Hallituksen esitys
HE
98
2017 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta kirkosta annettua lakia. Äänioikeusikärajaa seurakuntavaltuuston ja kirkkoherran vaaleissa ehdotetaan alennettavaksi 18 vuodesta 16 vuoteen. Kirkolliskokouksen toimikausi ehdotetaan pidennettäväksi kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Lakiin lisättäisiin säännökset, jotka koskevat toimivaltaa neuvotella ja sopia niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista, joiden tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Lisäksi lakiin tehtäisiin tekniset muutokset, jotka johtuvat lainoppineen kirkkoneuvoksen tehtävän lakkauttamisesta. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.  
PERUSTELUT
1
Nykytila ja ehdotetut muutokset
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 11 §:n 1 momentin mukaan kirkolliskokouksen jäsenten vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Papiston, kanttoreiden ja maallikkojen edustajat valitaan erillisillä salaisilla vaaleilla vaalialueittain. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan kesäkuun 1 päivänä ja kestää kolme vuotta. Nykyistä toimikautta on pidetty liian lyhyenä hallinnon ja talouden seurannan ja kehityshankkeiden pitkäjänteisen toteuttamisen näkökulmasta. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 11 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkolliskokouksen toimikausi pidennetään neljäksi vuodeksi. 
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 30 §:ssä säädetään kirkollishallituksen kokoonpanosta. Kirkollishallituksen jäseniä ovat arkkipiispa, muut hiippakuntien piispat sekä kirkolliskokouksen kolmeksi kalenterivuodeksi valitsemat neljä kirkollishallinnon asiantuntijajäsentä. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan asiantuntijajäsenistä yhden tulee olla papin toimeen kelpoinen pappi ja yhden tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 33 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan kirkollishallituksen tehtävänä on valvoa kirkon ja seurakuntien etua työmarkkina-asioissa, ohjata kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa sekä neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetyssä järjestyksessä.  
On tullut ilmi, että kirkollishallituksen jäsenistä useat voivat joissakin tapauksissa olla esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja, joiden tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelusuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Esimerkiksi on tavanomaista, että kirkollishallituksen yhdeksi asiantuntijajäseneksi valitaan jonkin seurakunnan kirkkoherra. Kirkkoherran palkan määräytymisperusteista taas päättää hiippakunnan piispa. Tällöin on katsottu, että kirkkoherra on hallintolain (434/2003) 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella esteellinen osallistumaan kirkollishallituksessa päätöksentekoon esimiehenään toimivan piispan palvelussuhteen ehdoista.  
Jotta kirkollishallituksen asiantuntijajäsenten toimikausi vastaisi kirkollishallituksen toimikauteen ehdotettua pidennystä, ehdotetaan ortodoksisesta kirkosta annetun lain 30 §:ää muutettavaksi siten, että kirkollishallituksen asiantuntijajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädetään kirkollishallituksen kokoonpanosta silloin, kun päätetään piispan, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen tai muun sellaisen työntekijän palvelussuhteen ehtoja koskevasta asiasta, jonka tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelusuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Päätöksentekoon kirkollishallituksessa osallistuisivat tällaisissa asioissa vain pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut asiantuntijajäsenet. 
Lisäksi ortodoksisesta kirkosta annetun lain 33 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentin 6 kohdassa lueteltuihin kirkollishallituksen tehtäviin lisätään piispojen, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen ja muiden työnantajaa edustavien työntekijöiden palvelussuhteiden ehtoja koskevista asioista neuvotteleminen ja sopiminen. 
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 48 §:n 1 momentin mukaan kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on seurakunnanvaltuuston ja kirkkoherran vaalissa yhtäläinen äänioikeus. Seurakunnanvaltuuston vaalissa äänestävän on oltava 18 vuotta täyttänyt viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa äänioikeusikäraja seurakuntavaaleissa laskettiin 18 vuodesta 16 vuoteen vuonna 2009 voimaan tulleella lakimuutoksella, mutta kirkkoherranvaalissa ikäraja on edelleen 18 vuotta.  
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 48 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, äänioikeusikäraja seurakunnanvaltuuston ja kirkkoherran vaalissa alennettaisiin 18 vuodesta 16 vuoteen. Seurakunnanvaltuuston vaalissa äänestävän olisi oltava 16 vuotta täyttänyt viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Pykälän 3 momentissa säädetään äänioikeudesta silloin, kun toimitetaan valituksen johdosta uusi vaali tai 55 §:ssä tarkoitettu ylimääräinen vaali. Myös tässä säännöksessä äänioikeusikäraja muutettaisiin 18 vuodesta 16 vuoteen.  
Äänioikeusikärajan alentamisen tavoitteena on turvata nuorille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja hallintoon siten, että ne vastaisivat nykyistä paremmin myös nuorempien ikäluokkien omia tavoitteita ja tarpeita. Äänioikeusikärajan laskemisen 16 vuoteen arvioidaan lisäävän nuorten kirkollista äänestysaktiivisuutta. 
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 108 §:ssä säädetään työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksista. Lain 108 §:n 1 momentissa säädetään, että jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suorittamiseen sekä diakoniaan tai opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevän työntekijän sekä kirkollishallituksen lainoppineen kirkkoneuvoksen on oltava ortodoksisen kirkon jäseniä. Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnossa tapahtuneen organisaatiomuutoksen johdosta lainoppineen kirkkoneuvoksen tehtävä on lakannut. Lainoppineen kirkkoneuvoksen tehtävät on siirretty osittain ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen johtajalle ja osittain palvelukeskuksen lakimiehelle. Tämän vuoksi säännöstä on tarpeen muuttaa lainoppineen kirkkoneuvoksen osalta. Säännöksessä ei lueteltaisi enää yksittäisiä tehtävänimekkeitä, vaan ne tehtävät, joissa kirkon jäsenyyttä edellytetään, määriteltäisiin laissa yleisemmällä tasolla. Vaatimus koskisi niitä työntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu ortodoksiseen uskoon ja kirkon kanoniseen oikeuteen liittyviä esittely- ja asiantuntijatehtäviä kirkolliskokouksessa tai kirkkohallituksessa. Ne tehtävänimikkeet, joita vaatimus koskee, yksilöitäisiin tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Kirkolliskokouksen tekemän päätöksen mukaan vaatimus koskisi palvelukeskuksen johtajaa ja palvelukeskuksen lakimiestä.  
2
Esityksen vaikutukset
Esityksen tarkoituksena on parantaa ortodoksisen kirkon hallinnon ja talouden seurantaa sekä poistaa kirkollishallituksen kokoonpanoon liittyviä esteellisyysongelmia työnantajaedustajien palkkauksesta päätettäessä. Tarkoituksena on myös edistää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja hallintoon. Äänioikeusikärajan laskemisen 16 vuoteen arvioidaan lisäävän nuorten kirkollista äänestysaktiivisuutta ja johtavan siihen, että seurakuntavaltuustoon valitaan nykyistä enemmän nuoria jäseniä. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantumisen arvioidaan lujittavan sitoutumista kirkon jäsenyyteen, aktiiviseen toimintaan seurakunnassa ja johtavan seurakunnan tarjoamien palveluiden hyödyntämiseen myös uudelle paikkakunnalle muutettaessa.  
3
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen tekemän esityksen pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. 
4
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Lain 108 §:n muuttamisessa on otettava huomioon perustuslain yhdenvertaisuutta koskevat säännökset. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 12 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Työsyrjintädirektiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan kirkko tai muu yhteisö, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen, voi vaatia palveluksessaan olevilta henkilöiltä vilpittömyyttä ja uskollisuutta suhteessa organisaation eetokseen edellyttäen, että vaatimus ei ole kansallisen lainsäädännön vastainen. Säännöksen mukaan tällainen yhteisö voi edellyttää sen ammatilliseen toimintaan osallistuvalta yhteisön eetoksen mukaista uskontoa tai vakaumusta silloin, kun uskonto tai vakaumus on kyseisen ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi työtä koskeva, organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus. 
Arvioitaessa työtehtävien laatuun liittyvää todellista ja ratkaisevaa vaatimusta on perustuslakivaliokunnan käytännössä otettu huomioon myös perustuslain 11 §:ssä säädetty uskonnon ja vakaumuksen vapaus ja siitä johtuva kirkon sisäinen autonomia (PeVL 57/2001 vp ja PeVL 28/2006 vp). 
Ehdotetun 108 §:n mukainen vaatimus työntekijän jäsenyydestä ortodoksisessa kirkossa perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Säännös ei ole ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan säännöksen kanssa. 
Esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 
5
Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
Siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa kirkolliskokouksen jäseninä ja kirkollishallituksen asiantuntijajäseninä olevien toimikauteen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä. Näiden toimikausi olisi siten kolme vuotta ja uutta neljän vuoden toimikautta alettaisiin soveltaa vasta tämän lain voimaan tulon jälkeen valittaviin jäseniin. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 11, 30, 33, 48 ja 108 § seuraavasti: 
11 § 
Jäsenten valinta ja toimikausi 
Kirkolliskokouksen jäsenten vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Papiston, kanttoreiden ja maallikoiden edustajat valitaan erillisillä salaisilla vaaleilla vaalialueittain. 
Jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan kesäkuun 1 päivänä ja kestää neljä vuotta. 
30 § 
Kokoonpano 
Kirkollishallituksen jäseniä ovat: 
1) arkkipiispa 
2) muut hiippakuntien piispat; sekä 
3) kirkolliskokouksen neljäksi kalenterivuodeksi valitsemat neljä kirkollishallinnon asiantuntijajäsentä. 
Käsiteltäessä piispan, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen tai muun sellaisen työntekijän palvelussuhteen ehtoja koskevaa asiaa, jonka tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa, asian käsittelyyn kirkollishallituksessa osallistuvat vain 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kirkollishallinnon asiantuntijajäsenet. 
33 § 
Tehtävät 
Kirkollishallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä: 
1) hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa; 
2) antaa kirkolta pyydetyt lausunnot, jollei lausunnon antaminen ole säädetty kirkolliskokouksen tehtäväksi; 
3) valmistella asiat kirkolliskokoukselle; 
4) huolehtia kirkolliskokouksen päätösten täytäntöönpanosta; 
5) ohjata ja valvoa kirkolliskokouksen sen yhteyteen perustamien toimielinten työtä; 
6) valvoa kirkon ja seurakuntien etua työmarkkina-asioissa, ohjata kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa, neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta niiden työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetyssä järjestyksessä sekä neuvotella ja sopia kirkon ja seurakuntien puolesta piispojen, palvelukeskuksen johtajan, palvelukeskuksen lakimiehen ja muiden sellaisten työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista, joiden tehtävänä on edustaa työnantajaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa; 
7) huolehtia kirkollishallitukselle 73 ja 74 §:n mukaan kuuluvista kirkonkirjojen pitämiseen liittyvistä tehtävistä; 
8) määrätä kirkon yhteisistä kolehdeista; 
9) hoitaa ne tehtävät, jotka eivät kuulu kirkon muulle viranomaiselle. 
Kirkollishallitus valvoo kirkon etua, edustaa kirkkoa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä. 
48 § 
Äänioikeus ja äänioikeutettujen luettelo 
Kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on seurakuntavaltuuston ja kirkkoherran vaalissa yhtäläinen äänioikeus. Seurakuntavaltuuston vaalissa äänestävän on oltava 16 vuotta täyttänyt viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä. 
Äänioikeutta käytetään seurakunnanvaltuuston vaalissa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 31 päivänä elokuuta, ja kirkkoherran vaalissa siinä seurakunnassa, jossa vastaava merkintä on tehty viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Jos seurakunta jakaantuu useampaan vaalialueeseen, äänioikeutta käytetään sillä vaalialueella, jonka alueella äänioikeutetulla on kotikunta edellä tarkoitettuna päivänä. 
Jos valituksen johdosta tai 55 §:n mukaan on määrätty uusi vaali, seurakuntavaltuuston vaalissa äänestävän on oltava täyttänyt 16 vuotta viimeistään uuden vaalin ensimmäisenä vaalipäivänä ja kirkkoherran vaalissa äänestävän viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Äänioikeutta käytetään uudessa vaalissa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 60 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää. 
108 § 
Työntekijöiden kelpoisuusvaatimukset 
Jumalanpalveluksen ja kirkollisten toimitusten suorittamiseen sekä diakoniaan tai opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevän sekä ortodoksiseen uskoon ja kirkon kanoniseen oikeuteen liittyviä esittely- ja asiantuntijatehtäviä kirkolliskokouksessa tai kirkkohallituksessa hoitavan työntekijän on oltava ortodoksisen kirkon jäsen. Niistä tehtävistä, joissa työskentelevien on oltava ortodoksisen kirkon jäseniä, säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. 
Kirkon ja seurakuntien työntekijöiden muista kelpoisuusvaatimuksista säädetään kirkkojärjestyksessä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tämän lain voimaan tullessa kirkolliskokouksen jäseninä ja kirkollishallituksen asiantuntijajäseninä olevien toimikauteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä. 
Helsinki 14 päivänä syyskuuta 2017 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Opetusministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
Viimeksi julkaistu 14.9.2017 14:13