1
Asian tausta ja valmistelu
Hallitus antoi eduskunnalle hallituksen esityksen kirkkolaiksi (19/2019 vp) 19.9.2019. Voimassa olevan kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 1 §:n mukaan kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Pykälän 2 momentin mukaan kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Oikaisu voidaan tehdä kirkkohallituksen annettua asiasta lausunnon tai tehtyä siitä aloitteen.
Tarkastettaessa täydennettävää esitystä oikeusministeriön lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus –yksikössä siinä havaittiin eräitä sellaisia korjaustarpeita, joita ei voitu korjata lainsäädäntöteknisinä virheinä, koska korjaukset olisivat vaikuttaneet lakiehdotuksen sisältöön. Kirkolliskokous päätti 7.11.2019 ehdottaa kirkkolakiehdotuksen muuttamista näiden säännösten osalta. Esitys hallituksen esityksen täydentämisestä on kirkolliskokouksen päätöksen mukainen.
2
Esityksen keskeiset ehdotukset
Ehdotetun lain 8 luvun 44 §:ää perhevapaista ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittausta työsopimuslakiin selkeytettäisiin. Työsopimuslain säännökset tulevat sovellettavaksi vain kirkkolain viittauksen kautta. Tästä syystä viittaussäännöstä tarkennettaisiin siten, että siinä viitattaisiin suoraan sovellettaviin työsopimuslain pykäliin. Viittaus työhön paluuta koskevaan työsopimuslain 4 luvun 9 §:ään ei ole tarpeellinen, koska viranhaltija on otettu tiettyyn virkaa tai virkasuhteeseen, johon hänellä on oikeus palata ilman nimenomaista säännöstäkin.
Ehdotetun lain 8 luvun 65 §:n sisältöä ei ollut tarkoitus muuttaa kirkkolain uudistamisen yhteydessä, mutta virhetulkinnan vuoksi siitä jäi kirkolliskokouskäsittelyssä pois 2 momentti, jonka mukaan työnantajalla, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen, on velvollisuus korvata viranhaltijalle näin aiheuttamansa vahinko. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi siitä pois jäänyt 2 momentti. Tällöin säännös vastaisi voimassa olevan kirkkolain 6 luvun 62 §:ää.
Ehdotetun lain 12 luvun 18 §:ssä viitataan hallintolainkäyttölakiin, joka kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, kun laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) tulee voimaan. Lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sovelletaan oikeudenkäynnissä yleisissä hallintotuomioistuimissa, mutta ei muulle kuin tuomioistuimelle tai valitusasioita käsittelemään perustetulle lautakunnalle tehtävän valituksen käsittelyyn. Siten tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen alistusasian yhteydessä käsittelemään ja alistusasiaan liittyvään valitukseen tulisi soveltaa hallintolakia (434/2003) sen 3 a §:n mukaisesti. Perustuslain 76 §:n nojalla asiasta tulisi kuitenkin säätää kirkkolaissa eikä yleislain säännös asiasta ole riittävä. Tästä syystä pykälää muutettaisiin lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan alistusasiassa tehdyn kirkollisvalituksen käsittelyyn alistusviranomaisessa sovelletaan hallintolain oikaisuvaatimusta koskevia säännöksiä. Lisäksi pykälässä viitattaisiin muihin kirkollisvalituksiin ja hallintoriita-asioihin sovellettavana lakina oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.
