisissa aineksissa ja kerrostumissa. 
8.5 accumulation and biotransformation in biological materials or sediments. 
TOIMENPIDELUETTELO 
ACTION LIST 
9 Kaikki osapuolet laativat kansallisen toimenpideluettelon, jossa kuvataan järjes-telmät, joilla ehdotettuja jätteitä ja niiden ainesosia seulotaan sen perusteella, mitkä niiden mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja meriympäristöön ovat. Valittaessa aineita toimenpideluetteloon annetaan etusija myrkyllisille, pysyville ja biokertyville aineille, jotka ovat peräisin ihmisen toiminnasta (esim. kadmium, elohopea, orgaaniset halogeeniyhdisteet, raakaöljyn hiilivedyt ja tilanteen mukaan arsenikki, lyijy, kupari, sinkki, beryllium, kromi, nikkeli ja vanadiini, organopiiyhdisteet, syanidit, fluoridit ja pestisidit ja näiden sivutuotteet, jotka eivät ole orgaanisia halogeeniyhdisteitä). Toimenpideluetteloa voidaan käyttää myös järjestelmänä, jolla käynnistetään muita jätteen ehkäisytoimia. 
9 Each Contracting Party shall develop a national Action List to provide a mechanism for screening candidate wastes and their constituents on the basis of their potential effects on human health and the marine environment. In selecting substances for consideration in an Action List, priority shall be given to toxic, persistent and bioaccumulative substances from anthropogenic sources (e.g., cadmium, mercury, organohalogens, petroleum hydrocarbons, and, whenever relevant, arsenic, lead, copper, zinc, beryllium, chromium, nickel and vanadium, organosilicon compounds, cyanides, fluorides and pesticides or their by-products other than organohalogens). An Action List can also be used as a trigger mechanism for further waste prevention considerations. 
10 Toimenpideluettelossa on määrättävä ylätaso, ja siinä voidaan määrätä myös alataso. Ylätaso olisi määrättävä siten, että vältetään välittömät tai krooniset vaikutukset ihmisten terveyteen tai sellaisiin herkkiin merieliöihin, jotka ovat tyypillisiä meren ekosysteemille. Toimenpideluettelon soveltaminen johtaa jätteiden jakautumiseen kolmeen mahdolliseen luokkaan: 
10 An Action List shall specify an upper level and may also specify a lower level. The upper level should be set so as to avoid acute or chronic effects on human health or on sensitive marine organisms representative of the marine ecosystem. Application of an Action List will result in three possible categories of waste: 
10.1 jätteitä, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamat biologiset reaktiot ylittävät kyseiselle aineelle määritellyn ylätason, ei saa laskea mereen, paitsi jos jäte on tehty sellaiseksi, että se soveltuu mereen laskettavaksi, jätteidenkäsittelyn teknologian tai prosessien avulla; 
10.1 wastes which contain specified substances, or which cause biological responses, exceeding the relevant upper level shall not be dumped, unless made acceptable for dumping through the use of management techniques or processes; 
10.2 jätteet, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamat biologiset reaktiot alittavat kyseiselle aineelle määritellyt alatasot, olisi katsottava ympäristön kannalta vähäisesti haitallisiksi mereen laskettuina; ja 
10.2 wastes which contain specified substances, or which cause biological responses, below the relevant lower levels should be considered to be of little environmental concern in relation to dumping; and 
10.3 jätteet, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamata biologiset reaktiot alittavat ylätason mutta ylittävät alatason, on arvioitava tarkemmin ennen kuin niiden soveltuvuus mereen laskettavaksi voidaan ratkaista. 
10.3 wastes which contain specified substances, or which cause biological responses, below the upper level but above the lower level require more detailed assessment before their suitability for dumping can be determined. 
MEREENLASKEMISPAIKAN VALINTA 
DUMP-SITE SELECTION 
11 Laskemispaikan valinnassa vaadittavia tietoja ovat: 
11 Information required to select a dump-site shall include: 
11.1 vesipatsaan ja merenpohjan fyysiset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet; 
11.1 physical, chemical and biological characteristics of the water-column and the seabed; 
11.2 virkistysalueiden sijainti, arvot ja muut meren käyttötavat harkinnassa olevalla alueella; 
11.2 location of amenities, values and other uses of the sea in the area under consideration; 
11.3 arvio mereen laskemiseen liittyvistä ainesosien virtauksista suhteessa meriympäristön aineiden olemassa oleviin virtauksiin; ja 
11.3 assessment of the constituent fluxes associated with dumping in relation to existing fluxes of substances in the marine environment; and 
11.4 taloudellinen ja toiminnallinen toteutettavuus. 
11.4 economic and operational feasibility. 
MAHDOLLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 
ASSESSMENT OF POTENTIAL EFFECTS 
12 Mahdollisten vaikutusten arvioinnin tulisi tuottaa tiivis kuvaus mereen tai maalle sijoittamisen odotetuista seurauksista, eli ”vaikutushypoteesi.” Sen perusteella päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ehdotettu sijoittamisvaihtoehto, ja määritetään ympäristön seurantaa koskevat vaatimukset. 
12 Assessment of potential effects should lead to a concise statement of the expected consequences of the sea or land disposal options, i.e., the “Impact Hypothesis”. It provides a basis for deciding whether to approve or reject the proposed disposal option and for defining environmental monitoring requirements. 
13 Mereen laskemista varten tehtävän ar-vioinnin tulisi sisältää tiedot jätteen ominaisuuksista, ehdotettujen laskemispaikkojen olosuhteista, virtauksista sekä ehdotetusta sijoittamistekniikasta, ja siinä tulisi määritellä mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen, eläviin luonnonvaroihin, virkistyskäyttöön ja muihin sallittuihin meren käyttötapoihin. Siinä tulisi määritellä oletettujen vaikutusten luonne, mahdolliset eri ajat ja paikat sekä kesto kohtuullisen varovaisten oletusten perusteella. 
13 The assessment for dumping should integrate information on waste characteristics, conditions at the proposed dump-site(s), fluxes, and proposed disposal techniques and specify the potential effects on human health, living resources, amenities and other legitimate uses of the sea. It should define the nature, temporal and spatial scales and duration of expected impacts based on reasonably conservative assumptions. 
14 Kutakin sijoittamisvaihtoehtoa olisi harkittava seuraavat osa-alueet sisältävän vertailevan arvioinnin avulla: riskit ihmisten terveydelle, ympäristöön liittyvät kustannukset, vaarat (mukaan lukien onnettomuudet), taloudellisuus ja tulevien käyttötapojen poissulkeminen. Jos arvioinnissa käy ilmi, ettei ehdotetun sijoittamisvaihtoehdon todennäköisiä vaikutuksia voida määrittää, koska tietoa ei ole saatavilla tarpeeksi, kyseistä vaihtoehtoa ei voida harkita tarkemmin. Jos lisäksi mereen laskeminen on vertailevan arvioinnin mukaan epäsuotavampi vaihtoehto, lupaa laskea mereen ei tulisi antaa. 
14 An analysis of each disposal option should be considered in the light of a comparative assessment of the following concerns: human health risks, environmental costs, hazards, (including accidents), economics and exclusion of future uses. If this assessment reveals that adequate information is not available to determine the likely effects of the proposed disposal option then this option should not be considered further. In addition, if the interpretation of the comparative assessment shows the dumping option to be less preferable, a permit for dumping should not be given. 
15 Jokaisen arvioinnin lopussa olisi annettava lausunto, joka puoltaa päätöstä mereen laskemisluvan myöntämisestä tai epäämisestä. 
15 Each assessment should conclude with a statement supporting a decision to issue or refuse a permit for dumping. 
SEURANTA 
MONITORING 
16. Seurannan tarkoituksena on varmistaa luvan ehtojen täyttyminen (vaatimustenmukaisuuden seuranta) ja se, että lupaharkinnan ja laskemispaikan valintaprosessin aikaiset oletukset ovat olleet oikeita ja riittäviä ympäristön ja ihmisten terveyden suojaamiseksi (kenttäseuranta). On tärkeää, että seurantaohjelmilla on selkeästi määritellyt tavoitteet. 
16 Monitoring is used to verify that permit conditions are met - compliance monitoring - and that the assumptions made during the permit review and site selection process were correct and sufficient to protect the environment and human health - field monitoring. It is essential that such monitoring programmes have clearly defined objectives. 
LUVAT JA LUPAEHDOT 
PERMIT AND PERMIT CONDITIONS 
17 Luvan myöntämispäätös tulisi tehdä ainoastaan, jos kaikki vaikutusarvioinnit on tehty ja valvontavaatimukset määritetty. Lupamääräyksillä on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja haittaa ja että hyödyt ovat mahdollisimman suuret. Jokaisessa myönnettävässä luvassa on oltava tiedot seuraavista: 
17 A decision to issue a permit should only be made if all impact evaluations are completed and the monitoring requirements are determined. The provisions of the permit shall ensure, as far as practicable, that environmental disturbance and detriment are minimized and the benefits maximized. Any permit issued shall contain data and information specifying: 
17.1 mereen laskettavien ainesten tyypit ja lähteet; 
17.1 the types and sources of materials to be dumped; 
17.2 laskemispaikkojen sijainti; 
17.2 the location of the dump-site(s); 
17.3 mereen laskemisen menetelmä; ja 
17.3 the method of dumping; and 
17.4 valvonta- ja raportointivaatimukset. 
17.4 monitoring and reporting requirements. 
18 Luvat tulee tarkastaa säännöllisesti, ja tarkastuksessa on otettava huomioon valvontatulokset sekä valvontaohjelmien tavoitteet. Valvontatulosten perusteella tiedetään, onko kentällä toteutettavia ohjelmia syytä jatkaa, muuttaa tai lopettaa, ja ne auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä lupien jatkamisesta, muuttamisesta tai peruuttamisesta. Tämä on tärkeä palautejärjestelmä ihmisten ja meriympäristön terveyden turvaamiseksi. 
18 Permits should be reviewed at regular intervals, taking into account the results of monitoring and the objectives of monitoring programmes. Review of monitoring results will indicate whether field programmes need to be continued, revised or terminated and will contribute to informed decisions regarding the continuance, modification or revocation of permits. This provides an important feedback mechanism for the protection of human health and the marine environment. 
LIITE 3 
VÄLIMIÉSMENETTELY 
ANNEX 3 
ARBITRAL PROCEDURE 
1ARTIKLA 
ARTICLE 1 
1 Tämän pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti perustetaan välitystuomioistuin (jäljempänä ”tuomioistuin”) osapuolen sitä toiselta osapuolelta pyytäessä. Välimiesmenettelyä koskevassa pyynnössä on kuvaus asiasta sekä mahdolliset pyyntöä tukevat asiakirjat. 
1 An Arbitral Tribunal (hereinafter referred to as the “Tribunal”) shall be established upon the request of a Contracting Party addressed to another Contracting Party in application of article 16 of this Protocol. The request for arbitration shall consist of a statement of the case together with any supporting documents. 
2 Pyynnön esittävä osapuoli ilmoittaa pääsihteerille: 
2 The requesting Contracting Party shall inform the SecretaryGeneral of: 
2.1 välimiesmenettelyä koskevan pyynnön; ja 
2.1 its request for arbitration; and 
2.2 ne tämän pöytäkirjan määräykset, joiden tulkintaa tai soveltamista osapuoli katsoo erimielisyyden koskevan. 
2.2 the provisions of this Protocol the interpretation or application of which is, in its opinion, the subject of disagreement. 
3 Pääsihteeri välittää kyseiset tiedot kaikille osapuolille. 
3 The SecretaryGeneral shall transmit this information to all Contracting States. 
2 ARTIKLA 
ARTICLE 2 
1 Tuomioistuimessa on yksi välimies, jos riidan osapuolet niin sopivat 30 päivän kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta. 
1 The Tribunal shall consist of a single arbitrator if so agreed between the parties to the dispute within 30 days from the date of receipt of the request for arbitration. 
2 Jos välimies kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, riidan osapuolet voivat sopia korvaavasta välimiehestä 30 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyyden alkamisesta tai tehtävän suorittamatta jättämisestä. 
2 In the case of the death, disability or default of the arbitrator, the parties to a dispute may agree upon a replacement within 30 days of such death, disability or default. 
3 ARTIKLA 
ARTICLE 3 
1 Jos riidan osapuolet eivät sovi tuomioistuimen kokoonpanosta tämän liitteen 2 artiklan mukaisesti, tuomioistuimessa on kolme jäsentä: 
1 Where the parties to a dispute do not agree upon a Tribunal in accordance with article 2 of this Annex, the Tribunal shall consist of three members: 
1.1 yksi riidan kummankin osapuolen nimeämä välimies; ja 
1.1 one arbitrator nominated by each party to the dispute; and 
1.2 kolmas välimies, jonka kaksi ensin nimettyä välimiestä nimeävät keskenään sopimalla ja joka toimii puheenjohtajana. 
1.2 a third arbitrator who shall be nomi-nated by agreement between the two first named and who shall act as its Chairman. 
2 Jos tuomioistuimen puheenjohtajaa ei ole nimetty 30 päivän kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä, riidan osapuolet toimittavat jommankumman osapuolen pyynnöstä pääsihteerille hyväksymänsä luettelon pätevistä henkilöistä uuden 30 päivän määräajan kuluessa. Pääsihteeri valitsee puheenjohtajan luetteloon merkittyjen henkilöiden joukosta mahdollisimman pian. Hän ei saa valita puheenjohtajaksi henkilöä, joka on tai on ollut jommankumman osapuolen kansalainen, ellei toinen osapuoli anna tähän suostumustaan. 
2 If the Chairman of a Tribunal is not no-minated within 30 days of nomination of the second arbitrator, the parties to a dispute shall, upon the request of one party, submit to the SecretaryGeneral within a further period of 30 days an agreed list of qualified persons. The SecretaryGeneral shall select the Chairman from such list as soon as pos-sible. He shall not select a Chairman who is or has been a national of one party to the dispute except with the consent of the other party to the dispute. 
3 Jos jompikumpi riidan osapuolista ei nimeä välimiestä 1 kohdan 1 alakohdan mukaisesti 60 päivän kuluessa väli-miesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi pyytää hyväksytyn pätevien henkilöiden luettelon lähettämistä pääsihteerille 30 päivän kuluessa. Pääsihteeri valitsee tuomioistuimen puheenjohtajan luetteloon merkittyjen henkilöiden joukosta mahdollisimman pian. Sen jälkeen puheenjohtaja pyytää sitä osapuolta, joka ei ole vielä nimennyt välimiestä, nimeämään välimiehen. Jos kyseinen osapuoli ei nimeä välimiestä 15 päivän kuluessa pyynnöstä, pääsihteeri nimeää välimiehen puheenjohtajan pyynnöstä hyväksytystä pätevien henkilöiden luettelosta. 
3 If one party to a dispute fails to nominate an arbitrator as provided in paragraph 1.1 within 60 days from the date of receipt of the request for arbitration, the other party may request the submission to the SecretaryGeneral within a period of 30 days of an agreed list of qualified persons. The SecretaryGeneral shall select the Chairman of the Tribunal from such list as soon as possible. The Chairman shall then request the party which has not nominated an arbitrator to do so. If this party does not nominate an arbitrator within 15 days of such request, the SecretaryGeneral shall, upon request of the Chairman, nominate the arbitrator from the agreed list of qualified persons. 
4 Jos välimies kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, hänet nimennyt riidan osapuoli sopii korvaavasta välimiehestä 30 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyyden alkamisesta tai tehtävän suorittamatta jättämisestä. Jos osapuoli ei nimeä korvaavaa välimiestä, välimiesmenettelyä jatketaan jäljellä olevien välimiesten kesken. Jos puheenjohtaja kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, korvaava välimies nimetään 1 kohdan 2 alakohdan ja 2 kohdan määräyksen mukaisesti 90 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyydestä tai tehtävän suorittamatta jättämisestä. 
4 In the case of the death, disability or default of an arbitrator, the party to the dispute who nominated him shall nominate a replacement within 30 days of such death, disability or default. If the party does not nominate a replacement, the arbitration shall proceed with the remaining arbitrators. In the case of the death, disability or default of the Chairman, a replacement shall be nominated in accordance with the provision of paragraphs 1.2 and 2 within 90 days of such death, disability or default. 
5 Pääsihteeri ylläpitää välimiesten luetteloa, joka koostuu osapuolten nimeämistä pätevistä henkilöistä. Kumpikin osapuoli voi nimetä luetteloon neljä henkilöä, joiden ei tarvitse olla osapuolen kansalaisia. Jos riidan osapuolet eivät toimita pääsih-teerille hyväksyttyä pätevien henkilöiden luetteloa määräajan kuluessa 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti, pääsihteeri valitsee ylläpitämästään luettelosta yhden tai useamman vielä nimeämättömän välimiehen. 
5 A list of arbitrators shall be maintained by the SecretaryGeneral and composed of qualified persons nominated by the Contrac-ting Parties. Each Contracting Party may designate for inclusion in the list four persons who shall not necessarily be its nationals. If the parties to the dispute have failed within the specified time limits to submit to the SecretaryGeneral an agreed list of qualified persons as provided for in paragraphs 2, 3 and 4, the SecretaryGeneral shall select from the list maintained by him the arbitrator or ar-bitrators not yet nominated. 
4 ARTIKLA 
ARTICLE 4 
Tuomioistuin voi käsitellä ja ratkaista  
riidan aihepiiriin suoraan liittyviä vastakanteita. 
The Tribunal may hear and determine counterclaims arising directly out of the subject matter of the dispute. 
5 ARTIKLA 
ARTICLE 5 
Kukin riidan osapuoli vastaa oman asiansa valmisteluun liittyvistä kuluista. Riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin tuo-mioistuimen jäsenten palkkioista ja kaikista riidan käsittelystä johtuvista yleisistä kuluista. Tuomioistuin pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja laatii niistä lopullisen laskelman osapuolille. 
Each party to the dispute shall be responsible for the costs entailed by the preparation of its own case. The remuneration of the members of the Tribunal and of all general expenses incurred by the arbitration shall be borne equally by the parties to the dispute. The Tribunal shall keep a record of all its expenses and shall furnish a final statement thereof to the parties. 
6 ARTIKLA 
ARTICLE 6 
Osapuoli, jonka oikeudelliseen etuun asian ratkaisu voi vaikuttaa, voi tuomioistuimen suostumuksella ja omalla kustannuksellaan osallistua väliintulijana välimiesmenettelyyn ilmoitettuaan väliintulosta kirjallisesti väli-miesmenettelyn alun perin vireille panneille riidan osapuolille. Kyseisellä väliintulijalla on oikeus esittää todisteita, kirjelmiä ja suullisia perusteluja väliintuloon johtaneista seikoista tämän liitteen 7 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti, mutta sillä ei ole oikeutta vaikuttaa tuomioistuimen kokoonpanoon. 
Any Contracting Party which has an interest of a legal nature which may be affected by the decision in the case may, after giving written notice to the parties to the dispute which have originally initiated the procedure, intervene in the arbitration procedure with the consent of the Tribunal and at its own expense. Any such intervener shall have the right to present evidence, briefs and oral argument on the matters giving rise to its intervention, in accordance with procedures established pursuant to article 7 of this Annex, but shall have no rights with respect to the composition of the Tribunal. 
7 ARTIKLA 
ARTICLE 7 
Tämän liitteen määräysten mukaisesti perustettu tuomioistuin päättää työjärjestyksestään itse. 
A Tribunal established under the provisions of this Annex shall decide its own rules of procedure. 
8 ARTIKLA 
ARTICLE 8 
1 Jollei tuomioistuin koostu ainoastaan yhdestä välimiehestä, tuomioistuimen menettelyä, istuntopaikkaa ja sen käsiteltäväksi saatettuun riitaan liittyviä kysymyksiä koskevat päätökset tehdään jäsenten äänten enemmistöllä. Riidan osapuolen nimeämän tuomioistuimen jäsenen poissaolo tai pidättyminen äänestämästä ei kuitenkaan estä tuomioistuinta tekemästä ratkaisua. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. 
1 Unless a Tribunal consists of a single arbitrator, decisions of the Tribunal as to its procedure, its place of meeting, and any question related to the dispute laid before it, shall be taken by majority vote of its members. However, the absence or abstention of any member of the Tribunal who was nominated by a party to the dispute shall not constitute an impediment to the Tribunal reaching a decision. In case of equal voting, the vote of the Chairman shall be decisive. 
2 Riidan osapuolet helpottavat tuomioistuimen työtä, ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti ja kaikkia käytettävissään olevia keinoja käyttäen ne erityisesti: 
2 The parties to the dispute shall facilitate the work of the Tribunal and in particular shall, in accordance with their legislation and using all means at their disposal: 
2.1 antavat tuomioistuimelle kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot; ja 
2.1 provide the Tribunal with all necessary documents and information; and 
2.2 antavat tuomioistuimelle mahdollisuuden tulla kyseisen osapuolen alueelle kuulemaan todistajia ja asiantuntijoita ja käymään paikalla. 
2.2 enable the Tribunal to enter their territory, to hear witnesses or experts, and to visit the scene. 
3 Se, että joku riidan osapuolista ei noudata 2 kohdan määräyksiä, ei estä tuomioistuinta tekemästä ratkaisua ja antamasta välitystuomiota. 
3 The failure of a party to the dispute to comply with the provisions of paragraph 2 shall not preclude the Tribunal from reaching a decision and rendering an award. 
9 ARTIKLA 
ARTICLE 9 
Tuomioistuin antaa välitystuomion viiden kuukauden kuluessa perustamisestaan, ellei se katso tarpeelliseksi pidentää tätä määräaikaa korkeintaan viidellä kuukaudella. Tuomioistuimen tuomioon liitetään ratkaisun perustelut. Tuomio on lopullinen, eikä siitä voi valittaa, ja se annetaan tiedoksi pääsihteerille, joka antaa sen tiedoksi osapuolille. Riidan osapuolten on noudatettava tuomiota välittömästi. 
The Tribunal shall render its award within five months from the time it is established unless it finds it necessary to extend that time limit for a period not to exceed five months. The award of the Tribunal shall be accompanied by a statement of reasons for the decision. It shall be final and without appeal and shall be communicated to the SecretaryGeneral who shall inform the Contracting Parties. The parties to the dispute shall immediately comply with the award. 
VUODEN 2009 MUUTOKSET 
6 ARTIKLAN MUUTTAMINEN 
AMENDMENTS DONE IN 2009 
AMENDMENT TO ARTICLE 6 
1 Lisätään “1” ennen seuraavaa virkettä: ”Osapuolet eivät salli jätteen tai muun aineen viemistä toisiin maihin mereen laskemista tai merellä polttamista varten.” 
1 Add “1” before: “Contracting Parties shall not allow the export of wastes or other matter to other countries for dumping or incineration at sea.” 
2 Lisätään uusi 2 kohta: ”2 sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, hiilidioksidivirtoja saa viedä ulkomaille sijoitettavaksi liitteen 1 mukaisesti, jos kyseiset valtiot ovat tehneet asiasta sopimuksen tai sitoutuneet muuhun järjestelyyn. Sopimukseen tai järjestelyyn on sisällyttävä: 
2 Add a new paragraph 2 as follows: “2 Notwithstanding paragraph 1, the export of carbon dioxide streams for disposal in accordance with annex 1 may occur, provided that an agreement or arrangement has been entered into by the countries concerned. Such an agreement or arrangement shall include: 
1 vievän ja vastaanottavan valtion lupien myöntämistä koskevien vastuiden vahvistaminen ja jakaminen tämän pöytäkirjan määräysten ja muun sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti; ja 
1 confirmation and allocation of permitting responsibilities between the exporting and receiving countries, consistent with the provisions of this Protocol and other applicable international law; and 
2 jos vienti tapahtuu valtioon, joka ei ole tämän pöytäkirjan osapuoli, vähintään tämän pöytäkirjan määräyksiä vastaavat määräykset, mukaan lukien määräykset, jotka liittyvät lupien myöntämiseen ja lupaehtoihin liitteen 2 määräysten noudattamiseksi, jotta varmistetaan, että sopimus tai järjestely ei poikkea tämän pöytäkirjan mukaisista osapuolten velvoitteista suojella ja säilyttää meriympäristöä. 
2 in the case of export to non-Contracting Parties, provisions at a minimum equivalent to those contained in this Protocol, including those relating to the issuance of permits and permit conditions for complying with the provisions of annex 2, to ensure that the agreement or arrangement does not derogate from the obligations of Contracting Parties under this Protocol to protect and preserve the marine environment. 
Jos osapuoli sitoutuu tällaiseen sopimukseen tai järjestelyyn, se ilmoittaa asiasta järjestölle.” 
A Contracting Party entering into such an agreement or arrangement shall notify it to the Organization.” 
VUODEN 2013 MUUTOKSET 
1 ARTIKLAN MUUTTAMINEN,  
UUSI 6bis ARTIKLA  
JA UUDET LIITTEET 4 JA 5 
1 ARTIKLA 
MÄÄRITELMÄT 
AMENDMENTS DONE IN 2013 
AMENDMENTS TO ARTICLE 1,  
NEW ARTICLE 6bis  
AND NEW ANNEXES 4 AND 5 
ARTICLE 1 
DEFINITIONS 
Lisätään uusi kohta seuraavasti: 
Add new paragraph, as follows: 
”5bis ”Keinotekoinen merenmuokkaus” tarkoittaa tahallista meriympäristöön puuttumista, jonka tarkoituksena on käsitellä luonnon prosesseja, mukaan lukien ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja/tai sen vaikutusten vastaiset toimet, ja jolla voi olla haitallisia vaikutuksia varsinkin, jos vaikutukset ovat laajalle levinneitä, pitkäkestoisia ja vakavia.” 
Lisätään uusi artikla seuraavasti: 
”5bis “Marine geoengineering” means a deliberate intervention in the marine environment to manipulate natural processes, including to counteract anthropogenic climate change and/or its impacts, and that has the potential to result in deleterious effects, especially where those effects may be widespread, long lasting or severe.” 
Add new article, as follows: 
6bis ARTIKLA 
MERENMUOKKAUSTOIMINNAT 
ARTICLE 6bis 
MARINE GEOENGINEERING ACTIVITIES 
1 Osapuolet eivät saa sallia aineen sijoittamista mereen aluksista, ilma-aluksista, alustoilta tai muilta rakennelmilta merellä liitteessä 4 luetellussa keinotekoisen merenmuokkauksen tarkoituksessa, ellei toiminnalle tai sen osalle ole mahdollista saada lupaa luettelon perusteella. 
1 Contracting Parties shall not allow the placement of matter into the sea from vessels, aircraft, platforms or other man-made structures at sea for marine geoengineering activities listed in annex 4, unless the listing rovides that the activity or the subcategory of an activity may be authorized under a permit. 
2 Osapuolet toteuttavat hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä toimia, joilla ne varmistavat, että lupien myöntäminen ja lupaehdot ovat liitteen 5 määräysten mukaiset ja että lupia myönnettäessä otetaan huomioon toimintaa varten laadittu ja osapuolten kokouksen hyväksymä erityinen arviointikehys. Luvan voi myöntää vasta, kun toiminta on arvioitu ja arvioinnissa on todettu, että ehdotetun toiminnan meriympäristöä pilaavat vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan ehkäisty tai pidetty mahdollisimman pieninä. Luvan saa myöntää ainoastaan, jos arvioinnissa todetaan, ettei toiminta ole pöytäkirjan päämäärien vastaista. 
2 Contracting Parties shall adopt ad-ministrative or legislative measures to ensure that the issuance of permits and permit conditions comply with provisions of annex 5 and takes into account any Specific Assessment Framework developed for an activity and adopted by the Meeting of the Contracting Parties. A permit shall only be issued after the activity has undergone assessment which has determined that pollution of the marine environment from the proposed activity is, as far as practicable, prevented or reduced to a minimum. A permit shall only be issued if the outcome of the assessment is that the activity is not contrary to the aims of the Protocol. 
3 Pöytäkirjan 4 artiklaa ei sovelleta liitteessä 4 lueteltuihin toimintoihin 
Lisätään uusi liite seuraavasti: 
3 Article 4 does not apply to activities listed in annex 4. 
Add new annex, as follows: 
 
 
LIITE 4 
MERENMUOKKAUSTOIMINNAT 
1 MEREN LANNOITTAMINEN 
ANNEX 4 
MARINE GEOENGINEERING ACTIVITIES 
1 OCEAN FERTILIZATION 
1 Meren lannoittaminen on mitä tahansa ihmisen toimintaa, jonka pääasiallinen tarkoitus on edistää merten primaarituottavuutta. Perinteinen vesiviljely tai meriviljely tai keinotekoisten riuttojen luominen eivät ole meren lannoittamista. 
1 Ocean fertilization is any activity undertaken by humans with the principal intention of stimulating primary productivity in the oceans. Ocean fertilization does not include conventional aquaculture or mariculture or the creation of artificial reefs. 
2 Millekään muille kuin .3 kohdassa tarkoitetuille meren lannoitustoiminnoille ei saa myöntää lupaa. 
2 All ocean fertilization activities other than those referred to in paragraph .3 shall not be permitted. 
3 Luvan myöntämistä meren lannoitustoiminnalle voidaan harkita ainoastaan, jos toiminnan arvioidaan olevan hyväksyttävää tieteellistä tutkimusta, ottaen huomioon erityisen sijainninohjauksen arviointikehyksen. 
Lisätään uusi liite seuraavasti: 
3 An ocean fertilization activity may only be considered for a permit if it is assessed as constituting legitimate scientific research ta-king into account any specific placement assessment framework. 
Add new annex, as follows: 
LIITE 5 
ARVIOINTIKEHYS LIITTEEN 4 MUKAISESTI SIJOITETTAVAKSI HARKITTAVILLE AINEILLE 
ANNEX 5 
ASSESSMENT FRAMEWORK FOR MATTER THAT MAY BE CONSIDERED FOR PLACEMENT UNDER ANNEX 4 
YLEISTÄ 
GENERAL 
1 Tämän kehyksen tarkoituksena on: 
1 The purpose of this Framework is: 
1.1 arvioida liitteessä 4 lueteltuja sijoittamistoimintoja; ja 
1.1 to assess placement activities listed in annex 4; and 
1.2 toimia liitteessä 4 lueteltuja sijoittamistoimintoja koskevien erityisten arviointikehysten perustana. 
1.2 to be the basis for developing Specific Assessment Frameworks for placement ac-tivities listed in annex 4. 
2 Liitteessä 4 lueteltuja sijoittamistoimintoja varten kehitettyjen erityisten arviointikehysten on oltava tämän liitteen vaatimusten mukaiset, ja niissä voidaan antaa lisäohjeita lupien arviointiin ja myöntämiseen. 
2 Specific Assessment Frameworks developed for placement activities listed in annex 4 shall meet the requirements of this annex and may provide further guidance for assessing and issuing permits. 
3 Osapuolten, jotka noudattavat osapuolten hyväksymän erityisen arviointikehyksen ohjeita, katsotaan toimivan tämän liitteen edellytysten mukaisesti. 
3 Parties meeting the terms of any Specific Assessment Framework that has been adop-ted by the Parties shall be deemed to be in compliance with this annex. 
TOIMINNAN KUVAUS 
DESCRIPTION OF ACTIVITY 
4 Ensin on päätettävä, onko ehdotettu toiminta liitteen 4 luettelon mukaista toimintaa ja voidaanko se sallia kyseisen liitteen mukaisesti. Määrittämistä varten tar-vitaan täydellinen kuvaus ehdotetusta sijoittamistoiminnasta ja sen tarkoituksesta kaikkine vaiheineen. Lisäksi tarvitaan kuvaus eri vaiheiden aikaisista työtavoista, samoin kuin (mahdollisesta) jätteestä, jota kussakin vaiheessa syntyy. 
4 It first has to be determined whether the proposed activity is an activity covered by the listing in annex 4 and may be permitted in accordance with that annex. The determination requires a full description of the proposed placement activity, including its purpose and covering all stages. It furthermore requires a description of both the working practices during the different stages and the wastes produced (if any) in the relevant stage. 
5 Ehdotuksesta tulee käydä ilmi, että: 
5 The proposal shall demonstrate that: 
- ehdotetulla toiminnalla on muitakin tarkoituksia kuin jätteen poistaminen; 
-the proposed activity is for a purpose other than mere disposal;  
- se on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti; 
- it is designed to fulfil its purpose;  
- ehdotuksen perusteluissa on ilmaistu selkeästi perusteet, tavoitteet, menetelmät, laajuus, ajoitus ja sijainnit sekä ennusteet hyödyistä ja riskeistä;  
- the rationale, goals, methods, scale, ti-mings and locations as well as predicted be-nefits and risks are stated as a clear justification for the proposal;  
- ehdotettuun toimintaan on käytettävissä riittävät taloudelliset voimavarat työohjelman toteuttamiseksi ennen työn alkua. 
- the proposed activity has the financial resources available to fulfil the programme of work before it commences. 
6 Sijoittamisen ja sen osa-alueiden yksityiskohtainen kuvaus ja luonnehdinta ovat olennainen edellytys ehdotetun toiminnan arvioinnille, ja päätös siitä, voidaanko lupa myöntää, perustuu niihin. Jos ehdotettu toiminta on luonnehdittu niin puutteellisesti, ettei asianmukaista arviointia voida tehdä, lupaa ei tule myöntää. 
6 A detailed description and characterization of the placement and all its constituents is an essential precondition for the assessment of the proposed activity and the basis for a decision as to whether a permit may be issued. If the proposed activity is so poorly characterized that proper assessment cannot be made a permit shall not be issued. 
KEINOTEKOISEEN MERENMUOKKAUKSEEN LIITTYVÄ MERITIETEELLINEN TUTKIMUS 
MARINE SCIENTIFIC RESEARCH RELATED TO MARINE GEOENGINEERING 
7 Mahdolliset merenmuokkaustekniikat saattavat edellyttää erityistä meritieteellistä tutkimusta, jonka tarkoitus on muun muassa: 
7 Potential marine geoengineering techniques may require specific marine scientific research in order to, inter alia: 
- lisätä ymmärrystä siitä, mihin luonnon prosesseihin toiminta vaikuttaa; 
- better understand the natural processes which will be affected; 
- ymmärtää tekniikan mahdolliset vaikutukset meriympäristöön; 
- understand their potential impacts on the marine environment; 
-ymmärtää tekniikan mahdollinen tehokkuus merenmuokkauksen kannalta; ja 
-understand their potential efficacy for  
geoengineering purposes; and 
- helpottaa arviointikehysten tehokasta soveltamista merenmuokkausta koskeviin ehdotuksiin. 
-be able to effectively apply the assessment framework(s) to proposals for marine geoengineering. 
8 Erityisessä meritieteellisessä tutkimustoiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: 
8 In case of such a specific marine scientific research activity, the following considerations apply: 
- ehdotetun toiminnan on tarkoitus vastata kysymyksiin, jotka lisäävät tieteellistä tietoa. Ehdotuksista tulisi käydä ilmi niiden perusteet, tutkimuksen tavoitteet, tieteelliset hypoteesit ja menetelmät, laajuus, ajoitukset, kesto ja sijainnit sekä selkeä perustelu sille, miksi oletettuja tuloksia ei voida saavuttaa kohtuullisesti muilla menetelmillä. 
- the proposed activity is designed to answer questions that will add to scientific knowledge. Proposals should state their rationale, research goals, scientific hypotheses and methods, scale, timings, duration and locations with clear justification for why the expected outcomes cannot reasonably be achieved by other methods. 
- sovellettavan tutkimusmenetelmän olisi oltava tarkoituksenmukainen ja perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja teknologiaan. Menetelmät olisi kuvattava niin yksityiskohtaisesti, että niistä voidaan tehdä vertaisarviointi. 
- the research methodology to be applied should be appropriate and based on best available scientific knowledge and technology. The methodology should be described in sufficient detail to allow a peer review. 
- ehdotetusta toiminnasta tehdään tieteellinen vertaisarviointi asianmukaisissa arviointiprosessin vaiheissa.  
- the proposed activity is subject to scientific peer review at appropriate stages in the assessment process.  
- taloudelliset intressit eivät vaikuta ehdotetun toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja/tai tuloksiin. Kokeilu tai sen tulokset eivät saisi tuottaa välitöntä rahallista ja/tai taloudellista hyötyä. Tämä ei estä maksamasta palveluista, jotka tukevat kokeilua, eikä se sulje pois patentoidun teknologian tulevia rahallisia vaikutuksia. 
- economic interests do not influence the design, conduct and/or outcomes of the proposed activity. There should not be any financial and/or economic gain arising directly from the experiment or its outcomes. This does not preclude payment for services rendered in support of the experiment or future financial impacts of patented technology.  
- toiminnan ehdottajat sitoutuvat julkaisemaan tulokset vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa ja sisällyttävät ehdotukseen tietojen ja tulosten julkistamista koskevan suunnitelman kohtuullisen ja määritellyn ajan puitteissa.  
- the proponents of the proposed activity make a commitment to publish the results in peer reviewed scientific publications and include a plan in the proposal to make the data and outcomes publicly available in an appropriate and specified time frame.  
- ehdotettuun toimintaan on käytettävissä riittävät taloudelliset voimavarat työohjelman toteuttamiseksi ennen työn alkua. 
- the proposed activity has the financial resources available before the work commen-ces to fulfil the program of work. 
9 Edellä 4 ja 6 kohta koskevat myös meritieteellistä tutkimusta. 
9 Paragraphs 4 and 6 above also apply to marine scientific research. 
KONSULTOINTI 
CONSULTATION 
10 Jos harkittava osapuolen ehdottama sijoittamistoiminta voisi vaikuttaa sellaiseen merialueeseen, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaisesti toisen valtion lainkäyttövallan alaisuuteen tai joka on kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella, tulisi tunnistaa ne valtiot, joihin vaikutukset mahdollisesti kohdistuisivat, ja asianomaiset kansainväliset sopimukset ja järjestelyt, ja asianomaisille valtioille olisi ilmoitettava toiminnasta, ja lisäksi olisi laadittava suunnitelma mahdollisiin vaikutuksiin liittyvästä jatkuvasta konsultoinnista ja tieteellisen yhteistyön tukemisesta. 
10 Where the placement activity proposed for consideration by a Contracting Party may have any effect in any area of the sea in which another State is entitled to exercise jurisdiction in accordance with international law or in any area of the sea beyond the jurisdiction of any State, potentially affected countries and relevant regional intergovernmental agreements and arrangements should be identified and notified and a plan should be developed for ongoing consultations on the potential impacts, and to encourage scientific cooperation. 
11 Osapuolten tulisi kannustaa luetteloon merkittyjen toimintojen ehdottajia aloittamaan sidosryhmien konsultointi ajoissa, jotta mahdollisia kysymyksiä voidaan käsitellä ennen ehdotusten tekemistä. Kun ehdotus tehdään, osapuolet käynnistävät konsultointiprosessin, johon osallistuvat kaikki asianomaiset kansalliset tai kansainväliset sidosryhmät. Konsultointiprosessi toteutetaan arviointiprosessin aikana ja ennen lopullisen lupapäätöksen tekemistä. Suostumus olisi pyydettävä kaikilta valtioilta, joilla on lainkäyttövaltaa tai intressejä sillä alueella, johon toiminta voi vaikuttaa, sanotun vaikuttamatta kansainvälisen oikeuden soveltamiseen. Jos sijoittamistoiminta saattaa vaikuttaa alueeseen, jota koskee alueellinen hallitusten välinen sopimus tai järjestely, prosessin aikana olisi konsultoitava asianomaista alueellista järjestöä, jotta varmistutaan siitä, että toiminta on sovellettavien alueellisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaista. 
11 Contracting Parties should encourage proponents of listed activities to initiate early consultations with stakeholders so that they can address any issues prior to submitting proposals. Contracting Parties shall establish a consultation process with all relevant stakeholders nationally or internationally when a proposal is submitted. This consultation process shall be carried out during the assessment process and before a final permit decision is made. Consent should be sought from all countries with jurisdiction or in-terests in the region of potential impact without prejudice to international law. Where the placement activity has the potential to have any effects on an area subject to a regional intergovernmental agreement or arrangement, the process should include consultation with the relevant regional organization, with a view to ensuring consistency with app-licable regional objectives and requirements. 
12 Osapuolten olisi otettava huomioon riippumattomien kansainvälisten asiantuntijoiden tai riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän antamat neuvot, jotka liittyvät liitteessä 4 lueteltua toimintaa koske-viin ehdotuksiin, etenkin tilanteissa, joissa sovelletaan 10 kohtaa. Neuvot voivat koskea ehdotuksen tieteellisiä, teknisiä, sosiaalisia tai taloudellisia näkökohtia. Neuvoihin on tarvittaessa sisällyttävä vertaisarvio ehdottavan tahon toimittamien tietojen ja tietoaineistojen tieteellisestä ja teknisestä laadusta. Tapauksissa, joihin sovelletaan 10 kohtaa, ne valtiot, joihin toiminta mahdollisesti vaikuttaa, voivat pyytää neuvoa riippumattomilta kansainvälisiltä asiantuntijoilta tai riippumattomalta kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä. 
12 Contracting Parties should consider any advice on proposals for activities listed in annex 4 from independent international experts or an independent international advisory group of experts, especially in situations where paragraph 10 applies. The advice could address scientific, technical, social or economic aspects of the proposal. It shall, as appropriate, include a peer review of the information and data provided by the proponent with regard to its scientific and technical quality. In situations where paragraph 10 applies, potentially affected countries could seek such advice from independent international experts or an independent international advisory group of experts. 
TIEDOT ARVIOINTIA VARTEN 
INFORMATION FOR ASSESSMENT 
13 Seuraavat tiedot tarvitaan kutakin alla olevaa kehykseen kuuluvaa arvioinnin osa-aluetta varten: 
13 A common set of information is required for each of the assessment elements of the framework below, namely: 
- sijoittamispaikan valinta 
- Placement site selection 
- arvio meriympäristöön sijoitettavasta ai-neesta 
- Assessment of matter to be placed into the marine environment 
- mahdollisten vaikutusten arviointi, mukaan lukien vaikutushypoteesi 
- Assessment of potential effects including the Impact Hypothesis 
- riskienhallinta 
- Risk management 
- seuranta, mukaan lukien ympäristön tilan peruskartoitus. 
- Monitoring including the environmental baseline. 
SIJOITTAMISPAIKAN VALINTA 
PLACEMENT SITE SELECTION 
14 Sijoittamispaikan valintaa varten osa-puolet vaativat tilanteen mukaan seuraavat tiedot paikan tai paikkojen valinnan ar-vioimiseksi ja perustelemiseksi: 
14 In order to address placement site selection, Contracting Parties shall require the  
following information, as appropriate, to evaluate and to justify the selection of the site(s): 
- ehdotetun paikan ja sen mahdollisen vaikutusalueen fysikaaliset, geologiset, kemialliset ja biologiset olosuhteet ja näiden olosuhteiden epävarmuudet ehdotettuun toimintaan nähden;  
- the physical, geological, chemical and  
biological conditions at the proposed site and the area of potential impact, and the uncertainties in these conditions in relation to the proposed activity;  
- vaikutukset virkistyskäyttöön, arvoihin ja muihin meren käyttötapoihin ehdotetussa paikassa ja mahdollisella vaikutusalueella;  
- the impact on amenities, values and other uses of the sea at the proposed site and in the area of potential impacts;  
- toimintaan mahdollisesti liittyvät ainesosien virtaukset suhteessa olemassa oleviin meriympäristön aineiden virtauksiin; ja  
- any constituent fluxes associated with the activity in relation to existing fluxes of substances in the marine environment; and  
- taloudellinen ja toiminnallinen toteutettavuus. 
- economic and operational feasibility. 
ARVIO MERIYMPÄRISTÖÖN SIJOITETTAVASTA AINEESTA 
ASSESSMENT OF MATTER TO BE PLACED INTO THE MARINE ENVIRONMENT 
15 Seuraavat seikat on tilanteen mukaan otettava huomioon arviossa ja luonnehdinnassa meriympäristöön sijoitettavaksi ehdotetusta aineesta ja sen ainesosista: 
15 Characterization and assessment of matter proposed to be placed into the marine environment, including its constituents shall take into account as appropriate: 
MAHDOLLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 
ASSESSMENT OF POTENTIAL EFFECTS 
16 Mahdollisten vaikutusten arvioinnin tuloksena saadaan ”vaikutushypoteesi,” joka on tiivis lausunto sijoittamistoiminnan odotetuista vaikutuksista toiminta-alueella ja mahdollisella vaikutusalueella, mukaan lukien valtionrajat ylittävät vaikutukset. Sen perusteella päätetään, hyväksytäänkö vai evätäänkö ehdotettu toiminta vai ehdotetaanko siihen muutoksia, ja määritetään riskienhallinta- ja -ehkäisytoimenpiteet ja ympäristön seurantaa koskevat vaatimukset. 
16 Assessment of potential effects shall lead to the "Impact Hypothesis", a concise statement of the expected consequences of the placement activity within the area of the activity and within the area of potential impacts, including transboundary effects. It provides a basis for deciding whether to approve, reject or suggest revisions to the proposed placement activity and for defining risk management and mitigation measures and environmental monitoring requirements. 
17 Mahdollisten vaikutusten arvioinnin tulisi sisältää tiedot ehdotetun sijoittamistoiminnan piirteistä, ehdotetun yhden tai useamman paikan olosuhteista, mahdollisista merkittävistä virtauksista sekä ehdotetuista rakennetekniikoista. Arvioinnissa on eriteltävä mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen, mereen ekosysteemin rakenteeseen ja dynamiikkaan, mukaan lukien lajien, kantojen, eliöyhteisöjen, elinympäristöjen ja prosessien, virkistyskäytön ja muiden sallittujen meren käyttötapojen herkkyys. Siinä tulee määritellä oletettujen vaikutusten luonne, mahdolliset eri ajat ja paikat sekä kesto kohtuullisen varovaisten oletusten perusteella. 
17 The assessment of potential effects should integrate information on the characteristics of the proposed placement activity, conditions at the proposed site(s), any relevant fluxes, and any proposed construction techniques. The assessment shall specify the potential effects on human health, on marine ecosystem structure and dynamics including sensitivity of species, populations, communities, habitats and processes, amenities and other legitimate uses of the sea. It shall define the nature, temporal and spatial scales and duration of expected impacts based on reasonably conservative assumptions. 
18 Ehdotettua sijoittamistoimintaa olisi analysoitava seuraavien seikkojen arvioinnin avulla: riskit ihmisten terveydelle, ympäristöön liittyvät kustannukset, vaarat (mukaan lukien onnettomuudet), taloudellisuus ja tulevien käyttötapojen poissulkeminen. Toiminnan toistamisesta tai muista toiminnoista johtuvat kumulatiiviset vaikutukset voi myös olla aiheellista ottaa huomioon. Jos arvioinnissa käy ilmi, ettei ehdotetun sijoittamistoiminnan todennäköisiä vaikutuksia voida määrittää, koska asianmukaista tietoa ei ole saatavilla, kyseistä toimintaa ei tule harkita tarkemmin. 
18 An analysis of the proposed placement activity should be considered in the light of an assessment of the following concerns: human health risks, environmental costs, hazards, (including accidents), economics and exclusion of future uses. Cumulative impacts from repeated activities or from other activities may also be a relevant consideration. If this assessment reveals that adequate information is not available to determine the likely effects of the proposed placement activity then this activity shall not be considered further. 
19 Jokaisesta mahdollisesta vaikutustenarvioinnista on annettava lausunto, joka tukee päätöstä ehdotetun sijoittamistoiminnan hyväksymisestä tai epäämisestä tai muutosten ehdottamisesta siihen. 
19 Each assessment of potential effects shall conclude with a statement supporting a decision to approve, reject or suggest revisions to a proposed placement activity. 
RISKIENHALLINTA 
RISK MANAGEMENT 
20 Riskienhallintamenettelyjä tarvitaan varmistamaan, että ympäristöriskit pidetään mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pieninä, muun muassa lieventämistoimien ja valmiussuunnitelman avulla pyrkien kasvattamaan hyödyt mahdollisimman suuriksi sekä noudattaen varovaisuusperiaatteen mukaista lähestymistapaa. 
20 Risk Management procedures are necessary to ensure that, as far as practicable, environmental risks are minimized, inter alia,through mitigation and contingency planning, and the benefits maximized and that a precautionary approach is applied. 
21 Riskien hallinta- tai lieventämisstrategioiden on oltava kyseisen riskin kannalta asianmukaiset. Osapuoli voi määrätä strategiat lisäehtona, tai ne voivat olla erottamaton osa ehdotusta. Strategioihin voi sisältyä aikaan, paikkaan tai toimintaan liittyviä rajoituksia. 
21 Strategies to manage or mitigate risks need to be appropriate for the risks under consideration. They may be imposed as additional conditions by a Contracting Party or included as an intrinsic part of the proposal. The strategies may include temporal, spatial or operational restrictions. 
22 Myös valmiussuunnittelua tulee harkita, jotta pystytään vastaamaan tilanteisiin, joissa vaikutushypoteesi osoittautuu seurannassa virheelliseksi. Tämä voi edellyttää myös sijoittamistoiminnan lopettamista. 
22 Contingency planning will also need to be considered for responding to monitoring in cases where the Impact Hypothesis is found to be incorrect. This may include the cessation of placement activities. 
SEURANTA 
MONITORING 
23 On tarpeen laatia hyvin suunniteltu seurantaohjelma, jonka tulisi ottaa huomioon sekä lyhyt- että pitkäkestoiset vaikutukset ja jonka tulisi mahdollisuuksien mukaan määrittää onko toiminta täyttänyt tarkoituksensa. 
23 A well-designed monitoring regime is necessary and should consider both short and long-term impacts and, where possible determine whether the activity has achieved its purpose. 
24 Seurannan tarkoituksena on varmistaa luvan ehtojen täyttyminen (vaatimustenmukaisuuden seuranta) ja se, että lupaharkinnan ja laskemispaikan valintaprosessin aikaiset oletukset ovat olleet oikeita ja riittäviä ympäristön ja ihmisten terveyden suojaamiseksi (kenttäseuranta). On tärkeää, että seurantaohjelmilla on selkeästi määritellyt tavoitteet. Seurannan tyyppi, tiheys ja laajuus riippuvat vaikutushypoteesista sekä ennustetuista paikallisista ja alueellisista seurauksista. 
24 The purpose of monitoring is to verify that permit conditions are met – compliance monitoring – and that the assumptions made during the permit review and site selection process were correct and sufficient to protect the environment and human health – field monitoring. It is essential that such monito-ring programmes have clearly defined objectives. The type, frequency and extent of mo-nitoring will depend on the Impact Hypothesis as well as on predicted local and regional consequences. 
25 Seurannan avulla myös määritetään vaikutusalue ja varmistetaan, että muutokset pysyvät ennusteen rajoissa. Perustilan arvi-ointi ennen sijoittamistoimintaa sekä tarkkailupaikkojen seuranta ovat tärkeitä jatkuvalle seurannalle ja ennusteiden ulkopuolisten vaikutusten havaitsemiselle. 
25 Monitoring is also used to determine the area of impact and to ascertain that changes are within the range of those predicted. The establishment of baseline conditions prior to a placement activity as well as monitoring of control sites is essential for ongoing monitoring and the detection of any impacts beyond those predicted. 
LUPA- JA LUPAEHDOT 
PERMIT AND PERMIT CONDITIONS 
26 Luvan myöntämispäätöksen voi tehdä ainoastaan jos: 
26 A decision to issue a permit shall only be made if: 
1 on onnistuneesti tehty arvio siitä, että ehdotettu toiminta on liitteen 4 luettelon mu-kaista toimintaa ja se voidaan sallia kyseisen liitteen mukaisesti; 
1 the assessment has been satisfactorily completed and has shown that the proposed activity is an activity covered by the listing in annex 4 and may be permitted in accordance with that annex; 
2 toiminta on tarkoituksensa mukaista. On osoitettava, että ehdotettuun toimintaan on käytettävissä riittävät taloudelliset voimavarat ennen kuin työohjelmaa ryhdytään toteuttamaan, mukaan lukien mahdolliset lieventämistoimet, valmiussuunnittelua ja seurantaa ym. edellyttävät lupaehdot; 
2 the activity is designed to fulfil its purpose. It has to be demonstrated that the proposed activity has the financial resources available before it commences to fulfil the programme of work including any permit conditions requiring e.g. mitigation, contingency planning and monitoring; 
3 kaikki vaikutustenarvioinnit on tehty onnistuneesti; 
3 all impact evaluations are satisfactorily completed; 
4 riskienhallinta- ja seurantavaatimukset on määritetty; 
4 the risk management and monitoring requirements have been determined; 
5 käytössä on ehtoja, joilla varmistetaan mahdollisuuksien mukaan, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja haittaa ja että hyödyt ovat mahdollisimman suuret; 
5 conditions are in place to ensure that, as far as practicable, environmental disturbance and detriment would be minimized and the benefits maximized; 
6 konsultointivaatimuksia noudatetaan 10, 11 ja 12 kohdanmukaisesti; 
6 the consultation requirements are fulfilled pursuant to paragraphs 10, 11 and 12; 
7 on todettu, että ehdotetun toiminnan me-riympäristöä pilaavat vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan ehkäisty tai rajattu mahdollisimman pieniksi, eikä toiminta siten ole pöytäkirjan päämäärien vastaista. 
7 it is determined that pollution of the marine environment from the proposed activity is, as far as practicable, prevented or reduced to a minimum, therefore not contrary to the aims of the Protocol. 
27 Jos saatavilla ei ole asianmukaisia tietoja 26 kohdan mukaisten ratkaisujen tekemiseksi, lupaviranomaisen on pyydettävä lisätietoja ennen päätöksentekoa tai evättävä lupa. 
27 In case that adequate information is not available to make the determinations in paragraph 26, the permitting authority shall request additional information before taking a decision or shall not issue a permit. 
28 Lupamääräyksissä on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että ihmisten terveyteen ja meriympäristöön kohdistuvia riskejä vältetään, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja vaurioita ja että hyödyt ovat mahdollisimman suuret. Jokaisessa myönnetyssä luvassa on oltava ehdot, joista käy ilmi muun muassa: 
28 The provisions of the permit shall ensure, as far as practicable, that risks for human health and the marine environment are avoided, environmental disturbance and detriment are minimized and the benefits maximized. Any permit issued shall contain conditions specifying among others: 
1 sijoitettavien aineiden tyypit ja lähteet; 
1 the types and sources of matter to be placed; 
2 sijoituspaikkojen sijainti; 
2 the location of the placement site(s); 
3 sijoittamistoiminnassa käytettävät menetelmät; 
3 the methods to be used in achieving the placement activity; 
4 riskienhallinta-, seuranta- ja raportointivaatimukset; ja 
4 risk management, monitoring and reporting requirements; and 
5 esineiden asianmukainen poistaminen ja/tai hävittäminen/uudelleenkäyttö/kierrätys sijoittamistoiminnan jälkeen. 
5 removal and/or disposal/reuse/recycling of items, as appropriate, at the end of placement activity. 
29 Luvat tulisi tarkistaa säännöllisesti, ja tarkastuksessa olisi otettava huomioon seurantatulokset, seurantaohjelmien tavoitteet ja relevantti tutkimustyö. Seurantatuloksia tarkastelemalla saadaan selville, onko kentällä suoritettavia ohjelmia tarpeen jatkaa, muuttaa tai lopettaa, ja ne auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä lupien jatkamisesta, muuttamisesta tai peruuttamisesta. Seuranta tarjoaa tärkeän palautemekanismin tulevia lupapäätöksiä varten ihmisten terveyden ja meriympäristön turvaamiseksi. 
29 Permits should be reviewed at regular intervals, taking into account the results of monitoring, the objectives of monitoring programmes and relevant research. Review of monitoring results will indicate whether field programmes need to be continued, revised or terminated and will contribute to informed decisions regarding the continuance, modification or revocation of permits. Monitoring provides an important feedback mechanism into future permitting decisions for the protection of human health and the marine environment. 
RAPORTOINTI 
REPORTING 
30 Kaikkien arviointien tulokset ja kaikki myönnettyihin lupiin liittyvä dokumentaatio raportoidaan sihteeristölle ja julkistetaan päätöksenteon yhteydessä tai pian sen jälkeen. Sihteeristön olisi välitettävä tieto osapuolille. 
30 The outcomes of any assessment and documentation of any permit issued shall be reported to the Secretariat and shall be made publicly available at or shortly after the time the decision is made. The Secretariat should then inform Contracting Parties. 
MUUTOKSISTA JOHTUVAT MUUT MUUTOKSET 
CONSEQUENTIAL AMENDMENTS 
Muutoksista johtuvat muut pöytäkirjan muutokset näkyvät alla: 
Consequential amendments are shown, as follows: 
Muutetaan pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdan 9 alakohta seuraavasti: ”Lupa” tarkoittaa suostumusta, joka annetaan etukäteen ja 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan, 6bis artiklan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettuja asianmukaisia toimia noudattaen.” 
Article 1.9 of the Protocol is amended as follows: “Permit” means permission granted in advance and in accordance with relevant measures adopted pursuant to article 4.1.2, 6bis or 8.2.” 
Muutetaan pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan osapuolet soveltavat varovaisuusperiaatetta suojellakseen ympäristöä jätteen tai muun aineen mereen laskemiselta tai aineen sijoittamiselta mereen sellaista merenmuokkaustoimintaa varten, johon voidaan harkita luvan myöntämistä liitteen 4 mukaisesti.”  
Article 3.1 of the Protocol is amended as follows: “In implementing this Protocol, Contracting Parties shall apply a precautionary approach to environmental protection from dumping of wastes or other matter or from placement of matter for marine geoengineering activities which may be considered for permits according to annex 4.”  
Muutetaan pöytäkirjan 9 artiklan 1 kohdan 2 alakohta seuraavasti: “pitämään luetteloa kaiken luvallisesti mereen lasketun jätteen tai muun aineen lajeista ja määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tosiasiallisista mereen lasketuista tai 6bisartiklan mukaisestisijoitetuista määristä samoin kuin laskemis- tai sijoittamispaikasta, -ajasta ja -tavasta; ja” 
Article 9.1.2 of the Protocol is amended as follows: “keep records of the nature and quantities of waste or other matter for which dumping permits have been issued and where practicable the quantities actually dumped, or placed in accordance with article 6bis, and the location, time and method of dumping or placement; and” 
Muutetaan pöytäkirjan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti: “Osapuolen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen myöntää tämän pöytäkirjan mukaisesti luvat jätteen tai muun aineen mereen laskemista tai 6a artiklan mukaistasijoittamista varten tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen merellä polttamista varten;” 
Article 9.2 of the Protocol is amended as follows: “The appropriate authority or  
authorities of a Contracting Party shall issue permits in accordance with this Protocol in respect of wastes or other matter intended for dumping or, as provided for in article 6bis, placement or, as provided for in article 8.2, incineration at sea:” 
Muutetaan pöytäkirjan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”Myöntäessään lupia asianomainen yksi tai useampi viranomainen noudattaa 4 artiklan ja 6bis artiklan määräyksiä sekä muita asianmukaisiksi katsomiaan perusteita, toimenpiteitä ja vaatimuksia.” 
Article 9.3 of the Protocol is amended as follows: “In issuing permits, the appropriate authority or authorities shall comply with the requirements of article 4 and article 6bis, together with such additional criteria, measures and requirements as they may consider relevant.” 
Muutetaan pöytäkirjan 10 artiklan 1 kohdan 2 alakohta seuraavasti: ”aluksiin ja ilma-aluksiin, jotka sen alueella lastaavat mereen laskettavaa, tai merellä poltettavaa tai 6bisartiklan mukaisestisijoitettavaa jätettä tai muuta ainetta; ja” 
Article 10.1.2 of the Protocol is amended as follows: “vessels and aircraft loading in its territory the wastes or other matter which are to be dumped, or incinerated, or placed in accordance with article 6bis, at sea; and” 
Muutetaan pöytäkirjan 10 artiklan 1 kohdan 3 alakohta seuraavasti: ”aluksiin, ilma-aluksiin ja alustoihin ja muihin rakennelmiin, joiden otaksutaan osallistuvan mereen laskemiseen, tai merellä polttamiseen tai 6bisartiklan mukaiseen sijoittamiseen alueilla, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat kyseisen osapuolen lainkäyttövaltaan.” 
Article 10.1.3 of the Protocol is amended as follows: “vessels, aircraft and platforms or other man-made structures believed to be engaged in dumping, or incineration, or placement in accordance with article 6bis, at sea in areas within which it is entitled to  
exercise jurisdiction in accordance with international law.” 
Muutetaan pöytäkirjan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Toimimalla yhteistyössä järjestössä ja koordinoiden toimintansa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa osapuolet edistävät kahden- ja monenvälistä tukea tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun mereen laskemisen tai merenmuokkaustoimintaan tarkoitetun aineen sijoittamisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn, vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan poistamiseen sellaisille osapuolille, jotka pyytävät sitä...”  
Article 13.1 of the Protocol is amended as follows: “Contracting Parties shall, through collaboration within the Organization and in coordination with other competent international organizations, promote bilateral and multilateral support for the prevention, reduction and where practicable elimination of pollution caused by dumping or placement of matter for marine geoengineering activities as provided for in this Protocol to those Contracting Parties that request it…” 
Muutetaan pöytäkirjan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Osapuolten kokoukset tai osapuolten erityiskokoukset tarkastelevat jatkuvasti tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja arvioivat sen tehokkuutta löytääkseen keinoja, joilla jätteen tai muun aineen mereen laskemisen ja merellä polttamisen tai 6bis artiklan mukaisen sijoittamisen aiheuttamaa pilaantumista ehkäiseviä, vähentäviä tai mahdollisuuksien mukaan poistavia toimia voitaisiin tarvittaessa vahvistaa. Osapuolten kokoukset ja erityiskokoukset voivat tässä tarkoituksessa..” 
Article 18.1 of the Protocol is amended as follows: “Meetings of Contracting Parties or Special Meetings of Contracting Parties shall keep under continuing review the implementation of this Protocol and evaluate its effectiveness with a view to identifying means of strengthening action, where necessary, to prevent, reduce and where practicable eliminate pollution caused by dumping, and incineration, or placement in accordance with article 6bis, at sea of wastes or other matter. To these ends, Meetings of Contrac-ting Parties or Special Meetings of Contrac-ting Parties may..” 
Viimeksi julkaistu 24.5.2017 14:30