Suoritettujen arvonlisäverojen palautus maksujärjestelyn yhteydessä
Tämän vuoden tammi-maaliskuussa erääntyneiden arvonlisäverojen palauttamista koskevan ehdotuksen vaikutukset arvonlisäverotuloihin riippuvat siitä, kuinka suuri osa yrityksistä hyödyntäisi tätä mahdollisuutta. Arviota tämän ehdotuksen vaikutuksesta maksujärjestelyjen lukumääriin ja maksujärjestelyjen piiriin kuuluvien verojen yhteismäärään ei voida perustaa ennen koronaviruspandemiaa tehtyjen maksujärjestelyjen määrään. Koronaviruspandemian aiheuttamat olosuhteet yrityksille ovat täysin poikkeuksellisia, eikä kriisitilanteen kehittymistä ja kestoa voida varmuudella ennakoida. Tämä tekee ehdotettujen muutosten vaikutusten arvioimisesta erittäin vaikeaa.
Kriisin aikana tehtyjä huojennettuja maksujärjestelyjä koskevia pyyntöjä oli Verohallinnossa vireillä 24.4. noin 17 000 kappaletta, joista arvonlisäveroa koski noin 11 700 kappaletta. Näistä noin 5 000 koskee maaliskuussa erääntynyttä arvonlisäveroa ja niiden kohteena olevien verojen määrä on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Huhtikuussa erääntyneiden arvonlisäverojen osalta oli 24.4. mennessä tehty noin 10 000 maksujärjestelyaloitetta, joiden kohteena olevien verojen määrä on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Maalis- ja huhtikuussa erääntyvien verojen osalta on näiden lisäksi myös sellaista verovelkaa, joissa ei ainakaan toistaiseksi ole vireillä maksujärjestelyä. Alkuvuoden arvonlisäverojen sisällyttämisellä maksujärjestelyyn ja palauttamisella verovelvolliselle olisi oletettavasti aiempaa huojennettua maksujärjestelyä suurempi vaikutus yritysten maksukykyisyyteen, koska kriisi ei ole tuolloin vielä Suomessa vaikuttanut merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin ja myynnin määrään. Näin ollen voidaan olettaa, että sitä hyödynnettäisiin enemmän. Lisäksi koron laskeminen neljästä prosenttiyksiköstä kolmeen prosenttiyksikköön lisää oletettavasti pyyntöjen määrää noin 1—2 prosentilla. Näiden verojen palauttaminen verovelvolliselle maksujärjestelyn yhteydessä on poikkeuksellinen toimenpide ja yritysten tarve hyödyntää tätä mahdollisuutta riippuu siitä, onko käytettävissä muita rahoitusvaihtoehtoja ja millä ehdoilla. Huhtikuussa erääntyneiden arvonlisäverojen määrään sekä niitä koskevien maksujärjestelyjen alustavaan määrään perustuen tässä vaikutusarviossa on käytetty oletusta, että noin 17 prosenttia tammi-maaliskuun arvonlisäveroista tulisi maksujärjestelyn piiriin. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä tilanteen poikkeuksellisuudesta johtuen.
Maksujärjestelyn seurauksena verot tilitetään valtiolle vasta eräpäivän jälkeen. Maksujärjestelyssä verovelvollinen voi saada maksuaikaa enintään 24 kuukautta. Käytännössä keskimääräinen maksuaika on ollut 10,5 kuukautta. Maksujärjestelyn seurauksena valtion talousarvioon muutoin vuonna 2020 kertyviä veroja kertyisi vasta vuonna 2021 ja 2022. Taloudellisissa vaikutuksissa on arvioitu vuodelle 2021 siirtyvä määrä. Maksuaikojen pituudesta riippuen osa tästä määrästä kertyisi kuitenkin vasta vuonna 2022.
Jos 17 prosenttia tammi-maaliskuussa erääntyneistä veroista maksettaisiin yrityksille, vuodelta 2020 kertyneitä veroja siirtyisi arviolta noin 515 miljoonaa vuodelle 2021. Valtiolle kertyisi viivästyskorkoja vuodelta 2020 arviolta 3 miljoonaa euroa ja vuodelta 2021 noin 14 miljoonaa euroa. Vaikutusarvioon liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset myös olettaen, että palautettava määrä olisi 30 tai 50 prosenttia. Taulukkoon sisältyy myös osittain maaliskuussa erääntyneet verot, vaikka nämä luvut on esitetty jo viivästyskoron alentamista koskevassa hallituksen esityksessä. Kuitenkin vain pienellä osalla verovelvollisista maaliskuun vero on ollut maksamatta ja sen osalta vireillä maksujärjestely. Maaliskuussa erääntyneisiin, suorittamattomiin veroihin kohdistuneiden maksujärjestelypyyntöjen osuus, noin 40 miljoonaa euroa, ei sisälly taulukon vaikutusarvioon. Laskelmissa on oletettu, että maksujärjestelyn ensimmäinen erä tulisi maksettavaksi syyskuussa 2020.
Palautettavien verojen osuus tammi-maaliskuussa erääntyneistä arvonlisäveroista | vuodelta 2020 vuodelle 2021 siirtyvän veron määrä | korkotulot 2020 | korkotulot 2021 |
| | | |
17 % | 515 milj. euroa | 3 milj. euroa | 14 milj. euroa |
30 % | 930 milj. euroa | 5 milj. euroa | 24 milj. euroa |
50 % | 1 570 milj. euroa | 9 milj. euroa | 41 milj. euroa |
Maksujärjestelyihin sisältyy kuitenkin riski siitä, että verovelvollinen ei pysty lainkaan maksamaan maksuohjelmaan sisällytettyjä veroja. Riski on sitä suurempi, mitä pidempi maksuohjelman kesto on. Verohallinnon arvion mukaan noin 20—30 prosenttia maksujärjestelyn kohteena olevista veroista jää normaalioloissa saamatta maksujärjestelyn kautta. Koronaviruspandemian aikana tämä osuus on oletettavasti normaalioloja pienempi, sillä oletettavasti sen aiheuttamat maksukykyisyysongelmat ovat tilapäisiä ottaen huomioon etenkin yritysten valtiolta saamat tuet. Jos 17 prosenttia tammi-maaliskuussa erääntyneistä arvonlisäveroista olisi maksujärjestelyssä ja jos 20 prosenttia näistä veroista jäisi maksujärjestelyssä saamatta, aiheuttaisi tämä kertaluonteisia verotulojen menetyksiä vuosille 2020 ja 2021 yhteensä noin 155 miljoonaa euroa. Nämä verot voivat kuitenkin kertyä myöhemmin muiden perintäkeinojen kuten ulosoton kautta tai verovelvollisen maksaessa vapaaehtoisesti. Jos maksujärjestelyn saanut yritys menee konkurssiin, riski siitä, että verotulot jäävät lopullisesti saamatta on korkea. Konkurssiin menevien yritysten osuus toisaalta jää pienemmäksi maksujärjestelymahdollisuuden seurauksena. Karkean arvion mukaan noin puolet maksujärjestelyssä saamatta jääneistä veroista saataisiin kerättyä myöhemmin muiden perintäkeinojen avulla tai vapaaehtoisen maksamisen kautta. Tällöin lopullisesti saamatta jääneiden verojen määrä vuosina 2020 ja 2021 olisi yhteensä arviolta noin 75 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon arvio lopullisesti saamatta jäävistä verotuloista, arvonlisäverokertymä pienenisi karkean arvion mukaan vuonna 2020 noin 530 miljoonaa euroa, josta noin 15 miljoonaa euroa olisi lopullista menetystä, ja vuoden 2021 osalta arvonlisäverotuotot kasvaisivat arviolta noin 455 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu 60 miljoonaa euroa lopullista menetystä. Korkotulojen muutoksia ei ole huomioitu.
Kaikkiin edellä esitettyihin vaikutusarvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta tilanteen poikkeuksellisuudesta johtuen.
Palautusten käytön estäminen huojennetun maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen alaiseen veroon
Voimassa olevien säännösten mukaisesti veronpalautukset käytetään maksujärjestelyyn kuuluvien verojen suoritukseksi veronkantolain 22 §:n mukaisesti. Tällöin maksujärjestelyssä olevan maksamattoman veron määrä alenee palautuksen määrällä. Palautuksen käyttäminen veron suoritukseksi tarkoittaa myös sitä, että vero tilitetään tältä osin veronsaajille.
Esityksessä ehdotetaan, että veronpalautusten käyttäminen huojennettuun maksujärjestelyyn kuuluvien verojen suoritukseksi estetään. Palautusta vastaava määrä palautettaisiin pääsääntöisesti verovelvolliselle sen sijaan, että palautus käytettäisiin maksujärjestelyyn kuuluvan veron suoritukseksi. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että maksujärjestelyssä oleva maksamattoman veron määrä pysyisi ennallaan ja vero tulisi tältä osin maksettavaksi maksuohjelman mukaisesti. Nykytilaan verrattuna ehdotus tarkoittaisi, että veronsaajat saisivat veron tältä osin tilityksinä maksujärjestelyn erien mukaisesti myöhäisempänä ajankohtana. Koska maksujärjestelyn enimmäiskesto on 24 kuukautta, verotulot siirtyisivät siten näiltä osin vuodesta 2020 vuoteen 2021 ja 2022. Kysymyksessä ei siis olisi tilanne, jossa verotulot jäisivät kokonaan saamatta. Maksujärjestelyyn liittyy kuitenkin riski siitä, että verovelvollinen ei pysty maksamaan maksuohjelman mukaisia maksuja. Riski on sitä suurempi, mitä pidempi maksuohjelman kesto on. Jos maksujärjestelyssä ollut yritys menee konkurssiin, riski siitä, että verotulot jäävät lopullisesti saamatta on korkea.
Huojennettua maksujärjestelyä ei ole rajattu koskemaan vain tiettyjä verolajeja. Huhtikuun 2020 loppuun mennessä valtaosa maksujärjestelypyyntöjen alaisista veroista on kuitenkin arvonlisäveroa (noin 280 miljoonaa euroa). Maksamattomista ennakonpidätyksistä ja työnantajan sairausvakuutusmaksuista maksujärjestelypyyntöjä on tehty noin 100 miljoonan euron verran. Yhteensä maksujärjestelypyyntöjä on tehty noin 420 miljoonan euron verran.
Verovelvolliset, jotka ovat laittaneet 8.5.2020 mennessä huojennetun maksujärjestelyn vireille, saivat vuonna 2019 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana veronpalautuksia yhteensä noin 108 miljoonaa euroa, josta verovelvollisille maksettiin palautuksina 86 miljoonaa euroa. Noin 22 miljoonaa euroa palautuksista käytettiin muiden verojen suoritukseksi. Eniten palautettiin arvonlisäveroa (noin 59 miljoonaa euroa). Muiden verolajien palautuksia oli noin 50 miljoonaa euroa.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan edellä mainitut palautukset käytettäisiin lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan maksujärjestelyvelkojen suoritukseksi. Palautusta voitaisiin maksaa verovelvolliselle ainoastaan siinä tapauksessa, että palautuksen määrä riittäisi kattamaan verovelvollisen kaikki verovelat. Palautus maksettaisiin siis siltä osin kuin palautuksen määrä ylittää verovelkojen määrän. Tällaisten tilanteiden voidaan arvioida olevan harvinaisia.
Palautuksen käyttämisen estämistä koskevan ehdotuksen arvioidaan pienentävän vuoden 2020 verokertymiä noin 89 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot alenisivat noin 55 miljoonalla eurolla, kuntien noin 30 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 2 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 2 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 verokertymien arvioidaan vastaavasti kasvavan 89 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot kasvaisivat noin 55 miljoonalla eurolla, kuntien noin 30 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 2 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 2 miljoonalla eurolla. Muutoksen johdosta vuosina 2020 ja 2021 kertyisi noin 4 miljoonaa euroa korkoa maksujärjestelyn piirissä olleiden verojen perusteella.
Palautuksen maksaminen verovelvolliselle huojennetun maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen yhteydessä
Ehdotetun veronkantolain 25 a §:n mukaisesti Verohallinto voisi maksaa verovelvolliselle huojennettuun maksujärjestelyyn kuuluvan veron suoritukseksi käytetyn palautuksen. Palautusten käytöt purettaisiin ja veronsaajille tältä osin tilitetyt määrät perittäisiin takaisin. Maksujärjestelyvelan määrä kasvaisi palautetulla määrällä. Veron maksu siirtyisi myös tältä osin maksuohjelman mukaiseen myöhäisempään ajankohtaan.
Ehdotettua veronkantolain 25 a §:ää sovellettaisiin 25.3.2020 tai sen jälkeen maksujärjestelyvelan suoritukseksi käytettyihin palautuksiin. Huojennettua maksujärjestelyä pyytäneiden verovelvollisten saamia palautuksia käytettiin verovelkojen suoritukseksi 25.3.—30.4.2020 välisenä aikana yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Verovelvolliset voisivat siis pyytää näitä palautuksia maksettavaksi. Palautusmahdollisuus ulottuisi näiden lisäksi kaikkiin palautuksiin, jotka käytetään maksujärjestelyvelan suoritukseksi ennen mainitun pykälän voimaantuloa. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti toukokuussa ja kesäkuussa 2020 tehtyjä palautusten käyttöjä. Tällaisia palautuksia arvioidaan olevan noin 40 miljoonaa euroa.
Koska palautuksen maksaminen edellyttää verovelvollisen aloitetta, ja koska palautuksen maksaminen aiheuttaa viivästysseuraamuksia verovelvolliselle, oletettavasti vain osa verovelvollisista käyttää mahdollisuutta hyväkseen. Vaikutusarviot on laskettu sillä oletuksella, että 30 prosenttia palautukseen oikeutetuista hakisi palautusta.
Palautuksen käytön purkamista ja maksamista koskevan ehdotuksen arvioidaan pienentävän vuoden 2020 verokertymiä noin 10 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot alenisivat noin 5 miljoonalla eurolla, kuntien noin 4 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 verokertymien arvioidaan vastaavasti kasvavan 10 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot kasvaisivat noin 5 miljoonalla eurolla, kuntien noin 4 miljoonalla eurolla, ja Kansaneläkelaitoksen noin 1 miljoonalla eurolla. Muutoksen johdosta maksujärjestelyn piirissä olleiden verojen perusteella kertyisi vuosina 2020 ja 2021 alle 1 miljoona euroa korkoa.
Palautuksen käytön estämisestä ja palautuksen maksamisesta verovelvolliselle aiheutuvien vaikutusten arvioidaan huojennetun maksunlykkäyksen osalta olevan vähäisiä.
Huojennetun maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen viivästys- ja viitekoron alentaminen kolmeen prosenttiin
Ehdotettu kolmen prosentin viivästyskorko koskisi kaikkia huojennettuja maksujärjestelyjä, joihin sovelletaan 1.5.2020 voimaan tullutta veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaista 5 e §:ää. Viivästyskoron alentaminen neljästä prosentista kolmeen prosenttiin alentaa verotuloja. Verotulot pienenevät ensinnäkin sen vuoksi, että viivästyskorkotuotot alenevat, kun korkoprosenttia lasketaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Korkotuottojen vähenemisen vaikutus on kuitenkin vähäinen. Suurempi vaikutus koron laskemisella on maksujärjestelyjen houkuttelevuuteen. Voimassaolevaa neljän prosentin suuruista viivästyskorkoa voidaan pitää sinänsä jo houkuttelevana rahoituskeinona monille yrityksille, kun otetaan huomioon, että maksujärjestely ei edellytä vakuuksien antamista. Viivästyskorkoprosentin laskeminen kolmeen tekee maksujärjestelyistä entistä houkuttelevamman yritysten kannalta.
Jos maksujärjestelymenettelyn piiriin tulisi aiemmin hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp arvioidun määrän lisäksi 1,5 prosenttia veroista, vuoden 2020 verokertymät alenisivat yhteensä noin 167 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot alenisivat noin 90 miljoonalla eurolla, kuntien noin 67 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 3 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 verokertymien arvioidaan vastaavasti kasvavan 167 miljoonalla eurolla. Valtion verotulot kasvaisivat noin 90 miljoonalla eurolla, kuntien noin 67 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 3 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 7 miljoonalla eurolla. Muutoksen johdosta vuosina 2020 ja 2021 korkokertymä maksujärjestelyn piirissä olleiden verojen perusteella alenisi noin 10 miljoonalla eurolla.
Huojennetun maksunlykkäyksen osalta taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä.
Alla olevassa taulukossa esitetään arvio palautusten käyttämisen estämistä, palautusten maksamista maksujärjestelyn yhteydessä ja huojennetun maksujärjestelyn viivästyskoron alentamisesta kolmeen prosenttiin koskevien ehdotusten yhteisvaikutuksesta eri verolajien kertymiin.
Verolaji | Verot (milj.euroa) | Korot (milj.euroa) | Yhteensä (milj.euroa) |
2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 |
Nykyisten maksujärjestelyjen korot | 0 | 0 | -1 | 0 | -1 | 0 |
Ennakonpidätys | -105 | 105 | 1 | -1 | -104 | 104 |
- Valtio | -14 | 14 | 0 | 0 | -14 | 14 |
- Kunnat | -78 | 78 | 1 | -1 | -77 | 77 |
- Seurakunnat | -5 | 5 | 0 | 0 | -5 | 5 |
-Kansaneläkelaitos | -8 | 8 | 0 | 0 | -8 | 8 |
Yhteisöjen tulovero | -34 | 34 | 0 | 1 | -34 | 35 |
- Valtio | -23 | 23 | 0 | 0 | -23 | 23 |
- Kunnat | -11 | 11 | 0 | 1 | -11 | 12 |
Arvonlisävero | -109 | 109 | -1 | -4 | -110 | 105 |
Vakuutusmaksuvero | -4 | 4 | 0 | 0 | -4 | 4 |
Työnantajan sairausvakuutusmaksu | -2 | 2 | 0 | 0 | -2 | 2 |
Kiinteistövero | -12 | 12 | 0 | -1 | -12 | 11 |
Yhteensä | -266 | 266 | -1,0 | -5,0 | -267 | 261 |
Huojennettujen maksujärjestelyjen vaikutuksia koskevan laskelman päivittäminen
Hallituksen esityksen HE 33/2020 vp vaikutusarvioita laadittaessa käytettävissä ei ollut koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen johdosta vertailukelpoista aineistoa laskelmien pohjaksi. Edellä mainitun hallituksen esityksen antamisen jälkeen Verohallinnolle on kertynyt verovelvollisten 25.3.2020 jälkeen tekemien maksujärjestelypyyntöjen perusteella tietoa maksujärjestelyyn tulevien verojen määrästä ja siitä, miten määrä jakautuu eri verolajien veroille. Tämän tiedon perusteella tähän esitykseen on päivitetty aikaisemmassa hallituksen esityksessä tehtyjä arvioita maksujärjestelymenettelyn muutosten vaikutuksista. Tässä esityksessä tehdyt laskelmat vaikutusarvioista perustuvat päivitettyyn arvioon maksujärjestelymenettelyyn tehtyjen muutosten vaikutuksista verotuottoihin.
Alla olevassa taulukossa esitetään hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp esitettyjen ja Verohallinnon toteuttamien maksujärjestelymuutosten sekä tässä esityksessä maksujärjestelymenettelyyn ehdotettujen muutosten kokonaisvaikutukset eri verolajien kertymiin. Tässä esityksessä ehdotetun arvonlisäveron palauttamista koskevan ehdotuksen vaikutukset eivät sisälly laskelmaan.
Verolaji | Verot (milj.euroa) | Korot (milj.euroa) | Yhteensä (milj.euroa) |
2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 |
Nykyisten maksujärjestelyjen korot | 0 | 0 | -5 | 0 | -5 | 0 |
Ennakonpidätys | -529 | 529 | 3 | 14 | -526 | 543 |
- Valtio | -70 | 70 | 0 | 2 | -70 | 72 |
- Kunnat | -391 | 391 | 3 | 10 | -388 | 401 |
- Seurakunnat | -27 | 27 | 0 | 1 | -27 | 28 |
-Kansaneläkelaitos | -41 | 41 | 0 | 1 | -41 | 42 |
Yhteisöjen tulovero | -71 | 71 | 0 | 2 | -71 | 73 |
- Valtio | -48 | 48 | 0 | 1 | -48 | 49 |
- Kunnat | -23 | 23 | 0 | 1 | -23 | 24 |
Arvonlisävero | -839 | 839 | 4 | 23 | -835 | 862 |
Vakuutusmaksuvero | -32 | 32 | 0 | 1 | -32 | 33 |
Työnantajan sairausvakuutusmaksu | -13 | 13 | 0 | 0 | -13 | 13 |
Kiinteistövero | -61 | 61 | 0 | 1 | -61 | 62 |
Yhteensä | -1 545 | 1 545 | 2 | 41 | -1 543 | 1 586 |
Hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp tehdyt laskelmat vaikutuksista perustuivat arvioon, jonka mukaan huojennettuun maksujärjestelyn kohteeksi tulisi kymmenen prosenttia verokertymästä kunkin verolajin osalta. Verovelvollisten tähän mennessä tekemistä maksujärjestelypyynnöistä saatujen tietojen perusteella valtaosa niistä on koskenut arvonlisäveroa. Ennakonpidätykset, yhteisöjen tulovero ja kiinteistövero on ollut maksujärjestelypyyntöjen kohteena selvästi ennakoitua vähemmän. Tässä esityksessä tehty laskelma on päivitetty saatujen tietojen perusteella verolajeittain. Esimerkiksi arvonlisäveron osuutta on lisätty laskelmassa, kun taas ennakonpidätysten ja yhteisöjen tuloveron osuutta on pienennetty. Vaikutusarvion päivityksellä on vaikutusta myös veronsaajakohtaiseen verotuottojen jakautumiseen. Valtion osuus verotuottovaikutuksista on tämän johdosta kasvanut, koska arvonlisävero on kokonaisuudessaan valtiolle tilitettävä vero.
Alla olevassa taulukossa esitetään arvio tässä esityksessä ehdotettujen muutosten sekä vireillä olevista maksujärjestelyistä saatujen toteumatietojen vaikutuksesta eri verolajien kertymiin suhteessa hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp esitettyihin arvioihin. Tässä esityksessä ehdotetun arvonlisäveron palauttamista koskevan ehdotuksen vaikutukset eivät sisälly laskelmaan.
Verolaji | Verot (milj.euroa) | Korot (milj.euroa) | Yhteensä (milj. euroa) |
2020 | 2021 | 2020 | 2021 | 2020 | 2021 |
Nykyisten maksujärjestelyjen korot | 0 | 0 | -1 | 0 | -1 | 0 |
Ennakonpidätys | 50 | -50 | -3 | -7 | 47 | -57 |
- Valtio | 7 | -7 | 0 | -1 | 7 | -8 |
- Kunnat | 36 | -36 | -2 | -5 | 34 | -41 |
- Seurakunnat | 3 | -3 | -1 | 0 | 2 | -3 |
-Kansaneläkelaitos | 4 | -4 | 0 | -1 | 4 | -5 |
Yhteisöjen tulovero | 68 | -68 | -1 | -3 | 67 | -71 |
- Valtio | 46 | -46 | -1 | -2 | 45 | -48 |
- Kunnat | 22 | -22 | 0 | -1 | 22 | -23 |
Arvonlisävero | -268 | 268 | -2 | 3 | -270 | 271 |
Vakuutusmaksuvero | -8 | 8 | 0 | 0 | -8 | 8 |
Työnantajan sairausvakuutusmaksu | 0 | 0 | 0 | -1 | 0 | -1 |
Kiinteistövero | 19 | -19 | 0 | -2 | 19 | -21 |
Yhteensä | -139 | 139 | -7 | -10 | -146 | 129 |
Laskelmasta käy ilmi, että valtion verotuottomenetys vuodelta 2020 kasvaa yhteensä 223 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp tehtyihin laskelmiin. Kuntien osalta vuoden 2020 verotuottomenetys puolestaan pienenee 77 miljoonalla eurolla 475 miljoonaan euroon, kun edellä mainitussa hallituksen esityksessä verotuottomenetys arvioitiin 552 miljoonaksi euroksi.
Edellä esitetyissä vaikutusarvioissa maksujärjestelyn kestona on käytetty 12 kuukautta. Jos maksuohjelman pituus on pidempi, verojen maksaminen jakautuu myös pidemmälle ajanjaksolle. Tällöin vuoden 2020 verotuottomenetykset olisivat esitettyjä arvioita suurempia ja verotuottojen lisäys jakautuisi vuosille 2021 ja 2022. Viivästyskorkotuotto myös kasvaisi. Arvioissa ei ole otettu huomioon sitä, että osa maksujärjestelyistä voi raueta, jos verovelvollinen ei pysty maksamaan maksuohjelman mukaisia maksueriä. Riski on sitä suurempi, mitä pidempi maksuohjelman kesto on. Jos maksujärjestelyssä ollut yritys menee konkurssiin, riski siitä, että verotulot jäävät lopullisesti saamatta on korkea.
Vaikutusarvioihin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta tilanteen poikkeuksellisuudesta johtuen. Valtiovarainministeriö seuraa tarkasti yhdessä Verohallinnon kanssa maksujärjestelyyn kuuluvien verojen määrän kehitystä ja muutosten vaikutuksia verontilityksiin veronsaajille.
Esityksen vaikutusten kompensointi kunnille
Huojennetusta maksujärjestelystä säädettäessä hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp arvioitiin maksujärjestelymenettelyyn tehtävien muutosten vähentävän kuntien verotuloja yhteensä 552 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Maksuohjelmista maksettavien viivästyskorkojen arvioitiin toisaalta lisäävän kuntien verotuottoja 5 miljoonaa euroa. Näistä maksujärjestelyn muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kompensointi toteutettiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009) lisätyllä uudella 36 b §:llä (293/2020), jonka perusteella kunnille maksetaan verotulojen viivästymisestä johtuvana määräaikaisena korvauksena vuonna 2020 yhteensä 547 miljoonaa euroa. Vastaava euromäärä, johon on lisätty maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioitu määrä, vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021.
Eduskunnan hallintovaliokunta edellytti valtionosuusmuutosta koskevaan hallituksen esitykseen HE 32/2020 vp antamassaan mietinnössä (HaVM 6/2020 vp), että maksujärjestelyjen aiheuttamat verotulojen menetykset vuonna 2020 kompensoidaan kunnille mahdollisimman oikean määräisinä ja mahdollisimman oikea-aikaisesti. Valiokunta korosti, että mikäli esityksen mukaiset arviot poikkeavat merkittävästi toteumatiedoista, tulee verotulojen viivästymisestä johtuvien korvausten ja vähennettävien viivästyskorkojen määrää myöhemmin täsmentää vastaamaan toteutunutta.
Edellä tässä esityksessä on selvitetty, miten aiemmin tehtyä vaikutusarviota on päivitetty huojennettua maksujärjestelyä pyytäneitä verovelvollisia ja maksujärjestelypyyntöjen kohteena olevia veroja koskevien tietojen sekä tässä esityksessä ehdotettujen muutosten perusteella. Näiden laskelmien perusteella kunnille vuodelta 2020 arvioituja verotuottomenetyksiä on pienennetty 475 miljoonaan euroon. Uuden arvion mukaisesti kuntien verotuottomenetykset ovat siten 77 miljoonaa euroa pienemmät verrattuna hallituksen esityksessä HE 33/2020 vp tehtyyn arvioon. Vastaavasti kuntien vuoden 2020 viivästyskorkotuottojen arvioidaan laskevan 2 miljoonaa euroa.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että kuntien veroperustemuutoksista johtuvia valtionosuuksia ei muutettaisi tässä yhteydessä, kun otetaan lisäksi huomioon hallintovaliokunnan kannanotto veromenetysten toteutumatietojen seuraamisesta. Koska huojennettuja maksujärjestelyjä voidaan laittaa vireille vielä elokuun loppuun asti, valtionosuuksien määrää ei ole perusteltua täsmentää vielä tässä vaiheessa. Myös tästä esityksestä aiheutuneet muutokset kuntien verotuotoissa voidaan ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun hallintovaliokunnan mietinnössään edellyttämät täsmennykset tehdään seurantatietojen perusteella.