Suomessa on noin 50 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 25 000. Heistä vain noin 2—4 prosenttia on palkkatyössä. Kehitysvammaliiton arvion mukaan noin 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä välittömästi palkkatyöhön, jos työnantajat saisivat oikeanlaista tietoa ja tukea.  

Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on myös nykyisin ammattikoulutus, ja he voivat tehdä monenlaisia työtehtäviä normaalissa palkkatyössä, jos saisivat oikeanlaista työvalmennusta ja alaan liittyvää ohjeistusta. Monet ovat koulutettuja ja halukkaita osallistumaan entistä enemmän työmarkkinoille. Kehitysvammaisia henkilöitä palkkatyöhön palkanneet ovat Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan pääsääntöisesti olleet erittäin tyytyväisiä.  

Kehitysvammaisten työllistymistä helpottaisi tuettu oppisopimuskoulutus, jossa opiskelijan rinnalla toimii työhönvalmentaja. Siinä yhdistyvät paitsi ammatillinen koulutus myös esimerkiksi työhönvalmennus tai muu tarvittava tukitoimi. Menetelmä on koettu hyväksi väyläksi työelämään, mutta sitä käytetään edelleen liian harvoin. Tilannetta hankaloittaa myös, että työhönvalmentajista on merkittävä pula ja saatavuudessa on isoja alueellisia eroja. 

Suurin osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä, ja merkittävä osa haluaisi työskennellä joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita korkeintaan 834 euroa kuukaudessa. Jos palkka on tätä suurempi, eläkettä ei makseta. Jotta työnteko olisi kannattavaa kehitysvammaiselle henkilölle, hänen tulee ansaita alle 834 euroa tai yli 1 700 euroa kuukaudessa.  

Ongelmana tällä hetkellä on se, että laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää oppisopimuskoulutuksessa vähintään 25 työtunnin viikkoa. Kehitysvammainen henkilö voi kuitenkin edellä mainitun ansaintarajan puitteissa tehdä maksimissaan 18 tunnin työviikkoa. Nyt rajasta muodostuu este tuetun oppisopimuskoulutuksen tehokkaalle hyödyntämiselle ja kehitysvammaisen henkilön työllistymiselle.