Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi 25.3.2026, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna — eli vuonna 2025 — Suomessa yhteensä noin 1,94 miljardia euroa. Tiedot perustuvat Ruokaviraston antamiin lukuihin. Valtaosa viime vuonna maksetuista tuista, 1,68 miljardia euroa, oli viljelijätukia, joiden tarkoituksena on kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen. Ilta-Sanomien uutinen 8.4.2025 taas kertoi, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin vuonna 2024 Suomessa yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Vuonna 2023 tukea jaettiin yhteensä 1,8 miljardia euroa. Vuonna 2022 tukisumma oli taas 2,13 miljardia euroa.
Maksetuista asumistukimääristä Ilta-Sanomat uutisoi 28.1.2026. Vuonna 2025 Kela maksoi yleistä asumistukea reilut 1,2 miljardia euroa. Samaisen lehden uutinen 5.6.2025 kertoi Kelan maksaneen vuonna 2024 asumistukia miltei 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2023 yleiseen asumistukeen meni taas noin 1,7 miljardia euroa. Asumistuet keskittyvät pääosin isoihin kaupunkeihin.
Iso osa tuen määrän muutoksesta johtuu opiskelijoiden siirtymisestä opintotuen asumislisän piiriin. Lisäksi vuodesta 2025 lähtien asumistukea ei ole maksettu enää omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin. Asumistukeen palautettiin myös varallisuusharkinta eli ruokakunnan omaisuus on reilun vuoden ajan vaikuttanut tuen määrään.
Muutoksista huolimatta maksettujen asumistukien mittakaava on selvä, ja ne ovatkin vastanneet suuruusluokaltaan vuodesta riippuen joko maataloustukia tai viljelijätukia. Keskeinen ero tukien välillä on se, että maataloustukien saajia käsitellään lehdistöä myöten, kun taas asumistukien saajien kohdalla samaa ei tapahdu. Tämä johtuu siitä, että maataloustukien saajat ovat pitkälti julkista tietoa toisin kuin asumistukien saajat.
Ruokavirasto huomauttaa, että maataloustuet varmistavat Suomen omavaraisuuden ja parantavat turvallisuutta. Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. Lisäksi tukisummat sisältävät muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Olennaista on ymmärtää, että viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille, myös kaupungeissa asuville suomalaisille. Kyse on mitä suurimmassa määrin huoltovarmuudesta.
EU-säädökset maataloustukien julkaisemisesta koskevat EU-rahastoista maksettuja tukia. Komission tavoitteena on lisätä maaseuturahastojen käytön läpinäkyvyyttä, minkä vuoksi komissio edellyttää, että myös yksityishenkilöiden tukitiedot julkaistaan. Tulisiko samanlaista läpinäkyvyyttä harkita myös maksettujen asumistukien suhteen, koska isoissa kaupungeissa puheissa kadehditaan maataloustukien saajia?