1  Tausta

Euroopan komissio antoi 16.7.2025 seuraavat ehdotukset: 

1) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamistuen vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034, COM(2025) 540 final (jatkossa AMI-ehdotus); 

2) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengen-aluetta, Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa koskevan unionin tuen vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034, COM(2025) 541 final (jatkossa BMV-ehdotus); 

3) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäistä turvallisuutta koskevan unionin tuen vahvistamisesta vuosiksi 2028-2034, COM(2025) 542 final (jatkossa IS-ehdotus). 

Asetusehdotukset ovat osa komission 16.7.2025 antamaa EU:n monivuotista rahoituskehysehdotusta (MFF) vuosille 2028–2034. Komissio esittää muutoksia rahoituskehyksen rakenteeseen nykykauteen verrattuna. Nykyisellä ohjelmakaudella 2021–2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF, (EU) 2021/1147), rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI, (EU) 2021/1148) ja sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF, (EU) 2021/1149) ovat erillisiä rahastoja, mutta tulevalla ohjelmakaudella ne esitetään sisällytettäväksi osaksi niin kutsuttua kumppanuusrahastoa. Euroopan komissio antoi 16.7.2025 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, maatalouden ja maaseudun, kalatalouden ja merielinkeinojen, vaurauden ja turvallisuuden rahaston perustamisesta vuosiksi 2028–2034 sekä asetuksen (EU) 2023/955 ja asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 muuttamisesta, COM(2025) 565 final/2 (jatkossa kumppanuusrahasto). Kumppanuusrahastolle laadittaisiin yhteinen kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Sisäasioita koskevat asetusehdotukset täydentävät kumppanuusrahastoa koskevaa asetusehdotusta. Sisäasioita koskevissa asetusehdotuksissa säädetään rahoituksen tavoitteista ja rahoituksesta. Kumppanuusrahastoa koskevassa asetusehdotuksessa säädetään seikoista, jotka koskevat etenkin rahaston organisointia, kumppanuussuunnitelmaa ja varainhoitosääntöjä. Sisäasioiden asetusehdotuksia koskee myös komission 16.7.2025 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi talousarvion menojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevan kehyksen sekä unionin ohjelmia ja toimintaa koskevien muiden horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta, COM(2025) 545 final. Tätä ja kumppanuusrahastoa koskevaa asetusehdotusta käsitellään erillisessä valtioneuvoston selvityksessä. 

Komission rahoituskehysehdotuksessa vuosille 2028–2034 muuttoliikkeeseen ja rajavalvontaan ehdotetaan yhteensä 53 miljardin euron rahoitusta, (vuoden 2025 kiintein hinnoin), josta 31 miljardia euroa kumppanuussuunnitelmiin ja 22 miljardia euroa komission harkinnan mukaan käytettävään, ennakoimattomiin menoihin varattuun ns. EU-välineeseen ( EU Facility ). Ehdotettu rahoitus olisi arviolta lähes kolminkertainen rahoituskehyskauden 2021–2027 määrärahoihin (20 miljardia) verrattuna ja noin 1,85 % ehdotetusta EU:n kokonaisbudjetista.  

Sisäasioiden alan asetusehdotusten mukaan rahoitus jakautuisi kumppanuussuunnitelmiin kohdennetun rahoituksen osalta seuraavasti: 1) rajaturvallisuus ja viisumipolitiikka (BMV) 13,773 miljardia euroa, 2) turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttaminen (AMI) 10,713 miljardia euroa ja 3) sisäinen turvallisuus (IS) 6,123 miljardia euroa. EU-välineen jakaumaa sektoreittain ei ole määritetty asetusehdotuksissa.  

U-kirjelmässä käytetään yhdenmukaisuuden vuoksi vuoden 2025 kiinteitä hintoja. 

Koska edellä mainitut asetusehdotukset ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, niitä tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi kaikki edellä tarkoitetut sisäasioiden alan asetusehdotukset annetaan samassa valtioneuvoston U-kirjelmässä. 

Asetusehdotukset ja erityisesti niiden rahoituksen kokonaistasot ovat yhteydessä laajempaan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisuuteen. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi rahoituksen tasoon ei oteta kantaa tässä U-kirjelmässä. Valtioneuvosto on muodostanut ensivaiheen kantoja mm. MFF-ehdotuksen kokonaistasosta ja rakenteesta E-selvityksellä E 73/2025 vp komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2028–2034 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi.  

2  Ehdotuksen tavoite

Ehdotukset muodostavat yhdessä erityisen oikeudellisen kehyksen unionin rahoitustuelle, joka koskee muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden tehokasta hallintaa, Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ulkorajoilla, Schengen-alueen ja eurooppalaisen viisumipolitiikan moitteetonta toimintaa ja sisäistä turvallisuutta.  

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kumppanuussuunnitelmissa otetaan huomioon kaikki näissä asetuksissa säädetyt tavoitteet. 

AMI-ehdotus  

Asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä varten myönnettävän unionin rahoitustuen tavoitteet. Ehdotuksen mukaisesti unionin tuella edistettäisiin muuttovirtojen ja turvapaikka-asioiden tehokasta hallinnointia muun muassa myöntämällä tukea muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa, vahvistamista ja kehittämistä varten sekä siirtymään joutuneille henkilöille joukottaisen maahantulon tilanteissa tarkoitetun tilapäisen suojelun järjestelmää varten. Asetuksen mukaisella unionin tuella olisi rahoitettava myös kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä, jotka yleensä toteutetaan kotouttamisen alkuvaiheissa, sekä horisontaalisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia. 

BMV-ehdotus  

Asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa unionin rahoitustuen tavoitteet, jolla pyritään varmistamaan hyvin toimiva Schengen-alue, tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus sekä yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpano. Unionin tukea annettaisiin jäsenvaltioiden pyrkimyksille suojella unionin ulkorajoja, hillitä laittomia rajanylityksiä ja luvatonta edelleen liikkumista jäsenvaltioiden välillä sekä nykyaikaistaa ja yleisesti tehostaa viisumien käsittelyä ja estää unionin viisumijärjestelmän väärinkäyttö. 

IS-ehdotus 

Asetusehdotuksen tarkoituksena on varmistaa unionin sisäisen turvallisuuden korkea taso ja unionin rahoitustuen tavoitteet. Tuen avulla lujitettaisiin unionin ja jäsenvaltioiden valmiuksia ehkäistä ja torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, vahvistettaisiin vastustuskykyä vihamielisiä tekoja vastaan, hallittaisiin turvallisuuteen liittyviä poikkeamia, riskejä ja kriisejä, helpotettaisiin tietojenvaihtoa ja tehostettaisiin operatiivista lainvalvontayhteistyötä. 

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin

AMI-ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 artiklan 2 kohtaan ja 79 artiklan 2 ja 4 kohtaan. Näiden oikeusperustojen nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää ja yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, sekä toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa niiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ja jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. 

BMV-ehdotus perustuu SEUT 77 artiklan 2 kohtaan ja 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohtaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen erikseen määritellyistä toimenpiteistä, jotka koskevat rajavalvontaa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, ml. laitonta maahanmuuttoa, ihmiskaupan ehkäisemistä ja tehostettua torjuntaa koskevat toimet. 

IS-ehdotus perustuu SEUT 82 artiklan 1 kohtaan, 84 artiklaan ja 87 artiklan 2 kohtaan. Kahden ensiksi mainitun oikeusperustan nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen erikseen määritellyistä toimenpiteistä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä unionissa rikosoikeuden alalla. SEUT 82 artiklan 1 kohtaan perustuvat säännöt ovat vähimmäissääntelyä, eikä niiden hyväksyminen estä jäsenvaltioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoisempaa yksilön suojelua. SEUT 84 artiklan mukaan toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla, eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. SEUT 87 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää erikseen määritellyistä toimenpiteistä, jotka koskevat poliisiyhteistyötä. 

Neuvosto tekee päätökset ehdotusten hyväksymisestä määräenemmistöllä. Kaikki ehdotuksista perustuvat edellä todetusti SEUT:n kolmannen osan V osaston määräyksiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta. Näin ollen asetuksen soveltamisesta Tanskaan ja Irlantiin määrätään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) ja SEUT:iin liitetyissä pöytäkirjoissa N:o 21 ja N:o 22. Tanska ei siten osallistu toimenpiteiden hyväksymiseen, kun taas Irlanti voi erikseen päättää osallistua.  

Oikeusperustat määritellään ehdotuksen tarkoituksen ja sisällön perusteella. Lähtökohtaisesti tulisi käyttää vain yhtä säädöksen pääasiallisen tarkoituksen ja sisällön perusteella valittua oikeusperustaa. Useamman oikeusperustan käyttäminen vaikuttaa kuitenkin nyt kyseessä olevien ehdotusten kohdalla perustellulta, koska ehdotetuilla säädöksillä voidaan kullakin katsoa olevan useampi samanaikainen tarkoitus ja useita osatekijöitä, joista mikään ei vaikuttaisi olevan toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen. 

Lisäksi oikeusperustojen yhdistäminen edellyttää yhdenmukaista päätöksentekomenettelyä neuvostossa. Tämä edellytys täyttyy kaikkien ehdotusten osalta, sillä kaikkien ehdotettujen oikeusperustojen mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.  

Valtioneuvoston alustavan näkemyksen mukaan ehdotetut oikeusperustat asetuksille ovat asianmukaisia. 

Toissijaisuusperiaate 

SEU 5 artiklan 3 kohdassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.  

Komission mukaan ehdotusten tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin, koska haasteet ovat luonteeltaan rajat ylittäviä eivätkä rajoitu vain yhteen jäsenvaltioon tai vain joihinkin jäsenvaltioihin. Komission mukaan unionin tuki luo lisäarvoa edistämällä jäsenvaltioiden yhteistä lähestymistapaa EU:n säännöstön täytäntöönpanoon ja edistämällä jäsenvaltioiden yhteistyötä valtioiden rajat ylittävissä kysymyksissä. Kumppanuusrahasto toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla, jossa komissio siirtää rahoituksen käytön strategista suunnittelua ja toteutusta koskevia tehtäviä jäsenvaltioille. Yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla pyritään varmistamaan, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. 

Valtioneuvoston alustavan näkemyksen mukaan ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Unionin tuki rajaturvallisuuden, viisumipolitiikan, maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden alalla olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda suurempaa lisäarvoa kuin jäsenvaltioiden yksinään toteuttamat toimet. 

Suhteellisuusperiaate  

Suhteellisuusperiaatteen mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetusehdotukset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia, sillä niissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission mukaan tavoitteet ja unionin tuki niitä varten ovat oikeassa suhteessa siihen nähden, mitä unionin tuella pyritään saavuttamaan.  

Valtioneuvosto katsoo ehdotukset suhteellisuusperiaatteen mukaisiksi. 

5  Ehdotuksen vaikutukset

Komissio on laatinut osana kumppanuusrahaston perustamista koskevan asetusehdotuksen (COM(2025) 565 final/2) valmistelua vaikutustenarvioinnin, jossa se arvioi kumppanuusrahastoa koskevan kokonaisuuden vaikutuksia. Tätä vaikutustenarviointia käsitellään erillisessä valtioneuvoston selvityksessä. 

6  Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Komission mukaan unioni tuki pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 2 artiklan a alakohdassa vahvistettua oikeusvaltioperiaatetta. Asetusehdotusten mukaan kaikki asetuksen mukaisella unionin tuella tuettavat toimet olisi toteutettava unionin säännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti, ja niiden olisi oltava unionin ja jäsenvaltioiden sellaisista kansainvälisistä sopimuksista johtuvien kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, joiden osapuolia ne ovat. 

Ehdotetulla sääntelyllä ei ole erityistä merkitystä Suomen perustuslain kannalta, eikä sillä rajoiteta perus- tai ihmisoikeuksien toteutumista.  

7  Ahvenanmaan toimivalta

Ahvenanmaan maakunta vastaa Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanosta siltä osin kuin asia kuuluu sen toimivaltaan. Lainsäädäntövallan jaosta valtakunnan ja maakunnan kesken säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991). Maakunnan lainsäädäntövallasta säädetään lain 18 §:ssä ja valtakunnan lainsäädäntövallasta 27 ja 29 §:ssä. 

Ahvenanmaan maakunnan hallituksella on itsehallintolain 59 b §:n mukaisesti oikeus toimeenpanna EU-politiikkaa Ahvenanmaan maakunnassa niillä toimialoilla, joiden osalta maakunnalla on lainsäädäntötoimivalta. 

Sisäasioiden rahastojen ohjelmakauden 2021—2027 kansallisen toimeenpanon valmistelun yhteydessä on arvioitu, että sisäisen turvallisuuden rahastossa lainsäädäntövalta kuuluu maakunnalle itsehallintolain 18 §:n 6 kohdan nojalla siltä osin kuin kyse on itsehallintolaissa mainituin poikkeuksin yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä palo- ja pelastustointa koskevista asioista. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastossa maakunnan lainsäädäntövaltaan on arvioitu kuuluvan maakunnassa tapahtuva kotoutumisen edistäminen. Tämän lainsäädäntövallan on maakuntalakien lainsäädäntövalvonnan yhteydessä katsottu olevan johdettavissa itsehallin-tolain 18 §:n 1, 4, 13, 14, 22 ja 23 kohdasta, jotka koskevat maakunnan hallitusta sekä sen alaisia viranomaisia ja laitoksia, kuntien hallintoa, sosiaalihuoltoa, opetusta ja oppisopimusta, elin-keinotoimintaa ja työllisyyden edistämistä. Sen vuoksi maakunnan lainsäädäntövaltaan katsotaan kuuluvan maakunnassa sijaitsevien kuntien vastaanottamiin pakolaisiin tai muihin maahanmuuttajiin kohdistuvat pääasialliset kotouttamistoimet. Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline koskee rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa ja kuuluu sen vuoksi kokonaan valtakunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston alustavan näkemyksen mukaan komission asetusehdotukset vastaavat maakunnan toimivallan osalta sisällöltään ohjelmakauden 2021–2027 rahastoja. Toimivallan jakoa tarkastellaan lähemmin neuvottelujen aikana sisältöjen täsmentyessä. 

Nykyisellä ohjelmakaudella Ahvenanmaan maakunnalle kuuluvat sisäasioiden rahastojen kansallisista ohjelmista johtuvat hallintoviranomais- ja tarkastusviranomaistehtävät on siirretty sopimusasetuksella (839/2022) sisäministeriön hoidettavaksi. Nykyisellä ohjelmakaudella Ahvenanmaan maakunta osallistuu kansallisten ohjelmien toimeenpanoon.  

Koska ohjelmakaudella 2028–2034 sisäasioiden rahoitus on tarkoitus sisällyttää kumppanuusrahastoon, arvioidaan Ahvenanmaan maakunnan osalta järjestelyjä kumppanuusrahaston valmistelun yhteydessä.  

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Asetusehdotuksen vastuuvaliokunta Euroopan parlamentissa ei ole vielä tiedossa. 

Ehdotusten käsittely on alkanut neuvoston ad hoc työryhmässä 2.9.2025. Muiden jäsenvaltioiden viralliset kannat eivät ole vielä tiedossa. 

9  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Asetusehdotukset ja niihin liittyvä luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi on käsitelty EU-asioiden komitean alaisessa maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasiat -jaoston (Jaosto 6) ja oikeus- ja sisäasiat -jaoston (Jaosto 7) yhteisessä kokouksessa 22.10.2025. Ehdotuksia on käsitelty myös MFF-johtoryhmässä 28.10.2025. 

Asetusehdotukset ja niihin liittyvä luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa 7.11.2025. 

MFF-kokonaisuudesta valtioneuvosto on aiemmin antanut E-selvityksen E 73/2025 vp 19.9.2025.  

10  Valtioneuvoston kanta

Suomen kannat rahoituskehyskokonaisuuteen on muodostettu E-kirjeessä E 73/2025 vp, jossa todetaan muun muassa seuraavasti: 

Komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi katsoo, että EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua. Suomi pitää tärkeänä, että tulevaa rahoituskehystä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 

Suomi pitää välttämättömänä EU-rahoituksen painopisteiden priorisointia ja korostaa Suomen tavoitteiden arviointia kokonaisvaltaisesti ja strategisesti. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme. kuten maatalouden rahoituksen. 

Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. 

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona ja samalla EU-budjetin nettomaksajana. 

Suomi pitää keskeisenä, että rahoituskehyksessä huomioidaan Suomen itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne johtuen muuttuneesta turvallisuusympäristöstä ja sen välillisesti aiheuttamista sosioekonomisista haasteista. 

Suomelle on keskeistä varmistaa, että komission ehdotuksessaan Suomelle esittämä rahoitusosuus sisäasioiden rahastoihin turvataan ja että sen toimeenpano olisi joustavaa ja raja-alueiden elinvoimaa tukevaa.  

Suomi katsoo, että muuttoliikkeen EU-rahoitusta painotettaisiin erityisesti rajaturvallisuuden vahvistamiseen, lisäksi muuttoliikkeen sisäiseen hallintaan sekä ulkoisen ulottuvuuden tarpeisiin, erityisesti palautusten tehostamiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. 

Suomi pitää tarkoituksenmukaisena, että tulevalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallinnan rahoitusta olisi mahdollista hyödyntää monimuotoisesti rajaturvallisuusinvestointeihin. 

Suomi tukee komission ehdotusta vahvistaa maaulkorajojen pituuden merkitystä varojenjakokriteerinä. 

Suomi tukee komission ehdotusta kasvattaa puolustuksen (ml. sotilaallinen liikkuvuus), kriisivarautumisen ja rajaturvallisuuden rahoituksen osuutta tulevassa rahoituskehyksessä. 

Eri rahastoista laadittava yksi kansallinen suunnitelma voi edistää synergiaetujen saavuttamista eri politiikkatoimien kesken. Kansalliseen suunnitelmaan liittyvien lukuisien yksityiskohtien tarkoituksenmukaisuutta ja vaikutuksia tulee selvittää ja arvioida tarkemmin viimeistään varsinaisten säädösehdotusten käsittelyn yhteydessä. 

NRP-rahastoon sisältyvän rahoituksen osalta olisi tarpeen selvittää, mitä rahoituksen joustavalla käytöllä ja rahoituksen käytöllä eri asetusehdotuksissa asetettuihin tavoitteisiin tarkoitetaan. 

Suomi tukee komission tavoitetta vahvistaa Globaali Eurooppa -välineen toimin EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan yhteyttä ja täten edelleen vahvistaa EU:n kilpailukykyä, taloudellista turvallisuutta ja strategista autonomiaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että Globaali Eurooppa -väline tukee myös unionin turvallisuutta ja muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia tavoitteita. 

Kokonaisuudesta 

Valtioneuvosto tarkastelee komission ehdotuksen yksityiskohtia osana rahoituskehyksen kokonaisuutta ja tarkentaa kantaansa neuvottelujen edetessä. Suomen lopulliset kannat muodostetaan neuvottelujen loppuvaiheessa muodostumassa olevan kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden. 

Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa erikseen osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. 

Valtioneuvoston kantoja ehdotukseen kumppanuusrahastosta on muodostettu selvityksessä U 53/2025 vp, jossa nyt kyseessä olevien ehdotusten näkökulmasta olennaisia kirjauksia ovat seuraavat: 

Valtioneuvosto katsoo riittävän kansallisen osarahoituksen olevan tärkeä osa EU-rahoitteisten ohjelmien tehokasta toimeenpanoa.  

Valtioneuvosto katsoo, että sisäasioiden rahoituksen osalta olisi tärkeää jatkaa nykyisen ohjelmakauden mukaista täysimääräistä operatiivista EU-rahoitustukea viranomaisille, jotka vastaavat tehtävistä ja palveluista, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun. 

Edellä mainittuja valtioneuvoston kantoja täydennetään tällä U-kirjelmällä seuraavasti: 

Valtioneuvosto katsoo, että jatkossakaan ei tulisi edellyttää kansallista osarahoitusta sisäisten siirtojen, yhteisvastuureservin ja uudelleensijoittamisen jäsenvaltiokohtaiseen rahoitukseen. 

Unionin tuki turvapaikka-asioihin, maahanmuuttoon ja kotouttamiseen (AMI-ehdotus)  

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen asetusehdotuksen tavoitteista. 

Valtioneuvosto korostaa tarvetta huomioida muuttunut geopoliittinen tilanne, laajamittainen maahantulo ja muuttoliikkeen käyttäminen aseena muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallinnassa.  

On tärkeää, että rahastosta voidaan tukea toimia, joilla jäsenvaltiot kehittävät ja harmonisoivat turvapaikkapolitiikkaansa EU-lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen rahaston tuella tehostaa järjestelmän toimintaa myös tilanteissa, joissa siihen kohdistuu erityisiä paineita. 

Valtioneuvosto pitää erityisen kannatettavana sitä, että asetusehdotuksen tavoitteissa näkyy palautusten ja takaisinoton tehostaminen sekä myös muuttoliikkeen välineellistämisen ja aseena käyttämisen torjuminen. Palautusten osalta valtioneuvosto painottaa rahaston käytön riittävää joustavuutta erilaisten paluuta edistävien toimien kehittämisessä ja tukemisessa. Rahoitusta olisi voitava osoittaa myös sellaisiin kolmansissa maissa toteutettaviin toimiin, joilla on palautuksia ja laittoman muuttoliikkeen torjuntaa tehostava vaikutus. Kolmannelle maalle asetetaan perus- ja ihmisoikeuskriteerit siten, että ne turvaavat oikeuksien toteutumisen vakiintuneella kansainvälisen oikeuden tasolla. 

Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että asetusehdotus kattaa unionin yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan ulkoisen ulottuvuuden ja että kolmansissa maissa voidaan unionin tuella toteuttaa toimia, joiden pääasiallisena perusteena ovat unionin edut ja tavoitteet näillä politiikanaloilla. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ulkoisen toiminnan pääasiallinen rahoitusinstrumentti olisi Global Europe-väline ja pitää tärkeänä sitä, että eri rahoitusvälineiden työnjaon tulee olla selkeä. 

Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että asetusehdotuksen tavoitteisiin sisällytettäisiin laillisen maahanmuuton hallinnan kehittäminen jäsenvaltioiden määrittämien tarpeiden mukaisesti, osaamisen tarkoituksenmukainen saatavuus ja kansalliset tarpeet huomioiden. Asetusehdotuksen tavoitteissa on samalla huomioitava laillisen maahanmuuton hyväksikäytön, väärinkäytösten ja turvallisuusuhkien torjunta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä ehdotettua tavoitetta kotoutumisen alkuvaiheen tukemiseksi, mutta painottaa tarvetta varmistaa asettautumisvaiheessa tapahtuvien kotouttamistoimien tehokkuus sekä päällekkäisyyksien välttäminen eri rahoitusvälineiden kesken. Tältä osin komission pyrkimykset rahastojen hallinnoimisen yhdenmukaistamiseen ja synergioiden vahvistamiseen ovat kannatettavia. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että uudelleensijoittamisen taloudellista tukemista jatketaan nykyiseen tapaan unionin varoista tulevalla ohjelmakaudella myös niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät osallistu unionin uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin suunnitelmiin.  

Schengen-aluetta, Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa koskeva unionin tuki (BMV-ehdotus)  

Valtioneuvosto katsoo, että vakavissa rajaturvallisuustilanteissa tuki tulisi voida suunnata erityisesti ulkorajojen suojaamiseen, turvallisuusuhkien torjumiseen, laaja-alaiseen vaikuttamiseen vastaamiseen ja edelleen liikkumisen estämiseen vaarantamatta vapaan liikkuvuuden aluetta. Lisäksi on varmistettava, että unionin tuki yhteiselle viisumipolitiikalle edistää kilpailukykyä, liiketoimintaa ja sujuvaa laillista matkustamista. Yhtä tärkeitä viisumipolitiikan tukemisessa ovat turvallisuuteen ja väärinkäytösten estämiseen liittyvät tavoitteet kuten muuttoliikkeeseen ja turvapaikkaprosessiin liittyvien riskien torjuminen.  

Rajaturvallisuusjärjestelmän tulee jatkossakin perustua jäsenvaltioiden ensisijaiseen vastuuseen omien ulkorajaosuuksiensa valvonnasta. Unionin tuella on vahvistettava erityisesti ulkorajan valtioiden kykyä rajojen turvaamisessa ja laittoman muuttoliikkeen torjunnassa unionin yhteisillä ulkorajoilla.  

Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) toimintakustannukset katetaan matkustuslupamaksuista saatavilla tuloilla. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla jäsenvaltioiden saataville asetetaan niiden toimintakustannusten kattamiseen tarkoitetut osuudet ETIAS-maksuista kuten myös yksityiskohtaiset säännöt tapauksissa, joissa jäsenvaltioiden toimintakustannusten kokonaismäärä jonakin vuonna ylittää käytettävissä olevat ETIAS-järjestelmän tulot. 

Unionin tuki sisäiselle turvallisuudelle (IS-ehdotus)  

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen sisäistä turvallisuutta koskevan tuen tavoitteista. Eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia tarjoaa kattavan kehyksen, jota voidaan tukea unionin rahoituksella konkreettisiin toimiin.  

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission asetusehdotuksessa korostuu sisäisen turvallisuuden uhkien monimuotoistuminen. Valtioneuvosto korostaa tarvetta huomioida muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen vaikutus EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteyksiin, muun muassa laittomaan ja laajamittaiseen maahantuloon. Valtioneuvosto yhtyy komission arvioon siitä, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää yhä enemmän verkkomaailmaa ja teknologian kehitystä ja tunkeutuu lailliseen talouteen. Näiden ilmiöiden torjumiseen ja paljastamiseen on tärkeää kohdistaa unionin tukea. 

Valtioneuvosto tukee asetusehdotuksen tavoitteita. Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että ehdotuksessa näkyy kuluvan rahoituskauden edelleen relevanttien tavoitteiden lisäksi uusia Suomelle tärkeitä sisältöjä, kuten maahantulon välineellistäminen ja merelliset uhat. On myös hyvä, että ehdotuksessa mainitaan erikseen rajat ylittävät energiayhdysjohdot, viestintäkaapelit ja toimitusketjujen häiriöt sekä ulkomainen tiedonmanipulointi. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen tavoitteisiin kirjattua listaa rikoslajeista ja uhista, joiden ehkäisemistä ja torjumista edistettäisiin unionin tuella, tulisi laajentaa mainiten muun muassa huumausainekauppa, korruptiontorjunta ja pakotteiden kiertäminen. 

Valtioneuvosto pitää hyvänä, että unionin tukea voidaan käyttää resilienssin vahvistamiseksi hybridiuhkia vastaan sekä turvallisuuteen liittyvien häiriötilanteiden hallintaan.  

Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitteita parantaa tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä että unionin virastojen kanssa. 

Valtioneuvosto katsoo, että EU-säädösten täytäntöönpanosta syntyvien velvoitteiden rahoittaminen, erityisesti EU-tason tietojärjestelmien kehittäminen, tulisi käydä ilmi säädöksen tavoitteista.  

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että nykyisellä rahoituskaudella rahoitustavoitteena olevaa rikosten uhrien suojelua ei mainita ehdotuksen tavoitteissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä kehittää rikoksen uhrien oikeuksia ja asemaa, ja kannattaa rikoksen uhrien oikeuksien suojelun vahvistamista osana vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan vastaisia toimia.  

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että sisäisen turvallisuuden toimijoita lähestytään tavoitteissa suppeasti. Asetuksen mukaan unionin tuella tulisi varautua sisäisen turvallisuuden uhkiin koko yhteiskunnan kattavalla toimintamallilla. Valtioneuvosto katsoo, että esimerkiksi asetusehdotuksen määritelmää toimivaltaisista viranomaisista ei tulisi rajata lainvalvontaviranomaisiin. Oikeusalan viranomaisten osalta tulee varmistaa, että soveltamisala kattaa koko rikosprosessiketjun rangaistusten täytäntöönpanoon asti.