Valtioneuvoston U-kirjelmä
U
74
2018 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa –välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi
Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 6 päivänä kesäkuuta 2018 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi. 
Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2018 
Liikenne- ja viestintäministeri
Anne
Berner
Osastopäällikkö, ylijohtaja
Mikael
Nyberg
MUISTIO
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
EU/2018/1233
KOMISSION EHDOTUS VERKKOJEN EUROOPPA –VÄLINEEN PERUSTAMISEKSI SEKÄ ASETUSTEN (EU) N:O 1316/2013 JA (EU) N:O 283/2014 KUMOAMISEKSI
1
Komission ehdotuksen tausta ja oikeusperusta
Komissio antoi 6 päivänä kesäkuuta 2018 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi (Regulation of The European Parliament and of the Council establishing the Connecting Europe Facility and repealing Regulations (EU) No 1316/2013 and (EU) No 283/2014). 
Komissio on aiemmin, 2.5.2018 antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021—2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (rahoituskehysasetus). Nyt annetussa Verkkojen Eurooppa -ehdotuksessa esitetään rahoituksen jakautuminen liikenne-, energia- ja digitaalialoille. 
Ehdotuksen oikeusperusta on yleiseurooppalaisia TEN-T -liikenneverkkojen osalta SEUT 172 artikla ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen osalta SEUT 194.  
Asetusehdotuksella kumotaan 11 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1316/2013 ja 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 283/2014. 
2
Ehdotuksen tavoitteet
Komissio ehdotuksen mukaan talouden kasvu ja työllisyyden parantaminen edellyttävät modernia, suorituskykyistä infrastruktuuria. Eurooppa tavoittelee eturintamaan uusiutuvan energian käytössä ja digitaalisessa taloudessa.  
Komission ehdotuksella pyritään sovittamaan liikenne-, energia- ja digitaaliala paremmin toisiinsa EU:n talouden digitalisaation ja hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi. Liikenne- ja energia-alojen tiivistä yhteyttä edellyttävät mm. puhtaat liikkuvuusratkaisut, autonominen liikkuvuus, energian varastointi ja älykkäät verkot. Liikennesektorilla painopisteitä ovat mm. vähähiilinen liikenne sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettu kaksikäyttöinen liikenneinfrastruktuuri ja energiasektorilla jäsenvaltioiden yhteistyö rajat ylittävissä uusiutuvan energian tuotannon hankkeissa. Digitaalialalla painotetaan mm. suuren ja erittäin suuren kapasiteetin viestintäverkkojen saatavuuden parantamista. 
3
Ehdotuksen sisältö
Komissio esittää Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineelle yhteensä 21,8 miljardia euron rahoitusta (vuoden 2018 hintataso). Ehdotetut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ja vertailu kauden 2014–2020 lukuihin ovat alla olevassa taulukossa: 
 
Kausi 2014 – 2020 
(EU 28 mrd euroa) 
Kausi 2021 – 2027 
(EU 27 mrd euroa) 
Muutos 
Liikenne 
12,9 
11,4 
-12% 
Energia 
4,8 
7,7 
+61% 
Digitaaliala 
1,1 
2,7 
+154% 
Yhteensä 
18,8 
21,8 
+16% 
Liikennehankkeisiin on lisäksi ehdotettu siirrettäväksi 10 miljardia euroa koheesiorahastosta (edellinen kausi 11,5 miljardia euroa) sekä 5,8 miljardia euroa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin (uusi määräraha).  
Asetusehdotuksessa määritellään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalialan infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. 
Liikenneala 
Keskeisenä Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena on yleiseurooppalaisen liikennekäytävistä muodostuvan TEN-T -verkon tukeminen ja kehittäminen. TEN-T –verkon tärkeimpien yhteyksien, ns. ydinverkon on määrä olla valmis kokonaisuudessaan vuoteen 2030 mennessä. Koko TEN-T –verkon tavoitevuosi on 2050. Verkkojen Eurooppa –välineestä tuetaan myös erityisesti lento- ja rautatieliikenteen hallintajärjestelmiä.  
Komission esittämästä Verkkojen Eurooppa -välineestä on monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotettu osoitettavaksi liikenteen alalle 11,4 miljardia euroa rahoituskaudelle 2021–2027. Lisäksi 10 miljardia euroa on varattu koheesiomaille ja noin 5,8 miljardia euroa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin.  
Rahoitus esitetään kohdennettavaksi niin että 60 prosenttia käytetään perinteisiin infrastruktuurihankkeisiin (mm. ydinverkkokäytävät) ja 40 prosenttia merten moottoriteihin, telemaattisiin järjestelmiin sekä uusiin teknologioihin ja innovaatioihin. Lisäksi rahoitusvälineen varoista noin 75 prosentilla on tarkoitus tukea ydinverkkokäytävillä sijaitsevia hankkeita.  
Ehdotuksen liitteessä on lista yhdeksästä ydinverkkokäytävästä. Näistä kaksi on Suomen alueella. Pohjanmeren – Itämeren käytävä on aiemmin Suomessa ulottunut vain Helsinkiin. Nyt komissio ehdottaa Suomen kautta kulkevan haaran ulottamista Tornion kautta Luulajaan (Luulaja – Helsinki – Tallinna – Riika). Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävällä Suomessa säilyy osuus Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali. Komissio esittää myös, että Ruotsissa Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävää jatketaan Tukholmasta pohjoiseen Uumajan ja Luulajan kautta Ouluun ja Narvikiin Norjassa.  
Tukikelpoisia ovat mm.: 
- Toimet TEN-T ydinverkolla mukaan lukien kaupunkialueiden solmupisteet (urban nodes), meri- ja sisävesisatamat ja tie-rataterminaalit.  
- Kattavan TEN-T verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttaminen. 
- Merten moottoritiehankkeet 
- Telemaattiset järjestelmät 
- Tavaraliikenteen palvelut 
- Uudet teknologiat ja innovaatiot, kuten automaatio ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri 
- Liikenneverkon yhteensopivuuspuutteiden poistaminen (interoperability) 
- Liikenneturvallisuuden parantaminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen 
- Saavutettavuuden parantaminen (accessibility) 
- Sotilasliikkuvuuden (military mobility) parantaminen (kaksikäyttöinen liikenneinfrastruktuuri) 
Maksimituki vanhoissa jäsenmaissa rakentamiseen on pääsääntöisesti 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (poikkeuksellisesti 50 prosenttia rajat ylittävissä kohteissa, telematiikkahankkeissa, uuden teknologian ja innovaatioiden hankkeissa ja turvallisuushankkeissa). Koheesiomaiden hankkeilla tuki voi olla enintään 85 prosenttia.  
Asetusehdotuksen mukaan tukea voidaan myöntää myös vähintään kahden jäsenmaan hankkeille, joilla edistetään uusiutuvan energian käyttöä rajat ylittävillä osuuksilla. Tätä tukimuotoa on tarkemmin kuvattu jäljempänä, energia-alaa koskevassa tekstissä.  
Asetusehdotuksessa 5,8 miljardia euroa Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineen varoista on varattu Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin (military mobility). EU:n sotilaallinen liikkuvuus -hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa joukkojen ja niiden materiaalin nopeat siirrot EU:n jäsenvaltioiden välillä. Hanke on osa EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Verkkojen Eurooppa asetusehdotuksessa ei käsitellä rahoituksen kohdentamista. Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 28.3.2018 yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle koskien sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa. Sen mukaan komission selvittää vuoteen 2019 mennessä sotilaallisen liikkuvuuden kannalta sopivat yleiseurooppalaisen TEN-liikenneverkon osat parannustarpeineen. Puolustusministeriö on valmistellut Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamasta yhteisestä tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle koskien sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa (JOIN(2018) 5 final) ja siihen monivuotisessa rahoituskehysluonnoksessa suunnitellusta rahoituksesta erillisen E-jatkokirjeen eduskunnalle. Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksesta informoidaan eduskuntaa lisäksi omalla E-kirjeellä.  
Energia-ala 
Energian osalta CEF-rahoituksen osuus kasvaa 60 prosenttia 7,7 miljardiin euroon aikaisemman kauden 4,8 miljardista eurosta. Rahoitus jatkuisi koko EU:ssa rajat ylittävien sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiin ja älyverkkohankkeisiin. Enintään 10 prosenttia energia-alan rahoituksesta on korvamerkitty rajat ylittäviin uusiutuvan energian hankkeisiin. Koheesiomaille ei energia-alalla ole omaa osuutta. 
Infrastruktuuriasetuksessa (347/2013) identifioidaan sellaiset energiainfrastruktuuriprioriteetit, jotka tulee toimeenpanna, jotta Unionin ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan saavuttaa, kuten toimivat sähkön ja kaasun sisämarkkinat. Siinä lisäksi identifioidaan sellaiset yhteisen edun hankkeet (PCI, Projects of Common Interest), jotka tulee rakentaa, jotta nämä prioriteetit voidaan toimeenpanna. Siinä esitetään myös menettelyt mm. lupien myöntämiselle ja rahallisen tuen antamiselle.  
Uusiutuvan energian direktiivissä taas painotetaan tarvetta luoda kehys, joka mahdollistaa paremmin Unionin varojen käytön erityisesti rajat ylittävälle uusiutuvan energian yhteistyölle. Vaikka energiainfrastruktuurin parantaminen on myös uusiutuvien kannalta keskeisin tavoite, nousee Puhtaan energian paketista ja EU:n yhteisestä uusiutuvan energian tavoitteen toimeenpanosta tarve painottaa myös uusiutuvan energian rajat ylittäviä hankkeita.  
Uusiutuvan energian direktiivin artiklojen 6, 7, 9 ja 11 mukaisia rajat ylittäviä uusiutuvan energian hankkeita ovat tilastolliset siirrot jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden väliset yhteishankkeet, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset yhteishankkeet, sekä yhteiset tukijärjestelmät. Hankkeet identifioidaan CEF-asetuksen liitteessä IV olevien kriteerien pohjalta. Komissio tulee lisäksi antamaan 31.12.2019 mennessä tarkemmin yksilöityjä kriteerejä delegoidulla säädöksellä. Myös selvitykset hankkeiden kehittämistä ja identifiointia varten voivat saada tukea. Tukea saadakseen hankkeiden tulee lisäksi pystyä tuottamaan kustannussäästöjä ja/tai hyötyjä verkon toimintaan, toimitusvarmuutta tai innovaatioita ajatellen. Hankkeen tulee olla myös sellainen, ettei se toteutuisi tai olisi kaupallisesti kannattava ilman tukea.  
Infrastruktuurihankkeet voivat saada enimmillään 50 prosenttia tukea hankkeen kokonaiskustannuksista. Rajat ylittävien uusiutuvan energian hankkeiden tuen määrän tulee taas olla suhteessa hankkeen hyötyihin eikä se voi ylittää sitä tasoa, joka mahdollistaa hankkeen toteutumisen tai kaupallisen kannattavuuden saavuttamisen.  
Digitaaliala 
Tietoliikennesektorilla pääpaino olisi sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeiden yhteyksien parantamisessa (digital connectivity infrastructure).  
Tukikelpoisia ovat mm.: 
- erittäin nopeat yhteydet (Gigabit) mm. sairaaloihin, terveyskeskuksiin sekä oppilaitoksiin ja tutkimuskeskuksiin kohteissa, joissa yhteiskuntataloudellinen hyöty on suuri. 
- Paikalliset lähiverkot 
- 5G-yhteydet liikenneväylien varrella; ensi vaiheessa on tarkoitus kokeilla automatisoitua liikkumista (CAM, Connected and Automated Mobility) rajatylittävillä osuuksilla ja sen jälkeen toteutetaan isompia hankkeita (ehdotuksen liitteessä mainittu mm. Turku – Helsinki –Russian border mahdollisen kohteena) 
- Merikaapelit jäsenmaiden välillä ja kolmansiin maihin 
- Kotitalouksien erittäin nopeat yhteydet 
- Liikenne- ja energiasektorin rajatylittävät hankkeet.  
Maksimituki rakentamiseen on pääsääntöisesti 30 prosenttia (poikkeuksellisesti enintään 50 prosenttia rajat ylittävissä hankkeissa ja enintään 75 prosenttia Gigabit-hankkeissa). Paikallisissa lähiverkkohankkeissa tuki voi olla jopa 100 prosenttia.  
Hankkeiden toteuttamisen koordinointiin ja seurantaan kiinnitetään paljon huomiota. Tämä edistää Euroopan laajuisten verkkojen toteuttamista, mutta lisää samalla erityisesti hallinnollista työtä. Asetuksessa määritellään seuranta- ja arviointimekanismit, joilla pyritään palkitsemaan suorituskykyä ja vastaavasti rokottamaan EU-varojen tehottomasta käytöstä ns. käytä tai menetä -periaatteen mukaisesti. 
4
Ehdotuksen vaikutukset
TEN-T –ydinverkon valmistumisen vuoteen 2030 mennessä arvioidaan synnyttävän 7,5 miljoonaa työpaikkaa ja aikaansaavan 1,6 prosentin kasvun kansantuotteeseen. 
Nykyisellä rahoituskaudella Suomen valtion saannon kannalta haasteena on ollut pula suurista ratahankkeista. Ainoalla tukikelpoisella rataosalla Turusta Helsingin kautta Vainikkalaan ei ole voitu käynnistää tarpeeksi rakennushankkeita (ratahankkeiden tuki tällä kaudella on jäämässä alle viidesosaan edellisestä rahoituskaudesta). Ratahankkeisiin tukea on toistaiseksi saatu noin 17,7 miljoonaa euroa. Noin puolet Suomen tällä rahoituskaudella saamasta tuesta (noin 153 miljoonaa euroa) on kohdennettu muiden kuin valtion teknologia-, terminaali ja satamahankkeisiin. Valtion osuus saadusta tuesta on pienentynyt edelliseen rahoituskauteen verrattuna.  
Asetusehdotus on Suomen saannon näkökulmasta erittäin myönteinen. Pohjanmeri-Itämeri –ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä Tornioon lisäisi tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla. Tukea olisi näin haettavissa jopa 600 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisen rahoitusasetuksen säännöillä (tuki enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista). Seitsenvuotiselle rahoituskaudelle jaettuna tämä olisi keskimäärin 85 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio kuluvan kehyskauden Suomen kokonaissaannosta liikennesektorilla on noin 160 milj. euroa.  
Vuonna 2023 komission on tarkoitus aloittaa TEN-T suuntaviivojen tarkistus. Siinä yhteydessä Suomi voi esittää Jäämeren radan tai Tallinnan tunnelin liittämistä TEN-T –verkkoon. Asetusehdotuksessa nyt esitetty Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävän jatke muodostaa yhdessä Rail Baltican ja Jäämeren radan kanssa uuden yhteyden EU:n keskeisiltä markkina-alueilta Jäämeren satamiin. 
Verkkojen Eurooppa -tukea on asetusehdotuksen tavoitteiden perusteella haettavissa myös piensatelliittihankkeille. Kansallisilla piensatelliittihankkeilla pystytään tukemaan sekä siviili- että sotilasliikenteen ratkaisuja eri liikennemuodoissa. Yksityiset toimijat kykenevät innovatiivisten piensatelliittikonstellaatioiden avulla tuottamaan erittäin tarkkaa ja ajantasaista kaukokartoitustietoa, millä on lukuisia hyödyllisiä sovelluksia sataman toiminnan järjestämisestä metsäpalojen ja jäävuorien liikkeiden seuraamiseen. 
Suomi on hyötynyt Verkkojen Euroopan energiarahoituksesta kuluvalla kaudella yhteensä noin 98 miljoonaa euroa (1,83 prosenttia), kun Suomi sai Balticconnector-kaasuputkelle 75 prosenttia EU-tukea. Tulevalla rahoituskehyskaudella Suomessa ei ole nykytiedon mukaan suunnitteilla Balticconnectorin kaltaista suurta rajat-ylittävää energiainvestointia. Suunnitteilla on ainakin yksi hakemus koskien Suomen ja Ruotsin sähkönsiirtoverkon vahvistamista, johon voitaisiin hakea EU-rahoitusta. Tällä hetkellä näyttää, että uusiutuvan energian rajat ylittäviä hankkeita ei Suomella olisi.  
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Kansalliseen talousarvioon liittyvät seikat käsitellään ja niihin otetaan kantaa kansallisessa JTS- ja talousarvioprosessissa. Toimenpiteiden edellyttämä valtion rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa. 
5
Ahvenanmaan toimivalta
Ehdotuksilla ei olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Ahvenanmaalla ei ole TEN-T ydinverkkoja, joten ne eivät ole tukikelpoisia tulevalla varainhoitokaudella. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 pykälän 21 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta teitä, kanavia, tieliikennettä, raideliikennettä, veneliikennettä ja paikallisia meriliikenneväyliä koskevissa asioissa. Digitalisaatiossa pääasiallisen toimivallan katsotaan kuuluvan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. 
6
Kansallinen käsittely
U-kirjeluonnosta on käsitelty EU19-viestintäjaoston, EU21-energiajaoston ja EU22-liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä 21.6. – 26.6.2018. U-kirjeluonnosta on käsitelty EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua koordinoivassa virkamiesjohtoryhmässä (MFF-johtoryhmä) 2.7. Luonnosta käsiteltiin EU-ministerivaliokunnassa 5.7. 
7
Käsittely Euroopan parlamentissa
ITRE (Teollisuus, tutkimus ja energia) ja TRAN (Liikenne ja matkailu) –valiokuntien mietintöluonnos on valmistunut 13.7.2018. 
8
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa –välineen sisällöllisiin tavoitteisiin, joilla edistetään Euroopan kilpailukykyä ja talouskasvun edellytyksiä. Lisäksi väline tukee EU:n kestävän kasvun tavoitteita sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla asetettujen tavoitteiden toteutumista. Valtioneuvosto katsoo, että Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineellä tulee tukea yleiseurooppalaisia verkkoja sekä uusia ja innovatiivisia, budjettirahoitusta täydentäviä rahoitusmuotoja.  
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotuksen liitteen osassa III ns. Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävää on jatkettu Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tämä auttaisi kehittämään ympäristöystävällistä raideliikennettä pohjoiseen. 
Suomen lähialueilla sijaitsevista rajat ylittävistä liikennehankkeista erityisesti Rail Baltica- ratahankkeen toteutumisella, sekä Itämeren alueen energiainfrastruktuurin kehittämisellä on Suomelle huomattavaa merkitystä.  
Valtioneuvosto pitää tervetulleena komission linjausta siitä, että uudella rahoituskaudella rahoituksen painopistettä siirretään entistä enemmän vähähiilisen liikenteen ja ilmastotavoitteiden toteuttamisen suuntaan. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että tukikelpoisia hankkeita liikennealalla ovat perinteisten infrahankkeiden ohella myös merten moottoritiet, liikenteen uudet teknologiat ja innovaatiot, kuten automaatio ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri. Valtioneuvosto katsoo, että Verkkojen Eurooppa -rahojen käyttöä Suomessa tulisi ohjata myös tähän suuntaan ja kehittää osaamista rahoitushauissa. 
Valtioneuvosto pitää myönteisenä Verkkojen Euroopan energia-alan rahoituksen jatkamista EU:n rajat ylittävien sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiin ja älyverkkohankkeisiin. Suomesta on suunnitteilla ainakin yksi hakemus sähkön rajat ylittävälle johdolle Ruotsin kanssa ja älyverkkohankkeita. Uutena elementtinä rahoituksen piiriin ehdotetaan lisäksi uusiutuvan energian rajat ylittäviä hankkeita, joille korvamerkittäisin 10 prosenttia rahoituksesta. Ei ole kuitenkaan selvää, millaisia hankkeita tarkalleen tämä voisi koskea ja komissio antaa vasta myöhemmin tarkempia tietoja asiasta delegoidulla säädöksellä. Valtioneuvosto ottaa esityksiin tarkemmin kantaa käsittelyn edetessä. 
Valtioneuvosto pitää alustavasti myönteisinä Verkkojen Euroopan digitaalialaa koskevia ehdotuksia mukaan lukien 5G-yhteydet liikenneväylillä ja merikaapeleiden tukikelpoisuus. Valtioneuvosto ottaa esityksiin tarkemmin kantaa käsittelyn edetessä.  
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Verkkojen Eurooppa -asetusehdotukseen sisältyvästä sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksesta informoidaan eduskuntaa erillisellä E-kirjeellä.  
Valtioneuvosto informoi eduskuntaa asetusehdotuksen käsittelyn etenemisestä EU:n toimielimissä. 
Viimeksi julkaistu 9.8.2018 13:58