4.1
Keskeiset ehdotukset
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi lomautuksen ajalta maksetuista ansiopäivärahoista valtionosuutena työttömyyskassalle peruspäivärahaa vastaavan määrän. Muutos koskisi myös työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun sääesteen ja 14 kohdassa tarkoitetun lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta maksettuja ansiopäivärahoja. Valtionosuus maksettaisiin 1.4.2020 ja 31.12.2020 välisenä aikana maksetuista ansiopäivärahoista.
Vastaavasti työttömyyskassalain 25 §:ää ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi lomautusajalta työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla maksetuista ansiopäivärahoista valtionosuutena yrittäjäkassalle peruspäivärahaa vastaavan määrän. Valtionosuus maksettaisiin 1.4.2020 ja 31.12.2020 välisenä aikana maksetuista ansiopäivärahoista.
Valtionosuuden ennakoiden sekä lopullisen osuuden vahvistaminen toteutettaisiin osana säädettyä rahoitusprosessia, eikä sitä varten olisi tarvetta luoda poikkeavaa menettelyä.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Lisääntyvä lomautettujen määrä aiheuttaa Työllisyysrahaston vuoden 2020 menoihin ennakoimattoman kulupiikin. Lomautusajan ansiopäivärahat rahoitetaan muista ansiopäivärahoista poiketen siten, että työttömyyskassat rahoittavat niistä 5,5 prosenttia ja Työllisyysrahasto 94,5 prosenttia. Yritykset sopeuttavat toimintansa talouden laskusuhdanteisiin alkuvaiheessa lomauttamalla henkilöstöään. Lomautuspäivien määrää ei ole mahdollista arvioida ennustetulla työttömyysastearviolla, vaan lomautusten määrä riippuu toimialakohtaisesti siitä, miten käsillä oleva kriisi vaikuttaa toimialaan. Työllisyysrahastosta saadun, työttömyyskassojen tämänhetkiseen arvioon perustuvan, arvion mukaan lomautuksen perusteella myönnettyjä ansiopäivärahoja maksetaan vuonna 2020 arviolta jopa 1 335 000 000 euroa, kun niitä vuonna 2019 maksettiin 155 000 000 euroa. Kasvua olisi siis 860 prosenttia. Työttömyyskassojen arvion mukaan lomautukset kohdentuvat merkittävimmin Teollisuuden, Palvelualojen sekä suurimman työttömyyskassan, Yleisen työttömyyskassaan jäsenistöön. Lisäksi työttömien määrän arvioidaan kasvavan. Näiden menonlisäysten lisäksi maksu Eläketurvakeskukselle kasvattaa menonlisäystä noin neljänneksellä Työllisyysrahasto maksaa vuosittain Eläketurvakeskukselle osuuden työeläkekustannuksista (ns. TR-osuus)..
Valtion osallistuminen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella vuonna 2020 lomautuksen perusteella maksettujen ansiopäivärahojen rahoitukseen takautuvasti huhtikuun alusta lukien lisäisi valtion kustannuksia arviolta noin 600 000 000 eurolla. Työllisyysrahaston vastuulle jäisi edelleen noin 600 000 000 euron lisämeno sekä noin 150 000 000 euron maksu Eläketurvakeskukselle. Työttömyyskassojen osuus on kummassakin tapauksessa 5,5 prosenttia menosta, eli noin 70 000 000 euroa. Lomautusten määrää vuonna 2020 on haastava arvioida, koska kriisin vaikutukset talouteen vuoden 2020 syksyllä riippuvat pitkälti taudin leviämisestä kesän ja syksyn aikana sekä sen johdosta tehdyistä mahdollisista rajoitustoimista. Edellä mainittu laskelma perustuu noin 20 miljoonaan lomautuspäivään huhti-joulukuun 2020 aikana, eli esimerkiksi 200 000 lomautettua keskimäärin 100 päivältä. Jos lomautus koskeekin 200 000 saajaa, mutta lomautuksen kesto on lyhyempi, keskimäärin 50 päivää, eli yhteensä 10 miljoonaa lomautuspäivää, edellä mainittu kustannuslisäys puolittuu.
Taulukko 1. Lomautusajan päivärahat vuonna 2020, skenaarioita
| | Rahoitus, nykytila | Rahoitus, esityksen mukainen |
Lomautuksen kesto | Etuusmeno, 200 000 saajaa | Työllisyysrahasto | Työttömyyskassat | Valtio | Työllisyysrahasto | Työttömyyskassat |
50 päivän ajalta | 667 000 000 | 630 315 000 | 36 685 000 | 269 280 000 | 361 035 000 | 36 685 000 |
100 päivän ajalta | 1 334 000 000 | 1 260 630 000 | 73 370 000 | 605 880 000 | 654 750 000 | 73 370 000 |
Vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksuesityksessä Työllisyysrahasto arvioi vuoden 2020 menojen ja tulojen (ilman valtionosuutta) olevan noin 2 miljardia euroa. Vuoden 2019 lopussa Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli vajaa 1,7 miljardia euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2020 kauden tulos olisi 1,5 miljardia euroa alijäämäinen ja toteutuessaan koko Työllisyysrahaston nettovarallisuus, eli puskuri kuluisi kuluneen vuoden ennakoimattoman menokasvun kattamiseen. Tilanteen jatkuessa poikkeuksellisena vuodelle 2021 se johtaisi Työllisyysrahaston merkittävään lainanottoon sekä työttömyysvakuutusmaksujen merkittävään korottamiseen vuodelle 2021 ja myöhemmille vuosille. Vuonna 2020 työnantajan maksu on keskimäärin 1,26 prosenttia palkkasummasta ja palkansaajan maksu 1,25 prosenttia, eli yhteensä keskimäärin 2,50 prosenttia. Työllisyysrahaston arvion mukaan korotustarve ilman valtion osallistumista rahoitukseen on työnantajan ja palkansaajan maksuissa yhteensä 1,00—2,00 prosenttiyksikköä (maksukorotus jaetaan puoliksi palkansaajamaksun ja työnantajan keskimääräisen maksun kesken) ja mikäli valtio osallistuu esityksen mukaisesti lomautusajan päivärahojen rahoitukseen, korotustarve on 0,7—1,5 prosenttiyksikköä. Kesken kuluvaa vuotta maksuja ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa, koska maksujen muuttaminen edellyttäisi laajaa ja perusteellista valmistelua. Muutos edellyttäisi esimerkiksi tietojärjestelmämuutoksia sekä tilitoimistoissa, Työllisyysrahastossa, tulotietojärjestelmässä ja verottajan järjestelmissä. Myös ansioturvan ja sairausvakuutuksen päivärahojen määrittelyssä etuuden perusteena olevasta palkasta vähennetään osa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun, sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksun ja työeläkemaksun määrästä. Työttömyysvakuutusmaksujen määrän muuttaminen kesken vuotta edellyttäisi siten myös tämän vähennyksen tarkistamista kesken vuotta.
Työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjäksi katsotuilla yrittäjän perheenjäsenillä on ollut vuodesta 2013 lukien oikeus tietyin edellytyksin työttömyysetuuteen lomautusajalta ja ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi (eli ns. lomautukseen rinnastettava syy työttömyysturvajärjestelmässä). Työ- ja elinkeinohallinnon työnvälitystilastojen tietojen mukaan yrittäjän perheenjäsenen yrityksessä työskentelyn päättymisen perusteella annettiin vuonna 2019 vain 145 työvoimapoliittista lausuntoa. Tämä määrä pitää sisällään muutkin työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n tilanteet kuin perheenjäsenen lomautuksen. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosikolmanneksella vastaavia lausuntoja annettiin 32. Yrittäjän perheenjäsenten lomautustilanteet ovat erittäin harvinaisia ja niiden taloudellinen merkitys on vähäinen.