1  Tausta

Komissio toimitti 11. päivänä joulukuuta 2025 neuvostolle ehdotuksensa kahdeksi neuvoston päätökseksi, joilla toimeenpantaisiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) voimassaolon lakkaamisen seurauksena aikanaan perustetun hiili- ja terästutkimusrahaston (Research Fund for Coal and Steel, RFCS, jäljempänä ’rahasto’) uudistus ja perustettaisiin rahaston tutkimusohjelma vuosille 2027–2030:  

Ehdotus neuvoston päätökseksi hiili‑ ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelman hyväksymisestä, ohjelman monivuotisista teknisistä suuntaviivoista, hiili‑ ja terästutkimusrahaston varojen hoitoa koskevista monivuotisista taloudellisista suuntaviivoista sekä päätösten 2003/77/EY ja 2008/376/EY kumoamisesta (COM(2025) 760 final) , jäljempänä ’tutkimusohjelmaa koskeva ehdotus’ 

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili‑ ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan N:o 37 täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä (COM(2025) 759 final) , jäljempänä ’toimeenpanoa koskeva ehdotus’ 

Ehdotusten yhteydessä on julkaistu myös rahaston ennakkoarviointi (SWD(2025) 409). 

Tutkimusohjelmaa koskeva ehdotus yhdistää kaksi kumottavaa päätöstä eli monivuotiset tekniset suuntaviivat ja varojen hoitoon liittyvät suuntaviivat. Tämä ehdotuksen yksinkertaistaminen noudattaa komission paremman sääntelyn ohjeistusta. 

Kypros tavoittelee neuvoston yleisnäkemystä 27.2.2026 kilpailukykyneuvostossa.  

Komissio perustelee esityspaketin palvelevan tammikuussa 2025 julkaistun Euroopan kilpailukykykompassin ja helmikuussa 2025 julkaistun puhtaan teollisuuden aloitteen (Clean Industry Deal) tavoitteita. Lisäksi Euroopan teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmassa maaliskuulta 2025 todetaan toimenpiteeksi hiili- ja teräsalan tutkimusrahaston kokonaisvaltainen uudistus terästutkimukseen, mukaan lukien puolustussovellukset, tehtävien investointien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi.  

Ehdotuksista on valmisteluvaiheessa järjestetty julkinen kuuleminen kesällä 2025. Niistä on käyty keskusteluja Hiili- ja teräskomitean (COSCO) ja Hiili- ja teräsalan neuvoa-antavan ryhmän (CAG/SAG) kokouksissa. 

2  Ehdotusten tavoite

Komission mukaan ehdotusten tavoitteena on mahdollistaa noin 800 miljoonan euron investoinnit hiili- ja teräsalan tutkimukseen ja innovaatioihin aiempaa nopeammin.  

Komissio perustelee esitystään rahaston reformiksi sillä, että teollinen murros ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen haastavassa geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa edellyttävät nopeampaa ja joustavampaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (tki)‑rahoitusta kuin nykyinen rahasto mahdollistaa. Uudistuksen myötä rahasto pystyisi komission mukaan entistä paremmin alentamaan yritysten kynnystä investoida uusiin teknologioihin. Samalla rahoitussääntöjen yhdenmukaistaminen muiden EU-ohjelmien kanssa, erityisesti suhteessa EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan (Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan), yksinkertaistaisi rahoitusympäristöä ja helpottaisi hakijoiden taakkaa. 

Hiili- ja terästutkimusrahaston uudistaminen on tarpeen, koska neuvoston päätöksessä 2021/1208, jossa sallitaan varojen osan käyttö aihekohtaisiin ehdotuspyyntöihin, annettujen säännösten voimassaolo päättyy vuoden 2027 lopussa. 

Tutkimusohjelman tavoitteet määritellään sitä koskevan päätösehdotuksen artiklassa 3, jonka mukaan se: 

tukee hiili- ja terässektorien vähähiilistymistä ja puhdasta siirtymää tukemalla yhteistyötutkimusta, myös kaksikäyttö- ja puolustussovelluksissa 

vahvistaa Euroopan kilpailukykyä terästuotannossa, tukee unionin ilmastotavoitteita sekä turvaa teknologista ja teollista johtoasemaa sekä strategista autonomiaa 

tukee oikeudenmukaista, puhdasta ja kilpailukykyistä siirtymää vastaamalla suljettavien hiilikaivosalueiden ympäristöllisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin 

tukee tutkimustulosten hyödyntämistä sekä kaupallistamis- ja skaalaamispotentiaalia 

3  Ehdotusten pääasiallinen sisältö

Komissio ehdottaa, että pöytäkirjan n:o 37 täytäntöönpanoa koskevalla neuvoston päätöksellä uudistettaisiin hiili- ja terästutkimusrahastoa (Research Fund for Coal and Steel, RFCS) koskevaa nykyistä lainsäädäntöä, jotta rahaston investointeja voidaan nopeuttaa, yksinkertaistaa ja vahvistaa. Uudistus auttaisi kohdentamaan rahaston jäljellä olevat varat mahdollisimman vaikuttavasti teräs- ja hiilisektorin tutkimus‑ ja innovaatiotoimintaan, erityisesti vähähiilistymistä ja puhdasta siirtymää tukeville hankkeille.  

Rahoitettava toiminta olisi teollisuusvetoista yhteistyötutkimusta sekä pilotti- ja demonstraatiohankkeita. Tutkimuksen tavoitteet eritellään tarkemmin hiilen osalta tutkimusohjelmaa koskevan ehdotuksen artiklassa 4 ja teräksen osalta artiklassa 5. 

Hiili- ja terästutkimusrahastolla on omat oikeusperustansa monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä vuonna 2002 jäsenvaltiot perustivat EU:n perussopimuksiin liitetyllä pöytäkirjalla N:o 37 uuden hiili- ja terästutkimusrahaston, joka jatkaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön teräsalan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelmia. Sen toimintaa on rahoitettu selvitystilassa olevan EHTY:n varoista kertyvän tuoton avulla EU:n perussopimusten liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 37 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jotta tutkimusrahoituksen määrä vaihtelisi rahoitusmarkkinoiden liikkeiden vuoksi mahdollisimman vähän, ohjelman rahoitusta on tasattu erityisellä tasausjärjestelmällä. Vuoden 2026 lopussa rahaston jäljellä olevien varojen määräksi arvioidaan noin 800 miljoonaa euroa. 

Viime vuosien alhaisen korkotason vuoksi tuotot eivät ole riittäneet kattamaan vuosittaista 111 milj. euron rahoitusta tutkimusohjelman hauille, ja vuosien 2024 ja 2025 haut on rahoitettu omistusten myynnillä. Komissio ennakoi, että tulevinakaan vuosina pelkät tuotot eivät riitä mahdollistamaan mielekästä työohjelmaa. Tästä syystä ja Euroopan terässektorin kilpailukykyyn liittyvien tarpeiden vuoksi komissio ehdottaa rahaston jäljellä olevien varojen käyttöä kohdentaa tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen vuoteen 2030 mennessä.  

Komission ehdotusten mukaan 2027–2029 aikana rahoitusta jaettaisiin 200 milj. arvosta vuosittain ja vuonna 2030 jäljellä olevat varat. Hiili- ja terässektoreiden välinen rahoitusjako säilyisi samana kuin aiemmilla kausilla: hiilisektorille 27,8 prosenttia ja terässektorille 78,2 prosenttia kokonaisvaroista. Mikäli kaikkia määrärahoja ei saataisi sidottua suunnitellussa aikataulussa, käyttämättä jääneet varat säilyisivät hiili- ja terästutkimusrahaston hallinnassa. Komissio toteaa jatkuvuutta voitavan varmistaa myös huomioimalla hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelmassa määritellyt painopisteet muissa EU:n rahoitusohjelmissa vuoden 2030 jälkeen. 

Keskeiset konkreettiset muutokset olisivat ensinnäkin edellä kuvattu vuotuisen rahoituskaton nosto 111 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon vuodessa. Toiseksi EU:n rahoitusosuuksien katot korotettaisiin vastaaviksi kuin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, jolloin teollisuuden hakijoille rahoitusosuus olisi enimmillään 70 % (nykyisellään 50 %) ja pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille enimmillään 100 % (nykyisellään 70 %). Tätä perustellaan yhdenmukaistamisen lisäksi sillä, että suuret hankkeet eivät ole nykyisillä rahoitusehdoilla houkutelleet riittävästi osallistujia. Rahasto säilyisi edelleen teollisuusvetoisena, ja teollisuuden rooli sekä osallistumisen ehdot määritellään selkeästi työohjelmissa ja hakukierroksissa. Lisäksi otettaisiin käyttöön yhteinen vakuutusmekanismi (Mutual Insurance Mechanism), jonka tarkoituksena on pienentää hanketoimijoiden riskejä tilanteissa, joissa yksi kumppani ei kykene täyttämään velvoitteitaan. 

Kolmanneksi uudistus palvelee yksinkertaistamistavoitetta. Kaksivuotiset työohjelmat toteutettaisiin aiempaa vähemmän yksityiskohtaisina, eikä eri toimenpidetyypeille asetettaisi ennalta määrättyjä budjettikiintiöitä. Ennustettavuutta lisättäisiin kaksivuotisilla työohjelmilla siten, että kumpanakin vuonna on kaksi hakemusten määräaikaa. Lisäksi täsmennettäisiin kaksikäyttöhankkeiden edellytyksiä (tutkimusohjelman 9 artiklassa). 

Tutkimusohjelmaa koskevassa päätösehdotuksessa ehdotetaan täytäntöönpanovaltaa siirrettäväksi komissiolle (27 artikla). Komissio hyväksyy tutkimushankkeiden rahoituksen täytäntöönpanopäätöksellä, kun tutkimusohjelman arvioitu unionin rahoitusosuus on vähintään 5 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komiteamenettelyn mukaisesti komissiota avustaa hiili- ja teräskomitea (Coal and Steel Committee, COSCO). Toimeenpanoa koskevassa ehdotuksessa ehdotetaan valtaa hyväksyä tarvittaessa delegoituja säädöksiä (4 artikla) vuonna 2030 myönnettävän rahoituksen jaon muuttamiseksi. Perusteena on varojen käytön varmistaminen tilanteissa, joissa hiili- tai teräsalan vastaanottokyky on riittämätön tutkimusohjelmalle suunnitellussa aikataulussa. Ehdotetut toimivallan siirrot ovat valtioneuvoston arvion mukaan asianmukaisia ja riittävän tarkkarajaisesti määriteltyjä. 

Käsittelyn aikana keskusteluun on nostettu rahoituskauden pidentäminen. Tietyt jäsenmaat ja sidosryhmät ovat tuoneet esiin, että Euroopan terässektorin rakennemuutos ja vähähiilistymiseen liittyvät tutkimus ja innovaatiotarpeet ulottuvat selvästi vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, ja alan pitkät investointi ja innovaatiosyklit edellyttäisivät pidempää ennakoitavuutta ja rahoituksellista jatkuvuutta. Rahaston varojen nopea loppuun käyttö vuoteen 2030 mennessä voisi näistä syistä kaventaa aidosti uusien ja pitkän aikavälin kannalta merkittävien tutkimusratkaisujen syntyä sekä suosia jo valmiiksi pitkälle valmisteltuja hankkeita.  

4  Ehdotusten oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

Tutkimusohjelman hyväksymistä koskevan ehdotuksen oikeusperustana on EHTYn perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn, EU:n perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 37 2 artiklan 2 kappale, jonka mukaan neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan toimenpiteet, joilla vahvistetaan hiili- ja terästutkimusrahaston varojen hoitoa koskevat monivuotiset taloudelliset suuntaviivat ja kyseisen rahaston tutkimusohjelman tekniset suuntaviivat.  

Toimeenpanoa koskevan ehdotuksen oikeusperustana on pöytäkirjan N:o 37 2 artiklan 1 kappale, jonka mukaan neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan kyseisen pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämät säännökset, mukaan lukien keskeiset periaatteet. 

Esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää tarpeellisina ja oikeasuhtaisina tutkimusohjelman uudistuksen toteuttamiseksi, ja ne voidaan tehdä vain EU-tason säädösmuutoksin.  

Valtioneuvosto pitää näin ollen kummankin ehdotuksen ehdotettua oikeusperustaa asianmukaisena ja katsoo, että ehdotus ei ole ristiriidassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa. 

5  Ehdotusten vaikutukset

Hiili- ja terästutkimusohjelmasta rahoitettavat hankkeet valitaan kaikille eurooppalaisille toimijoille avoimien hakujen kautta. Osallistumissäännöt ovat samankaltaiset kuin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, vaikkakin hiili- ja teräsohjelmalla on poikkeava oikeuspohja.  

Komission mukaan ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU-budjettiin. Hankerahoitus tulee kokonaisuudessaan RFCS-rahastosta. EU-budjetista katettavia hallintokuluja voidaan hoitaa uudelleenkohdennuksin otsakkeen sisällä. 

Suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat hyödyntäneet tutkimusohjelmaa ja menestyneet hauissa hyvin. Vuosien 2021–2025 hakujen päättyneistä hankkeista 15 on ollut suomalaisosallistujia, ja näistä enemmistö on ollut erikokoisia yrityksiä, ja myös korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia on kattavasti edustettuna. Suomalaiset ovat osallistuneet erityisesti teräsalan tutkimushankkeisiin. Ohjelman rahoituksen voidaan todeta edistävän hiili- ja terässektoreihin liittyvää tutkimusta sekä vankistaa tieto- ja osaamispohjaa suomalaisen teollisuuden, etenkin terästeollisuuden, siirtymiselle vähähiilisyyden suuntaan.  

Ohjelman uudistus pohjaa ennakkoarviointiin, jonka mukaan tutkimusohjelma on tuottanut vuosien varrella merkittäviä edistysaskeleita sekä hiili että terässektorilla. Teräsalan yrityksille ja tutkimushankkeisiin osallistuneille yliopistoille RFCShankkeiden hyödyt ovat ulottuneet kustannussäästöistä mm. energian ja raakaaineiden käytössä tuottavuuden ja kestävyyden paranemiseen sekä uuden markkinaosuuden saavuttamiseen innovatiivisten terästuotteiden kehittämisen kautta. Hiilisektorilla RFCS:n rahoittamat hankkeet ovat puolestaan edistäneet kaivostyön terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentänyt kaivostoiminnan jälkeisten toimien ympäristövaikutuksia. 

RFCS-tutkimusohjelma on kokonaisuutena merkittävä teollinen tutkimusohjelma, joka poikkeaa tavanomaisista kansallisista tutkimusohjelmista. Se on räätälöity tukemaan rajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollistaa tiiviin teollisuuden ja tutkimusmaailman yhteistyön teollisuuslähtöisen tutkimuksen edistämiseksi. Lisäksi ohjelmalla on huomattava sosiaalinen ulottuvuus, erityisesti hiilialueilla, esimerkiksi työntekijöiden uudelleenkoulutuksen ja -sijoittumisen tukemisen kautta. 

Arvioinnin keskeinen johtopäätös on, että hiili ja terästutkimusrahaston houkuttelevuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan kohdennettu uudistus, joka nopeuttaa tutkimus ja innovaatiorahoitusta ja tukee koko arvoketjua eri teknologian kypsyystasoilla (TRLtasoilla). Ohjelman vahvuutena pidetään laajaalaista TRLkattavuutta ja vuotuisia hakukierroksia, jotka tulisi säilyttää. Yhteisrahoitusosuuksien korottamisen arvioidaan olevan keskeinen keino houkutella erityisesti suuria, korkean valmiusasteen innovaatiohankkeita, joilla on keskeinen rooli sekä terässektorin vähähiilistymisessä että hiilestä irtautumisessa. 

Arviointi suosittelee jäljellä olevien varojen käyttöönottoa joustavasti kahden sellaisen kaksivuotisen työohjelman kautta, joissa olisi ennakoitavat, kahdesti vuodessa toistuvat hakumääräajat ja mahdollisuus rahoittaa sekä vuosittaisia hakuja että suuremman mittaluokan niin kutsuttuja Big Ticket hankkeita. Rahaston vaikuttavuutta tulisi edelleen vahvistaa kaksikäyttöhankkeiden huomioimisella, joustavammalla hiilen ja teräksen välisellä varojen kohdentamisella työohjelmatasolla sekä sidosryhmien aktiivisella osallistamisella. Komission, toimeenpanoviraston, jäsenvaltioiden ja alueellisten toimijoiden tiiviimpi yhteistyö nähdään keskeisenä edellytyksenä sille, että RFCSuudistus tukee tehokkaasti siirtymää myös muihin EUrahoitusvälineisiin ja vastaa teollisuuden pitkän aikavälin tutkimus ja innovaatiotarpeisiin. 

Ehdotuksilla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön.  

6  Ehdotusten suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Valtioneuvoston arvion mukaan ehdotukset eivät ole ristiriidassa Suomen perustuslain tai Suomea velvoittavien perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. 

7  Ahvenanmaan toimivalta

Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Ahvenanmaan maakunta vastaa Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanosta siltä osin kuin asia kuuluu sen toimivaltaan. Lainsäädäntövallan jaosta valtakunnan ja maakunnan kesken säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991). Maakunnan lainsäädäntövallasta säädetään lain 18 §:ssä ja valtakunnan lainsäädäntövallasta 27 ja 29 §:ssä. 

Ahvenanmaan maakunnalla ei ole lainsäädäntövaltaa RFCS-rahastoon liittyen.   

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä

Ehdotusten tarkastelu on aloitettu neuvoston tutkimustyöryhmässä 8.1.2026. Siitä on järjestetty keskustelu lisäksi finanssineuvosten työryhmässä 27.1.2026. Puheenjohtaja tavoittelee neuvoston yleisnäkemystä 27.2. kilpailukykyneuvostossa.  

Euroopan parlamentissa vastuuvaliokunta on ITRE (Teollisuus, liikenne, tutkimus ja energia). Parlamentin raportoija ei vielä ole tiedossa.  

9  Ehdotusten kansallinen käsittely

Muistioluonnos päätösehdotuksista on ollut EU20 tutkimus- ja innovaatiojaoston kirjallisessa menettelyssä 29.-30.1.2026.  

10  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää hyvänä, että Euroopan unioni panostaa eurooppalaisen hiili- ja terästeollisuuden uudistumisen tukemiseen kohti vähähiilisyyttä ja Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen sektorilla. Näin ollen valtioneuvosto kannattaa tutkimusohjelman jatkoa ja uudistusta. 

Valtioneuvosto kannattaa rahoitussääntöjen yhdenmukaistamista muiden EU-ohjelmien, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, kanssa ja yleisemmin rahaston yksinkertaistamista rahoituksen saajien kannalta.  

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota toimialan pitkiin investointi- ja innovaatiosykleihin. Nämä huomioiden valtioneuvosto katsoo, että ohjelmakauden pidentäminen vuoteen 2034 ja käytettävissä olevan rahan jaksottaminen tälle ajalle voisi mahdollistaa realistisemman hankesuunnittelun ja parantaa rahoituksen vaikuttavuutta. 

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti kaksikäyttö- ja puolustussovellusten tukemiseen rahastosta.