Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kemijoki on Suomen pisin joki, johon on vuosikymmenten aikana rakennettu laajasti vesivoimaa. Kemijoen voimalaitoksia operoiva Kemijoki Oy on pitkään suunnitellut uuden Sierilän voimalaitoksen rakentamista Rovaniemen Oikaraiseen.
Kemijoen lohikanta on kadonnut joen patoamisen myötä, ja viime vuosina lohen palaamista on yritetty edistää. Lapin ELY-keskus on hakenut jo vuonna 2017 muutosta Kemijoen kalatalousvelvoitteisiin, jotta vaelluskalojen palaaminen olisi nykyistä paremmin mahdollista. Uusien voimalaitosten rakentaminen haittaisi tätä tavoitetta. Kemijoen rakentamaton keskiosa on yhteydessä Natura-suojeltuun Ounasjokeen, ja yhdessä ne muodostavat Kemijoelle lohen tärkeän lisääntymisalueen.
Luonnolle aiheutuvista merkittävistä haitoista huolimatta Sierilän voimalaitoshanke saa myös tukea. Elokuussa 2023 Orpon hallituksen ministerit Kai Mykkänen ja Anders Adlercreutz osoittivat tukeaan Kemijoki Oy:n suunitelmille. Nyt Kemijoki Oy hakee Sierilän rakentamiseen valtion rahoitusta.
Valtion rahoitus Sierilän rakentamiselle olisi erittäin ongelmallista. Sierilän voimalaitoksen alueella tavataan useita uhanalaisia lajeja. EU:n luontodirektiivin suojelemista lajeista alueella tavataan mm. äärimmäisen harvinaista jokihelmisimpukkaa sekä esimerkiksi saukkoa ja lapinleinikkiä. Sierilän alle jäisi myös itsessään ainutlaatuinen luontoympäristö, josta on löydetty esimerkiksi rauhoitettu ja harvinainen kirjojokikorento.
Kestävän rahoituksen asetuksessa määritettyjen EU:n ympäristöllisen kestävyyden kriteerien mukaan Sierilän voimalaitos ei ole ympäristön kannalta suotuisa rahoituskohde. Kriteerien mukaan hanke ei saa haitata vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua tai luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista. Sierilän rakentaminen haittaisi selvästi kalakantojen paluuta sekä paikallista luontoa.
Suomi on sitoutunut YK:n luontosopimuksessa sekä EU:n biodiversiteettistrategiassa tavoitteeseen pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta vasten kaikki luonnolle ja luonnonsuojelulle merkittävää haittaa aiheuttavat hankkeet täytyy arvioida hyvin kriittisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: