Hallituksen esitys
HE
62
2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa lokakuussa 2016 allekirjoitetun sopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. 
Sopimuksella on perustettu hallitustenvälinen kansainvälinen säätiö, jonka tehtävänä on lujittaa kahden alueen välistä kumppanuutta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välillä. Säätiön tarkoituksena on edistää keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä alueiden välillä, edistää ja koordinoida tuloshakuista toimintaa erityisesti alueiden välisissä huippukokouksissa vahvistettujen painopisteiden täytäntöönpanossa sekä edistää uusia verkottumismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. Säätiö on aloittanut toimintansa yksityisenä säätiönä 2011, jolloin se rekisteröitiin isäntämaa Saksan liittotasavallan lain mukaisesti. Viime vuonna allekirjoitetulla sopimuksella säätiö muuttuu hallitustenväliseksi kansainväliseksi järjestöksi. 
Sopimus tulee kansainvälisesti voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan osapuolta kummaltakin alueelta, mukaan lukien Saksa liittotasavalta ja Euroopan unioni, ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan. Jos Suomi tallettaa oman ratifioimiskirjansa sopimuksen voimaantulon jälkeen, tulee sopimus Suomen osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun ratifioimiskirja on talletettu. 
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. 
YLEISPERUSTELUT
1
Nykytila
Valtaosa Euroopan unionin (EU) jäsenmaista (25), mukaan lukien Suomi, ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) jäsenistä (24) sekä EU allekirjoittivat EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä perustamissopimus) ulkoministerikokouksessaan Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa 25. päivänä lokakuuta 2016. Perustamissopimus tulee kansainvälisesti voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan osapuolta kummaltakin alueelta, mukaan lukien Saksa liitotasavalta ja EU, ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa. 
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Eduskunnan hyväksyttäväksi esitettävällä perustamissopimuksella on perustettu hallitustenvälinen kansainvälinen EU-LAC-säätiö. Säätiö edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden yhteistyötä, keskinäistä tuntemusta ja vuoropuhelua eri yhteiskunnallisten toimijoiden kesken. Säätiön tavoitteena on edistää ja koordinoida tuloshakuista toimintaa, jolla tuetaan alueiden välisiä suhteita ja jossa keskitytään EU-CELAC-huippukokouksissa vahvistettujen painopisteiden täytäntöönpanoon. Säätiö edistää näkyvyyttä ja hedelmällistä vuorovaikutusta ja uusia verkottumismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. Säätiö toteuttaa tavoitteita edistämällä tutkimusta ja keskustelua, järjestämällä tapahtumia ja käynnistämällä tiedotus- ja vaihto-ohjelmia. 
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi EU-LAC-säätiön perustamissopimuksen. Tämä on edellytyksensä perustamissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa. 
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi perustamissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. 
3
Esityksen vaikutukset
Suomen jäsenyys EU-LAC-säätiössä tukee osaltaan kansainvälistä yhteistyötä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välillä.  
Säätiön rahoitus on vapaaehtoista. 
3.1
Taloudelliset vaikutukset
Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Suomi ei osallistu EU-LAC-säätiön toiminnan rahoittamiseen, eikä suomalaisia työntekijöitä odoteta hakeutuvan säätiön palvelukseen merkittävässä määrin. Sopimuksen tavoitteena on tiivistää Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian valtioiden yhteistyötä ja tuoda sille näkyvyyttä.  
3.2
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Säätiön kokouksiin osallistuminen voidaan toteuttaa nykyisten tehtävien puitteissa. 
3.3
Ympäristövaikutukset
Sopimuksella ei ole ympäristövaikutuksia.  
3.4
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Sopimuksen pyrkimyksenä on edistää osapuolten yhteistyötä useilla eri aloilla ja lisätä tunnettuutta molempien aluejärjestöjen - EU:n ja CELACin - jäsenmaiden keskuudessa. 
4
Asian valmistelu
4.1
Säätiön perustamista koskevat neuvottelut ja yksityisen säätiön perustaminen
Aloite säätiön perustamisesta tehtiin Liman huippukokouksessa 2008. Madridin huippukokouksessa 2010 hyväksyttiin peruslinjat ja tehtiin päätös säätiön perustamisesta.  
Säätiön perustamista hidasti erimielisyys sen päätoimipaikasta. Ehdokkaina olivat Hampuri, Pariisi ja Milano. Pitkällisten neuvotteluiden jälkeen vuoden 2010 lopulla sovittiin, että sijainniksi tulee Hampuri, mutta Pariisille ja Milanolle annettiin erityinen strategisen kumppanin asema.  
Säätiön peruskirja hyväksyttiin lokakuussa 2011 pidetyssä virkamieskokouksessa. Säätiön ylimpänä elimenä toimii hallitus, joka koostuu EU:n jäsenvaltioista ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteisön jäsenvaltioista. Säätiön hallitus kokoontuu ministeri- tai virkamiestasolla. Puheenjohtajia on kaksi, yksi kummaltakin alueelta. Säätiön puheenjohtajaksi valittiin huhtikuussa 2011 EU:n entinen ulkosuhdekomissaari Benita Ferrero-Waldner ja pääjohtajaksi Perun Brysselin-suurlähettiläs Jorge Valdez. Säätiön rahoitus perustuu vapaaehtoisiin maksuihin. 
Säätiön oikeudellisesta asemasta vallitsi eriäviä näkemyksiä. Ratkaisuksi tuli, että säätiö aloittaisi toimintansa Saksan liittotasavallan lain mukaisena yksityisenä säätiönä. Näin toiminta saatiin käyntiin ilman viivytyksiä. Säätiön peruskirjan hyväksymisen yhteydessä päätettiin samalla, että yksityisen säätiön tilalle perustetaan kansainvälinen järjestö ja neuvotellaan sitä koskeva kansainvälinen sopimus. Kun sopimus on tullut voimaan, säätiö puretaan ja sen varat siirretään uudelle kansainväliselle järjestölle.  
Säätiö rekisteröitiin yksityisenä säätiönä Hampurissa lokakuussa 2011, ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2011.  
Neuvottelut säätiön muuttamiseksi hallitustenväliseksi kansainväliseksi säätiöksi käytiin Euroopan komission johdolla. Neuvotteluja EU:n puolesta koordinoi ulkosuhteista vastaava varapuheenjohtaja ja varsinaiset neuvottelut hoiti Euroopan ulkosuhdehallinto. EU:n jäsenvaltioista koostuva Latinalaisen Amerikan työryhmä toimi komiteana, jota kuultiin neuvottelujen aikana. Kansainvälisen järjestön perustamista koskeva sopimus saatiin valmiiksi 2016, ja se allekirjoitettiin EU:n ja CELACin ulkoministerikokouksessa 25. lokakuuta 2016 Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa. Allekirjoittajina olivat Euroopan unioni, 25 EU:n jäsenvaltiota ja 24 CELACin jäsenvaltiota. 
Säätiön puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Dominikaanisen tasavallan entinen presidentti Leonel Fernández Reyna ja pääjohtajana entinen EU-suurlähettiläs Paola Amadei. 
4.2
Asian valmistelu Suomessa
Eduskunnalle tiedotettiin ennakkoon Madridin vuoden 2010 huippukokouksen keskeisistä sisällöistä ja tavoitteista, mukaan lukien EU-LAC-säätiön perustaminen. Säätiön sääntöjen ja organisaation luominen annettiin virkamiestason (Senior Officials Meeting, SOM) hoidettavaksi. Eduskunnalle annettiin tietoja neuvotteluvaltuuksista 8.12.2011 päivätyllä E-kirjeellä E 112/2011 vp. Suuri valiokunta katsoi ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaisesti, ettei kirje antanut aihetta toimenpiteisiin. Valtioneuvosto tiedotti eduskuntaa U-kirjelmällä U 75/2012 vp. Ulkoasiainvaliokunta ja suuri valtiokunta yhtyivät valtioneuvoston kantaan. Valtioneuvosto kannatti säätiön aseman vahvistamista muuttamalla se kansainväliseksi säätiöksi. Valtioneuvosto katsoi myös, että erioikeuksien ja vapauksien myöntäminen ainoastaan säätiön isäntämaassa Saksan liittotasavallassa olisi riittävää, mutta oli valmis myös hyväksymään niiden laajemman myöntämisen, jos tämä on omiaan tehostamaan säätiön toimintaa, ja koska taloudelliset vaikutukset Suomelle pysyisivät tällöinkin todennäköisesti hyvin pieninä. 
Valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti valtuutti 14.10.2016 Suomen edustajan allekirjoittamaan EU-LAC-säätiön perustamisesta tehdyn sopimuksen. Suomi allekirjoitti sopimuksen 25.10.2016. 
Hallituksen esitys on laadittu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä. Valtiovarainministeriöllä ei ole huomauttamista lausuntopyynnössä tarkoitetusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Oikeusministeriö ei nykyisin juuri lausu valtiosopimusasioista eikä siis ottanut esitystä lausuttavaksi. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Perustamissopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla. Artiklassa todetaan, että säätiö on perustettu ja se tunnetaan nimellä EU-LAC-säätiö. 
2 artikla. Artiklassa määrätään, että säätiö on luonteeltaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti perustettu hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö ja että sen kotipaikka on Hampurissa Saksan liittotasavallassa. 
3 artikla. Artiklassa määrätään, että säätiön jäseniksi voivat tulla EU ja sen jäsenvaltiot sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot. Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö voi myös osallistua säätiön toimintaan. 
4 artikla. Artiklassa määrätään, että säätiö on kansainvälinen oikeushenkilö ja sillä on kaikissa sen jäsenvaltioissa kunkin jäsenen lainsäädännön mukaisesti tarvittava oikeuskelpoisuus sen tavoitteita ja tehtäviä varten. Artiklassa määrätään myös, että säätiö on kelpoinen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja luovuttamaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panemaan vireille oikeudenkäyntejä. 
5 artikla. Artiklassa määrätään säätiön tavoitteet. 
6 - 7 artikla. Artikloissa määrätään säätiön toiminnan perusteista ja toiminnasta. 
8 - 15 artikla. Artikloissa määritellään säätiön hallintorakenne, johon kuuluvat hallitus (Board of Governors), puheenjohtaja (President) ja pääjohtaja (Executive Director) sekä näiden toimivaltuudet ja toimintatavat. Artikloissa määrätään myös kyseisten tahojen valintamenettelystä. Säätiön hallituksella on kaksi puheenjohtajaa, joista toinen on EU:n ja toinen Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden edustaja. 
16 artikla. Artiklassa määrätään säätiön rahoituksesta, joka perustuu vapaaehtoiseen tukeen, mahdollisuuteen kerätä ulkopuolisilta tahoilta varoja erilaisten selvitystöiden ja projektien toteuttamisen vastineeksi. Saksan liittotasavalta antaa tarpeelliset toimitilat säätiön käyttöön. 
17 - 18 artikla. Artikloissa määrätään säätiön tilintarkastuksesta ja tilintarkastuskertomuksen julkaisemisesta sekä säätiön toiminnan arvioinnista. 
19 artikla. Artiklassa määritellään säätiön strategiset kumppanit, joita ovat L'Institut des Amériques Ranskassa, Regione Lombardia Italiassa, Global Foundation for Democracy and Development Dominikaanisessa tasavallassa ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden talouskomissio Yhdistyneissä kansakunnissa. 
20 artikla. Artiklassa määrätään yleisesti säätiölle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista. Säätiön, sen hallituksen, puheenjohtajan, pääjohtajan, henkilöstön jäsenten sekä jäsenten edustajien asemasta, erioikeuksista ja vapauksista heidän ollessaan Saksan liittotasavallan alueella virkatehtävissä määrätään säätiön ja Saksan liittotasavallan hallituksen välillä tehdyssä päämajasopimuksessa, joka on riippumaton perustamissopimuksesta. Artiklassa määrätään myös, että säätiö voi tarvittaessa tehdä muiden säätiön jäsenvaltioiden kanssa sopimuksia erioikeuksista ja vapauksista. 
Artiklassa määrätään lisäksi, että säätiö, sen varat ja muu omaisuus on säätiön virallisen toiminnan osalta vapautettu kaikista välittömistä veroista. Sopimus ei sisällä määräystä välillisistä veroista vapauttamisesta.  
Säätiötä ei ole vapautettu suoritetuista palveluista perittävistä maksuista. Säätiön pääjohtaja ja henkilöstö on vapautettu maksamasta kansallisia veroja säätiön maksamista palkoista ja palkkioista. 
Perustuslain 81 §:n 1 momentin ja 121 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisuuden perusteista säädetään lailla. Artiklan määräykset poikkeavat voimassa olevasta veroja koskevasta lainsäädännöstä, mutta vastaavat kansainvälisille järjestöille tavanomaisesti myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia. Koska säätiöllä ei ole toimipistettä Suomessa, ei itse säätiölle myönnetyllä verovapaudella ole käytännössä juurikaan merkitystä Suomessa. Säätiön maksamat palkat ja palkkiot eivät ole tuloverolain (1535/1992) mukaan Suomesta saatua tuloa, joten ne eivät ole nykyisinkään Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle maksettuna Suomessa veronalaisia. Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetut palkat ja palkkiot ovat tuloverolain mukaan veronalaisia, ja nämä suoritukset vapautuvat perustamissopimuksen myötä Suomen verotuksesta. Perustamissopimusta neuvoteltaessa Suomi ehdotti, että perustamissopimukseen olisi otettu määräys säätiön pääjohtajaa ja henkilöstöä koskevasta progressioehtoisesta verovapautuksesta. Tällainen määräys olisi mahdollistanut säätiön maksamien palkkojen ja palkkioiden huomioon ottamisen määriteltäessä henkilölle Suomesta saadusta muusta tulosta määrättävän veron progressiota. Suomen ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty ja näin ollen on katsottava, että artiklan määräystä pääjohtajan ja henkilöstön verovapautuksesta on tulkittava siten, että säätiön kyseisille henkilöille maksamia palkkoja ja palkkioita ei voida ottaa huomioon määriteltäessä henkilölle Suomesta saadusta muusta tulosta määrättävän veron progressiota. 
21 artikla. Artiklassa määrätään säätiön työkielistä. 
22 artikla. Artikla koskee riitojenratkaisuja ja sen määräysten mukaan riidat ratkaistaan ensisijaisesti neuvotteluin. Jos riitaa ei saada sovittua neuvotteluin, annetaan se säätiön hallituksen ratkaistavaksi. 
23 artikla. Artiklassa määrätään sopimukseen tehtävistä muutoksista. Muutosten hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä ja niiden kansallisesta hyväksymisestä ilmoittamista. 
24 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen ratifioinnista ja siihen liittymisestä. 
25 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen voimaantulosta. 
26 artikla. Artikla koskee sopimuksen kestoa ja irtisanomista. Sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan, ja sen voi irtisanoa tallettajalle lähetetyllä kirjallisella ilmoituksella, jonka vastaanottamisen jälkeen irtisanominen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua. 
27 artikla. Artiklassa määrätään säätiön lakkauttamisesta ja sitä seuraavasta selvitystilasta. 
28 artikla. Artiklassa todetaan, että sopimuksen tallettajana toimii Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri. 
29 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimukseen voi tehdä varaumia tai antaa sitä koskevia lausumia, jos ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa. 
30 artikla. Artikla sisältää siirtymämääräykset, joiden mukaan sopimuksen tultua voimaan vuonna 2011 Saksan liittotasavallan lainsäädännön mukaan perustettu siirtymäkauden säätiö lopettaa toimintansa ja se lakkautetaan. 
2
Lakiehdotuksen perustelut
1 § Lakiehdotuksen 1 §:n säännöksellä saatettaisiin voimaan perustamissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa. 
2 § Perustamissopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 
3
Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan osapuolta kummaltakin alueelta, mukaan lukien Saksan liittotasavalta ja EU, ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan. Jos Suomi tallettaa oman ratifioimiskirjansa sopimuksen kansainvälisen voimaantulon jälkeen, tulee sopimus Suomen osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun ratifioimiskirja on talletettu. Voimaansaattamislaki esitetään tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kun sopimus tulee voimaan. 
4
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (kts. esimerkiksi PeVL 11/2000 vp ja PeVL 12/2000 vp). 
Perustamissopimuksen 4 artiklassa määrätään säätiön kansainvälisestä oikeushenkilöllisyydestä ja oikeustoimikelpoisuudesta. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan tällainen määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla. (PeVL 38/2000 vp). 
Perustamissopimuksen 20 artiklassa määrätään säätiölle ja sen henkilökunnalle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista. Kansainvälisen järjestön tai sen elimen ja sen henkilökunnan ja muiden siihen liittyvien henkilöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevat määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja vaativat eduskunnan hyväksymisen (PeVL 38/2000 vp). Artiklan 5 ja 6 kohdissa määrätään säätiölle sekä sen henkilökunnalle myönnettävistä verovapauksista. Perustuslain 81 §:n 1 momentin ja 121 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisuuden perusteista säädetään lailla. Artiklan verovapautuksia koskevat määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.  
Edellä sanotuilla perusteilla perustamissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Perustamissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä, ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä 
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että 
eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta tehdyn sopimuksen. 
Koska perustamissopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta 25 päivänä lokakuuta 2016 Santo Domingossa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 
2 § 
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2017 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Ulkoasiainministeri
Timo
Soini
Sopimusteksti
SOPIMUS EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN SEKÄ KARIBIAN ALUEEN KANSAINVÄLISEN SÄÄTIÖN PERUSTAMISESTA
Tämän sopimukset osapuolet, 
PALAUTTAVAT MIELEEN Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden (LAC) sekä Euroopan unionin (EU) Rio de Janeirossa kesäkuussa 1999 järjestetyn ensimmäisen EU:n ja LAC-maiden huippukokouksen yhteydessä perustaman strategisen kumppanuuden; 
OTTAVAT HUOMIOON LAC-maiden ja EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten Limassa, Perun tasavallassa, 16 päivänä toukokuuta 2008 järjestetyssä viidennessä EU:n ja LAC-maiden huippukokouksessa hyväksytyn aloitteen; 
PALAUTTAVAT MIELEEN EU:n ja LAC-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan Madridissa, Espanjassa, 18 päivänä toukokuuta 2010 järjestetyssä EU:n ja LAC-maiden kuudennessa huippukokouksessa tekemän päätöksen EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön perustamisesta; 
PALAUTTAVAT MIELEEN Saksan liittotasavallassa vuonna 2011 perustetun siirtymäkauden säätiön, jonka toiminta päättyy ja joka lakkautetaan, kun EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön kansainvälinen perustamissopimus tulee voimaan; 
TOISTAVAT tarpeen perustaa ”EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön kansainvälisellä perustamissopimuksella, joka perustuu Madridissa järjestetyn EU:n ja LAC-maiden kuudennen huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä ministerikokouksessa hyväksyttyyn toimeksiantoon,” kansainvälinen luonteeltaan hallitustenvälinen järjestö, johon sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta ja jolla pyritään vahvistamaan olemassa olevia siteitä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden, EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden välillä, 
OVAT SOPINEET seuraavaa: 
1 ARTIKLA 
Tavoite 
1. Tällä sopimuksella perustetaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälinen säätiö, jäljempänä ’säätiö’ tai ’EU–LAC-säätiö’. 
2. Tässä sopimuksessa määritellään säätiön tavoitteet ja vahvistetaan yleiset säännöt ja suuntaviivat, joilla säännellään sen tehtäviä, rakennetta ja toimintaa. 
2 ARTIKLA 
Luonne ja päätoimipaikka 
1. EU–LAC-säätiö on hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö, joka on perustettu kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti. Se keskittyy lujittamaan kahden alueen välistä kumppanuutta EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) välillä. 
2. EU–LAC-säätiön päätoimipaikka sijaitsee Hampurin vapaassa hansakaupungissa, Saksan liittotasavallassa. 
3 ARTIKLA 
Säätiön jäsenet 
1. Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot, EU:n jäsenvaltiot ja EU, jotka ovat omia sisäisiä oikeudellisia menettelyjään noudattaen ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän sopimuksen sitomiksi, tulevat EU–LAC-säätiön ainoiksi jäseniksi. 
2. EU–LAC-säätiöön voi osallistua myös Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö (CELAC). 
4 ARTIKLA 
Oikeushenkilöllisyys 
1. EU–LAC-säätiö on kansainvälinen oikeushenkilö, ja sillä on tarvittava oikeuskelpoisuus sen tavoitteita ja tehtäviä varten jokaisen sen jäsenen alueella kunkin jäsenen lainsäädännön mukaisesti. 
2. Säätiö on myös kelpoinen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja luovuttamaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panemaan vireille oikeudenkäyntejä. 
5 ARTIKLA 
Säätiön tavoitteet 
1. EU–LAC-säätiö 
a) edistää CELACin ja EU:n alueiden välisen kumppanuusprosessin lujittamista edistämällä kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden osallistumista ja näkemysten kuulemista; 
b) edistää keskinäistä tuntemusta ja ymmärrystä alueiden välillä; 
c) edistää keskinäistä näkyvyyttä alueiden välillä sekä alueiden välisen kumppanuuden näkyvyyttä. 
2. EU–LAC-säätiön tehtävänä on erityisesti 
a) edistää ja koordinoida tuloshakuista toimintaa, jolla tuetaan alueiden välisiä suhteita ja jossa keskitytään CELAC–EU-huippukokouksissa vahvistettujen painopisteiden täytäntöönpanoon; 
b) edistää keskustelua yhteisistä strategioista, joiden tavoitteena on edellä mainittujen painopisteiden toteuttaminen edistämällä tutkimustoimintaa; 
c) edistää hedelmällistä vuorovaikutusta ja uusia verkottumismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. 
6 ARTIKLA 
Toiminnan perusteet 
1. Tämän sopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi EU–LAC-säätiön toiminnan on 
a) perustuttava valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksissa käsiteltyihin painopisteisiin ja asiakokonaisuuksiin keskittyen alueiden välisessä suhteiden kehittämisessä havaittuihin tarpeisiin; 
b) otettava mahdollisuuksien mukaan ja säätiön toiminnan puitteissa kansalaisyhteiskunta ja muita yhteiskunnallisia toimijoita, kuten akateemisia laitoksia, osalliseksi toimintaan ja otettava niiden näkemykset huomioon ilman sitoumuksia. Tätä varten jokainen jäsen voi kansallisella tasolla nimetä instituutiot ja organisaatiot, jotka pyrkivät edistämään alueiden välistä vuoropuhelua; 
c) tuotava lisäarvoa käynnissä oleviin aloitteisiin; 
d) annettava kumppanuudelle näkyvyyttä keskittymällä erityisesti toimiin, joilla on kerrannaisvaikutuksia. 
2. Käynnistäessään toimintaa tai osallistuessaan siihen EU–LAC-säätiön on oltava toimintakeskeinen, dynaaminen ja tuloshakuinen. 
7 ARTIKLA 
Säätiön toimet 
1. Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi EU–LAC-säätiö toteuttaa muun muassa seuraavia toimia: 
a) edistää keskustelua seminaarien, konferenssien, työpajojen, mietintäryhmien, kurssien, näyttelyjen, julkaisujen, luentojen, ammatillisen koulutuksen, parhaiden käytäntöjen ja erityisosaamisen vaihdon avulla; 
b) edistää ja tukee tapahtumia, jotka liittyvät CELACin ja EU:n huippukokouksissa käsiteltyihin kysymyksiin sekä CELACin ja EU:n johtavien virkamiesten kokousten painopisteisiin; 
c) käynnistää alueiden välisiä tiedotusohjelmia ja -aloitteita, mukaan lukien vaihto-ohjelmat ensisijaisiksi katsotuilla aloilla; 
d) edistää tutkimuksia molempien alueiden yksilöimistä kysymyksistä; 
e) luo ja tarjoaa uusia yhteydenpitomahdollisuuksia ottaen huomioon erityisesti sellaiset henkilöt tai laitokset, jotka eivät tunne CELACin ja EU:n alueiden välistä kumppanuutta; 
f) luo internetfoorumin ja/tai tuottaa sähköisen julkaisun. 
2. EU–LAC-säätiö voi käynnistää aloitteita yhteistyössä julkisten ja yksityisten laitosten, EU:n toimielinten, kansainvälisten ja alueellisten instituutioiden, Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden sekä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. 
8 ARTIKLA 
Säätiön rakenne 
EU–LAC-säätiössä on oltava seuraavat rakenteet: 
a) hallitus; 
b) puheenjohtaja; ja 
c) pääjohtaja. 
9 ARTIKLA 
Hallitus 
1. Hallitus koostuu EU–LAC-säätiön jäsenten edustajista. Se kokoontuu korkeiden virkamiesten tasolla ja tarvittaessa ulkoministerien tasolla CELACin ja EU:n huippukokousten yhteydessä. 
2. Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisöä (CELAC) edustaa hallituksessa sen kulloinenkin puheenjohtajavaltio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen maan osallistumista kansallisessa roolissaan.  
3. EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen (EUROLAT) toimeenpanevaa työvaliokuntaa pyydetään nimeämään yksi edustaja kummaltakin alueelta tarkkailijoiksi hallitukseen. 
4. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) ja EU:n yhteistä parlamentaarista edustajakokousta pyydetään nimeämään yksi edustaja EU:sta ja yksi Karibian alueelta tarkkailijoiksi hallitukseen. 
10 ARTIKLA 
Hallituksen puheenjohtajuus 
Hallituksella on kaksi puheenjohtajaa, joista toinen on EU:n ja toinen Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden edustaja. 
11 ARTIKLA 
Hallituksen toimivalta 
EU–LAC-säätiön hallituksella on toimivalta 
a) nimittää säätiön puheenjohtaja ja pääjohtaja; 
b) hyväksyä säätiön toiminnan yleiset suuntaviivat ja vahvistaa sen operatiiviset painopisteet ja työjärjestys sekä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus erityisesti ulkopuolisen rahoituksen osalta; 
c) hyväksyä päätoimipaikkaa koskeva sopimus sekä kaikki muut sopimukset tai järjestelyt, joita säätiö saattaa tehdä erioikeuksia ja vapauksia koskevista asioista Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa;  
d) vahvistaa talousarvio ja henkilöstösäännöt pääjohtajan ehdotuksen pohjalta; 
e) hyväksyä säätiön organisaatiorakenteen muutokset pääjohtajan ehdotuksen pohjalta;  
f) hyväksyä periaatteessa neljän vuoden näkymiin perustuva monivuotinen työohjelma, mukaan lukien monivuotinen talousarviolaskelma, pääjohtajan esittämän luonnoksen pohjalta; 
g) hyväksyä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien tulevan vuoden hankkeet ja toimet, pääjohtajan esittämän luonnoksen pohjalta ja monivuotisen ohjelman mukaisesti; 
h) vahvistaa seuraavaa vuotta koskeva talousarvio; 
i) hyväksyä perusteet, joiden mukaisesti säätiön hankkeita valvotaan ja tarkastetaan ja niistä raportoidaan; 
j) hyväksyä edellistä vuotta koskevat säätiön vuosikertomus ja tilinpäätös; 
k) antaa puheenjohtajalle ja pääjohtajalle ohjeita ja neuvoja; 
l) ehdottaa osapuolille muutoksia tähän sopimukseen; 
m) arvioida säätiön toiminnan kehitystä ja toteuttaa toimia pääjohtajan esittämien raporttien perusteella; 
n) ratkaista riitoja, joita osapuolten välille saattaa syntyä tämän sopimuksen ja sen muutosten tulkinnasta tai soveltamisesta; 
o) perua puheenjohtajan ja/tai pääjohtajan nimitys; 
p) hyväksyä strategisten kumppanuuksien perustaminen; 
q) hyväksyä säätiön sitoutuminen kaikkiin 15 artiklan 4 kohdan i alakohdan mukaisesti neuvoteltuihin sopimuksiin tai oikeudellisiin välineisiin. 
12 ARTIKLA 
Hallituksen kokoukset 
1. Hallitus pitää kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Niiden on oltava samaan aikaan kuin CELACin ja EU:n korkeiden virkamiesten kokoukset. 
2. Hallitus pitää ylimääräisiä kokouksia jommankumman puheenjohtajan tai pääjohtajan aloitteesta tai kun vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä sitä pyytää. 
3. Hallituksen sihteeristön tehtäviä hoidetaan säätiön pääjohtajan alaisuudessa. 
13 ARTIKLA 
Hallituksen päätöksenteko 
Hallitus tekee päätöksiä kun paikalla on yli puolet sen jäsenistä kummaltakin alueelta. Päätökset tehdään läsnä olevien jäsenten kesken yksimielisesti. 
14 ARTIKLA 
Säätiön puheenjohtaja 
1. Hallitus valitsee puheenjohtajan EU–LAC-säätiön jäsenten esittämien ehdokkaiden joukosta. Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran.  
2. Puheenjohtajan on oltava tunnettu ja arvostettu henkilö sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella että EU:ssa. Puheenjohtaja hoitaa tehtävää vapaaehtoisena, mutta hänellä on oikeus saada korvaus kaikista välttämättömistä ja asianmukaisesti perustelluista kuluista. 
3. Puheenjohtajan tehtävä annetaan vuoroin EU:n jäsenvaltion kansalaiselle, vuoroin Latinalaisen Amerikan tai Karibian valtion kansalaiselle. Jos puheenjohtaja nimitetään EU:n jäsenvaltiosta, pääjohtajaksi on nimitettävä Latinalaisen Amerikan tai Karibian valtion kansalainen ja päinvastoin. 
4. Puheenjohtaja 
a) edustaa säätiötä sen ulkoisissa suhteissa toimimalla näkyvässä ja edustavassa asemassa hyödyntäen korkean tason yhteyksiä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden viranomaisiin ja muihin kumppaneihin; 
b) raportoi tarpeen mukaan ulkoasiainministerien kokouksille, muille ministerikokouksille, hallitukselle ja muille tärkeille kokouksille; 
c) antaa neuvoja pääjohtajalle monivuotisen ja vuotuisen työohjelman ja talousarvioesityksen laatimisessa hallituksen hyväksyttäviksi; 
d) suorittaa muita hallituksen hyväksymiä tehtäviä. 
15 ARTIKLA 
Säätiön pääjohtaja 
1. Säätiötä johtaa pääjohtaja, joka on valittava EU–LAC-säätiön jäsenten esitettyä pääjohtajaehdokkaat ja jonka hallitus nimittää neljän vuoden toimikaudeksi siten, että toimikausi voidaan uusia kerran. 
2. Rajoittamatta hallituksen toimivaltaa, pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita minkään valtion hallitukselta tai muultakaan elimeltä. 
3. Pääjohtajan tehtävästä maksetaan palkkio, ja tehtävä annetaan vuoroin EU:n jäsenvaltion kansalaiselle, vuoroin Latinalaisen Amerikan tai Karibian valtion kansalaiselle. Jos pääjohtaja nimitetään EU:n jäsenvaltiosta, puheenjohtajaksi on nimitettävä Latinalaisen Amerikan tai Karibian valtion kansalainen ja päinvastoin.  
4. Pääjohtaja on säätiön laillinen edustaja ja hoitaa seuraavia tehtäviä: 
a) säätiön monivuotisen ja vuotuisen työohjelman sekä talousarvion laatiminen puheenjohtajaa kuullen;  
b) säätiön henkilöstön nimittäminen ja johtaminen huolehtien siitä, että henkilöstö noudattaa säätiön tavoitteita; 
c) talousarvion toteuttaminen; 
d) kausittaisten ja vuotuisten toimintakertomusten sekä tilinpäätösten toimittaminen hallitukselle hyväksyttäväksi, menettelyjen avoimuudesta ja kaikkia säätiön toteuttamia tai tukemia toimia koskevan tiedon asianmukaisesta jakelusta huolehtiminen, mukaan lukien ajantasainen luettelo kansallisella tasolla nimetyistä instituutioista ja organisaatioista sekä säätiön toimintaan osallistujista; 
e) 18 artiklassa tarkoitetun kertomuksen toimittaminen;  
f) kokousten valmistelu ja hallituksen avustaminen; 
g) sopivien kansalaisyhteiskunnan ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden edustajien, erityisesti EU–LAC-säätiön jäsenten mahdollisesti nimeämien instituutioiden, kuuleminen tarvittaessa riippuen asiasta ja käytännön tarpeista ja tiedottaen hallitukselle näiden yhteydenottojen tuloksista jatkokäsittelyä varten; 
h) kuulemisten ja neuvottelujen järjestäminen säätiön isäntämaan ja muiden tämän sopimuksen osapuolten kanssa kyseisten valtioiden säätiölle tarjoaminen tilojen ja palvelujen tarkemmista yksityiskohdista; 
i) neuvotteleminen kaikista sopimuksista tai oikeudellisista välineistä, joilla on kansainvälisiä vaikutuksia, kansainvälisten järjestöjen, valtioiden sekä julkisten tai yksityisten laitosten kanssa muista kuin säätiön päivittäiseen hallinnolliseen toimintaan liittyvistä asioista sen jälkeen, kun hallitusta on asianmukaisesti kuultu ja sille on ilmoitettu tällaisten neuvottelujen aloittamisesta ja suunnitellusta päättämisestä sekä antaen säännöllisiä selontekoja tällaisten neuvottelujen sisällöstä, laajuudesta ja todennäköisestä lopputuloksesta; 
j) hallitukselle raportoiminen kaikista säätiötä koskevista oikeudenkäynneistä.  
16 ARTIKLA 
Säätiön rahoitus 
1. Maksuja suoritetaan vapaaehtoisesti eikä niillä ole vaikutusta hallitukseen osallistumiseen. 
2. Säätiötä rahoittavat pääasiassa sen jäsenet. Hallitus voi alueiden välistä tasapainoa kunnioittaen harkita myös muita säätiön toiminnan rahoitusmuotoja. 
3. Tietyissä tapauksissa ja ilmoitettuaan asiasta etukäteen hallitukselle sekä pyydettyään siltä hyväksynnän säätiö voi hankkia lisätuloja julkisten ja yksityisten laitosten antamasta ulkoisesta rahoituksesta, muun muassa tuottamalla pyynnöstä raportteja ja analyysejä. Nämä varat käytetään yksinomaan säätiön toimintaan. 
4. Saksan liittotasavallan on toimitettava omalla kustannuksellaan ja sen säätiölle antaman rahoituksen puitteissa säätiön käyttöön soveltuvat asianmukaisesti kalustetut tilat sekä huolehdittava niiden kunnossapidosta, palveluista ja turvallisuudesta. 
17 ARTIKLA 
Tilien tarkastus ja julkaiseminen 
1. Hallitus nimittää riippumattomat tilintarkastajat säätiön tilinpidon tarkastamista varten. 
2. Riippumattoman tilintarkastajan tarkastama tilinpäätös, josta käyvät ilmi säätiön varat, velat ja vastuut, tulot ja menot on annettava jäsenille mahdollisimman pian kunkin varainhoitovuoden päätyttyä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päättymispäivästä, ja hallitus käsittelee niiden hyväksymistä seuraavassa kokouksessa.  
3. Tarkastetuista tileistä ja taseesta julkaistaan yhteenveto. 
18 ARTIKLA 
Säätiön arviointi 
Pääjohtaja esittää joka neljäs vuosi tämän sopimuksen voimaantulopäivästä hallitukselle kertomuksen säätiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaa yleisesti ja tekee mahdollisesti päätöksen säätiön tulevasta toiminnasta. 
19 ARTIKLA 
Strategiset kumppanuudet 
1. Säätiöllä on lähtökohtaisesti neljä strategista kumppania: ”L’Institut des Amériques” Ranskassa ja “Regione Lombardia” Italiassa EU:n puolelta sekä ”Global Foundation for Democracy and Development” (FUNGLODE) Dominikaanisessa tasavallassa ja Yhdistyneiden kansakuntien Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden talouskomissio (ECLAC) Latinalaisen Amerikan ja Karibian puolelta. 
2. Tavoitteidensa saavuttamiseksi EU–LAC-säätiö voi perustaa tulevaisuudessa strategisia kumppanuuksia kummankin alueen hallitustenvälisten järjestöjen, valtioiden sekä julkisten tai yksityisten laitosten kanssa noudattaen aina alueiden välisen tasapainon periaatetta. 
20 ARTIKLA 
Erioikeudet ja vapaudet 
1. Säätiön luonne ja oikeushenkilöllisyys määritellään 2 ja 4 artiklassa. 
2. Säätiön, hallituksen, puheenjohtajan, pääjohtajan, henkilöstön jäsenten sekä jäsenten edustajien asema, erioikeudet ja vapaudet heidän ollessaan Saksan liittotasavallan alueella virkatehtävissä määräytyvät Saksan liittotasavallan hallituksen ja säätiön välillä tehdyn päämajaa koskevan sopimuksen mukaan. 
3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätoimipaikkaa koskeva sopimus on riippumaton tästä sopimuksesta. 
4. Säätiö voi tehdä yhden tai useamman Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtion ja EU:n jäsenvaltion kanssa muita sopimuksia sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka saattavat olla säätiön moitteettoman toiminnan kannalta tarpeellisia niiden alueella; säätiön hallituksen on hyväksyttävä sopimukset.  
5. Säätiö, sen varat, tulot ja muu omaisuus on säätiön virallisen toiminnan osalta vapautettu kaikista välittömistä veroista. Säätiötä ei ole vapautettu suoritetuista palveluista perittävistä maksuista.  
6. Säätiön pääjohtaja ja henkilöstö on vapautettu maksamasta kansallisia veroja säätiön maksamista palkoista ja palkkioista. 
7. Säätiön henkilöstöllä tarkoitetaan kaikkia pääjohtajan nimittämiä henkilöstön jäseniä, lukuun ottamatta niitä, jotka on palkattu paikalta ja joille maksetaan tuntipalkkaa. 
21 ARTIKLA 
Säätiön kielet 
Säätiön työkieliä ovat kielet, joita on käytetty Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden sekä Euroopan unionin strategisessa kumppanuudessa sen perustamisesta kesäkuussa 1999. 
22 ARTIKLA 
Riitojen ratkaiseminen 
Kaikki tämän sopimuksen ja sen muutosten soveltamisesta tai tulkinnasta mahdollisesti aiheutuvat riidat osapuolten välillä viedään niiden välisiin suoriin neuvotteluihin, jotta ne voitaisiin ratkaista ripeästi. Jos riitaa ei voida ratkaista tällä tavoin, se annetaan hallituksen päätettäväksi. 
23 ARTIKLA 
Muutokset 
1. Tätä sopimusta voidaan muuttaa EU–LAC-säätiön hallituksen aloitteesta tai kumman tahansa osapuolen pyynnöstä. Muutosehdotukset toimitetaan tallettajalle, joka ilmoittaa niistä kaikille osapuolille, jotta ne voivat tarkastella niitä ja neuvotella niistä. 
2. Muutokset on hyväksyttävä yksimielisesti, ja ne tulevat voimaan kolmekymmentä päivää sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen siitä, että kaikki tätä varten tarvittavat muodollisuudet on saatettu päätökseen. 
3. Tallettaja ilmoittaa kaikille osapuolille muutosten voimaantulosta. 
24 ARTIKLA 
Ratifiointi ja liittyminen 
1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioille, EU:n jäsenvaltioille ja EU:lle 25 päivästä lokakuuta 2016 sen voimaantulopäivään, ja sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. 
2. Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten EU:lle sekä niille Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioille ja EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. 
25 ARTIKLA 
Voimaantulo 
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kahdeksan osapuolta kummaltakin alueelta, mukaan lukien Saksan liittotasavalta ja EU, ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan. Silloin kun muut Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot ja EU:n jäsenvaltiot tallettavat ratifioimis- tai liittymiskirjansa voimaantulopäivän jälkeen, tämä sopimus tulee voimaan näiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden ja EU:n jäsenvaltioiden osalta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kyseinen osapuoli on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa. 
2. Tallettaja ilmoittaa kaikille osapuolille ratifioimis- tai liittymiskirjojen vastaanottamisesta sekä tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. 
26 ARTIKLA 
Kesto ja irtisanominen 
1. Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. 
2. Mikä tahansa osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen tallettajalle osoitetulla, diplomaattiteitse toimitetulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu. 
27 ARTIKLA 
Lakkauttaminen ja selvitystila 
1. Säätiö lakkautetaan 
a) jos kaikki säätiön jäsenet tai yhtä lukuun ottamatta kaikki säätiön jäsenet ovat sanoneet sopimuksen irti; tai 
b) jos säätiön jäsenet päättävät sen lakkauttamisesta. 
2. Jos säätiö lakkautetaan, säätiö on olemassa ainoastaan sen selvitystä varten. Sen toiminnan lopettavat selvittäjät, jotka myyvät säätiön omaisuuserät ja maksavat sen velat ja vastuut. Jäljelle jäävät varat jaetaan jäsenten kesken niiden rahoitusosuuksien mukaisessa suhteessa. 
28 ARTIKLA 
Tallettaja 
Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri toimii tämän sopimuksen tallettajana. 
29 ARTIKLA 
Varaumat 
1. Tämän sopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tai siihen liittyessään osapuolet voivat esittää varaumia ja/tai lausumia sen tekstistä edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa. 
2. Esitetyt varaumat ja lausumat on toimitettava tallettajalle, joka ilmoittaa niistä sopimuksen muille osapuolille. 
30 ARTIKLA 
Siirtymämääräykset 
Tämän sopimuksen tullessa voimaan Saksan liittotasavallan lainsäädännön mukaisesti vuonna 2011 perustettu siirtymäkauden säätiö lopettaa toimintansa, ja se lakkautetaan. Siirtymäkauden säätiön omaisuuserät, velat ja vastuut, resurssit, varat ja muut sopimusvelvoitteet siirretään tämän sopimuksen mukaisesti perustetulle EU–LAC-säätiölle. EU–LAC-säätiö ja siirtymäkauden säätiö laativat tätä varten tarvittavat oikeudelliset välineet Saksan liittotasavallan kanssa ja täyttävät asiaankuuluvat oikeudelliset vaatimukset.  
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen yhtenä alkuperäiskappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille osapuolille, arkistoon. 
Tehty ……. ssa/ssä ……päivänä ….kuuta (201_). 
Viimeksi julkaistu 1.6.2017 13:43