Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Valiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman. 

Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen. 

Valiokunta kävi valmistavan keskustelun. 

Sihteeri esitteli luonnoksen valiokunnan kannanotoksi. 

Valiokunta kävi yleiskeskustelun. 

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi luonnoksen valiokunnan kannanotoksi muutettuna. 

Valiokunta päätti yksimielisesti lisätä sivun 1 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lauseen: "EU:n kilpailukyky voi asiantuntijoiden mukaan heikentyä päällekkäisen sääntelyn vuoksi.". 

Valiokunta päätti yksimielisesti poistaa sivun 1 viimeisen kappaleen alkuosan, ja liittää kappaleen viimeisen virkkeen edellisen kappaleen loppuun. 

Valiokunta hyväksyi kannanoton: Tulevaisuusvaliokunta kuuli EU:n avaruusasetuksesta yliopistoja, Ilmatieteen laitosta, puolustusvoimia/maanpuolustuskorkeakoulua ja suomalaisia avaruusalan yrityksiä. Asiantuntijanäkemyksistä voidaan tiivistää seuraavat näkökohdat. Tulevaisuusvaliokunnalle lausuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että asetuksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Vuonna 2015 kiertoradoilla oli noin 1500 satelliittia. Nyt niitä on noin 14 000. Vuoteen 2050 mennessä kiertoradoilla voi toimia kymmeniätuhansia satelliitteja samanaikaisesti, ja suuri osa tästä kapasiteetista on satelliittiparvissa eli konstellaatioissa, jotka edellyttävät huomattavasti kehittyneempiä avaruusliikenteen hallinnan (STM/SSA) prosesseja ja järjestelmiä kuin nykyisin. Yhteiskunnan avaruuteen liittyvien riippuvuuksien jatkuvasti kasvaessa ja lähiavaruuden ruuhkautuessa on tärkeää, että avaruuden käytettävyys ja unionin strategiset edut kyetään varmistamaan ja varaudutaan uhkiin, joita kasvava avaruustoiminta ja erilaiset kriisit voivat aiheuttaa. Siksi sääntelyä tarvitaan jossain muodossa. Eurooppa kilpailee avaruusteknologiassa Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Japanin kanssa ja useat uudet avaruusvaltiot esimerkiksi globaalissa etelässä investoivat voimakkaasti sekä omaan laukaisuinfrastruktuuriinsa että avaruuspalvelujen autonomiaan. Suomen avaruuslaki on ollut edelläkävijä kestävyydessä ja yritystoiminnan houkuttavuudessa. Suomi on yksi Euroopan menestyksekkäimmistä avaruustalouksista, ja maamme on viime vuosina profiloitunut suureksi ja dynaamiseksi avaruusalan toimijaksi maailmanlaajuisesti, joten tätä saavutettua etulyöntiasemaa ei tule päästää käsistä. Asiantuntijat tukivat kirjelmässä esitettyä Suomen kantaa, jossa korostetaan muun muassa oikeusperustan selkeyttämistä, suhteellisuusperiaatteen arviointia ja tarvetta välttää kilpailukykyä heikentävää ylisääntelyä. Suomelle hyödyllistä saattaa olla myös avaruussäädökseen suunniteltu mekanismi, jossa yhdessä jäsenvaltiossa myönnetty lupa avaruustoimintaan tunnustetaan automaattisesti muissa jäsenvaltioissa. Tämä voisi poistaa esteitä Suomessa toimivien yritysten rajat ylittävältä toiminnalta. Asiantuntijat nostivat kuitenkin esiin seuraavia asetuksen piirteitä, jotka voivat toimia näitä tavoitteita vastaan. Lisää byrokratiaa ja kustannuksia ja heikentää EU:n kilpailukykyä. Avaruustoiminta on globaalisti kilpailtua. Yhteinen harmonisoitu sääntely on kaikkien etu, mutta muuta maailmaa tiukempi, kankeampi ja kalliimpi sääntely uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa kehittyneet ja kykenevät toimijat siirtyisivät muualle sääntelyn jäädessä koskemaan lähinnä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja start up -yritysten alkuvaiheen avaruustoimintaa, samalla kun jäsenvaltioiden kansallisen valvontatyön määrä kasvaa. EU:n kilpailukyky voi asiantuntijoiden mukaan heikentyä päällekkäisen sääntelyn vuoksi. Asetus saattaa lisäksi johtaa tilanteeseen, jossa kaupalliset, mutta viranomaistehtävien kannalta välttämättömät kansallisen valvonnan alla olevat satelliitit edellyttävät EU-tason lupamenettelyä, vaikka täytettävänä olisi operatiivisesti kiireellisiä tehtäviä. Siirtymäaika liian lyhyt. Satelliittien suunnittelu-, valmistus- ja laukaisuprosesseihin liittyvät suunnitelmat ja päätökset tehdään jopa 5–7 vuotta ennen laukaisua. Ehdotettu siirtymämalli perustuu tiukkoihin päivämääriin ja olisi käytännössä takautuvasti sovellettava. Kansallisesti jo myönnettyjen lupien perusteella suunnitellut ja hyväksytyt avaruushankkeet joutuisivat uuteen EU-lupamenettelyyn, sarjatuotannossa olevia satelliittimalleja olisi muutettava kesken tuotantosyklin ja pitkälle suunnitelluille laukaisuohjelmille aiheutuu epävarmuuksia.Suosii suuria avaruusmaita ja toimijoita. Laajat raportointivaatimukset, tekniset arvioinnit, ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmät ja uudet lupaprosessit muodostavat pk-toimijoille suhteellisesti huomattavasti suuremman taakan ja myös pienten avaruustoimintaa harjoittavien maiden, kuten Suomen,  

Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt. 

Merkittiin, että kokous ei enää ollut päätösvaltainen. 

Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Valiokunta keskusteli asiantuntijasuunnitelmasta. Liite. 

-