2.1  Komission ehdotusten tausta

Perikles-ohjelma on tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskeva toimintaohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä. Komission ehdotus koskee nykyisen Perikles IV -ohjelman jatkamista vuoden 2027 jälkeen. Komission ehdottamassa uudessa Perikles V -ohjelmassa on huomioitu myös mahdollinen tuleva digitaalinen euro ja sen suojaaminen. Nykyisestä ohjelmasta vuonna 2025 laadittu väliarviointi oli myönteinen ja se tuki ohjelman jatkamista myös uudella rahoituskehyskaudella. Komission ehdotuksen mukaan, kun euroa suojellaan väärentämiseltä, vahvistetaan kansalaisten ja yritysten luottamusta euron aitouteen, turvataan julkisen talouden vakautta ja rahoitusvakautta unionissa ja edistetään euron kansainvälistä käyttöä kaupankäynnissä, rahoituspalveluissa ja investoinneissa.  

Komission mukaan euron luotettavuutta on suojeltava. Euron väärentäminen on todellinen ongelma unionille ja siihen kohdistuvat uhkat ovat edelleen merkittäviä. Vaikka vuosittain havaittujen väärennettyjen eurosetelien keskimääräinen määrä on pysynyt hallinnassa, jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaaditaan. Korkealaatuisten väärennettyjen eurojen ja turvatekijöiden saatavuus internetissä ja ns. pimeässä verkossa lisääntyy. Lisäksi tietyissä kolmansissa valtioissa toimii väärentämiskeskuksia. Väärennöksistä on haittaa kansalaisille ja yrityksille taloudellisen tappion takia. Yleisemmin väärentäminen vaikuttaa euron asemaan laillisena maksuvälineenä sekä kansalaisten ja yritysten luottamukseen aitoja euroseteleitä ja -kolikoita kohtaan. Euroa on suojattu väärentämiseltä sen käyttöönotosta lähtien EU:n tasolla tähän tarkoitetulla ohjelmalla.  

Perikles V -ohjelman perustamista koskevan ehdotuksen rinnalla komissio on edellisten ohjelmakausien tapaan laatinut rinnakkaisen ehdotuksen ohjelman soveltamisen ulottamisesta muihin kuin euroalueen jäsenmaihin. Komissio perustelee ehdotustaan sillä, että saman tasoisen suojan varmistamiseksi koko unionin alueella olisi tärkeää, että myös ne jäsenmaat, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, osallistuisivat aktiivisesti tiedonvaihtoon, henkilövaihtoon, avunantoon ja koulutukseen ohjelman puitteissa. 

2.2  Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet

Komission ehdotuksen sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat suurelta osin nykyistä Perikles IV-ohjelmaa. Euron väärentämisen torjunta on jatkuvaa toimintaa. Komission ehdotuksen tavoitteena on edelleen ehkäistä ja torjua rahanväärennystä ja siihen liittyviä petoksia. Ohjelmalla pyritään suojaamaan euron luotettavuutta. Tämä tapahtuu tukemalla jäsenvaltioiden toimenpiteitä sekä avustamalla toimivaltaisia kansallisia ja unionin viranomaisia, kun ne tekevät yhteistyötä keskenään ja komission kanssa. Yhteistyöhön otetaan tarvittaessa mukaan myös kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä. Komission ehdotuksessa on huomioitu myös mahdollinen tuleva digitaalinen euro ja sen suojaaminen sekä mahdolliset uhat ja mahdollisuudet, joita tekoälyn kehitys aiheuttaa.  

Ehdotetun ohjelman rahoitusta voidaan käyttää muun muassa rahanväärentämisen ehkäisemiseen liittyvien tietojen jakamiseen (esimerkiksi seminaarien, koulutusten ja henkilöstövaihtojen kautta), tekniseen, tieteelliseen ja operatiiviseen avustamiseen, laitehankintoihin kolmansien valtioiden erikoistuneille viranomaisille sekä ohjelman hallinnoinnista aiheutuviin komission hallintomenoihin. Ohjelma parantaa tietojenvaihtoa, teknistä osaamista, institutionaalisia puitteita ja toimintavalmiuksia euron väärentämisen torjunnassa sekä EU:n jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa. Ohjelman toimet ovat monikansallisia ja monialaisia. Yhteistyöllä pyritään mm. lisäämään väärennettyjen eurojen takavarikointeja ja ehkäisemään rikollisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Perikles V -ohjelma toimeenpantaisiin synergiassa muiden unionin ohjelmien kanssa. 

Ohjelman toimeenpano on joko komission suoran hallinnoinnin alaista tai välillisen hallinnoinnin alaista. Toimeenpano toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi huomioidaan muiden toimivaltaisten toimielinten ja virastojen, erityisesti Euroopan keskuspankin ja Europolin, toteuttamat toimet.  

Komissio esittää ohjelmalle 7 miljoonan euron rahoitusta. Tämä tarkoittaisi ehdotuksen perustelujen mukaan kunakin vuonna 1 miljoonan euron rahoitusta. Komission antamien tietojen mukaan ohjelmaan ehdotetaan maltillista lisäystä, joka suunnilleen kattaisi inflaation vaikutukset. 

2.3  Pääasialliset muutokset nykyiseen ohjelmaan verrattuna

Seuraavaksi esitellään pääasialliset yhtäläisyydet ja muutokset nykyiseen Perikles IV -ohjelmaan verrattuna. 

Se, millä tavoin ohjelman on tarkoitus toimia, on pysynyt pääsääntöisesti ennallaan. Avustuskelpoiset toimet voivat sisältää esimerkiksi teknistä apua, tietojen vaihtamista tapahtumien ja hankkeiden puitteissa tai väärennösten paljastamiseen liittyviä laitehankintoja. Jokainen jäsenvaltio on nimennyt ohjelman kannalta toimivaltaiset viranomaiset, jotka Suomen osalta ovat asetuksen (EY) N:o 1338/2001 2 (b) artiklan mukaan nimetyt viranomaiset: Keskusrikospoliisi ja Suomen Pankki. 

Ohjelman tavoitteet on määritelty jonkin verran laajemmin kuin ennen, jotta voidaan huomioida mahdollisen tulevan digitaalisen euron suojeleminen sekä tekoälyn kehityksen vaikutukset. Ohjelman toteutustavoissa on uutena mahdollisuus välilliseen hallinnointiin varainhoitoasetuksen (asetus (EU, Euratom) 2024/2509) mukaisesti, samaan tapaan kuin on muissa ehdotetuissa tulevan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa. Perikles V -ohjelman rahoitustuki myönnetään varainhoitoasetuksen sallimassa muodossa mm. avustuksena, julkisena hankintana tai palkintona.  

Toisin kuin nykyisessä Perikles IV -ohjelmassa, komission ehdotuksessa ei määritellä, mikä on yhteisrahoitusosuuden enimmäisprosentti avustuskelpoisista kustannuksista. Sen sijaan yhteisrahoitusosuus määritellään vuotuisissa työohjelmissa. Ohjelman rahoitus myönnetään joko rahoituksena, joka ei liity kustannuksiin, tai tarvittaessa yksinkertaistettuina kustannusvaihtoehtoina, samaan tapaan kuin on muissa tulevan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa. Vain poikkeustapauksissa avustuksia voitaisiin myöntää tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen. 

Merkittävimmät muutokset komission ehdotuksessa koskevat tukikelpoisuutta, josta säädetään 8 artiklassa sekä asetuksen liitteessä. Ohjelman mahdolliset osallistujat ja mahdolliset rahoitettavat toimenpiteet on määritelty jonkin verran aiempaa laajemmin. Toisaalta Perikles V -ehdotuksesta on jätetty aiempaan verrattuna pois säännökset, jotka koskevat yhteisrahoitusta, säädösvallan siirtoa, valvontaa ja arviointia. Valvonnasta ja arvioinnista komissio on ehdottanut erillistä asetusta talousarvion menojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevan kehyksen sekä unionin ohjelmia ja toimintaa koskevien muiden horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta (COM (2025) 545). Sitä sovelletaan kaikkiin MFF-ohjelmiin. Kyseisen asetuksen liitteessä ovat myös Perikles-ohjelmaa koskevat indikaattorit, jotka liittyvät tehokkaaseen julkiseen hallintoon. Komission mukaan sisällöllisesti indikaattorit ovat vastaavia kuin käynnissä olevassa Perikles IV-ohjelmassa.