3.1  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Muutosdirektiivin 1 artiklan muutokset koskevat vesipuitedirektiiviä, jota muutettaisiin eräiden kemialliseen tilaan liittyvien määritelmien osalta, jäsenvaltioiden velvollisuutta raportoida seurantatuloksia ja vesien tila-arvioita vuosittain. Lisäksi kasallisessa menettelyssä määritetyt haitta-aineet esitetään siirrettäväksi ekologisen tilan arvioinnista osaksi pintavesien kemiallisen tilan arviointia. Vesipuitedirektiiviä muutettaisiin myös siten, että kansallisessa menettelyssä asetettavien eli niin sanottujen vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormien määrittämismenettelyä koskevat säännökset siirrettäisiin ympäristönlaatunormidirektiiviin. Vesien tilan seurannan osalta ehdotuksessa mahdollistettaisiin uusien menetelmien käyttö sekä ajantasaistettaisiin vesipuitedirektiiviä muun muassa poistamalla vanhentuneina artiklat 16 ja 17, joihin sisältyy komissiolle valtuudet antaa pintavesien ja pohjavesien kemiallista tilaa koskevat tytärdirektiivit. Ehdotuksessa esitetään ajantasaistettavan vesipuitedirektiivin toimivallan siirtoa koskevia menettelyjä Lissabonin sopimuksen mukaisiksi.  

Direktiivin 2 artiklan muutokset koskevat pohjavesidirektiiviä, jonka osalta ehdotetaan muutettavan eräitä pohjaveden raja-arvoja ja ympäristönlaatunormeja koskevia määritelmiä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi pakollisesta tarkkailulistamenettelystä. Tarkkailulistan aineiden seurantapaikkojen määrät määräytyisivät direktiivissä olevan laskukaavan mukaisesti ja aineiden seuranta ja tarkkailulistan aineiden tarkistaminen olisi harmonisoitu ympäristönlaatunormidirektiivin vastaavan menettelyn kanssa. Lisäksi ehdotetaan päivitettäväksi pohjavesidirektiivin liitteiden haitta-ainelistoja lisäämällä niihin uusia aineita tai aineryhmiä, kuten lääkeaineita ja PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet) ja asettamalla osalle EU-laajuiset laatunormit.  

Direktiivin 3 artikla sisältää muutokset ympäristönlaatunormidirektiiviin, joiden mukaan tarkkailulistan seurantaa ja aineluettelon tarkistamista muutettaisiin. Lisäksi jo olemassa olevien aineiden ympäristönlaatunormeja muutettaisiin 16 yhdisteen tai aineen osalta, ja 4 ainetta poistettaisiin liitteen I listalta ja ne siirrettäisiin uuteen liitteen II osaan C, johon jatkossa kootaan myös kansalliset harmonisoidut ympäristönlaatunormit. Lisäksi ympäristönlaatunormidirektiivin liitteen I aineluetteloon lisättäisiin yhteensä 25 uutta ainetta tai aineryhmää, jotka käsittäisivät kasvinsuojeluaineita, teollisuuskemikaaleja ja lääkeaineita sekä yhden metallin. 

3.2  Ehdotuksen yksityiskohtainen sisältö

Vesipuitedirektiiviin esitetyt muutokset – 1 artikla  

Vesipuitedirektiivistä poistettaisiin vanhentuneina komissiolle annetut valtuudet laatia ja antaa lainsäädäntöehdotuksia pintavesi- ja pohjavesimuodostumien ympäristönlaatunormien luetteloimiseksi ja määrittämiseksi. Lisäksi muutettaisiin useita artikloja ja liitteitä, joissa on viittaukset näihin ja ne korvattaisiin viittauksilla pohjavesi- ja ympäristönlaatunormidirektiiveihin.  

Vesipuitedirektiivin piste- ja hajakuormituslähteitä koskevaa yhdistettyä lähestymistapaa muutettaisiin viittausten ajantasaistamiseksi eri direktiiveihin. Direktiivin teknisiä mukautuksia koskevaa säännöstä muutetaan siten, että nykyinen valvonnan käsittävä sääntelymenettely korvataan delegoitujen säädösten menettelyllä. Lisäksi korvataan tarkastelumenettelyllä nykyinen sääntelymenettely, joka koskee muun muassa tietojen siirto- ja käsittelymuotojen vahvistamista. 

Uudessa 20 a artiklassa otetaan käyttöön Lissabonin sopimuksen mukaiset säännökset, jotka liittyvät delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyyn. Komiteamenettelyä koskevaan 21 artiklaa tehtävällä tarkistuksella pyritään korvaamaan viittaus aiempaan "komitologiapäätökseen" nykyisin sovellettavaan "komitea-asetukseen". Lisäksi kumoamisia ja siirtymäsäännöksiä koskevaa 22 artiklaa muutetaan viittausten ajantasaistamiseksi ottaen huomioon pohjavesi- ja ympäristönlaatunormidirektiivien asiaankuuluviin liitteisiin ehdotetut muutokset. 

Pintavesien kemiallisen tilan luokitteluun liittyvät muutokset 

Vesipuitedirektiiviin on esitetty tehtävän muutoksia, jotka koskevat kansallisessa menettelyssä valittujen haitallisten aineiden huomioimista vesien tilan luokituksessa. Määritelmiä muutettaisiin siten, että "pintaveden hyvä kemiallinen tila", "prioriteettiaineet" ja "ympäristönlaatunormit" –määritelmät päivitettäisiin ja lisättäisiin "vaaralliset prioriteettiaineet" ja "vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet" –määritelmät. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla korvattaisiin nykyinen ympäristönlaatunormien hyväksymistä koskeva yhteispäätösmenettely delegoiduilla säädöksillä sekä laajennetaan "kemiallisen tilan" määritelmän soveltamisala kattamaan myös "vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet", jotka tähän asti ovat olleet osa "ekologinen tila" –määritelmää. Lisäksi muutoksella otetaan huomioon mahdolliset tulevaisuudessa asetettavat haitta-aineiden vaikutuksiin perustuvat kynnysarvot osana "ympäristölaatunormi" –määritelmää. vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ehdotetaan poistettavaksi ekologisen tilan määritelmistä ja sisällytetään ne pintavesien kemiallisen tilan määritelmään vesientilan luokittelua koskevissa liitteissä. Sekä prioriteettiaineita että vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita tulisi seurata silloin, kun näitä pilaavia aineita päästetään veteen ja myös silloin, kun niitä tulee ilmalaskeuman kautta. Lisäksi komissiolle annettaisiin valtuudet hyväksyä liitteeseen V liittyen interkalibroinnin tulokset delegoiduilla säädöksillä.  

Pintavesien kemiallisen tilan ympäristötavoitteita muutettaisiin siten, että se sisältäisi jatkossa myös velvoitteen vähentää asteittain vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden aiheuttamaa pilaantumista, eikä se siis enää jatkossa koskisi pelkästään prioriteettiaineita. Lisäksi selkiytettäisiin tilan arviointia koskevaa liitettä V poistamalla vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet ekologisen tilan määritelmistä ja sisällyttämällä ne pintavesien kemiallisen tilan määritelmään.  

Vesipuitedirektiivin liite X poistettaisiin, koska siinä tarkoitettu luettelo korvataan direktiivin ympäristönlaatunormidirektiivin (liite I osa A) prioriteettiaineluettelolla. 

Seurantaan ja raportointiin liittyvät muutokset  

Vesipuitedirektiivin veden laadun analysointi- ja seurantamenetelmiä esitetään mukautettavaksi komiteamenettelyn osalta Lissabonin sopimuksen mukaisesti korvaamalla entinen "valvonnan käsittävä sääntelymenettely" direktiivin 21 artiklassa määrätyllä "tarkastelumenettelyllä".  

Artiklaan lisättäisiin uusi valtuutus antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tarkempia velvollisuuksia, jotka koskevat Euroopan ympäristöviraston (European Environment Agency, jäljempänä EEA) seurantatietojen saatavuutta, sekä vesien tilatiedon asettamista saataville säännöllisemmin kyseisen artiklan uusien 4 ja 5 kohtien mukaisesti. Nämä muutokset olisivat täysin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2007/2/EY), Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta mukaisten velvoitteiden mukaisia. Edellä mainittu direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan julkisesti saataville paikkatietoaineistot, mukaan lukien ympäristönseurantapaikkojen sijainnin ja niihin liittyvät päästömittaukset sekä tiedot ympäristön tilasta. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi myös tiedon levittämistä olisi tehostettava edelleen EU:n digitaalistrategian, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2019/1024/EU) ja komission antaman tiedonannon Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia -Kohti myrkytöntä ympäristöä sisältämän "yksi aine yksi arviointi" -lähestymistavan mukaisesti. 

Jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa vesipuitedirektiivin toimenpideohjelmien edistymisen väliraportointi esitetään poistettavaksi, koska tästä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa pidetään suhteettomana verrattuna paremmasta täytäntöönpanon valvonnasta ja ohjauksesta saataviin hyötyihin. Vastaavasti poistettaisiin komissiolle asetettu velvoite raportoida parlamentille jäsenvaltioiden toimenpiteiden edistymisestä.  

Vesipuitedirektiiviin ehdotetulla muutoksella lisättäisiin jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää myös uusia seurantatekniikoita, mukaan lukien satelliittidatan ja kaukokartoitustiedon käyttö. 

Muita vesipuitedirektiiviin ehdotettuja muutoksia  

Hallinnollista koordinointia vesienhoitoalueiden sisällä koskevaa velvoitetta tarkennettaisiin siten, että toimivaltaisilla viranomaisilla olisi jatkossa velvollisuus varoittaa ja tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa vahinkojen minimoimiseksi luonnonolosuhteista johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden tai ylivoimaisten esteiden, erityisesti äärimmäisten tulvien tai pitkittyneen kuivuuden vuoksi, tai merkittävissä saastumistapauksessa.  

Komissio ehdottaa vahvistamaan ja virallistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niissä asioissa, joita ei voida käsitellä jäsenvaltion tasolla sekä selkiyttämään komission mahdollista roolista näissä kysymyksissä. 

Ohjeellista luetteloa tärkeimmistä haitta-aineista (liite VIII) muutettaisiin lisäämällä siihen seoksessa esiintyvät materiaalit kuten mikro- ja nanomuovit sekä mikro-organismit, geenit tai perintöaines, jotka ilmentävät mikrobilääkkeille vastustuskykyisten mikro-organismien esiintymistä. 

Siirretyn toimivallan käyttäminen 

Ehdotuksella tarkennettaisiin komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 291 artiklan mukaisesti siirrettyä täytäntöönpanovaltaa koskevaa säännöstä, joka liittyy teknisten eritelmien ja veden tilaa koskevien yhtenäistettyjen analysointi- ja seurantamenetelmien vahvistamiseen. Ehdotuksella lisättäisiin komissiolle täytäntöönpanovalta vahvistaa seuranta- ja tilatietojen raportoinnissa käytettävät tekniset mallit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:0 182/2011 (jäljempänä komitologia-asetus) 5 artiklan mukaisessa tarkastelumenettelyssä. Komission aiemmin liitteen V mukaisesti julkaisemat interkalibrointimenettelyssä jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokitukselle vahvistetut arvot annettaisiin jatkossa SEUT 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä.  

Pohjavesidirektiiviin esitetyt muutokset – 2 artikla 

Direktiivin nimeä esitetään muutettavaksi sen selventämiseksi, että direktiivi koskee vain pohjavesien pilaantumista, ei pohjaveden määrällistä tilaa. Ehdotuksen tavoitetta koskevaa säännöstä muutettaisiin poistamaan viittaus vesipuitedirektiiviin. 

Pohjavesien raja-arvot ja laatustandardit 

Pohjavesidirektiivin määritelmää pohjaveden raja-arvoista muutettaisiin siten, että se sisältäisi jäsenvaltioiden tasolla vahvistettujen raja-arvojen lisäksi myös EU:n tasolla asetetut laatunormit. Lisäksi siihen lisättäisiin viittaukset 3 artiklan ja 8 artiklan mukaisiin raja-arvojen määrittämismenettelyihin.  

Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiperusteisiin lisättäisiin pohjaveden tilan arvioinnissa huomioitavaksi myös EU:n tasolla asetetut laatunormit. 

Seurantaa ja raportointia koskevat muutosehdotukset 

Kansallisesti määritettyjen pohjavesien raja-arvojen raportointia esitetään päivitettäväksi ja ajantasaistettavaksi. Lisäksi siinä velvoitettaisiin jäsenvaltioita toimittamaan tiedot asettamistaan pohjaveden raja-arvoista EU:n kemikaalivirastolle 18 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Lisäksi säädettäisiin, että EU-tasolla tehdyt muutokset pohjavesien raja-arvoihin tai uusien aineiden ja raja-arvojen lisääminen listalle tulee ottaa huomioon sekä toimeenpanna kansallisesti. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenettelyä koskevaa säännöstä esitetään muutettavaksi viittausten osalta. 

Direktiivin lisättäisiin säännös, jolla pohjavesien tarkkailulistamekanismi säädettäisiin pakolliseksi vastaavasti kuin pintavesien osalta säädetään ympäristönlaatunormidirektiivissä. Tarkkailulistan aineet vahvistettaisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Komissio valitsee yhteistyössä EU:n kemikaaliviraston ja jäsenvaltioiden kanssa pohjavedestä seurattavat aineet. Seurannan tulokset otetaan huomioon kuuden vuoden välein tehtävässä pohjavesidirektiivin liitteen I aineiden ja niiden laatustandardien tarkistuksessa. Säännökseen sisältyy myös EU:n kemikaaliviraston velvoite saattaa tähän menettelyyn liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville. 

EU:n laajuisia pohjaveden pilaavien aineiden laatustandardeja, koskevaan liitteeseen I lisättäisiin uusia pohjavettä pilaavia aineita ja niiden laatunormeja. Uusia pohjaveden laatunormeja esitetään tietyille per- ja polyfluoratuille alkyyliyhdisteille (PFAS, 24:n eri yhdisteen summa), lääkeaineille sekä torjunta-aineiden ei-merkityksellisille hajoamistuotteille (nrM). Lääkeaineista karpamatsepiinille (mielialalääke) ja sulfametoksatsolille (antibiootti) esitetään pohjavesipitoisuudelle asetettavaksi erikseen laatustandardit. Lisäksi lääkkeiden vaikuttavien aineiden pitoisuuden summalle esitetään omaa pohjaveden ympäristönlaatunormia. Näiden uusien aineiden lisäksi voimassa olevan pohjavesidirektiivin liitteessä 1 olevat laatunormit nitraatille sekä kasvinsuojeluaineille ja niiden relevanteille hajoamistuotteille, jotka perustuvat olemassa olevaan EU-tason lainsäädäntöön, jäisivät voimaan. 

Kansallisesti asetettavia pohjaveden pilaavien aineiden raja-arvoja koskevaa liitettä II muutettaisiin lisäämällä luetteloon aikaisempien aineiden lisäksi primidoni (epilepsialääke). Tälle lääkeaineelle jäsenvaltioiden olisi harkittava kansallisen kynnysarvon vahvistamista. Lisäksi muutoksella selvennettäisiin liitteen osia B ja C koskevaa kansallisten raja-arvojen asettamismekanismia. Muutoksella varmistettaisiin myös, että jatkossa jäsenvaltiot lähettävät asettamansa kynnysarvot EU:n kemikaalivirastolle, jotta se voi saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville. Liitteeseen II esitetään lisättäväksi uusi osa D, joka sisältäisi nyt ensi vaiheessa yhdenmukaistetut raja-arvot trikloori- ja tetrakloorietyleenin summalle. Jatkossa komissio voisi päivittää kyseistä listaa delegoidulla säädöksellä EU:n kemikaaliviraston avustuksella.  

Pohjavesidirektiivin liitteitä III ja IV muutettaisiin lisäämällä viittaukset EU-tasolla annettaviin laatunormeihin, joita esityksen mukaan olisivat osana hyvän tilan arviointia ja joiden osalta tulisi myös arvioida nousevien pitoisuusmuutoksia. 

Siirretyn toimivallan käyttäminen 

Siirretyn toimivallan käyttämisessä noudatettavaa menettelyä direktiivin liitteen II osien A ja C sekä liitteiden III ja IV sisältöjen mukauttamiseen tieteen ja tekniikan kehityksen perusteella ajantasaistettaisiin korvaamalla komiteamenettely SEUT 290 artiklan mukaisella säädösvallan siirrolla. Komissiolle siirrettäisiin toimivaltaa antaa delegoituja säädöksiä uusien pohjavettä pilaavien aineiden lisäämiseksi liitteeseen I ja uusien EU:n laajuisten laatustandardien vahvistamiseksi kyseisille aineille, sekä pilaavien aineiden, joiden osalta jäsenvaltioiden on harkittava kansallisten raja-arvojen antamista, lisäämiseksi liitteen II osaan B. Lisäksi komissiolle siirrettäisiin toimivaltaa antaa delegoidulla säädöksillä laatunormeja EU:n tasolla myös sellaisille epäpuhtauksille tai haitta-aineryhmille, jotka on määritelty haitallisiksi kansallisessa menettelyssä. Kyseiset toimivallan siirrot tehtäisiin määräämättömäksi ajaksi.  

Samoin kuin vesipuitedirektiiviin, ehdotuksella lisättäisiin pohjavesidirektiiviin uusi 8 a artikla delegoitujen säädösten antamisessa noudatettavasta Lissabonin sopimuksen mukaisesta menettelystä sekä korvattaisiin aiempi täytäntöönpanosäädöksen antamisessa noudatettavaa menettelyä koskeva 9 artikla komitologia-asetuksen 5 artiklan mukaista tarkastelumenettelyä koskevalla säännöksellä.  

Ympäristönlaatunormidirektiiviin ehdotetut muutokset – 3 artikla  

Direktiivin nimeä muutettaisiin sen selventämiseksi, että direktiivi koskee pintavesien pilaantumista. 

Haitalliset aineet ja ympäristönlaatunormit 

Hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen määräaikaa on ollut ehdotuksen mukaan tavoitteena selventää uusien ja tarkistettujen ympäristönlaatunormien osalta. Myös eliöstön seurantaa ja pitkän aikavälin kehityssuuntien arviointia koskevia velvoitteita yksinkertaistetaan selventämällä niiden soveltamisalaa. Lisäksi poistettaisiin prioriteettiaineluettelon muuttamista yhteispäätösmenettelyä koskeva säännös.  

Ehdotukseen lisättäisiin EU:n kemikaalilainsäädännön yhteensovittamista koskevaan viittaus EU:n lääkeainelainsäädäntöön. 

Säännöstä tarkkailulistasta muutettaisiin pidentämällä aineiden tarkistussykliä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Tämä antaisi enemmän aikaa tulosten käsittelyyn ennen tarkkailulistan aineiden tarkistamista. Lisäksi ehdotetaan kyseisen tarkkailulistan aineiden seurantajakson pidentämistä 12 kuukaudesta 24 kuukauteen, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon muun muassa pitoisuuksien kausiluonteiset vaihtelut (esim. kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käytöstä johtuvat pitoisuuksien muutokset eri vuodenaikoina). Artiklaan sisällytettäisiin velvoite mikromuovien ja valikoitujen mikrobilääkeresistenssiä kuvaavien parametrien lisäämisestä seuraavan tarkkailulistan aineluetteloon kuitenkin edellyttäen, että näiden osalta on vahvistettu seuranta- ja analyysimenetelmät.  

Muutosehdotus sisältäisi velvoitteen jäsenvaltioille asettaa ympäristönlaatunormit kansallisesti niin sanotuille vesistöaluekohtaisille pilaaville aineille, jotka sisältyisivät direktiivin liitteen II uuteen osaan A. Tämä liite korvaisi vesipuitedirektiivin liitteen V vastaavan velvoitteen. Tämä myös tukisi ehdotukseen sisältyvää muutosta, jonka mukaan vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet siirrettäisiin osaksi pintavesimuodostumien kemiallisen tilan arviointia ja ne poistettaisiin ekologisen tilan arvioinnista. Säännöksellä pyrittäisiin lisäksi varmistamaan, että EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit ovat etusijalla kansallisella tasolla vahvistettuihin ympäristönlaatunormeihin nähden. Lopuksi velvoitetaan jäsenvaltiot ilmoittamaan EU:n kemiakaalivirastolle ehdotukset, jotka liittyvät haitallisten aineiden ympäristönlaatunormien asettamiseen.  

Direktiivin 5 artiklan muutoksella yksinkertaistettaisiin pilaavien aineiden päästöinventoinnin raportointivelvollisuutta ja harmonisoitaisiin se muun EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Muutoksella on liittymäpintaa parhaillaan meneillään oleva EU:n E-PRTR-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta, nk. E-PRTR-asetus) päivitykseen. Lisäksi artiklaan sisällytettäisiin valtuus, että raportoinnista voitaisiin antaa yksityiskohtaisempia säännöksiä, jotka vahvistettaisiin tulevassa täytäntöönpanosäädöksessä. Vesienhoitosuunnitelmissa ehdotuksen mukaan raportoitaisiin ainoastaan hajakuormituksesta peräisin olevista pilaavien aineiden päästöistä.  

Ehdotuksessa yksinkertaistettaisiin tapaa, jolla jäsenvaltiot voisivat esittää laajasti tai kaikkialla esiintyvien PBT-aineiden kemiallisen tilan erillään yleisestä pintavesien kemiallisesta tilasta. Lisäksi ehdotuksella sallittaisiin harvempi seurantatiheys joidenkin yksilöityjen aineiden osalta. Artiklamuutoksen pohjalta edellytettäisiin jäsenvaltioita toteuttamaan vaikutuksiin perustuvaa seurantaa kahden vuoden ajan niissä vesimuodostumissa, joissa estrogeenihormoneja (E1, E2 ja EE2) seurataan perinteisillä seurantamenetelmillä, jotta saatujen tulosten perusteella voitaisiin tulevaisuudessa asettaa myös vaikutuksiin perustuvia ympäristönlaatunormeja. 

Liitteen I otsikkoa muutettaisiin poistamalla vanhentunut käsite "muut epäpuhtaudet", koska se viittasi aineisiin, jotka kuuluivat muun lainsäädännön piiriin ennen ympäristönlaatunormien hyväksymistä. Lisäksi ei ole enää tarvetta tehdä eroa prioriteettiaineiden ja "muiden epäpuhtauksien" välillä. Liitteen I osa A, jossa luetellaan aineet ja niiden ympäristönlaatunormit, päivitettäisiin. Listalta esitettäisiin poistettavaksi neljä ainetta, 16 aineen osalta olemassa olevaa ympäristönlaatunormi muutettaisiin ja lisäksi prioriteettiainelistalle lisättäisiin 25 uutta ainetta tai aineryhmää. Uudet aineet käsittävät lääkeaineita, teollisuuskemikaaleja, torjunta-aineita ja yhden metallin. Kyseisessä liitteessä yksilöidään myös aineet, jotka ovat vaarallisia, kaikkialla esiintyviä PBT-aineita sekä ne aineet, jotka edellyttävät pitoisuuksien pitkän aikavälin suuntausten arviointia. 

Pääsääntöisesti ehdotetut muutokset kiristävät voimassa olevan direktiivin liitteessä olevien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja. Ainoastaan kahden kasvinsuojeluaineen (numerot 44 ja 16) eliöstölle asetettuja ympäristönlaatunormeja lievennettäisiin. Tämän lisäksi kolmen kasvinsuojeluaineen (34, 44 ja 16) ja kahden teollisuuskemikaalin (17 ja 24) vedelle annettua ympäristönlaatunormia lievennettäisiin. Eliöstölle (kala) annettuja ympäristönlaatunormeja pääsääntöisesti kiristettäisiin, mutta kahden kasvinsuojeluaineen (44 ja 16) osalta ympäristönlaatunormia lievennettäisiin.  

Keskeisimpiä muutoksia voimassa olevan direktiivin liitteenä olevien aineiden ympäristönlaatunormeihin: 

Voimassa olevan direktiivin ympäristönlaatunormeja esitetään kiristettävän kuuden aineen (kasvinsuojeluaineita, teollisuuskemikaaleja sekä nikkeli) osalta. 

Tiettyjen kasvinsuojeluaineiden sekä dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten yhdisteiden, eräiden teollisuuskemikaalien, elohopean ja sen yhdisteiden, polyaromaattisten hiilivetyjenosalta muutokset kohdistuvat eliöstön tai sedimentin (TBT) ympäristönlaatunormin kiristymiseen. Kahden nykyisen kasvinsuojeluaineen eliöstölle annettua ympäristönlaatunormia esitetään lievennettäväksi. 

Voimassa olevan direktiivin prioriteettiaineista kolme kasvinsuojeluainetta ja yksi teollisuuskemikaali poistettaisiin prioriteettiaineluettelosta (liite 1), koska katsotaan, ettei niistä enää aiheudu vesien tilalle riskiä. Nämä luettelosta poistettavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit ehdotetaan siirrettäväksi ehdotuksen mukaiseen uuteen ympäristönlaatunormidirektiivin liitteen II C osaan, johon on jatkossa tarkoitus koota harmonisoidut ympäristönlaatunormit. 

Laatunormidirektiivin liitteeseen esitetään lisättäväksi 25 uutta prioriteettiainetta tai -ryhmää ja niiden ympäristölaatunormit. Ympäristönlaatunormeja esitetään yhdelletoista yksittäiselle kasvinsuojeluaineelle (triklosaani, nicosulfuroni, glyfosaatti sekä neonikotinoidelle (asetamipridi, klotianidiini, imidaklopridi, tiaklopridi ja tiametoksaami) ja pyretroideille (bifentriini, deltametriini, esfenvaleraatti ja permetriini) sekä lisäksi omaa ympäristönlaatunormia kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden ja hajoamistuotteiden pitoisuuden summalle. Lääkeaineiden osalta esitetään ympäristönlaatunormia makrolidiantibioteille (atritsomysiini, klaritromysiini, ja erytromysiini), estrogeenihormoneille (17 alfa-etinyyliestradioli (EE2), 17 beta-estradioili (E2) ja estroni (E1)), karbamatsepiinille, diklofenaakille ja ibuprofeenille. Teollisuuskemikaalien osalta uusia ympäristönlaatunormeja esitetään 24 erikseen luetellun PFAS –yhdisteen summalle sekä bisfenoli A:lle. Lisäksi ympäristönlaatunormia esitetään hopealle.  

Uusille luonnoksessa oleville prioriteettiaineille esitetään pääsääntöisesti ympäristönlaatunormeja vesipitoisuudelle. Ainoastaan bisfenoli A:lle ja PFAS –yhdisteiden summalle esitetään ympäristönlaatunormia vesipitoisuuden lisäksi myös eliöstölle. 

Ympäristönlaatunormidirektiiviin lisättäisiin uusi liite II, jonka A osassa sisältäisi luettelon vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden luokista, joille jäsenvaltioiden on harkittava ympäristönlaatunormien asettamista, jos niistä aiheutuu riskiä vesien tilalle. Osa B sisältäisi menettelyn vesistöaluekohtaisten pilaavia aineita koskevien ympäristönlaatunormien johtamisesta. Liitteen osa C sisältäisi vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita koskevien ympäristönlaatunormien luettelon. Komissio voi ehdotuksen mukaan vahvistaa delegoidulla säädöksellä yhdenmukaistetut ympäristönlaatunormit tietyille vesistöaluekohtaiselle pilaaville aineille, kun se olisi tarpeellista riittävän ja yhdenmukaisen ympäristönsuojelun varmistamiseksi, ja myös sellaisten pilaavien aineiden osalta, jotka eivät ole tai eivät vielä ole EU:n laajuinen huolenaihe. Nämä ympäristönlaatunormit sisällytettyisiin liitteen II osaan C. Nyt prioriteettiainelistalta poistettavaksi ehdotetut neljä prioriteettiainetta lisättäisiin jo kyseisen II liitteen osaan C. Nämä aineet poistettaisiin liitteen I listalta, koska niitä ei pidetä enää EU:n laajuisena riskinä.  

Siirretyn toimivallan käyttäminen 

Komissiolle ehdotetaan siirrettäväksi määräämättömäksi ajaksi toimivaltaa antaa delegoituja säädöksiä direktiivin liitteen I tarkistamiseksi uusien prioriteettiaineiden ja niihin liittyvien ympäristönlaatunormien osalta kuuden vuoden välein EU:n kemikaaliviraston avustuksella. Lisäksi esitetään komissiolle toimivallan siirtoa delegoitujen säädösten antamiseen uuden liitteen II osassa B olevan vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden luettelon säännölliseksi tarkastamiseksi, jolla korvattaisiin vesipolitiikan puitedirektiivin 1.2.6 kohta ja liite VIII. Komissiolle siirrettäisiin toimivaltaa delegoitujen säädösten antamiseen myös EU:n laajuisten ympäristönlaatunormien asettamiseksi vesistöaluekohtaisille pilaaville aineidelle ja niiden lisäämiseksi liitteen II osaan C. Ehdotuksella selvennettäisiin myös EU:n kemikaaliviraston keskeistä roolia ympäristönlaatunormien laatimisessa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa sekä sen velvollisuutta saattaa näiden liitteiden muutoksiin liittyvät tieteelliset raportit julkisesti saataville. 

5.1  Komission vaikutustenarviointi

Direktiivien muutoksista aiheutuvien kustannusten ja erityisesti sen hyötyjen määrittäminen on vaikeaa, koska se liittyy ja tukeutuu muuhun lainsäädäntöön ja tiettyihin EU:n laajuisiin toimenpiteisiin. Lisäksi kustannukset riippuvat jäsenvaltioiden toimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan asetetut vaatimukset. Pintavesien osalta odotetaan merkittäviä välittömiä kustannuksia esimerkiksi ibuprofeenin, glyfosaatin, PFAS-yhdisteiden ja bisfenoli-A:n lisäämisestä prioriteettiaineiden luetteloon sekä polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), elohopean ja nikkelin ympäristönlaatunormien muuttamisesta. Tämä aiheuttaa todennäköisesti tuotekehityskustannuksia teollisuudelle ja mahdollisia kustannuksia korvaavien aineiden käyttöön otosta.  

Pohjaveden osalta suurimmat kustannukset aiheutuvat todennäköisesti PFAS-yhdisteiden ympäristönlaatunormien lisäämisestä. Kustannuksia voi lisäksi aiheutua torjunta-aineiden tai teollisuuskemikaalien käytön rajoittamisesta. Hallinnollisia kustannuksia aiheutuisi myös sähköisen tietojen toimittamisen vuoksi aiheutuvista tietojärjestelmien uudistamisesta. Joskaan kustannuksia ei voida kohdistaa yksinomaan tähän aloitteeseen, mikä johtuu tämän direktiivin aiheuttamien muutosten ja monien muiden samoja haitta-aineita koskevien EU:n politiikkojen kanssa.  

Komissio on vaikutusten arvioinnissa tarkastellut kolmea vaihtoehtoryhmää eli pintavesiin liittyviä vaihtoehtoja, pohjavesiin liittyviä vaihtoehtoja ja monialaisia vaihtoehtoja. Pintavesien osalta arvioitiin useiden aineiden lisäämisen vaikutuksia (lääkkeet, torjunta-aineet, teollisuuskemikaalit ja metallit) prioriteettiaineiden luetteloon ja asettamalla niille EU:n laajuiset ympäristönlaatunormit. Arvioinnissa tarkasteltiin useiden olemassa olevien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormien muuttamisen vaikutuksia perustuen uuteen tieteelliseen näyttöön. Eräiden muiden olemassa olevien prioriteettiaineiden luettelosta poistamisen vaikutuksia arvioitiin. Pohjavesien osalta vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin tiettyjen aineiden tai aineryhmien luetteloon lisäämisen vaikutuksia. Näitä aineita ovat PFAS-yhdisteet, torjunta-aineiden ei-merkitykselliset metaboliitit (nrMs) ja lääkeaineet. Näissä keskeinen kysymys oli myös tulisiko aineet lisätä pohjavesidirektiivin liitteeseen I ja ehdottaa annettavaksi EU-tasoiset laatustandardit vai vaihtoehtoisesti lisätä aineet direktiivin liitteeseen II, jolloin kunkin jäsenvaltion tulisi harkita aineen aiheuttamaa riski ja tarvittaessa asettaa kansallisesti raja-arvo. Lopuksi vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin useita vaihtoehtoja digitalisoinnin, hallinnon keventämisen ja riskienhallinnan parantamiseksi. 

Komissio ei ole vaikutusten arvioinnissa ottanut huomioon niitä kustannuksia, joita jäsenvaltioille aiheutuu näiden yksittäisten haitallisten aineiden pitoisuuksien vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä ja sääntelyn toimeenpanosta. Lisäksi myös monilla muilla säädöksillä on vaikutuksia näiden aineiden haittojen vähentämiseen.  

5.2  Lainsäädännölliset vaikutukset

Komission ehdotus tulisi toimeenpanna kansallisesti ensisijaisesti vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) ja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) muutoksilla. Lisäksi on tarpeen muuttaa ainakin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia (1299/2004). 

Alustavan arvion mukaan vesipuitedirektiiviin ehdotettu muutos vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden siirtämisestä ekologisen tilan arvioinnista kemiallisen tilan arviointiin edellyttäisi muutoksia vähintään vesienhoidon järjestämistä annetun asetuksen liitteeseen 1, jossa säädetään pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävistä määritelmistä. Lisäksi voi olla tarpeen muuttaa myös kyseisen asetuksen 12 §:ssä ja 13 §:ssä säädettyjen pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelua koskevia säännöksiä sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain vesien tilan luokittelua koskevaa 8 §:ää. Pohjavesidirektiiviin ehdotetut muutokset edellyttäisivät muutoksia ainakin vesienhoidon järjestämistä annetun asetuksen liitteen 7 pohjavettä pilaavien aineiden ja niiden ympäristölaatunormeista annetun luetteloon. 

Ympäristönlaatunormidirektiiviin ehdotetut muutokset edellyttäisivät muutoksia erityisesti vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 1 esitettyihin aineluetteloihin. Lisäksi ehdotus edellyttäisi muutoksia kyseisen asetuksen tarkkailutiheyttä koskevaan 9 §:ään.  

5.3  Taloudelliset vaikutukset

Valtiontaloudelliset vaikutukset 

Vesipuitedirektiiviin esitetyt muutokset raportoida vesien seurantatulokset sekä pintavesien ekologinen ja kemiallinen sekä pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila vuosittain aikaisemman kuuden vuoden syklin sijasta aiheuttaisi huomattavan lisätyömäärän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi esitetty tietojen siirto rajapintojen kautta tulisi teknisesti mahdollistaa, joka vaatii tietojärjestelmien kehittämistä.  

Komissio on arvioinut, että ehdotuksen mukaisesta vuosittaisesta raportoinnista aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelisivat jäsenvaltioittain noin 30 000 – 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi uusien haitallisten aineiden vuoksi lisääntyneet seurantavelvoitteet tulisivat lisäämään seurantakustannuksia EU-tasolla vuosittain noin 15 miljoonaa euroa eli noin 330 000 – 550 000 euroa vuosittain kussakin jäsenvaltiossa. Tässä vaiheessa ei voidaan vielä esittää tarkempaa arviota, mutta sekä pintavesien että pohjavesien seurannan kustannukset nousevat huomattavasti ja se olisi merkittävä haitta-aineiden seurannan nykyisiin kustannuksiin nähden.  

Ehdotuksen mukainen velvoite asettaa kerätyt seurantatiedot ja tiedot vesien tilasta yleisön ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) saataville vähintään kerran vuodessa sähköisesti koneellisesti luettavassa muodossa aiheuttaisi myös muutostarpeita olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Tällaisten rajapintojen luominen aiheuttaisi alustavien arvioiden mukaan noin 500 000 euron kustannukset ja lisäksi tietohuollosta sekä rajapinnan ylläpidosta arvioidaan aiheutuvan noin 100 000 euron vuosittaiset kustannukset.  

Komissio esittää muutosehdotuksessaan poistettavaksi toimenpiteiden toteutumisen väliraportoinnin. Tähän raportointiin käytettävän resurssin vapautuminen ei kata ehdotuksen mukaista uuden velvoitetta vesien tilan ja seurantatiedon raportointiin tarvittavaa resurssia. 

Uusien prioriteettiaineiden osalta vesien seurannankustannukset tulisivat nousemaan. Sekä pintavesille että nyt myös pohjavesille esitetyt lääkeaineanalyysit ovat nykyisin kalliita. Yksittäisen näytteen hinta vaihtelee siihen sisällytettävien aineiden määrän mukaan noin 750 – 1200 euroa.  

Pohjavesien osalta esitetty uusi tarkkailulistamenettely merkitsisi direktiiviehdotuksen mukaan tarkkailulistaseurantaan otettavaksi ainoastaan yksi seurantapaikka. Tämä ei merkitsisi suurta lisäystä pohjavesien seurannan kustannuksiin.  

Vaikutukset kuntatalouteen 

Ehdotuksella ei ole suoranaisia vaikutuksia kuntatalouteen. Suomessa vesipuitedirektiivin mukaista pinta- ja pohjavesien seurantaa toteutetaan lupavelvollisten toiminnanharjoittajien toimesta. Tästä syystä ehdotukseen sisältyvien uusien vesiympäristölle ja pohjavesille haitallisten aineiden seuranta tulee hyvin todennäköisesti lisäämään toiminnanharjoittajien, kuten jätevedenpuhdistamoiden ja vesilaitosten seurannan kustannuksia. Lisäksi näiden aineiden niiden päästöjen vähentämistoimien kustannukset saattavat välillisesti kohdistua myös kuntien talouteen.  

Vaikutukset EU:n talousarvioon ja virastojen toimintaan 

Pilaantumiseen ja rajat ylittäviin vaikutuksiin puuttuminen edellyttää EU-tason toimia luomalla yhtenäiset standardit ja yhtenäiset tiedonkeruu- ja jakamisjärjestelmät jäsenvaltioiden välille. On myös tärkeää lisätä kemikaalitiedon läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa kemikaaleja koskevan tiedon käyttö komissiossa ja sen virastoissa, erityisesti Euroopan ympäristövirastossa (EEA) ja EU:n kemikaalivirastossa (ECHA).  

Näiden direktiivien haitta-aineisiin liittyen tieteellistä tukea annetaan tällä hetkellä varsin epäsystemaattisella tavalla, mutta se perustuu useisiin hallinnollisiin järjestelyihin Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa, joita tarkastellaan säännöllisesti. Komission terveyspääosaston DG SANTE:n hallinnoima Terveyttä, ympäristöä ja uusia riskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHEER, Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) on antanut lukuisia tieteellisiä lausuntoja haitta-aineista. Tämä ei mahdollista riittävän koordinoituja, systemaattisia, johdonmukaisia ja oikea-aikaisia ehdotuksia. Ehdotuksen mukaan näitä vastuita siirrettäisiin EU:n kemikaalivirastolle (ECHA), mutta sillä ei tällä hetkellä ole oikeudellista mandaattia vesipuitedirektiiviin liittyvän tehtävän hoitamiseen.  

Komission ehdotuksen tavoitteena on rationalisoida ja parantaa tieteellistä prosessia korvaamalla nämä ei-systemaattiset haitta-aineisiin liittyvät avustavat toimet yhdellä ”pysäkillä” kaikelle tieteelliselle tuelle eli ECHA:lle. Kestävän kemikaalistrategian ja Yksi aine - arvioinnin mukaan ECHA:n vastuulla on myös kaiken muun kemikaalilainsäädännön kaikki tieteelliset näkökohdat.  

Ehdotuksen mukaisesi EEA kokoaisi, käsittelisi ja saattaisi tiedot päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. ECHA tarjoaisi tieteellistä tukea, koska läpileikkaavat kemikaalialan tieteelliset tiedot on keskitetty. EEA:n saatavilla olisi ehdotuksen mukaan virtaviivaisempaa seuranta- ja tilatietoa. Molemmat virastot olisivat keskeisessä asemassa vesilainsäädännön jatkotäytäntöönpanossa. Ajantasainen tieteellinen tieto mahdollistaisi nopeamman lainsäädännön sopeuttamisen uusien haitta-aineiden osalta sekä kustannustehokkaimpien pilaantumisen torjuntatoimien paremman tunnistamisen ja priorisoinnin. 

Kokonaisuudessaan saasteettomuuspaketin eli ilmanlaatudirektiivin, yhdyskuntajätevesidirektiivin ja tämän vesien haitallisien aineiden luettelojen päivittämiseen liittyvän muutosdirektiivin arvioidaan lisäävän EEA:n, ECHA:n ja komission hallinnollista työmäärää noin 11 henkilötyövuoden verran eli vuosittain henkilöstökulut lisääntyisivät noin 5,319 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaisten ECHA:n uusien tehtävien osalta tarvittava rahoitusosuus kompensoidaan täysimääräisesti LIFE-budjettia alentamalla.  

5.4  Hallinnolliset vaikutukset

Muutoksilla olisi vaikutusta kansalliseen vesienhoidon suunnitteluun muun muassa pintavesien kemiallisen tilan arviointiin. Vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet eli ns. kansallisessa menettelyssä määritetyt pilaavat aineet siirrettäisiin pintavesien ekologisen luokituksesta kemiallisen luokituksen osaksi.  

Pohjavesien osalta uudet EU-tasolla asetetut laatunormit tulevat jatkossa ottaa huomioon pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arvioinnissa. Lisäksi tulee selvittää lääkeaine primidonin mahdollinen esiintyminen ja sen aiheuttama riski pohjaveden laadulle ja tarvittaessa asettaa sille kansallisesti ympäristönlaatunormi.  

Vesipuitedirektiivin ja ympäristönlaatunormidirektiivin mukaisen sähköisen tietojentoimitusmenettelyn luominen vähentäisi jäsenvaltioiden raportointitaakkaa samoin kuin vesipuitedirektiivin toimenpideohjelmaa koskevan väliraportoinnin poistaminen. Muita raportointivelvoitteita yksinkertaistettaisiin ja näin varmistettaisiin parempi yhdenmukaisuus muiden raportointien kanssa. 

Ehdotuksen mukainen vuosittainen vesien seurantatietojen ja vesimuodostumakohtaisen tilatiedon toimittaminen sähköisesti Euroopan ympäristövirastolle aiheuttaisi kansallisesti lisää hallinnosta työtä sekä tilan arvioinnin laativissa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa sekä raportoinnista vastaavassa Suomen ympäristökeskuksessa.  

5.5  Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Ehdotuksen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti Euroopan pinta- ja pohjavesistöjen veden laatuun sekä tuoden ympäristöhyötyjä sekä välillisesti myös sosiaalisia- ja taloudellisia hyötyjä. Ottaen huomioon EU:n vesipolitiikan yleistavoitteen, tämän ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä EU:n kansalaisten ja luontoekosysteemien suojelua biodiversiteettistrategian ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvän nollapäästötavoitteen mukaisesti. Juomaveden tuotantokustannuksia voidaan alentaa puhtaamman raakaveden saatavuuden kautta sekä vähäisemmän käsittelytarpeen vuoksi. 

Tämän direktiivin sisältämät muutokset ovat linjassa muun EU:n vesilainsäädännön kanssa. Tämän ehdotuksen kanssa samaan aikaan annetun yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevassa direktiivissä mikroepäpuhtaudet ovat keskeinen haaste. Ne tulisi poistaa jätevedenpuhdistamoissa, mikä nostaa käsittelykustannuksia, eikä poistaminen ole aina mahdollista.