1.1
Ulkomaalaislaki
3 §.Määritelmät. Pykälän 6 ja 7 kohdista ehdotetaan poistettavaksi poliisilaitos, koska Maahanmuuttovirastolle yksin tulisi toimivalta tehdä päätös työntekijän oleskelulupahakemukseen ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupahakemukseen niihin liittyvän osapäätösharkinnan jälkeen.
Pykälän 16 kohdan määritelmä muutettaisiin vastaamaan uudelleenlaadittua vastuunmäärittämisasetusta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 604/2013, joka on annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta, on kumottu neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003.
4 §.Suhde muihin lakeihin. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta poliisin suorittamasta turvapaikkapuhuttelusta ja siihen sovellettavasta lainsäädännöstä. Koska esityksessä ehdotetaan poliisilta poistettavan turvapaikkatutkinnan alkuvaiheen tehtävistä henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämisen niiden siirtyessä kokonaisuudessaan Maahanmuuttoviraston tehtäväksi, säännös olisi tältä osin tarpeeton. Koska poliisille kuitenkin jäisi ulkomaalaisvalvontaan liittyviä tehtäviä, momentissa jätettäisiin ulkomaalaisvalvontaan liittyen poliisin tehtäviksi ulkomaalaisen maahantulon, maassa oleskelun ja maasta poistamisen edellytysten selvittämisen, jolloin niiden edellytysten selvittämiseen sovellettaisiin poliisilain (872/2011) poliisitutkintaa koskevia säännöksiä.
6 b §.Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekeminen. Pykälän 1 ja 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi viranomaisista poliisi ja rajavartiolaitos. Muutoksen myötä vain Maahanmuuttovirasto tekisi pyynnön oleskelulupaa Suomessa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi. Samoin, koska 6 a §:n 2 momentin mukaan tutkimuksen tekeminen edellyttää, että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksen siihen, olisi riittävää, että Maahanmuuttoviraston virkamies varmistaa toimenpiteen tekemisen yhteydessä tutkittavan henkilöllisyyden, eikä poliisin ja rajavartiolaitoksen virkamiestä tähän tarvittaisi. Samalla pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, koska niissä mainittu Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti on 1.1.2016 alkaen yhdistynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, että oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekee mainittu laitos.
52 e §.Oleskeluluvan myöntäminen todistajansuojeluohjelmassa olevalle ulkomaalaiselle. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtävän muutos siten, että poliisi oleskeluluvan myöntäjänä poistetaan. Momentin sanarakennetta samalla muutetaan vastaamaan samanlaista rakennetta kuin muualla ulkomaalaislaissa on noudatettu oleskeluluvan myöntämisen osalta. Momentissa ei enää mainittaisi luvan myöntävää viranomaista, koska erikseen 67 §:ssä säädetään Maahanmuuttoviraston yleisestä toimivallasta oleskelulupien myöntämiseen, jolloin se kattaisi myös tämän pykälän mukaisen oleskelulupatilanteen.
60 §. Oleskeluluvan hakeminen. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltamuutoksen myötä oleskelulupahakemus Suomessa jätetään Maahanmuuttovirastolle. Oleskelulupahakemusta ei siten jatkossa voisi jättää enää paikallispoliisille. Maahanmuuttovirastolle tulisi olemaan eri puolilla maata toimipisteet, joissa asioimalla oleskelulupahakemuksen voisi laittaa vireille ja joissa sähköisesti vireille laitetun oleskelulupahakemuksen tekijä voi käydä tunnistautumassa ja antamassa biometriset tunnisteet.
60 d §. Biometriset tunnisteet oleskelulupakorttia varten. Pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin toimivaltamuutoksen johdosta tarkentamalla, mikä viranomainen ottaisi hakijalta sormenjäljet. Oleskelulupahakemuksen ollessa kyseessä, sormenjäljet ottaisi Maahanmuuttovirasto tai Suomen edustusto. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen kohdalla ne ottaisi poliisi tai rajavartiolaitos.
60 g §.Uusi oleskelulupakortti. Pykälän 4 momentista poistettaisiin maininta paikallispoliisista toimivaltaisena viranomaisena, jolloin ainoastaan Maahanmuuttovirasto antaisi uuden oleskelulupakortin. Uutta oleskelulupakorttia koskeva hakemus myös jätettäisiin Maahanmuuttovirastolle.
61 §.Matkustusasiakirjan tilapäinen haltuunotto. Pykälän 1 momentissa säädetään, että viranomainen voi ottaa ulkomaalaisen matkustusasiakirjan tilapäisesti haltuunsa tietyissä momentissa mainituissa tilanteissa. Näin ollen 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viranomaiseksi Maahanmuuttovirasto. Jatkossa Maahanmuuttovirasto voisi ottaa matkustusasiakirjan tilapäisesti haltuunsa 1 momentin perusteella, jolloin on perusteltua, että myös Maahanmuuttovirasto antaa matkustusasiakirjan tilapäisestä haltuunotosta todistuksen.
63 §.Lausunnot oleskelulupahakemuksesta perhesiteen perusteella. Voimassa olevan säännöksen molemmissa momenteissa mainitaan toimivaltaisina viranomaisina Maahanmuuttovirasto ja poliisilaitos. Koska tällä esityksellä on tarkoitus keskittää toimivalta oleskelulupa-asioissa yksin Maahanmuuttovirastolle, on perusteltua, että vain Maahanmuuttovirasto voi hankkia pykälässä mainitun selvityksen ja toisaalta selvitykset myös annettaan virastolle. Näin ollen poliisilaitos ehdotetaan poistettavaksi molemmista momenteista.
64 §.Suullinen kuuleminen haettaessa oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi poliisi toimivaltaisena viranomaisena. Koska poliisilla ei enää ottaisi oleskelulupahakemuksia vastaan eikä sillä olisi toimivaltaa myöntää oleskelulupia perhesiteen perusteella, ei sillä olisi tarvetta suorittaa hakemukseen liittyviä kuulemisia. Tarkoitus olisi, että Maahanmuuttovirasto ja edustusto suorittavat kuulemiset, eikä näiden väliseen toimivaltaan esitetä muutosta.
66 §.DNA-tutkimuksen suorittaminen. Pykälän 4 momentista poistettaisiin poliisi testinäytteen ottamisen valvovana ja näytteenantajan henkilöllisyyden varmistavana viranomaisena. DNA-tutkimuksen suorittaminen liittyy keskeisesti oleskelulupahakemusmenettelyyn, jossa poliisilla ei enää jatkossa olisi toimivaltaa, joten sen asema valvovana ja varmistavana viranomaisena poistettaisiin tästä säännöksestä.
67 §.Maahanmuuttovirasto oleskelulupaviranomaisena. Pykälä määrittelee Maahanmuuttoviraston toimivallan oleskelulupa-asioissa. Koska esityksellä on tarkoitus muuttaa Maahanmuuttovirasto keskeiseksi lupaviranomaiseksi oleskelulupa-asioissa, sille siirretään poliisin lupa-asiat. Näin ollen pykälän 1 momentissa ei ole enää tarpeen luetella erilaisia lupa-asioita, kuten aiemmin on säädetty 67 ja 68 §:ssä lupa-asioissa noudatetun jaetun toimivallan vuoksi. Momentissa siten säädettäisiin, että Maahanmuuttovirasto myöntää ja peruuttaa oleskeluluvan, koska poliisilla ei olisi enää toimivaltaa ja koska näin säätäen 1 momentti kattaisi kaikki lupa-asiat lyhyesti ja selkeästi ilmaisten.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi teknisesti toimivallan siirrosta johtuen. Momentissa ei ole tarvetta luetella 58 §:n eri momentteja, koska viittaamalla suoraan mainittuun pykälään katettaisiin kaikki ne tilanteet, joissa toimivalta oleskeluluvan peruuttamisen osalta tulee kyseeseen.
68 §.Paikallispoliisi oleskelulupaviranomaisena. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Esityksen mukaan poliisilta poistuisi toimivalta myöntää oleskelulupia.
83 §.Toimivalta myöntää työntekijän oleskelulupa. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä poistetaan viittaus jatko-oleskelulupatilanteeseen. Viittaus on tarpeeton, koska Maahanmuuttovirasto myöntäisi jatkossa sekä ensimmäiset että uudet työntekijän oleskeluluvat, eikä merkitystä enää ole sillä, onko kyse ensimmäisestä oleskeluluvasta vai jatkoluvasta. Pykälän 3 momentin ensimmäinen virke poistettaisiin niin ikään tarpeettomana. Poliisilla ei esityksen mukaan olisi enää toimivaltaa myöntää työntekijän oleskelulupaa. Momentin alkua selvennettäisiin lisäämällä sana "uusi" sanan "hakemus" eteen, jolloin se paremmin kuvaa, millaista tilannetta momentti koskee.
84 §.Toimivalta myöntää elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Pykälän 1 momentin säännös ehdotetaan säädettäväksi samanlaisena kuin se on voimassa olevassa laissa. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi samasta syystä kuin 83 §:n 2 momenttia. Pykälän 3 momentin säännös poistettaisiin tarpeettomana, koska poliisi ei enää olisi toimivaltainen viranomainen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvissa.
95 b §.Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttaminen. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamista koskevan tahdonilmaisun vastaanottajatahoksi Maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajatarkastusviranomaisen ohella myös vastaanottokeskus. Lisäys olisi perusteltu, koska käytännössä on osoittautunut tilanteita, joissa suojelua hakenut on ilmaissut tahtonsa peruuttaa tekemänsä hakemus silloin, kun hän on ollut sijoitettuna vastaanottokeskuksessa, ja hän on ollut halukas vapaaehtoisesti poistumaan maasta. Muutos olisi omiaan pitämään menettelyn joustavana ja hakijalle myös yksinkertaisena ilman tarvetta matkustaa vastaanottokeskuksesta esimerkiksi poliisilaitokselle vain sen takia, että hän haluaa peruuttaa hakemuksensa.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi vastaavasti säännös siitä, että myös vastaanottokeskuksen virkamiehet ja työntekijät voisivat toimia esteettöminä todistajina, kun hakijalta pyydetään kantaa mahdolliseen maasta poistamiseen ja maahantulokieltoon. Etenkin kun kyse on vapaaehtoisesta paluusta, olisi perusteltua, että myös vastaanottokeskuksen virkamiehet ja työntekijät voisivat toimia todistajina, jotta menettely olisi hakijalle yksinkertainen, mutta silti hänen oikeutensa huomioon ottava. On huomattava, että voimassa olevan säännöksen 3 momentin mukaan Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen hakemuksen raukeamisesta, jolloin se myös päätöksenteon yhteydessä varmistuisi hakijan peruuttamistahdosta sekä hakijan kannasta mahdolliseen maasta poistamiseen ja maahantulokieltoon.
96 §.Kortti hakemusasian vireillä olosta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Maahanmuuttovirasto viranomaiseksi, joka poliisin ja rajavartiolaitoksen ohella antaisi kortin häntä koskevan hakemusasian vireilläolosta.
97 §.Turvapaikkatutkinta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos siten, että toimivaltamuutosten johdosta Maahanmuuttoviraston tehtäväksi tulisi selvittää momentissa mainitut kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen liittyvät seikat. Näin ollen poliisi ja rajavartiolaitos poistettaisiin momentista, koska niiden tehtävät muutoksen johdosta rajoittuisivat vain menettelyn alkuun.
Pykälän 2 momentin säännös ehdotetaan poistettavaksi.
Voimassa olevan 3 momentin säännös ehdotetaan muutettavaksi uudeksi 2 momentiksi siten, että momentin kaksi viimeistä virkettä poistetaan. Koska poliisi jatkossa keskittyisi turvapaikkamenettelyn alkutehtäviin, hakijoiden rekisteröintiin, hoitaisi Maahanmuuttovirasto aina kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämisen sekä turvapaikkapuhuttelun.
Voimassa olen 4 momentin säännös ehdotetaan muutettavaksi uudeksi 3 momentiksi. Säännöstä ehdotetaan myös muutettavaksi siten, että se tarkoittaisi poliisia kokonaisuudessaan. Suojelupoliisilla olisi siten edelleen toimivalta osallistua turvapaikkapuhutteluun, jos Suomen kansallinen turvallisuus tai kansainväliset suhteet sitä edellyttävät, eikä tähän toimivaltaan ehdoteta tehtävän muutosta. Suojelupoliisin ohella myös muulla poliisilla, keskusrikospoliisilla ja paikallispoliisilla olisi toimivalta osallistua turvapaikkapuhutteluun, jos yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvät syyt sitä edellyttäisivät. Muutoksella varmistettaisiin se, että keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi, jolla on vahvaa turvapaikkapuhutteluun liittyvää osaamista ja niillä on aluevastuuperusteinen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitovelvollisuus, voisivat osallistua turvapaikkapuhutteluun samalla tavalla kuin suojelupoliisi oman toimivaltansa osalta voimassa olevan lain mukaan voi osallistua. Vuoden 2015 aikana maahan saapunut turvapaikanhakijamäärä on osoittanut, että poliisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua turvapaikkapuhutteluun ja sitä kautta selvittää mahdollisia uhkia, jotka liittyvät yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen, suorittaa tiedustelutoimintaa ja esimerkiksi hankkia tietolähteitä.
98 a §.Päätös kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen. Pykälä olisi uusi ja sillä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä uudelleen laaditun direktiivin 2013/32/EU (menettelydirektiivi) 31 artiklan 3—5 kohdat. Sen myötä tähän uuteen pykälään ulkomaalaislaissa tulisi turvapaikkahakemuksen kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa ja sen mahdollista pidentämistä koskevat säännökset. Kyseisille säännöksille on direktiivissä annettu muita pidempi täytäntöönpanoaika, ja muutosta ei toteutettu 1 päivänä heinäkuuta 2015 voimaan tulleella lailla (194/2015), jolla direktiivin säännökset muutoin saatettiin kansallisesti voimaan. Muutos sisällytetään sen sijaan tähän hallituksen esitykseen ja sen on tarkoitus tulla voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2018, jolloin sen on direktiivin mukaan viimeistään tultava voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Käsittelyaikasäännös lisää osaltaan tarvetta varmistaa, että hakemuksiin tehdään päätökset mahdollisimman nopeasti ja menettelystä karsitaan viivästystä aiheuttavat seikat. Lisäksi jokainen vuorokausi, jonka turvapaikanhakija viettää vastaanottojärjestelmän piirissä, aiheuttaa valtiolle kustannuksia (vastaanottovuorokauden hinta on noin 43 euroa), joten menettelyn nopeuttaminen on tärkeää paitsi hakijan oikeuksien myös taloudellisten syiden vuoksi.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin menettelydirektiivin 31 artiklan 3 kohdasta. Tästä ilmenisi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen enimmäiskäsittelyaika, joka lähtökohtaisesti olisi kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä tai, kun hakemukseen sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 604/2013 säädettyä menettelyä, siitä kun vastuunmäärittämisen seurauksena Suomeen saapunut ja Suomen alueella oleva hakija on siirtynyt toimivaltaisen viranomaisen eli Maahanmuuttoviraston vastuulle. Kun Maahanmuuttovirastolla tämän esityksen johdosta tulisi olemaan laajempi toimivalta turvapaikka-asioissa, olisi tämän määräajan noudattaminen paremmin hallittavissa kuin jaetun toimivallan tilanteessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menettelydirektiivin 31 artiklan 3 kohdan kolmannesta kappaleesta eli siitä, millä edellytyksillä 1 momentissa säädettävää kuuden kuukauden määräaikaa voitaisiin jatkaa enintään yhdeksällä kuukaudella. Käsittelyajan jatkamisesta ei tehtäisi päätöstä tai ratkaisua, josta voisi erikseen valittaa. Kun edellytykset täyttyisivät, merkitsisi se sitä, että hakemus olisi ratkaistava 15 kuukauden kuluessa.
Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin perusteesta siten, että kansainvälistä suojelua koskevaan asiaan liittyy monimutkaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä.
Pykälän 2 momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että perusteena voisi olla, että suuria määriä kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä hakee kansainvälistä suojelua samanaikaisesti, minkä vuoksi menettelyä on käytännössä erittäin vaikea saada päätökseen kuuden kuukauden määräajassa.
Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että perusteena voisi olla se hakijasta johtuva seikka, ettei hän ole myötävaikuttanut hakemuksensa selvittämiseen. Perusteella tarkoitetaan menettelydirektiivin 13 artiklassa säädettyjä hakijan velvollisuuksia. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on velvoitettava hakijat tekemään toimivaltaisen viranomaisen kanssa yhteistyötä henkilöllisyytensä ja muiden direktiivin 2011/95/EU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen seikkojen, kuten iän, taustan, aiempien asuinpaikkojen, aiempien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten, matkareitin, matkustusasiakirjojen ja kansainvälisen suojelun hakemisen syiden toteamiseksi. Hallintolain 31 § ja ulkomaalaislain 7 §:n 2 momentti edellyttävät hakijan myötävaikuttavan vireille panemansa asian selvittämiseen. Menettelydirektiivin 13 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkia hakijan ja hänen mukanaan olevat tavarat.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin menettelydirektiivin 31 artiklan 3 kohdan toisen kappaleen mukaisesta tilanteesta. Sen mukaan jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa poikkeuksellisesti ylittää edellä säädetyt määräajat enintään kolmella kuukaudella, kun se on tarpeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen asianmukaisen ja perusteellisen tutkinnan varmistamiseksi.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin menettelydirektiivin 31 artiklan 4 kohdasta. Momentissa säädettäisiin, että 1—3 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan lykätä, jos alkuperämaassa vallitsee oletettavasti tilapäinen epävarma tilanne. Käsittelyn lykkäämisestä ei tehtäisi valituskelpoista päätöstä tai ratkaisua, mutta lykkäyksen syyt pitäisi ilmoittaa hakijalle kohtuullisessa ajassa. Myös komissiolle tulee ilmoittaa kohtuullisessa ajassa menettelyjen lykkäämisestä kyseisen alkuperämaan osalta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin myös menettelydirektiivin 31 artiklan 5 kohdassa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelylle määritellystä ehdottomasta 21 kuukauden maksimiajasta. Kaikissa olosuhteissa käsittely siten saisi enimmillään kestää 21 kuukautta, eikä käsittelyaikaa voida pidennyttää tai lykätä yli sen ajan.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että mitä 4 momentissa säädetään, ei rajoita pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saamista.
116 §.Maahanmuuttoviraston kansainväliseen suojeluun liittyvä toimivalta. Ehdotuksen mukaan poliisilta ja Rajavartiolaitokselta siirrettäisiin Maahanmuuttovirastolle toimivaltaa kansainväliseen suojeluun liittyvissä asioissa. Näin ollen 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 1—5 kohdat ja 117 §:n 1—3 kohdat yhdistetään selkeämmin vastaamaan Maahanmuuttoviraston toimivaltaa myöntää ja peruuttaa oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella, mikä todettaisiin uudessa 1 momentin 1 kohdassa. Koska toimivalta olisi keskitetty Maahanmuuttovirastolle, ei olisi enää tarvetta luetella niitä eri tilanteita, joissa oleskelulupa voidaan myöntää, koska ne tulisivat joka tapauksessa katetuksi tällä ehdotetulla uudella 1 kohdalla.
Voimassa olevan 1 momentin 6—8 kohdat muutettaisiin sellaisinaan momentin uusiksi 2—4 kohdiksi. Samalla voimassa olevassa 8 kohdassa mainittu käsite turvallinen turvapaikkamaa korjattaisiin tarkoittamaan uudessa 4 kohdassa käsitettä turvallinen kolmas maa.
Pykälän 2 momentin asiasisältö säilyisi ennallaan, mutta nykyinen viittaus kumottavaan 1 momentin 3 kohtaan poistettaisiin. Sen sijasta momenttia muutettaisiin siten, että siinä viittauksen sijasta nimenomaisesti mainittaisiin, että Maahanmuuttovirasto päättää oleskeluluvan myöntämisestä pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella pakolaiskiintiössä Suomeen otettavalle ulkomaalaiselle saatuaan suojelupoliisin lausunnon.
117 §.Kulkulupa. Koska poliisilta esityksen mukaan poistuisi oleskeluluvan myöntämisen toimivalta kansainvälisen suojelun osalta, pykälän 1—3 momentit poistettaisiin ja niistä ehdotetaan säädettävän Maahanmuuttoviraston toimivaltaa koskevassa 116 §:ssä. Pykälän 4 momentin säännös jäisi pykälän ainoaksi momentiksi. Koska pykälän otsikko ei enää vastaisi pykälän sisältöä, ehdotetaan otsikko muutettavaksi muotoon "kulkulupa". Samoin pykälässä mainittu neuvoston asetus korjattaisiin vastaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, josta on määritelmä 3 §:n 16 kohdassa.
139 §.Toimivalta muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan myöntämiseen ja peruuttamiseen. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska poliisilta tämän esityksen myötä poistuisi toimivalta myöntää muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja. Jatkossa tämän kumottavan momentin mukainen toimivalta olisi Maahanmuuttovirastolla ja joissakin tilanteissa Suomen edustustolla, kuten pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään.
159 §.Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että toimivaltamuutoksen myötä rekisteröintihakemus jätettäisiin Maahanmuuttovirastolle, koska sen tehtäviin rekisteröintitehtävä kuuluisi muutettavan 171 §:n mukaan. Poliisilaitos ei ottaisi rekisteröintihakemuksia vastaan, vaan Maahanmuuttovirastolla olisi omat toimipaikat, jonne rekisteröintihakemus jätettäisiin.
171 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momenttia muutettaisiin siten, että hakijan asuinpaikan poliisilaitoksen sijasta Maahanmuuttovirasto rekisteröisi oleskeluoikeuden ja peruuttaisi oleskeluoikeuden ja oleskelukortin. Tämä tarkoittaisi muutosta myös 2 momenttiin, jolloin Maahanmuuttovirasto myös hakemuksesta päättäisi, että oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelukorttia ei 165 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa peruuteta.
197 §.Valituskirjelmän toimittaminen. Pykälän 2 momentista poistettaisiin poliisi tahona, jolle turvapaikka-asioissa valituskirjelmän voisi toimittaa. Muutoksen myötä valituskirjelmä toimitettaisiin pääsääntöisesti voimassa olevan 1 momentin mukaisesti Maahanmuuttovirastolle, mutta se voitaisiin 2 momentin mukaan toimittaa jatkossa edelleen myös suoraan Helsingin hallinto-oikeudelle. Kun poliisin toimivalta turvapaikka-asioissa muuttuu, olisi perusteltua ja selkeämpää, että valituskirjelmä toimitetaan joko päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Maahanmuuttovirastolle taikka suoraan valituksen käsittelevälle hallintotuomioistuimelle eli Helsingin hallinto-oikeudelle.