1.1
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta
21 §.Maksujen määrääminen ja perintä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin työttömyysvakuutusmaksujen määräämisestä eri perintämalleissa. Myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi sen asiasisältöä vastaavaksi.
Uusi perintämenettely sisältäisi sekä toteumaan että ennakkoon perustuvan menettelyn. Pääsääntöisesti menettely perustuisi toteutuneeseen palkanmaksuun siten, että Työttömyysvakuutusrahasto määräisi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tulorekisterissä olevien tulotietojen ja muiden sen käytössä olevien tietojen perusteella. Työnantajalla olisi kuitenkin myös mahdollisuus valita ennakollinen menettely ilmoittamalla siitä laissa säädetyssä määräajassa Työttömyysvakuutusrahastolle.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin uudesta pääsääntöisestä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määräämistavasta. Pääsääntöisesti Työttömyysvakuutusrahasto määräisi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun työnantajan toteutuneen palkanmaksun perusteella työnantajan kansalliseen tulotietojärjestelmään tekemien palkkatietoilmoitusten perusteella neljä kertaa vuodessa.
Työttömyysvakuutusrahasto laskisi järjestelmässään ajantasaisesti päivittäin työttömyysvakuutusmaksun, mutta määräisi työttömyysvakuutusmaksut työnantajalle neljä kertaa vuodessa. Työttömyysvakuutusrahasto hakisi kerran vuorokaudessa kansallisesta tulotietojärjestelmästä uudet ja muuttuneet tiedot. Työttömyysvakuutusrahasto käsittelisi tiedon omassa palkkasummarekisterissään ja veisi tiedon asiakasrekisteriinsä sekä yhdistäisi tietoja 22 c §:n mukaisesti. Maksu perustuisi jälkikäteiseen maksun määräämiseen ja työnantajan tulorekisteriin tekemään työntekijäkohtaiseen palkkatietoilmoitukseen, jossa on ilmoitettu toteutuneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaiset palkkaerät. Työttömyysvakuutusrahasto keräisi palkkatietoilmoituksia maksupäiväperiaatteen mukaisesti kolmen kuukauden ajan siten, että ilmoitus ja maksettu palkka kohdistuvat siihen kuukauteen, jolloin palkka on maksettu, koostaisi näistä työnantajakohtaiset työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaiset palkkasummat ja määräisi näiden perusteella työnantajan työttömyysvakuutusmaksut neljä kertaa vuodessa. Työttömyysvakuutusrahasto ryhtyisi määräämään työttömyysvakuutusmaksuja kolmen kuukauden välein, kun edellisen kolmen kuukauden palkkatietoilmoitukset on tehty tulotietojärjestelmään. Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä maksun työnantajaa kuulematta.
Tulorekisteriin ilmoitetut palkanmaksukaudet, joiden perusteella työttömyysvakuutusmaksut määrättäisiin, olisivat tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu. Niitä vastaavasti maksun määrääminen käynnistyisi huhtikuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja vuoden viimeisen maksukauden osalta vakuutusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Esimerkiksi tulotietojärjestelmään ilmoitetuista tammi-maaliskuussa tapahtuneista palkanmaksuista Työttömyysvakuutusrahasto ryhtyisi määräämään työttömyysvakuutusmaksuja huhtikuussa. Jos tulorekisteriin tehtäisiin takautuvia korjauksia, Työttömyysvakuutusrahasto hyvittäisi tai perisi lisämaksua korjausta vastaavasti seuraavan maksunmääräämisen yhteydessä. Jos työnantaja esimerkiksi toukokuussa korjaisi tammikuun palkanmaksuilmoituksiaan tulorekisteriin, Työttömyysvakuutusrahasto määräisi heinäkuussa sen lisäksi, että määrää uutta työttömyysvakuutusmaksua huhti-kesäkuun ilmoituksista hyvittäisi tai perisi lisämaksua tulorekisteriin tehtyä korjausta vastaavasti. Jos työttömyysvakuutusmaksun muuttunutta osaa ei voida periä muun maksuunpanon yhteydessä tai palautuksen vähennyksenä, se peritään tai palautetaan erikseen.
Työttömyysvakuutusrahasto antaisi työttömyysvakuutusmaksusta päätöksen, josta ilmenisi tulorekisteriin ilmoitettu palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen tapahtuisi automatisoidusti massamenettelyssä, jolloin päätöksen yksityiskohtainen perusteleminen ei ole mahdollista. Työnantajalla olisi mahdollisuus hakea päätökseen oikaisua ja valittaa työttömyysvakuutusmaksun määrästä saamastaan päätöksestä rahoituslain 8 b luvun mukaisesti.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta 1 momenttiin. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joiden täyttyessä Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä työnantajalle työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi 1 momentin mukaisesta pääsäännöstä poiketen ennakkona. Tämä edellyttäisi, että työnantaja pyytäisi Työttömyysvakuutusrahastolta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määräämistä ennakkona vakuutusvuotta edeltävän marraskuun 15. päivään mennessä tai toiminnan alkaessa kesken vakuutusvuoden ennen ensimmäisen palkkatietoilmoituksen tekemistä tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaiseen tulorekisteriin. Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä työnantajalle työttömyysvakuutusmaksun ennakkona siten kuin lain 21 a ja 21 b §:ssä tarkemmin säädetään. Maksutapaa voitaisiin muuttaa seuraavan vakuutusvuoden alusta lukien. Maksutavan muutosta tulisi pyytää viimeistään vakuutusvuotta edeltävän marraskuun 15. päivään mennessä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun määräämisestä ja perimisestä. Työnantaja vastaisi edelleen myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle.
Pykälän 4 momentissa määriteltäisiin tulorekisteri ja säädettäisiin, että Työttömyysvakuutusrahasto määrittäisi 1—3 momentissa tarkoitetut palkkasummat työnantajan tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaiseen tulorekisteriin (jäljempänä tulorekisteri) ilmoittamien rahoituslain 19 §:n ja 19 a §:n mukaisten tulotietojen ja muiden ilmoittamien tietojen perusteella. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulorekisteriin ilmoittamasta palkkasummasta. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin myös poikkeus hallintolain mukaiseen perusteluvelvollisuuteen. Työttömyysvakuutusrahaston ei tarvitsisi perustella 1—3 momentin nojalla määräämäänsä maksua hallintolaissa säädetyllä tavalla, jos siinä ei poikettaisi työnantajan tulorekisteriin ilmoittamasta palkkasummasta. Työnantajalla olisi oikeus saada perusteltu päätös oikaisuvaatimusmenettelyn kautta, jonka jälkeen saadusta päätöksestä työnantaja voi halutessaan valittaa.
21 a §.Ennakon määrääminen ja muuttaminen. Pykälässä säädetään ennakon määräämisestä ja muuttamisesta. Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi.
Pykälän 1 momentissa säädetään ennakon määräämisestä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin voimassa olevaa lakia tarkemmin ennakon määräämisestä ja että ennakon määräämisessä voitaisiin hyödyntää tulorekisteriin ilmoitettuja tulotietoja. Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä ennakon työnantajan rahastolle ilmoittamien tietojen perusteella tai työnantajaa kuulematta käyttäen perusteena työnantajan tulorekisteriin ilmoittamia, kuluvaa ja edellistä vuotta koskevia tulotietojen taikka 21 c §:ssä säädettyä, arvioimalla määrättyä työttömyysvakuutusmaksua sekä yleistä palkkakehitystä koskevien tietojen perusteella. Määrättävän ennakon tulisi mahdollisimman tarkoin vastata maksuvelvollisen työnantajan ja palkansaajan 18 §:ssä säädettyä maksuvelvollisuuden määrää.
Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä työnantajalle ennakon esimerkiksi siten, että ennakko perustuisi työnantajan Työttömyysvakuutusrahastolle ilmoittamiin tietoihin ja palkkasumma-arvioon. Jos työnantaja ei ilmoittaisi palkkasummaa, Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä ennakon työnantajaa kuulematta kuten nykyisin, mutta käyttäen perusteena työnantajan tulorekisteriin ilmoittamia tulotietoja. Jos ennakkopalkkasumma olisi voimassa olevan lainsäädännön mukaan laskettu edellisen 12 kuukauden oma-aloitteisen verotiedon mukaan, Työttömyysvakuutusrahasto määräisi uuden ennakon käyttäen perusteena edellisen 12 kuukauden tulotietoja, jotka työnantaja on ilmoittanut tulorekisteriin. Jos tulorekisteritietoja ei olisi saatavilla näin pitkältä ajalta, ennakko voitaisiin määrätä myös tätä lyhyemmältä ajalta olevien tulorekisteritietojen perusteella. Ennakon määräämisen nykytilaa ei ole tarkoitus muuttaa muutoin. Työantajalla olisi mahdollisuus ilmoittaa oma arvionsa ennen vakuutusvuoden alkua marraskuun 15. päivään mennessä. Jos työnantaja ei ilmoittaisi arviotaan, Työttömyysvakuutusrahasto määräisi ennakon edellä todetulla tavalla ensisijaisesti tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella.
Työttömyysvakuutusrahasto määräisi ennakon perustuen 21 c §:ssä säädettyyn arvioimalla määrättyyn työttömyysvakuutusmaksuun lähinnä niissä tapauksissa, joissa työnantajalle on määrätty edeltäneen vakuutusvuoden lopullinen maksu arvioimalla. Nykyisin Työttömyysvakuutusrahasto on määrännyt lopullisen työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla silloin, kun se on saanut 22 ja/tai 22 a §:n perusteella esimerkiksi Verohallinnolle ilmoitetuista työantajan vuosi-ilmoitustiedoista tiedon, ettei Työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettua työttömyysvakuutusmaksun alaista palkkasummaa ole oikein määritelty. Tilanteessa, jossa Työttömyysvakuutusrahasto on määrännyt edeltäneen vakuutusvuoden lopulliset työttömyysvakuutusmaksut arvioimalla, olisi tarkoituksenmukaista käyttää samaa arviomaksun perusteena ollutta palkkasummatietoa tulorekisteritiedon sijasta määrättäessä ennakkomaksua seuraavalle vuodelle.
Ennakon määräämisessä otettaisiin huomioon edelleenkin yleinen palkkakehitys. Yleisellä palkkakehityksellä tarkoitetaan sitä, että käytettävissä olevaa palkkasummatietoa korotetaan sosiaali- ja terveysministeriön palkkakertoimista johdetulla korotuksella. Nykyistä vastaavaa palkkasummakehitykseen viittaavaa indeksikorotusta käytettäisiin tulorekisterin käyttöönoton jälkeenkin.
Työttömyysvakuutusrahasto voisi määrätä ennakkomaksun myös kesken vakuutusvuoden, jos ennakko olisi jäänyt kokonaan määräämättä ja jos työnantaja olisi valinnut ennakkomallin. Nykyisin ennakko on voinut jäädä määräämättä järjestelmäteknisestä syystä tai jos asiakas on jäänyt automaattisen ennakon määräämisen poiminnan ulkopuolelle. Tällaisia tilanteita on voinut esiintyä esimerkiksi uusien ja aloittavien yhtiöiden sekä satunnaisten työnantajien osalta, ja tilanne on voinut johtaa siihen, että maksu on määrätty vasta sen jälkeen, kun Työttömyysvakuutusrahasto on saanut verottajalta tiedon palkanmaksusta. Työttömyysvakuutusrahasto voisi nykytilaa vastaavasti määrätä ennakon työnantajaa kuulematta, koska työnantajalla olisi mahdollisuus vaatia ennakon muuttamista ja poistamista siten kuin pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin.
Pykälän 2 momentissa säädetään jo määrätyn ennakon muuttamisesta vakuutusvuoden aikana. Sitä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin Työttömyysvakuutusrahaston mahdollisuudesta muuttaa määrättyä ennakkoa työnantajan vaatimuksesta. Työttömyysvakuutusrahaston oikeudesta muuttaa määrättyä ennakkoa säädettäisiin 21 c §:n 2 momentissa. Työnantajan olisi haettava ennakon alentamista ennen vakuutusvuoden loppua. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi työnantajaa koskeva säännös siitä, että ennakkoa ei kuitenkaan voisi hakea pienemmäksi, kuin mitä tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n mukaan on jo siltä vakuutusvuodelta ilmoitettu työttömyysvakuutusmaksujen alaista palkanmaksua.
Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Ennakoiden maksamisen eräpäivistä säädettäisiin uudessa 21 d §:ssä.
21 b §.Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen. Voimassa olevassa pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa Työttömyysvakuutusrahastolle jälkikäteen vakuutusvuonna maksamistaan palkoista lopullisen työttömyysvakuutusmaksun määräämistä varten. Laki tulotietojärjestelmästä ja tulorekisterin käyttöönotto uudistaa työnantajiin kohdistuvat tulotietoihin ja muihin tietoihin kohdistuvat ilmoittamis- ja tiedonantovelvoitteet.
Voimassa oleva 21 b § ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska Työttömyysvakuutusrahasto saa työttömyysvakuutusmaksun määräämiseen tarvittavat tiedot pääsääntöisesti tulorekisteristä eikä erillinen säännös työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa palkkasumma ole enää tarpeen.
Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan suoritusten maksajien on ilmoitettava siinä säädetyt tiedot ainoastaan tulorekisteriin ja tiedon käyttäjällä on oikeus pyytää suorituksen maksajalta tulorekisteristä puuttuvia tietoja tai tulorekisterin tietoja täydentäviä selvityksiä siten kuin ilmoittamis- tai tiedonantovelvollisuudesta muualla laissa säädetään.
Tulotietojärjestelmästä annetun lain 7 §:n mukaan tulorekisteriin talletetaan 6 §:ssä tarkoitettuja tietoja täydentäviä työsuhteeseen tai muuhun palvelus- taikka toimeksiantosuhteeseen liittyviä tiedon käyttäjien 13 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa tarpeellisia tietoja. Moni työttömyysvakuutusmaksun määräämiseksi tärkeä tieto on tulorekisterissä vapaaehtoinen eikä sitä ole pakko ilmoittaa tulorekisteriin. Työttömyysvakuutusrahastolle hyödyllisiä täydentäviä tietoja ovat esimerkiksi palvelussuhdetta ja a1-todistusta koskevat tiedot. Työttömyysvakuutusrahasto voisi tällaisessa tilanteessa saada tiedot tulorekisteristä, jos työnantaja olisi ilmoittanut ne vapaaehtoisina tietoina tulorekisteriin tai pyytää tietoja rahoituslain 22 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella työnantajalta. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan Työttömyysvakuutusrahastolle, sen pyynnöstä sellaiset tulorekisteriin ilmoittamatta jäänet tiedot, jotka ovat tarpeellisia työttömyysvakuutusmaksun määräämiseksi.
Pykälää ei kuitenkaan ehdoteta kokonaan kumottavaksi, vaan siihen ehdotetaan otettavaksi työttömyysvakuutusmaksun määräämistä koskevat säännökset, jotka nykyisin sisältyvät rahoituslain 21 c §: ään. Näin ollen myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi.
Uuden 21 b §:n 1 momentissa säädettäisiin työttömyysvakuutusmaksun määräämisestä. Sen mukaan Työttömyysvakuutusrahasto määräisi ennakkomaksumenettelyn mukaisen lopullisen työttömyysvakuutusmaksun kalenterivuosittain vakuutusvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi siinä säädettäisiin, että työttömyysvakuutusmaksu määrättäisiin niiden tietojen perusteella, jotka työnantaja on ilmoittanut tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuun tulorekisteriin. Muutoin 1 momentti vastaisi voimassa olevan lain 21 c §:n 1 momentissa säädettyä.
Voimassa olevan 21 c §:n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto on määrännyt työttömyysvakuutusmaksun kalenterivuosittain vakuutusvuotta seuraavan lokakuun loppuun mennessä. Koska Työttömyysvakuutusrahasto alkaa määrätä työttömyysvakuutusmaksun tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella, Työttömyysvakuutusrahasto saa tiedot nykyistä nopeammin, lopullisen työttömyysvakuutusmaksun määräämistä on mahdollista aikaistaa nykyisestä.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevasta 21 c §:n 2 momentista siten, ettei päätöstä tarvitsisi perustella hallintolaissa säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan tulotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettuun tulorekisteriin ilmoittamista tulotiedoista muodostetusta palkkasummasta. Muutoin 2 momentti vastaisi voimassa olevassa 21 c §:n 2 momentissa säädettyä.
Pykälän 3 ja 4 momentit vastaisivat sisällöltään voimassa olevan 21 c §:n 3 ja 4 momentissa säädettyä kuitenkin siten, että ne koskisivat sekä toteuma- että ennakkomallissa määrättäviä maksuja. Tämä olisi perusteltua työnantajien oikeusturvan, tasapuolisen kohtelun ja harmaan talouden torjunnan kannalta. Perintämallista riippumatta puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksua koskeva päätös olisi tehtävä kolmen vuoden kuluessa vakuutusvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Työttömyysvakuutusrahasto voisi perintämallista riippumatta määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennen yritystoiminnassa tapahtunutta järjestelyä valinneen tilanteen mukaan, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksi.
21 c §.Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen arvioimalla. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan ja siinä säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksun määräämisestä arvioimalla. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevan lain 21 d §:n 1 momentissa säädettyä muutoin paitsi, että siinä säädetty viittaus 21 b §:ään muutettaisiin uudessa 21 c §:n 1 momentissa viittaukseksi tulorekisteriin, jonne työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa tulotiedot ja muut tiedot tulotietojärjestelmästä annetun lain voimaantultua. Työttömyysvakuutusrahasto saisi työnantajan ilmoittamat tiedot tulorekisteristä. Kansallisen tulotietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Työttömyysvakuutusrahasto voisi 1 momentin nojalla määrätä arvioimalla työttömyysvakuutusmaksu kuten nykyisin, ja myös kesken vakuutusvuoden. Työttömyysvakuutusmaksut voitaisiin määrätä arvioimalla sekä ennakkomenettelyssä että toteutuneen palkanmaksun piirissä oleville työnantajille. Nykyisin Työttömyysvakuutusrahasto on määrännyt työttömyysvakuutusmaksuja arvioimalla vakuutusvuoden jälkeen. Mahdolliset laiminlyönnit ja puutteet ovat käyneet ilmi pääasiassa rahoituslain 22 a §:n nojalla Verohallinnolta saaduista vuosi-ilmoitustiedoista vakuutusvuoden jälkeen, jolloin Työttömyysvakuutusrahasto on määrännyt arvioimalla työttömyysvakuutusmaksuja.
Työttömyysvakuutusmaksut voitaisiin määrätä arvioimalla, jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittama palkkasumma on liian pieni käytettäessä perusteena työttömyysvakuutusrahaston 22 tai 22 a §:n perusteella esimerkiksi Eläketurvakeskukselta tai työeläkelaitoksilta, Verohallinnolta tai muulta viranomaiselta taikka työnantajalta itseltään saamia ja Työttömyysvakuutusrahaston käytössä olevia muita, työnantajan palkanmaksua ja muuta toimintaa koskevia tietoja, eikä työnantaja kehotuksesta huolimatta korjaisi tietoja tulorekisteriin. Työttömyysvakuutusrahasto voisi 1 momentin nojalla määrätä työttömyysvakuutusmaksut arvioimalla myös toteutuneen palkanmaksun piirissä oleville työnantajille, jos työnantajan tulotietojärjestelmässä olevat tiedot eivät vastaisi todellista palkanmaksua, eikä työnantaja kehotuksesta huolimatta korjaisi tietoja tulorekisteriin. Jos työnantaja korjaisi tiedot tulorekisteriin, Työttömyysvakuutusrahasto saisi tulorekisteristä tarvittavat tiedot työttömyysvakuutusmaksujen määräämistä varten. Jos työnantaja ei korjaisi tietoja tulotietojärjestelmään, Työttömyysvakuutusrahasto hankkisi ja käyttäisi 22 ja 22 a §:ien nojalla saamiaan tietoja vertailutietoina ja määräisi sen jälkeen työttömyysvakuutusmaksut arvioimalla 21 d §:n 1 momentin perusteella.
Esimerkiksi verotarkastuksessa voidaan havaita, etteivät työnantajan tulotietojärjestelmässä olevat tiedot vastaa todellista palkanmaksua. Sen jälkeen työnantajaa pyritään saamaan muuttamaan toimintatapaansa ja tekemään tulorekisteriin korjausilmoitukset ja uudet ilmoitukset. Jos työnantaja tekisi tulorekisteriin nämä ilmoitukset, myös Työttömyysvakuutusrahasto saisi tarvittavat oikeat tiedot maksun määräämiseen toteutuneen palkanmaksun perusteella. Ensisijaisesti työnantaja pyritään siis ensin saamaan tekemään korjausilmoitukset ja uudet ilmoitukset tulorekisteriin ja vasta jos työnantaja ei toimi näin, maksu määrättäisiin arvioimalla 21 d §:n 1 momentin perusteella.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Työttömyysvakuutusrahaston oikeudesta, sen estämättä mitä 21 a §:ssä säädetään, omasta aloitteestaan muuttaa määrättyä ennakkoa ja määrätä uusi ennakko arvioimalla, jos työnantaja on ilmoittanut ennakkopalkkasumman liian pieneksi ilmeisin tarkoituksin kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä työttömyysvakuutusmaksujen välttämiseksi.
Pykälän 3 ja 4 momentit vastaisivat sisällöltään voimassa olevan 21 d §:n 2 ja 3 momentissa säädettyä. Työttömyysvakuutusrahaston on ilmoitettava työnantajalle arviomaksun määrä ja sen perusteet. Työnantajalle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen arviomaksun määräämistä. Selvityksen antamatta jättäminen ei estä arviomaksun määräämistä. Työttömyysvakuutusrahasto antaa arviomaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi arviomaksun määrä ja sen määräytymisperusteet. Siltä osin kuin päätöksessä poiketaan työnantajan 2 momentin perusteella antamasta selvityksestä, päätös on perusteltava hallintolaissa säädetyllä tavalla.
21 d §.Maksujen erääntyminen. Pykälä on uusi ja siinä säädettäisiin valtuutuksesta säätää työttömyysvakuutusmaksujen erääntymisestä ja maksujen eräpäivistä valtioneuvoston asetuksella.
21 e §.Työttömyysvakuutusmaksun ja ennakonpalautuksen korko. Pykälässä säädetään Työttömyysvakuutusmaksun ja ennakonpalautuksen korosta. Pykälän 1 momentin viittaus 21 c §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi uuteen 21 b §:ään, joka asiallisesti vastaa voimassa olevan lain 21 c §:ää.
21 g §.Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus. Pykälässä säädetään asioista, joiden mukaisen tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista. Esitykseen sisältyvien ehdotusten johdosta pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi 21 b § ja muutettavaksi viittaus 21 c §:n 4 momenttiin viittaukseksi uuden 21 b §:n 4 momenttiin, joka asiallisesti vastaa voimassa olevan lain 21 c §:n 4 momenttia.
22 §.Työttömyysvakuutusrahaston oikeus tietojen saamiseen. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Työttömyysvakuutusrahastolla olisi oikeus saada Eläketurvakeskukselta ja työeläkelaitoksilta työnantaja - ja työntekijäkohtaisesti henkilötunnuksella tai muulla tavalla yksilöidyt tiedot maksetuista palkoista.
22 a §.Työttömyysvakuutusrahaston oikeus tietojen saamiseen Verohallinnolta. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että Työttömyysvakuutusrahastolla olisi oikeus saada Verohallinnolta suorituksensaajittain henkilötunnuksella tai muutoin yksilöidyt tiedot työnantajan tai muun suorituksen maksajan verotusta varten ilmoittamista maksetuista palkoista ja niihin rinnastettavista suorituksista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista sekä palkansaajalta pidätetyistä veroista ja pakollisista vakuutusmaksuista.
24 i §.Työttömyysvakuutusrahaston oikeus oikaista työttömyysvakuutusmaksua. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Jatkossa Työttömyysvakuutusrahastolle ei tehdä enää palkkasummailmoituksia, vaan työnantaja tekee tulorekisteriin palkkatietoilmoitukset, joiden perusteella Työttömyysvakuutusrahasto määrää työttömyysvakuutusmaksut.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että Työttömyysvakuutusrahasto voi oikaista työttömyysvakuutusmaksua myös työnantajan vahingoksi, jos työnantaja on korjannut tulorekisteriin tulorekisterin kautta annetuissa tiedoissa olevan virheen tai virhe johtuu työttömyysvakuutusrahaston kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä taikka muusta niihin verrattavasta erehdyksestä.
Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaan suorituksen maksaja vastaa tulorekisteriin talletettujen tietojen oikeellisuudesta ja niiden oikaisemisesta ilman aiheetonta viivytystä. Tiedon korjaamiselle ei ole säädetty määräaikaa. Työttömyysvakuutusrahasto voisi oikaista oma-aloitteisesti työttömyysvakuutusmaksua tulorekisteriin korjatun tiedon mukaisesti silloin, kun korjaukset on tehty tulorekisteriin 24 i §:n mukaisessa määräajassa, joko työnantajan hyväksi 1 momentin perusteella tai työnantajan vahingoksi 2 momentin perusteella. Jos työnantaja on tyytymätön Työttömyysvakuutusrahaston päätökseen, työnantaja voi tehdä Työttömyysvakuutusrahastolle oikaisuvaatimuksen 24 f §:ssä säädetyssä määräajassa. Työttömyysvakuutusrahasto ei oikaisisi työttömyysvakuutusmaksuja oma-aloitteisesti enää 24 i §:n mukaisen määräajan jälkeen, vaan tämän jälkeen työnantajan tulisi tehdä oikaisuvaatimus Työttömyysvakuutusrahastolle siten kuin 24 f §:ssä säädetään.
Työttömyysvakuutusrahasto voisi oikaista oma-aloitteisesti 21 §:ssä säädettyjä maksuja. Tarvittaessa Työttömyysvakuutusrahasto voisi oikaista myös 21 c §:n perusteella arvioimalla määrättyjä maksuja. Tyypillisenä Työttömyysvakuutusrahaston oma-aloitteisena oikaisuna esiintyisi tilanne, jossa työnantaja korjaa tulorekisteriin jo ilmoitettuja tulotietoja. Työttömyysvakuutusrahasto voi oikaista aikaisemmassa päätöksessä olleen virheen antamalla uuden päätöksen, jossa otetaan huomioon vakuutusvuodelta aiemmin määrätty työttömyysvakuutusmaksu. Virheenä päätöksessä tavallisesti esiintyisi väärä palkkasumma. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajalle uuden päätöksen perustuen työnantajan ilmoittamaan korjattuun palkkasummatietoon. Päätöksen yhteydessä annetaan muutoksenhakuohjaus 24 f §:n mukaisesta oikaisuvaatimusmenettelystä.
Toteutuneeseen palkanmaksuun perustuvassa mallissa Työttömyysvakuutusrahasto määräisi vakuutusvuoden aikana tulorekisteriin tehdyistä korjauksista maksun tai palautuksen viimeistään seuraavan maksunmääräämisen yhteydessä. Työttömyysvakuutusrahasto voisi ottaa työnantajan tulorekisteriin tekemät korjaukset huomioon työttömyysmaksuja määrätessä, jos maksuja ei vielä ole ehditty vielä määrätä. Tällöin palkan korjaukset huomioidaan jo ensimmäisessä kyseistä jaksoa koskevassa päätöksessä, eli kyse ei ole oikaisumenettelystä. Jos Työttömyysvakuutusrahasto olisi ehtinyt jo määrätä maksun neljännekseltä, jonka palkkatietoa työantaja korjaa, pääsääntö olisi, että Työttömyysvakuutusrahasto tekisi oikaisun seuraavan neljänneksen maksun määräämisen yhteydessä joko hyvittäen tai perien lisämaksua oikaisua vastaavasti. Tällöin Työttömyysvakuutusrahasto määräisi samalla kertaa maksun kyseessä olevaan neljännekseen kuuluvista tulorekisteriin tehdyistä ilmoituksista ja oikaisisi tarvittavaa aiempaa tai tarvittavia aiempia maksupäätöksiään. Työttömyysvakuutusrahasto lähettäisi siten työnantajalle yhden laskun, jossa määrätään maksu sekä käsiteltävään neljännekseen kuuluvista tulorekisteri-ilmoituksista, että tehdään tarvittavan/tarvittavien edellisen neljänneksen/edellisten neljännesten oikaisut. Lisämaksu tai palautus otetaan huomioon seuraavassa määrättävässä työttömyysvakuutusmaksussa. Jos virheellinen palkkatieto on johtanut työnantajan kannalta merkittävään virheeseen perityn työttömyysvakuutusmaksun määrässä, Työttömyysvakuutusrahasto voi oikaista päätöksen jo ennen seuraavan neljänneksen työttömyysvakuutusmaksun määräämistä. Työttömyysvakuutusrahasto voisi 2 momentin viimeisen lauseen perusteella oikaista työttömyysvakuutusmaksua työnantajaa kuultuaan myös ilman tulorekisteriin tehtävää korjausilmoitusta silloin, jos työnantaja ei ole tehnyt palkkatietoilmoitusta tulorekisteriin, palkkatietoilmoitus tai muu työnantajan antama tieto on puutteellinen tai virheellinen taikka työnantaja on muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tulorekisteriin. Tämä voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa Työttömyysvakuutusrahaston ja työnantajan välisessä kirjeenvaihdossa olisi käynyt ilmi, että tulorekisteriin on ilmoitettu jokin tieto väärin. Tulorekisterilain 4 §:n 3 momentin mukaan työnantajan tulee oikaista tieto tulorekisteriin ilman aiheetonta viivytystä. Käytännössä voi esiintyä tilanteita, joissa työnantaja ei kuitenkaan oikaise tietoa tulorekisteriin.
Kun oikaisupäätös sisältyy seuraavan neljänneksen päätökseen, päätöksessä erotellaan korjausta koskevat tiedot uuden neljänneksen maksun määräämistä koskevista tiedoista.
Jos tulorekisteriin tehdään korjausilmoituksia takautuvasti menneille vakuutusvuosille, Työttömyysvakuutusrahasto oikaisisi kyseistä vakuutusvuotta koskevan päätöksen ja antaisi uuden päätöksen. Edellä mainittu koskee myös tilanteita, joissa maksu määrätään arvioimalla 21 c §:n nojalla.
Jos työnantaja on tyytymätön Työttömyysvakuutusrahaston päätökseen, työnantaja voi tehdä Työttömyysvakuutusrahastolle oikaisuvaatimuksen 24 f §:ssä säädetyssä määräajassa. Työttömyysvakuutusrahasto ei oikaise työttömyysvakuutusmaksuja oma-aloitteisesti enää 24 i §:n mukaisen määräajan jälkeen.
